Kohteet: Venäjä

Ladataan karttaa..
1. Rautatiepatterin tuliasemarata Kannaksella

Koordinaatit:   60.2218274, 29.1817474 (Jäppilä) 60.1958145, 29.0236473 (Seivästö) Patteri on yksi kolmesta Jatkosodan aikaisesta rautatiepattereista. Muut olivat 2.RautatPtri Laatokan itärannalla (SSHS:n sotahistoriallinen kohde nro 009090015)  ja 3. RautatPtri Hangossa (perustettu vasta 1943). Patteri kuului Rannikkotykistorykmentti 2:een (RTR 2)...

Sijainti: 60,221827, 29,181747

Avaa kohteen tiedot
10.D huoltokeskus Valkeasaari

Huoltokeskus (tunnetaan myös nimellä Öljymäki) oli rakennettu kaupunkimaisesti, keskuksen sotilaskoti kulki nimellä Talvipalatsi. Alueelta löytyy vielä metalliromua, paikka oli ankaran keskityksen kohteena kesällä 1944.

Sijainti: 60,206944, 29,951944

Avaa kohteen tiedot
11.Divisioonan johtamispaikka Pidma Syväri

11.Divisioonan asemasotavaiheen johtamispaikka sijaitsi Pidmassa Syvärin pohjoisrannalla. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 8, JR 29, JR 50, Kev.Os 10, KTR 4, Rask.Psto 30, VP 32, Pion.P 28, 32.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.

Sijainti: 60,974239, 34,666236

Avaa kohteen tiedot
11.Divisioonan kenttäoikeus Pidma

Erilaisten rikkomusten selvittäminen oikeudenmukaisesti laissa määrättyine seuraamuksineen kuuluu hyvän järjestyksen ja kurin sekä oikeudenkäytön perusteisiin. Sota-aikana kenttäoikeus toimi alioikeutena, ja sen puheenjohtajana tuli olla lainoppinut henkilö sekä jäseninä yksi vähintään luutnantin arvoinen upseeri ja yksi aliupseeri tai miehistöön kuuluva. Korkein...

Sijainti: 60,971350, 34,660605

Avaa kohteen tiedot
17.Divisioonan johtamispaikka Kortesjärvi Syväri

Oltuaan 32 kuukautta etulinjan rintamavastuussa Syvärin eteläpuolella 17.Divisioona siirtyi Ylipäällikön reserviksi ja marssi Syvärin pohjoispuolelle lepoon ja huoltoon toukokuun 1944 puolivälissä (rintamavastuun otti 8.Divisioona). Divisioonan joukot ryhmittyivät tien Uslanka-Kuujärvi-Kuittinen-Mäkriä varteen. Esikuntatoiminnot olivat Kortesjärvellä. Täältä divisioona...

Sijainti: 61,018288, 33,534470

Avaa kohteen tiedot
17.Divisioonan johtamispaikka Vaaseni Syväri

17.Divisioonan Esikunta sijaitsi Vaasenissa Syvärillä Jatkosodan asemasodan aikana. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 13, JR 34, JR 55 (jäi Hangon rintamalle kesällä 1941), JR 61 (saapui JR 55:n tilalle), Kev.Os 19, KTR 8, Rask.Psto 24 (asemasodan loppuvaiheeseen asti), VP 34, Pion.P 32, 38.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. Shemenskin-Pertjärven taisteluun...

Sijainti: 60,965109, 34,007778

Avaa kohteen tiedot
20. Prikaatin komentopaikka Viipuri

JR 22 oli pohjana 20. Prikaatille joka siirrettiin 15. kesäkuuta 1944 Syväriltä Viipuriin vastaamaan kaupungin puolustuksesta. Rautateillä vallinneen ruuhkan takia prikaatin joukot saapuivat Viipuriin vasta 19. kesäkuuta ja prikaatin huoltokomppania vasta 20. kesäkuuta aamulla. Viipurin puolustus romahti ja kaupunki menetettiin vain noin viisi tuntia kestäneen taistelun jälkeen. Kemppi...

Sijainti: 60,710000, 28,747778

Avaa kohteen tiedot
20.Prikaatin johtamispaikka Monasterinkylä Syväri

Mannerheim antoi 31.10.1943 käskyn, jonka nojalla tuli perustaa kolme uutta prikaatia, joista yksi - 20.Prikaati - sijoitettaisiin Syvärille. Sen komentajaksi tuli eversti A. Kemppi, ja 20.Prikaati perustettiin virallisesti 1.1.1944. Se oli suoraan Aunuksen Ryhmän alainen joukko. Tammikuun 1944 lopulla prikaatin esikunta ryhmittyi Monasterinkylään (Efremovskaja Monastiriin), joka oli...

Sijainti: 61,036225, 34,297718

Avaa kohteen tiedot
34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin muistomerkki

Puna-armeijan 34.Kevyt Hyökkäysvaunuprikaati tuhoutui kokonaan Laatokan Karjalan Talvisodan taisteluissa. Prikaati oli tukemassa 18.Jalkaväkidivisioonaa, ja sen komentaja, kenraali Kondratjev kaatui Itä-Lemetin motin purkautuessa helmikuun lopussa 1940. Näissä mottitaisteluissa vallattujen neuvostovaunujen myötä Suomen panssarijoukkojen kalusto moninkertaistui, ja Jatkosodan...

Sijainti: 61,680104, 31,491839

Avaa kohteen tiedot
4-tien risteys Portinhoikka

Portinhoikka, 4-tien risteys oli merkittävä taistelupaikka kesäkuussa 1944, täällä Rynnäkkötykkikomppaniat Sturmeilla sekä JR 48  että Puroman JP 3 joukot ottivat tiukasti 25-26.6 yhteen 45. Kaartin Divisionan joukkojen kanssa. Suomalaiset rynnäkkötykit tuhosivat kaikkaan 26 vaunua. Kaikkiaan suomalaiset tuhosivat tässä taistelussa 38 vaunua, 4-5 epävarmaa tapusta ja 8-9 lähes...

Sijainti: 60,786360, 28,813450

Avaa kohteen tiedot
5.Divisioonan johtamispaikka Ienimäjärvi Syväri

Jatkosodan 5.Divisioonan johtamispaikka Syvärillä sijaitsi Ienimäjärven ja Pyhälammen välisellä kannaksella. Matkaa etulinjaan etelään Syvärin pohjoisrantaan oli noin 15 kilometriä. 5.Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 2, JR 22, JR 23, JR 44, Kev.Os 4, KTR 3, Rask.Psto 24 (alkaen kesäkuu 1944), VP 23, Pion.P 21 sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.

Sijainti: 60,849115, 33,294160

Avaa kohteen tiedot
7.Divisioonan johtamispaikka Voznesenja Syväri

7.Divisioonan Esikunta sijaitsi Voznesenjassa Syvärillä Jatkosodan asemasodan aikana. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 9, JR 30, JR 51, Kev.Os 15, KTR 2, Rask.Psto 28, VP 26, Pion.P 35, 28.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.

Sijainti: 61,018948, 35,475046

Avaa kohteen tiedot
Aavetykki Perkjärvi

Aavetykki oli Talvisodan aikainen venäläinen rautatietykki. Jouluaaton aattona 23. joulukuuta 1939, väestönsuojelun sotapäiväkirjan mukaan kello 00.07, Viipurissa alkoi tapahtua yllättäen rajuja räjähdyksiä, joiden alkuperää ei heti pystytty tunnistamaan. Aluksi arveltiin, että kyseessä olisi vakoojien ujuttamia aikapommeja, mutta ajatus hylättiin saman tien, koska...

Sijainti: 60,466111, 29,197222

Avaa kohteen tiedot
Adolf Ehrnroothin komentopaikka Vuosalmi

Paavilaisen talon kellari toimi komentopaikkana. Paikalle kulkee polku.

Sijainti: 60,742778, 29,576111

Avaa kohteen tiedot
Ahinkoski Ruskeala

Ahinkoski, joka on saanut nimensä kosken luoteispuolella olleesta talosta/tilasta, on Tohmajoen monihaarainen koski sileiden kallioiden keskellä. Koskimaisema on ollut elokuvien kuvauspaikkana sekä suomalaisten että venäläisten aikaan. Maisemassa on osin kuvattu muun muassa venäläinen Aamunkoitot ovat täällä hiljaiset -elokuva, joka kertoo Suuren isänmaallisen sodan...

Sijainti: 61,915632, 30,626659

Avaa kohteen tiedot
Aholan kartano Enso

Aholan kartano Vuoksen rannalla on säilynyt. MK

Sijainti: 61,069444, 28,863056

Avaa kohteen tiedot
Ahvenjärvi Aunus

Ahvenjärven (Ostretšjen) valtasi I/JR 26 koukkaamalla kylään pohjoisluoteesta 1.11.1941. Kylästä irtauduttiin länteen kesäkuun 1944 lopulla. ENa 2017.

Sijainti: 62,997118, 34,034562

Avaa kohteen tiedot
Aittojoki Suojärvi

Oulussa perustettu Talvisodan Polkupyöräpataljoona 7 teki Aittojoella ensimmäisen vastahyökkäyksen etenevää vihollisdivisioonaa vastaan joulukuun 1939 alussa. Voimasuhteet olivat kuitenkin sellaiset, ettei pataljoona saanut mekanisoitua vihollisdivisioonaa pysähtymään. Kun Tolvajärvellä tämä sitten onnistui suomalaisjoukkojen keskitetyn toiminnan tuloksena,...

Sijainti: 62,298515, 32,097639

Avaa kohteen tiedot
Alakurtin lentokenttä Sallan pitäjä

Jatkosodassa Luftwaffen käytössä oli Alakurtin lentokenttä, jonka saksalaiset kunnostivat käyttöönsä edettyään Vermanjoelle parinkymmenen kilometrin päähän kentästä itään. Alakurtti kuului Sallan pitäjään, ja kylä sijaitsee 60 kilometriä nykyiseltä valtakunnanrajalta itään. Luftwaffe luopui kentästä syyskuussa 1944. II maailmasodan jälkeen Neuvostoliitto...

Sijainti: 66,972687, 30,348510

Avaa kohteen tiedot
Alatun rautatieasema Suistamo

Talvisodan aikana Alattu oli eräs Laatokan Karjalan keskeisimpiä rautatieasemia, jonka kautta joukkoja tuotiin rintamalle. Jatkosodan loppuvaiheessa asema oli Suistamon alueelta evakuoitavan materiaalin tärkeä kuormauspaikka. Tulipalo tuhosi asemarakennuksen viime vuosikymmenellä. ENa 2017.

Sijainti: 61,885334, 31,054791

Avaa kohteen tiedot
Alavoinen Aunus

Alavoinen on suurehko kylä Aunuksen aukean luoteispäässä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Laguksen Tst.Os Polon, III/JR 44 ja Kev.Os 4 valtasivat kylän 5.9.1941. Asemasodan aikaan kylässä toimi mm. saha, jolle tukit uitettiin Aunusjokea pitkin. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 15.Prikaatin pääosat vetäytyivät kylän kautta luoteeseen 25.6.1944. Tässä tilanteessa...

Sijainti: 61,011513, 32,690461

Avaa kohteen tiedot
Alavoisen ponttonisilta Aunus

Jatkosodassa suomalaisjoukkojen painopistehyökkäys Tuulosjoelta Laatokan rantamaantien suunnassa alkoi 4.9.1941. Ensimmäisenä hyökkäyspäivänä 5.Divisioonan joukot mursivat vihollispuolustuksen Tuulosjoella ja saavuttivat Alavoisen kylän luoteisreunan iltaan mennessä. Seuraavana päivänä hyökkäystä jatkettiin niin, että Osasto Laguksen kolme taisteluosastoa (Polon, Häkkinen,...

Sijainti: 60,993770, 32,726816

Avaa kohteen tiedot
Alcazarin linnake Taipale

Alcazar on aivan Taipaleenjokeen laskevan Mustaojan suussa oli vahvasti rakennettu avoasema - miehistösuojan päällä oli jykevä katto. Neuvostojoukot valtasivat sen joulukuun puolessavälissä 1939. Tukikohta oli alun aalkaen rakennettu väärään paikkaan suhteessa talvisodan pääasemaan, Mannerheim linjaan. Matkaa sille kertyi 600 metriä ainoan linkin oltua yksinäinen yhdyshauta...

Sijainti: 60,606833, 30,471860

Avaa kohteen tiedot
Alehovštšina Ojattijoki

Jatkosodassa Alehovštšinassa (Olehistossa, Hetevistössä) sijaitsi Syvärin suunnasta vastanneen venäläisen 7.Erillisen Armeijan esikunta, joka oli suoraan Neuvostoliiton yliesikunta Stavkan johdossa syyskuusta 1941 alkaen. Kevättalvella 1944 7.Er.A muuttui 7.Armeijaksi, ja se siirrettiin Karjalan Rintaman johtoon. Alehovštšinassa risteävät Lotinapelto-Tihvinä -tie ja...

Sijainti: 60,405259, 33,857679

Avaa kohteen tiedot
Alehovštšinan kirkko Ojattijoki

Alehovštšinan kylän värikäs kirkko on rakennettu vuonna 1730. Neuvostoliiton alkuvuosina se suljettiin. Toisessa maailmansodassa kirkkorakennus toimi sotasairaalana, kun kylässä toimi myös Syvärin suunnasta vastannut venäläisten joukkojen 7.Erillisen Armeijan Esikunta (myöhemmin 7.Armeijan Esikunta). Sotien jälkeen, Neuvostoliiton loppuvuosina, kirkko oli perunavarastona....

Sijainti: 60,413425, 33,851843

Avaa kohteen tiedot
Alekka Säämäjärvi Aunus

Jatkosodan 11.Divisioonan hyökätessä itään viimeistään Jessoilan tasalla oli tullut selväksi, että vihollinen puolustautuisi Petroskoin maantien suunnassa erittäin sitkeästi, ja että sillä olisi tukenaan myös raskaita Klim Voroshilov -panssarivaunuja. Niinpä divisioonan etenemisessä otettiin tauko ja alettiin suunnitella etenemistä koukkausten avulla. Divisioonan...

Sijainti: 61,866234, 33,252234

Avaa kohteen tiedot
Aleksandra Kollontain kesänviettopaikka Kuusaan hovi Kuusaa

Kuusaan hovi paikka (kuvavuodelta 2001). Oli pahamaineinen ”lahjoitusmaahovi”, jonka maiden alueilla asui maaorjia pahimpaan venäläiseen tapaan. Alun perin hovi perustettiin läänityksenä 1562 Jaakko Heikinpoika Hästeskolle. Ruotsinkielisten upseerien hallusta alueen saivat venäläiset Pietari Suurelta 1710, kunnes 1918 tilan osti maanviljelijä Matti Savolainen. Aivan ennen...

Sijainti: 60,618611, 29,495556

Avaa kohteen tiedot
Aleksandrovkan kirkko Valkeasaari

Kirkko jäi juuri ja juuri suomalaisten linjojen taakse, kirkko on tyystin kadonnut. Kirkko vaurioitui jo hyökkäyksessä 1941, kesällä 1944 se tuhoutui.

Sijainti: 60,176944, 30,018611

Avaa kohteen tiedot
Aleksanteri Nevskin kirkko Petroskoi

Kirkko valmistui vuonna 1832, ja se oli tarkoitettu Aleksanterin asetehtaan (Onegan tehtaan) työväen käyttöön. Kirkosta tehtiin paikallinen museo vuonna 1929. Rakennus palasi takaisin Venäjän ortodoksikirkon hallintaan vuonna 1990, ja nykyisin se toimii jälleen kirkkona. Rakennuksen eteläpuolella on Aleksanteri Nevskin patsas, ja aiemmin rakennuksen luona sijainnut Pietari...

Sijainti: 61,781239, 34,379931

Avaa kohteen tiedot
Alik Päätalon haavoittumispaikka Mäntykylä Kiestinki Viena

Jatkosodassa alikersantti Kalle Päätalo toimi talousaliupseerina JR 53:n Tykkikomppanian toimitusjoukkueessa. Hän haavoittui Kiestingin motin taisteluissa maantien varressa Mäntykylän lounaispuolella (koordinaatti). Sodan jälkeen hänestä tuli tuottelias ja suuren lukijakunnan suosion saavuttanut kirjailija (yli 3,6 miljoonaa myytyä kirjaa). Hän on kuvaillut tarkkaan haavoittumisensa...

Sijainti: 65,998198, 32,313442

Avaa kohteen tiedot
Annantehdas Karatsalmi Suojärvi

Annantehdas oli rautaruukki ja tehdasyhteisö Suojärven Karatsalmella (koordinaatti). Ruukin perusti kreivitär Anna Orlova-Tshesmenskaja vuonna 1809, ja sen tarkoituksena oli tuottaa rautaa Venäjän tsaarin armeijan tarpeisiin. Raaka-aineena käytettiin seudun vesistöistä nostettua järvimalmia. Päätuote oli valutykkirauta, jota käytettiin tykinputkien ja -kuulien valmistamiseen,...

Sijainti: 62,165992, 32,284637

Avaa kohteen tiedot
Antrea ensimmäinen maalentoasema 1918

Lento-Osasto II perustetiin maaliskuun 25. päivänä 1918 ja sijoitettiin Karjalan rintamalle Antreaan. Pieni ja huonokuntoinen maakenttä oli raivattu Pähkjärven länsirannalle. Kenttä oli kelirikon aikana pehmeä ja huonokuntoinen. Tukikohdasta lennetiin pääasiassa pommitus- ja tiedustelulentoja. Talvella lentotoiminta tapahtui suksikoneilla jäältä. Lentokoneita oli käytössä...

Sijainti: 60,961369, 29,128597

Avaa kohteen tiedot
Antrean kirkon paikka

Hautausmaalta löytyy vielä sisällissodan muistomerkki.

Sijainti: 60,922778, 29,158056

Avaa kohteen tiedot
Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahti

Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa...

Sijainti: 61,781763, 30,782944

Avaa kohteen tiedot
Aseleponeuvottelijoiden kohtaaminen Juustilankangas

Tässä tienhaarassa suomalaisten rauhanneuvottelijat siirtyivät venäläisten kulkuneuvoihin. Venäläinen majuri ja luutnantti tulevat ilmoittamaan, että Suomen valtuuskunta otetaan vastaan.Paikka Portihoikan ja Juustilan välissä.

Sijainti: 60,798056, 28,774167

Avaa kohteen tiedot
Aselevon jälkeinen kohtaaminen Lavola Viipuri

Entiseen Lavolaan on pystytetty muistokivi silloisten vihollisten kohtaamisesta. Suomalaisille joukoille Päämaja ilmoitti 4.9.1944 klo 3.15 lopetettava ammunta. Käytännössä aamulla klo 7.00 alkoi aselepo. Joukkojen käskettiin kuitenkin olla varuillaan, mikäli vastapuoli yrittäisi tulla asemiin. Vastapuoli lopetti vasta seuraavan päivänä klo 7.00. Tätä vuorokauden...

Sijainti: 60,773963, 28,698713

Avaa kohteen tiedot
Asunto osakeyhtiö Suorakaide Viipuri

Tämä Asunto osakeyhtiö Suorakaide, osoite Kannaksentie 44. Paikka liityy Viipurin menetykseen 20.6.1944 kun toisen patalioonan komentaja maj. Bäckman siirsi komentopaikkansa Valtakadun ja Kalevankadun kulmasta kesken taistelua tämän talon kellariin. Tämä siirto aiheutti jo muutenkin sekavassa ja jännittyneessä tilanteessa puolustuksen hajoamisen.   Suorakaiteen talon...

Sijainti: 60,703521, 28,780102

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen lakeus

Aunuksen peltolakeus ja tasanko ovat olleet aikaisemmin Laatokan matala lahti, joka jääkauden jälkeisen maankohoamisen ja Laatokan vedenpinnan laskun myötä on kuivattu pelloiksi. Lakeuden pinta-ala on noin 24 km x 13 km. Talot lakeudella nuokkuvat hiljaa virtaavien jokien rannoilla muodostaen nauhamaisia, useamman kilometrin mittaisia pitkittäisiä talosarjoja. Talojen päädyt ovat joko...

Sijainti: 60,976358, 32,794184

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Radio Radiomäki Petroskoi

Aunuksen Radion perustava kokous pidettiin Leppäsyrjässä 18.8.1941, jolloin radio tuli perustetuksi suoraan Karjalan Armeijan alaiseksi yksiköksi. Varsinainen radiotoiminta aloitettiin Vieljärvellä 1.9.1941. Pari kuukautta myöhemmin radio muutti Petroskoin Radiomäelle (koordinaatti), missä oli valmiina tarvittavia teknisiä tiloja. Seuraavana kesänä uusi studio remontoitiin...

Sijainti: 61,765181, 34,348845

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Radio Vieljärvi Aunus

Aunuksen Radio oli suomalainen radioasema jatkosodassa suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalan osassa. Aunuksen radio oli yksi jatkosodan rintamaradioita. Pekka Tiilikainen aloitteli radiomiehen uraansa. Talvisodan kuluessa ja jatkosodan alun aikana Päämaja huomasi, miten voimakas oli radion vaikutus rintamajoukkojen keskuudessa. Toisaalta mitä kauemmas Itä-Karjalaan suomalaiset...

Sijainti: 61,567431, 32,840397

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Radion keskustastudio Petroskoi

Aunuksen Radion varsinainen päätoimipaikka oli Radiomäellä, mutta Petroskoin keskustaan remontoitiin uusi studio, mikä helpotti muun muassa ohjelmatuotannon toteuttamista. Uudet tilat otettiin käyttöön arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa syyskuussa 1942. Sodan jälkeen studiorakennus on purettu ja sen tilalle on tehty suurehko kerrostalo. ENa 2017.

Sijainti: 61,788005, 34,369915

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Ryhmän johtamispaikka Kolatselkä Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä sotatoimiyhtymä Aunuksen Ryhmä perustettiin Karjalan Armeijan tilalle joukkojemme uudelleenorganisoinnissa maaliskuussa 1942. Ryhmän alajohtoportaina olivat muun muassa Syvärin rintamasta vastanneet V AKE Latvassa ja VI AKE Nurmoilassa. Aun.R:n eräs johtamispaikka oli Kolatselässä, missä työskentelytilat oli rakennettu Kollaanjoen...

Sijainti: 61,708958, 32,219539

Avaa kohteen tiedot
Aunuksenkaupungin tiilitehdas Aunus

Jatkosodan sotatoimialueella tarvittiin tiiliä tulisijoihin, savupiippuihin sekä muihin kovaa rakennusmateriaalia vaativiin kohteisiin. Aunuksenkaupungin tiilitehdas, joka sijaitsi puolitoista kilometriä keskustasta kaakkoon, tuotti tiilet Etelä-Aunuksen ja Syvärin rintaman rakennuskohteisiin. ENa 2017.

Sijainti: 60,972197, 32,995503

Avaa kohteen tiedot
Aunuksenkaupunki Aunus

Aunuksenkaupunki (Aunuslinna, ven. Olonets) on satoja vuosia vanha kaupunki, perustamisvuosi 1649. Taajama-asutus sijaitsee Aunusjoen ja Mäkriänjoen yhtymäkohdan ympärillä. Keväällä 1919 suomalainen vapaaehtoinen sotilasjoukko, joka tunnetaan nimellä Aunuksen retkikunta, valtasi retkensä alussa kaupungin parin kuukauden ajaksi. Selustaan kohdistuneen vihollisen maihinnousun takia...

Sijainti: 60,975094, 32,975049

Avaa kohteen tiedot
Aunuslinnan rautatieasema

Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Radan valmistumista ja sen rakentajia kunnioitettiin juhlajunalla, joka ajoi Äänislinnasta Aunuslinnaan maaliskuussa 1943. Aunuslinnan alkuperäinen asemarakennus on hävinnyt. Paikan viereen itäpuolelle on tehty uusi kivirakennus (koordinaatti). ENa 2017.

Sijainti: 60,988227, 32,963550

Avaa kohteen tiedot
Barani Syväri

Jatkosodassa III/JR 51 valtasi Baranin kylän 8.10.1941. Tämä nykyään autioitunut kylä sijaitsee tienristeysalueella länsi-itä-suuntaisen Podporoze-Osta -maantien varrella. Tieurat lähtivät kylästä etelään Goraan, kaakkoon Konselkään, koilliseen Voznesenjaan ja pohjoisluoteeseen Kuzran kylän kautta Syvärille, missä oli Vjaz-saaren kohdalla satamalaituri. Syvärillä kulki...

Sijainti: 60,906971, 35,231560

Avaa kohteen tiedot
Bataševskaja Syväri

Bataševskajan kylässä (Pataselassa) sijaitsi Kenttätykistörykmentti 4:n johtamispaikka Jatkosodan asemasotavuosina. Kylästä oli jäätie järven itärannalle talvisin. Paikan nykyinen nimi on Konets. ENa 2016.  

Sijainti: 60,909218, 34,968853

Avaa kohteen tiedot
Bogatsevanmäki Syväri

Bogatsevanmäki on huomattavan korkea mäki Voznesenjan koillispuolella Syvärin pohjoisrannalla. Mäkeen kantalinnoitettiin yhden komppanian puolustuskeskus, missä Suomen mies seisoi vartiossa vielä 23.6.1944. Kuitenkin linnoitus oli jätettävä taakse Aunuksen kannaksen länsiosan yleistilanteen takia ja jatkettava viivytystaistelua käyden pohjoiseen. ENa 2017.

Sijainti: 61,030529, 35,510559

Avaa kohteen tiedot
Bomban talo Suojärvi

Bomban talo on vuonna 1855 Jegor Bombin -nimisen miehen pojalleen Dmitri Jegorovitšille Suojärvellä rakennuttama talo. Talo oli rakennettu suurista ja pyöreistä tasapaksuisista hirsistä pitkin sulkanurkin ilman, että on käytetty yhtään rautanaulaa tai minkäänlaisia rautaisia sideosia. Aikoinaan talossa asui Bombinien suurperhe, ja kun Dmitri vuonna 1915 kuoli, maat jaettiin hänen...

Sijainti: 62,193610, 32,434260

Avaa kohteen tiedot
Borodinon panoraama museo Moskova

Borodinon taistelua kuvaava panoraama esitetään osoitteessa  Kutuzovsky Prospekt 38 Moskova. Museo on omistettu ainoastaan käsittelemään vuoden 1812 Napoleoonin aikomusta vallata Venäjä. Mihail Illarionovits Golenistsev Kutuzoz oli se venäläinen sotamarsalkka joka johti venäläisiä Napoleoonia vastaan. Hän hävisi taistelun Borodiinossa mutta kun ranskalaiset joutuivat...

Sijainti: 55,738776, 37,523312

Avaa kohteen tiedot
Bulajeva Syväri

Bulajeva (Pulaila) oli tärkeä tienristeysmaasto, missä Podporoze-Osta -maantiestä erkanee tieura Tsikjärven kautta Vinnitsaan. Risteys vallattiin siten, että länsiluoteesta Podporozesta edennyt Yhdistyneet Rajajääkärikomppaniat (käytännössä rajajääkäripataljoona) ja pohjoisesta Uusiselästä edennyt Kevyt Osasto 19, jota tuki panssarivaunukomppania, tekivät...

Sijainti: 60,878995, 34,426081

Avaa kohteen tiedot
Bunkkeri Rajajoki

Bunkkeri kuului Leningradin uloimpaan puolustusketjuun, suomalaiset valtasivat paikan syksyllä 1941 ja joutuivat luopumaan siitä 10.6.1944.

Sijainti: 60,150883, 30,018146

Avaa kohteen tiedot
Bunkkerimuseo Siestarjoki

Tämä paikka on Siestarjoella. Museoksi muutettu linnoitus Siestarjoella lähellä Suomen ja Neuvostoliiton entistä rajaa. Paikka on aivan Pietariin menevän tien vieressä.

Sijainti: 60,110714, 29,971671

Avaa kohteen tiedot
Derevjannojen lentokenttä Puujoki Äänisenranta

Lentokenttä sijaitsi 2 km Puujoen kylästä (Derevjannojesta) etelälounaaseen. Joukkojemme lähestyessä etelästä eli Petäjäselän suunnasta Puujokea syyskuun lopulla 1941, kahdeksan vihollishävittäjää rynnäköi kärkeämme vastaan vähän väliä, sillä ne pystyivät hakemaan patruuna- ja polttoainetäydennystä läheiseltä kentältään. Vasta JP 3:n jääkäreiden...

Sijainti: 61,604712, 34,624250

Avaa kohteen tiedot
Djumenuskin kylä Aunus

Prääsän-Pyhäjärven taistelujen jälkeen 11.Divisioona ryhtyi etenemään suoraan kohti Petroskoita syyskuun 1941 loppupuoliskolla, sillä kaupungin valtaus oli Karjalan Armeijan seuraava päätavoite. Divisioonan tällekin hyökkäystaisteluille oli tyypillistä, että JR 29 sitoi ja puristi vihollista päämaantien suunnassa, ja samaan aikaan sekä JR 8 että JR 50 tekivät...

Sijainti: 61,762486, 33,738524

Avaa kohteen tiedot
Efremovskaja Syväri

20.Prikaatin tultua perustetuksi vuoden 1944 alussa prikaatin Huoltokomppania ja 54.Kenttäsairaalaosasto ryhmittyivät Efremovskajaan 24.1.1944. Kylä tunnettiin myös nimellä Mäköinen. Nykyään se on autio, ja kirkko raunioitunut. Huoltokomppania kuormattiin junaan viereisellä Muurmannin radan Tselman rautatiepysäkillä kesäkuun puolivälissä 1944, ja se saapui Viipuriin...

Sijainti: 61,019425, 34,301277

Avaa kohteen tiedot
Eldankajärvi Uhtua Viena

Eldankajärvi sijaitsee 18 kilometriä Uhtuan keskustasta länsiluoteeseen ja on 6 kilometriä Jatkosodan rintamalinjalta maantien suunnassa länteen. Lyhyin reitti järven rantaan Uhtua-Vuonninen -maantieltä on 550 metriä (koordinaatin osoittamaan kohtaan). Sen voi kulkea jokseenkin kokonaan metsäkangasta myöten. Järvi on tullut tunnetuksi sota-aikana suosioon nousseesta laulusta...

Sijainti: 65,254346, 30,795336

Avaa kohteen tiedot
Elisenvaara

Poliisitalo, rakennus joka säilyi Elisenvaaran pommituksesta.

Sijainti: 61,411389, 29,764444

Avaa kohteen tiedot
Elämän tie Laatokan itäranta

Laatokan itärannalla on pystytetty ainakin tämä muistokivi Elämäntien lähtöpaikalle

Sijainti: 60,023059, 31,556051

Avaa kohteen tiedot
Elämän tie museo Laatokan länsiranta

"Elämän tie" oli toisen maailmansodan aikaisen Leningradin piirityksen aikana Leningradin suurkaupungin ainoa liikenne- ja huoltoreitti, joka yhdisti sen muuhun Neuvostoliittoon. Reitti kulki Laatokan lounaisosan kautta syyskuusta 1941 maaliskuuhun 1943. Avoveden aikana liikenne tapahtui laivoilla Uudesta-Laatokasta ja Kobonasta Karjalankannaksen itärannalla sijaitsevaan Osinovetsin...

Sijainti: 60,124477, 31,074745

Avaa kohteen tiedot
Elämäntien muistomerkki Pietari

Muistomerkki on varsinaisen eli alkuperäisen Elämäntien alkupäässä. Elämän tie oli toisen maailmansodan aikaisen Leningradin piirityksen aikana Leningradin suurkaupungin ainoa liikenne- ja huoltoreitti, joka yhdisti sen muuhun Neuvostoliittoon. Reitti kulki Laatokan lounaisosan kautta syyskuusta 1941 maaliskuuhun 1943. Avoveden aikana liikenne tapahtui laivoilla...

Sijainti: 60,035018, 30,643504

Avaa kohteen tiedot
Elämäntien portti Pietari

Elämän tien kaupungin puoleinen portti. Stalini aikana ei tätä porttia saanut pystyttää, se pystytettiin hänen jälkeensä. Portti ei välttämättä ole aivan oikeassa paikassa. Se jää varsinaisesta Elämän tiestä hieman sivuun. 

Sijainti: 59,959700, 30,490912

Avaa kohteen tiedot
Enkijärven entinen sotilaslentotukikohta Viena

Jatkosodan aikainen venäläinen Enkijärven sotilaslentotukikohta sijaitsee 45 kilometriä Louhen taajaman kaakkoispuolella, 9 kilometriä Enkijärven kylän pohjoispuolella. Kiitotien pituus on 2 320 metriä, pääsuunta W-E. ENa 2017.

Sijainti: 65,868053, 33,933403

Avaa kohteen tiedot
Enonsuu Kypäräisen koski Uhtua

Uhtualle Jyvälahden rantavarmistukseen Keski-Kuittijärven etelärannalle alueen tultua suomalaisten haltuun perustettiin kaksitoista kenttävartiota, joissa miehityksenä oli keskimäärin pari ryhmää ja tärkeimmissä paikoissa jokin raskas ase. Valmistuskaistan leveys oli lähes 20 kilometriä alkaen KV Arabiasta aina KV Kettuun Enonsuulle. 21.2 - 10.7.1942 aluetta vartioi 25. RajaJK....

Sijainti: 65,090508, 31,152531

Avaa kohteen tiedot
Ensimmäisen T-34-panssarin valtauspaikka Syväri

Jatkosodan ensimmäinen T-34-panssarivaunu vallattiin viholliselta Syvärin voimalaitoksen lohkolla lokakuussa 1941. Tapahtumien kulku oli seuraava. Venäläiset aloittivat voimalaitoksen lohkolla vastahyökkäyksen 2.10.1941 iltapäivällä. Lohkon puolustuksen tukena olleet omat T-26-panssarivaunumme ajoivat tuliasemaan ja avasivat tulen neljää hyökkäävää taisteluvaunua vastaan....

Sijainti: 60,802824, 33,745916

Avaa kohteen tiedot
Enson Kirkon kellotorni

Kirkon kellotorni palvelee nyt radiomastona, kirkko ei ehtinyt valmistua ennen Talvisotaa. MK

Sijainti: 61,101111, 28,874722

Avaa kohteen tiedot
Enson Sankarihaudat

Paikka on tehdasalueen takaosassa, pääsy sinne voi olla ongelmallinen. MK

Sijainti: 61,101111, 28,875833

Avaa kohteen tiedot
Ent. Leppäkosken tehdas Harlu Jänisjoki

Harlu oli merkittävä suomalainen teollisuuspitäjä ennen sotia, jolloin Jänisjoen varressa oli kolme tärkeää tehdasta: joen yläjuoksulla olivat Hämekosken vaneritehdas ja voimalaitos ja alajuoksulla Läskelän paperitehdas, voimalaitos, puuhiomo ja saha. Jänisjoen keskijuoksulla Leppäkoskella eli Harlun kirkonkylässä sijaitsivat selluloosatehdas ja voimalaitos. Kaikki nämä...

Sijainti: 61,812897, 30,947246

Avaa kohteen tiedot
Ent. venäläinen lentokenttä Joutsenjärvi Viena

Joutsenjärven eli Lebedevo-järven eteläpuolella sijaitsi pieni venäläinen lentokenttä Jatkosodassa. Kun vahvennettu JR 53 eteni Kiestingistä rautatietä pitkin kohti Louhea, sen tulitukena oli 4./KTR 16. Patterin kalustona olivat haaralavettiset 75 K/36 kanuunat, jotka oli saatu sotasaaliiksi Suomussalmella Talvisodassa. Tykit kuljetettiin Kiestingistä junalavettien avulla...

Sijainti: 65,993713, 32,411972

Avaa kohteen tiedot
Entinen varuskunta Oranienbaum

Varuskunta on lopetettu ilmeisesti Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Paikka on Fort Krasnaya Gorkan kylän itäpuolella, oletettavasti kuuluu Oranienbaumin alueeseen. 

Sijainti: 59,971667, 29,333056

Avaa kohteen tiedot
Entinen venäläinen lentokenttä Puutoinen

Toisen maailmansodan aikainen suurehko venäläinen lentokenttä Äänisjärven itäpuolella. Laskualueen laajuus oli 1 300 m x 430 m. Nykyisin kentän alueella on taimitarha eli metsäpuiden taimien tuotantotila. ENa 2017.

Sijainti: 61,762115, 36,632927

Avaa kohteen tiedot
Entinen venäläinen lentokenttä Vodlitsa

Jatkosodassa viholliskoneet käyttivät lentokenttänään Vodlitsan kylän peltoaukeaa, josta ne pyrähtivät muutamassa minuutissa Syvärin rintaman ylle. Kenttäaukea on heinittynyt ja pusikoitunut nykypäivänä. ENa 2017.

Sijainti: 60,838953, 35,752423

Avaa kohteen tiedot
Espilän ravintola Viipuri

Vuonna 1868 Torkkelin puistoon rakennettiin Belvédére-niminen hotelli-ravintola, jonka suunnitteli arkkitehti Fredrik August Odenwall. Se paloi elokuussa 1887, jonka jälkeen paikalle valmistui Brynolf Blomqvistin suunnittelema uusi ravintolarakennus vuonna 1890. Se sai nimekseen Esplanad, joka myöhemmin muuttui Espiläksi. Vuonna 1899 Blomqvist piirsi ravintolan edustalle vielä...

Sijainti: 60,711355, 28,742605

Avaa kohteen tiedot
Etelärannan puolustusasema Syväri

Syvärin etelärannalla sijaitsee erillinen puolustusasema Rovskojenniemen bunkkerilinjan itäpuolella. Vaikka aseman ja linjan väliä on pari kilometriä, ne kuuluvat samaan puolustuskokonaisuuteen. Niemen ja sen itäpuolen puolustusaseman välimaasto on ollut avosuota, joka sittemmin on peittynyt Podporozen voimalaitospadon rakentamisen ja vedenpinnan nousun myötä veden alle....

Sijainti: 61,071076, 34,996433

Avaa kohteen tiedot
Floran ja Lauran kirkko Mäkriä Aunus

Floran ja Lauran kirkko on eräs Aunuksen vanhimpia rakennuksia. Se on rakennettu 1610-luvulla kunniaksi niille voitoille, jotka Venäjä sai sodissa Ruotsia vastaan tällä seutukunnalla. Rakennus on melko pieni, ja se on tehty hirsistä. Ulkopinta on laudoitettu 1800-luvulla. Kirkko on pyhitetty kahdelle naiselle, Floralle ja Lauralle, joita Aunuksen talonpojat kunnioittivat karjan...

Sijainti: 60,925868, 33,125795

Avaa kohteen tiedot
Gavrilovskaja Vitmusjoki Syväri

Gavrilovskajan taistelu oli Orenshenskojen taistelun eräs osataistelu, jossa Jalkaväkirykmentti 30:n kaksi pataljoonaa yritti pihtiliikettä Šokšjärven koilliskulman kautta ja Vitmusjoen eteläpuolitse Gavrilovskajan kylään ja edelleen JR 51:n kimpussa olevan vihollisen selustaan koilliseen 18.10.1941 alkaen. Selustaan pääsy oli lähellä onnistua, mutta vihollisen vastatoimet...

Sijainti: 60,817753, 34,885161

Avaa kohteen tiedot
Gora Syväri

Goravaara sijaitsee Syvärin eteläpuolella 6-7 km etelään ent. Baranin kylästä. Se on noin kahden neliökilometrin laajuinen pöytämäinen vaara, jonka päällä oli ennen neljä kylää: Karka (Karkka), Mishino (Misinä), Shumilino (Sumila) ja Gora (Mäkikylä). Gora sanana tarkoittaa vuorta, ja Goravaara nouseekin selvästi muuta maisemaa korkeammalle. Sen kainalossa lepäilee vajaan...

Sijainti: 60,858854, 35,216453

Avaa kohteen tiedot
Goran huoltotien katkaisukohta Baranin lohko Syväri

Puna-armeijan 114.Jalkaväkidivisioona hyökkäsi 19.12.1941 tykistön ja ilmavoimien tukemana Goravaaralle ja valtasi sen laella olleet kylät, mm Goran (Mäkikylän) ja Shumilinon (Sumilan). Vaaralle tuli lounaasta ura, jota vihollinen käytti päähuoltoreittinään. Suomalaisjoukkojen valmistellessa Goran takaisinvaltausta päätettiin hyökätä pohjoisesta uralle ja pureutua siihen...

Sijainti: 60,859191, 35,201166

Avaa kohteen tiedot
Gorka Syväri

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JP 3 miehitti Gorkan kylän 9.9.1941. Tällöin T-26-vaunujen tulella upotettiin kaksi suurta vihollisvenettä miehistöineen. Nämä olivat pyrkimässä Syvärin etelärannalta kylään. Kolmatta venettä vaurioitettiin, mutta se selvisi takaisin lähtörannalleen. Seuraavana päivänä joukkomme tiedustelivat sopivia Syvärin ylimenopaikkoja. Tiedustelijat...

Sijainti: 60,650037, 33,209103

Avaa kohteen tiedot
Haapaselän kylä

Ajaessaan takaa Poventsasta vetäytyvää vihollista joukkomme kävivät pisimmillään Haapaselän kylässä Äänisjärven itäpuolella joulukuussa 1941. Samaan operaatioon liittyi 1./URR:n eteneminen Äänisniemeltä jäätä pitkin itään Pigmatkaan, mistä oli tarkoitus edetä edelleen maantielle vihollisen selustaan. Tämä ei kuitenkaan onnistunut vihollisen lujan vastarinnan takia,...

Sijainti: 62,806325, 35,085851

Avaa kohteen tiedot
Haavisto korsu Taipale

Haavisto korsu, komppanian päälliköiden korsu, joka sai nimensä jouluaattona 1939 kaatuneesta JR 23:n reservin luutnatti Haavistosta. Kempin rykmentin III/JR 21:n, luutnatti Jorma Rannan päälliköimä 8. komppania otti rintamavastuun luutnatti Paavo Palhon miehiltä 1.3.1940. Tunti vaihdon jälkeen tuli kolme 152 mm kranaattia kahden vaurioittaessa korsua pahasti ja kolmannen ollessa...

Sijainti: 60,620406, 30,468594

Avaa kohteen tiedot
Haikola Viena

Jatkosodassa Haikolanjärven saareen, missä sijaitsee nykyinen Haikolan kylä, oli majoittuneena partisaaniosasto Punainen sotalippu (Krasnaja Znamja). Osaston miesvahvuus oli noin 150. Muut Haikolan leirikeskuksen partisaaniosastot olivat Sotahuuto (Boevojennij klitš) ja Punaiset partisaanit (Krasnyj partizany). Haikolan keskittymässä oli partisaaneja kaikkiaan 400-500 miestä....

Sijainti: 65,165398, 32,011813

Avaa kohteen tiedot
Hapenensaaren kartano

Hapenensaaren kartano Vuonna 1937 asui 57 suomalaista. Jatkosodan aikana saaressa oli JR1:n joukkoja. Taisteluja Viipurinlahdella käytiin kiivaimmillaan 1–12.7.1944. Puna-armeija teki kuvan taustalla olevaan Harjuniemeen kiivaan hyökkäyksen joka kuitenkin torjuttiin. Hapenensaaren kartanossa oli aikoinaan pohjoismaiden suurin omenatarha.Kertomus kadonneesta saaresta on yhtä aikaa Benedict...

Sijainti: 60,664722, 28,561667

Avaa kohteen tiedot
Harlun kirkon paikka

Kirkko on tyystin hävinnyt. Sankarihaudan muistokivi on paikoillaan. MK

Sijainti: 61,807500, 30,943333

Avaa kohteen tiedot
Harlun kirkonkylä Jänisjoki

Harlun kirkonkylän eli Leppäkosken valtasi Jalkaväkirykmentti 30:n I Pataljoona Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 19.7.1941. Pataljoona eteni kuormastoineen luoteesta metsien kautta Harluun, valtasi kylän yllättäen yöllä ja piti asemansa siihen saakka, kunnes muita 7.Divisioonan joukkoja saapui alueelle pohjoisesta pitkin Jänisjoen vartta. Kylään on äskettäin rakennettu...

Sijainti: 61,808790, 30,937772

Avaa kohteen tiedot
Hatsalanmäki Rajajoki

Täällä Hatsalanmäellä murtui suomalaisten puolustus 10.6.1944. Kaistaa puolusti JR58 ja Hatsalanmäkeä 10 komppania. Venäläise murtautuivat etulinjan läpi vasemmalla puolella olleen 9 K sekä oikealla puolella olleen Kiisselisuon reunan kautta, jolloin mäellä oleva 10 K. oli pakoitettu perääntymään. Nykyisin mäellä on TV-torni ja paikkaa halkoo tie Terijoelle sekä pohjoiseen...

Sijainti: 60,135388, 29,986516

Avaa kohteen tiedot
Haukkavuori Suursaari

Suursaarella oli kolme korkeaa paikka Haukkavuori, Pohjoiskorkia ja Lounatkorkia. Nämä värikuvat ovat otettu juhannuksena 24.6.1943 Haukkavuorelta. Kuvat SA-KUVA

Sijainti: 60,061876, 26,976538

Avaa kohteen tiedot
Hautavaara Suojärvi

JR 50:n I Pataljoona valtasi takaisin Hautavaaran kylän 20.8.1941 aamulla. ENa 2017.

Sijainti: 62,008937, 32,672384

Avaa kohteen tiedot
Havuvaara Soanlahti

Kesäkuun lopulla 1941 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi Karjalan Armeijan ensimmäiseksi tehtäväksi lyödä vastassa oleva vihollinen sekä saavuttaa Syväri ja Äänisjärvi. Mannerheim tarkensi perusajatuksensa operatiivisessa käskyssään 30.6.1941: aikomukseni on lyödä ja erottaa toisistaan Laatokan luoteis- ja koillisrannoilla sekä Jänisjärven...

Sijainti: 62,212640, 30,916851

Avaa kohteen tiedot
Heimosotien muistomerkki Salmi

Heimosotien muistomerkki on Salmin hautausmaalla, joka sijaitsee 2,3 kilometriä Tulemajoen maantiesillalta Aunuksenkaupungin suuntaan. Tänne on haudattu 37 heimosoturia, jotka kaatuivat Aunuksen retkellä vuonna 1919. Kumpareella on muistomerkkinä kookas kivipaasi, jonka pinnassa on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Itä-Karjalan vaakuna, joka esittää pystyssä seisovaa Karjalan...

Sijainti: 61,365529, 31,899121

Avaa kohteen tiedot
Heimosotien venäläinen muistomerkki Petroskoi

Heimosotiin liittyvä venäläinen muistomerkki on Suolusmäen pohjoisrinteen juurella. Tässä kohdassa 22-vuotiaan jääkärimajuri Paavo Talvelan rykmentti kärsi ratkaisevan tappion pyrkiessään valtaamaan Petroskoin kesäkuussa 1919. Ja koska vihollinen oli tehnyt maihinnousun samoihin aikoihin Laatokan rannikolla Viteleessä, joutui Talvela joukkoineen vetäytymään takaisin...

Sijainti: 61,820184, 34,251048

Avaa kohteen tiedot
Heinjoen kirkon paikka

Paikalla muistokivi. MK

Sijainti: 60,731389, 29,182222

Avaa kohteen tiedot
Heinäsenmaa Laatokka

Heinäsenmaa ven.: (Ostrov Heinäsenmaa) eli (Ostrov Suri). Heinäsenmaan kuuden tuuman patterin louhintatyöt aloitettiin vuonna 1919. Tykit kuljetettiin saareen jo aikaisin keväällä samana vuonna. Vuoden 1921 aikana patterille asennettiin ensimmäinen tykki sekä rakennettiin kasarmi ja asuntoja. Kesällä 1923 asennettiin paikalleen patterin toinen tykki. Patterille jätettiin...

Sijainti: 61,231262, 30,407066

Avaa kohteen tiedot
Helylä Sortavala

Helylä on reilun 3 000 asukkaan taajama kuusi kilometriä Sortavalan pohjoispuolella. Taajaman kupeessa on Sortavalan lentokenttä. Valtatie pohjoisesta kulkee Helylän läpi ja ylittää Tohmajoen. Jokisiltaa on viimeksi peruskorjattu vuonna 2011. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 7.Divisioonan joukot etenivät rajalta nopeasti Helylään Tohmajoen pohjoisrannalle heinäkuussa 1941....

Sijainti: 61,747495, 30,667673

Avaa kohteen tiedot
Helylän lentokenttä Sortavala

Sota-aikana Helylän kentän laskualueen laajuus oli 1000 m x 250-300 m. Pääsuunta NW-SE. Kentän pinta oli savea, mikä pehmeni keväisin kelirikkoaikana. Koneiden naamiointi toteutettiin kentän länsipuolelle metsän sisään. HLeLv 26 käytti kenttää muun muassa pakkolaskukenttänä taisteluissaan Aunuksen rintamalla kesällä 1944. Kentältä on matkaa Helylän rautatiepysäkille...

Sijainti: 61,737226, 30,672330

Avaa kohteen tiedot
Herttualan kartano

Herttualan kartanon paikka jää uuden rautatiesillan pohjoispuolelle, paikalle menee tie mutta kartano on tyystin kadonnut. Kartano oli E von Hertzenin suvun omistuksessa. MK

Sijainti: 60,750556, 28,690000

Avaa kohteen tiedot
Hevronino Syväri

Tultuaan perustetuksi 20.Prikaati määrättiin suoraan Aunuksen Ryhmän alaiseksi joukoksi ja sijoitettiin 17.D:n ja 11.D:n alueille Syvärille. Prikaatin Pioneerikomppania ja I Pataljoona sijoitettiin Hevroninoon (Heuroilaan), missä ne rakensivat Syvärin pohjoisrannan puolustusasemia ja teitä kevään 1944 ajan. ENa 2016.  

Sijainti: 60,961212, 34,336206

Avaa kohteen tiedot
Hiidenselkä Jänisjoen suu

Harlun pitäjään kuulunut Hiidenselkä on kylä kohdassa, jossa Jänisjoki laskee Laatokkaan. Kylä oli vuosisatoja sitten kalastajien ja kauppamiesten tärkeä tukikohta, kun aavalta Laatokalta pääsi helposti suojaisaan rantakylään, ja matkaa saattoi siitä jatkaa Jänisjokea pitkin Jänisjärvelle ja edelleen pohjoiseen muualle Itä-Suomeen. Jänisjoki oli myös eräs...

Sijainti: 61,712455, 30,984175

Avaa kohteen tiedot
Hiidenvuoren luola Hiidenselkä

Hiidenvuori näyttävä kalliovuori, jonka laelta avautuvat komeat näkymät Laatokan rannikon saaristoon ja Jänisjokilaaksoon. Vuoren laelle on louhittu luola mäen korkeimman kohdan alle. Luolan katossa on läpimitaltaan metrinen reikä. Luola kuului Talvisodan puolustusjärjestelmiimme. Täällä oli Jänisjoen suulle sijoitettujen tykkiemme tulenjohto. Pieni tähystysaukko ei...

Sijainti: 61,721237, 30,983185

Avaa kohteen tiedot
Hiilisuon ent. sovhoosi Petroskoin eteläpuoli

Neuvostoliittoon muuttaneet amerikansuomalaiset perustivat Hiilisuon maisemiin vuonna 1931 mallisovhoosin (Sovhoosi nro 2:n), jossa sovellettiin Amerikasta hankittua osaamista. Uuden sovhoositilan perustaminen tapahtui siksi, että Karjalan alueen kaikki paikalliset tilat olivat jokseenkin alkeellisia käytännöiltään ja pieniä pinta-aloiltaan. Hiilisuon eräs primus motor oli...

Sijainti: 61,725895, 34,434616

Avaa kohteen tiedot
Hiitolan kirkkon paikka

Kirkon läheisyydessä on hylätty neuvostoaikainen kasarmi. MK

Sijainti: 61,202778, 29,735000

Avaa kohteen tiedot
Hiitolanmäen patteri Hiitolanmäki

Hiitolanmäelle vetäytyi Mantsinsaaresta Härkämäen patteri, 2 kpl 152/45-C, kesällä 1944 THa2016

Sijainti: 61,613320, 31,152090

Avaa kohteen tiedot
Hiiva Lunkulansaari Salmi

Jatkosodassa Hiivan kylä oli maihinnousutaistelujen polttopisteessä heinäkuun 1941 lopulla, sillä Neuvostoliiton Merisotalaivaston komentaja oli antanut 19.7.1941 käskyn maihinnoususta Lunkulansaarelle. Tavoitteena oli auttaa puna-armeijan joukkoja suomalaisten läpimurron torjumisessa Laatokan koillisrannikolla. Saaresta maihinnousujoukko etenisi mantereelle suomalaisjoukkojen...

Sijainti: 61,290624, 31,887317

Avaa kohteen tiedot
Himjoki Äänisenranta

Kirkko on rakennettu vuonna 1674, ja se sijaitsee vajaan kilometrin päässä kylän keskustasta luoteeseen. Rintamareportteri, luutnantti Olavi Paavolainen kierteli Aunuksen kyliä Jatkosodan aikana, ja hän kuvaili Himjoen kirkkoa toteamuksella pystyyn noussut kobra. Kuten tämä kirkko, samalla vepsäläisellä puuosaamisella ja kirvesmiestaidolla on tehty kymmenet kirkot Äänisen...

Sijainti: 61,152029, 35,607709

Avaa kohteen tiedot
Homorovitsi Syväri

Homorovitsi on pieni kylä Podporoze-Osta -valtatien varrella. Jatkosodan vuosina kylä oli huollollisesti merkittävien teiden risteys, mistä erkanivat tiet toisaalta kaakkoon ja etelään etulinjoille sekä toisaalta pohjoiseen Pidman sillalle ja Plotinon rantakylään. Homorovitsista oli matkaa etulinjaan suoraan etelään 6 km. Nykyään kylässä on harmaita rakennuksia siellä...

Sijainti: 60,899404, 34,732969

Avaa kohteen tiedot
Hotelli Severnaja Petroskoi

Monille suomalaismatkailijoille tuttu Hotelli Severnaja eli Hotelli Pohjola sijaitsee aivan Petroskoin ydinkeskustassa. Rakennus on valmistunut 1930-luvulla. Hyökkäyskärkemme saapuessa kaupunkiin lokakuussa 1941 hotelli oli palanut. Sodan jälkeen hotellitoiminta on jatkunut. Viimeksi rakennus on peruskorjattu vuosina 2012-13. ENa 2017.

Sijainti: 61,789102, 34,360671

Avaa kohteen tiedot
Hoviniemen Sulkulinnake

Sakkolan tasalla Suvannon virtaus oli heikompaa. Erityisesti talvioloissa, vesistöjen jäätyessä, alueen tärkeys korostui. Sakkolan alueelle, Suvannon eteläpuolelle, johti etelästä kaksi tieuraa, jotka yhdistyivät Sudenrannassa. Tieurat mahdollistivat joukkojen keskittämisen tälle alueelle, mikäli hyökkääjä toteaisi Vuoksen ylittämisen muualla mahdottomaksi....

Sijainti: 60,689580, 30,157374

Avaa kohteen tiedot
Hovinmaan entinen paperitehdas - Ab Hovinmaa Pappersbruk

Seisoo paikoillaan Vahvialan Rakkolanjoen varressa ilman parempaa käyttöä.

Sijainti: 60,775000, 28,553889

Avaa kohteen tiedot
Humalaisten Lentokenttä

Ilmavoimien lenttokenttäkortisto v 1942 tuntee paikan Humalaisten pakkolaskupaikkana. Syynä lienee kentän pehmeys, joka mainitaan lentokenttäkortiston kortin selitteessä. THA2016

Sijainti: 60,771023, 29,871826

Avaa kohteen tiedot
Hylätty ohjustukikohta Pihlainen

Pihlaisen hylätty ohjustukikohta on melko tarkalleen entisen Pihlaisen kylän kohdalla. Alueella on ainakin viisi noin 20 metriä syviä siiloja, ajoneuvosuojia ja muuta nyt jo hajoamassa olevaa petoni rakennetta. Alueella on säilytetty kymmeniä jollei peräti sataa erilaista sotilasajoneuvoa. Paikka muistuttaa ”Kylmän sodan” varustelukierteestä entisessä...

Sijainti: 60,443083, 29,697349

Avaa kohteen tiedot
Hylätty rautatie Salla

Talvisodan jälkeen rakennettu Kemijärven – Sallan välinen hylätty rata.

Sijainti: 66,945833, 29,091944

Avaa kohteen tiedot
Hylätty sukellusvene Jäämeren rannalla

Sukellusvene odotaa jos vaikka joku korjaisi pois. MK

Sijainti: 69,333231, 32,885417

Avaa kohteen tiedot
Hyrsylä Suojärvi

11.Divisioonan joukkoihin kuulunut III/JR 29 valtasi Hyrsylän kylän 25.7.1941. Kylään puna-armeija oli kenttävarustanut asemat mm. kalmiston alueelle (koordinaatti), ja ryhmittänyt kylän puolustukseen pataljoonan vahvuiset joukot. Taistelussa Hyrsylän ja Ignoilan välisellä tiellä tuhottiin pst-kiväärillä kolme hyökkäysvaunua ja kaksi panssariautoa. Vihollinen vetäytyi...

Sijainti: 61,838994, 32,597197

Avaa kohteen tiedot
Hyrsylän kansakoulu Suojärvi

Hyrsylän kansakoululla toimi 21.Kenttäsairaala elokuun 1941 lopulla pari viikkoa. Koulurakennus on hävinnyt sodan jälkeen, ja paikalle on rakennettu talo. ENa 2017.

Sijainti: 61,844374, 32,599118

Avaa kohteen tiedot
Häme Viena

Hämeen kylä sijaitsi 40 kilometriä Uhtualta luoteeseen. Kylä oli tärkeä tukikohta ja huoltokeskus viholliselle. Se suuntasi joukkojaan tätä kautta Pistojoen länsipuolelle ja edelleen Pistojärven kylän suuntaan pohjoiseen Jatkosodan alkuvaiheessa. Heinäkuun lopulla 1941 kylä saatiin joukkojemme haltuun. Kylä ei toipunut sotavuosien menetyksistä. Nykyään kylän vanhoista...

Sijainti: 65,391095, 30,555151

Avaa kohteen tiedot
Hämekosken silta Jänisjoki

Hämekosken silta eräs keskeinen kohde Jänisjokilinjalla. Talvisodan aikana sillan maasto oli vahvasti varusteltu. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 50 saapuessa joen itärannalle havaittiin silta räjäytetyksi. Kun 7.Divisioonan joukot (muun muassa Kev.Os 15, II/JR 51 ja SissiP 2) olivat puhdistaneet myös länsirannan vihollisjoukoista, tehtiin räjäytetyn sillan...

Sijainti: 61,859945, 30,957663

Avaa kohteen tiedot
Hämekosken silta Uhtualla

Hämekosken silta on päässyt hieman huonoon kuntoon, heti sillan itäpuolella tien vieressä oli Leiri niminen tukikohta.

Sijainti: 65,352744, 30,560074

Avaa kohteen tiedot
Hämekoski

Entinen suomalaisten rakentama voimalaitos. Aivan viime vuosina korjattu. MK

Sijainti: 61,857421, 30,949346

Avaa kohteen tiedot
Härkälä Viipurinlahti

Härkälän rannikkotykistön tuliasemat rakennettu tsaarin vallan aikana, liittyen Pietarin ja Viipurin puolustukseen. Rannikkotykistön asemat eivät ole olleet Suomen aikana aktiivisessa käytössä. Alueella oli 6 kpl 152/35 Mk asemia. THa 2016

Sijainti: 60,478794, 28,526688

Avaa kohteen tiedot
Härkämäen kasarmi Mantsinsaari Salmi

Mantsinsaaren linnakkeen miehistökasarmi Härkämäellä. Aikoinaan rakennus oli toiminut kouluna, ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen kasarmiksi 1920-luvun alussa. Koko kasarmi- ja patterialue on rakennettu samoihin aikoihin. Kokonaisuuteen kuuluivat kasarmin lisäksi puinen rantalaituri, betoninen kahden raskaan tykin tuliasema, upseerien asunto ja useita talousrakennuksia....

Sijainti: 61,333301, 31,594664

Avaa kohteen tiedot
Härkämäen patteri Mantsinsaari Salmi

Mantsinsaaren Härkämäen patteri rakennettiin vuonna 1921. Rakennustyöt toteutti helsinkiläinen Granit-yhtiö. Patterin pääampumasuunta oli lounaaseen eli Laatokan ulapalle. Taistelusuunnitelmaan otettiin mukaan myös takasektorin suunta eli ammunnat mantereen puolelle. Tulen tarkkuus Talvisodassa ja Jatkosodan viivytysvaiheessa perustuivatkin siihen, että koko ampumasektori mantereen...

Sijainti: 61,331563, 31,592560

Avaa kohteen tiedot
Häyryn kartano

Kartano on hävinnyt, tie sinne on olemassa mutta pienasutus on vallannut alueen. MK

Sijainti: 60,725278, 28,825278

Avaa kohteen tiedot
I/KTR 4:n johdon kaatumispaikka Soanlahti

Sunnuntai 13.7.1941 muodostui Kenttätykistörykmentti 4:n I Patteriston johtajille kohtalokkaaksi, sillä he joutuivat maantiellä vihollisen väijytykseen ja kaatuivat. Kyseisen päivän aamuna I/KTR 4 oli saanut marssikäskyn ja lähti liikkeelle Kuhilasvaarasta Soanlahdelle johtavaa maantietä pitkin aamupäivän aikana. Tavoitteena oli Laajan kylä, jonka piti jo olla omien...

Sijainti: 62,085907, 30,965705

Avaa kohteen tiedot
Ienimäjoen silta Syväri

Tuulosjoelta 4.9.1941 Syvärin suuntaan aloitetun hyökkäyksen edistymisen nopeus yllätti puna-armeijan, sillä Osasto Laguksen 2./JP 2 oli edennyt Ienimäjoen tasalle jo 6.9. iltapäivällä, ja sen tukena olleet T-26-panssarivaunut levittäytyivät jokivarteen. Tällöin maantiesilta oli vielä ehjä, vaikkakin sitä oli yritetty polttaa. Joen etelärantaa puolusti vihollisen...

Sijainti: 60,846583, 33,270378

Avaa kohteen tiedot
Ignoila Suojärvi

Ignoilan kylän läpi virtaa Suojoki, jonka koskeen rakennettiin voimalaitos 1930-luvun alussa (koordinaatti). Jalkaväkirykmentti 50 valtasi voimalaitoksen ja kylän takaisin 19.8.1941 ja jatkoi pohjoiseen Hautavaaran suuntaan. ENa 2017.

Sijainti: 61,884352, 32,674043

Avaa kohteen tiedot
Ihantalan kirkon paikka

Heinäkuussa v. 1927 alettiin Ihantalan Seurakunnalle rakentamaan omaa kirkkoa valtion omistamasta, arvokkaasta, klassistyylisestä Ihantalan kartanon päärakennuksesta. Kirkko vihittiin käyttöön 6.11.1927, vihkijänä Viipurin piispa, Erkki Kaila. Talvisodassa viimeinen Jumalanpalvelus pidetiin 18.2.1940. Kun Jatkosodassa palatiin Ihantalaan, oli vain rauniot jäljellä. Kirkko oli purettu...

Sijainti: 60,831667, 28,836944

Avaa kohteen tiedot
Ihantalan taistelun kuuluisin kuva

Saksalaisen rynnäkkötykin ja suomalaisen alikersantin Kilpeenjoen tiellä nyrkillä tuhoama pitkäputkisen T–34 malli 76 D version jäännökset savuavat, etummainen mies nyrkki olalla on kersantti Heimo Nikulassi ja takana tulee kersantti Kaarlo Niemelä. Päivä on 30.6.1944. Nikulassi kaatui seuraavana päivänä eli 1.7.1944.  Molemmat 6/II/JR12 miehiä. Takana tulee...

Sijainti: 60,838056, 28,832500

Avaa kohteen tiedot
Iivinä Syväri

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Tst.Os Hynninen (mm. JP 3) eteni Iivinänjoen vartta etelästä Iivinään, valtasi sen 19.9.1941 ja jatkoi pohjoiseen kohti Latvaa. Asemasodan aikana valmistui Ylä-Syvärin kenttärata, ja se kulki Iivinän eteläpuolella. Iivinänjoen asema ristittiin Jyvenjoeksi. Viivytys- ja vetäytymisvaiheessa viimeisenä suomalaisena joukko-osastona II/JR 8...

Sijainti: 61,221057, 34,865182

Avaa kohteen tiedot
IL - 2 Stormovik

Iljušin Il-2 Štormovik eli maataistelulentokone, jota tavattiin runsaasti kesällä 1944 kanneksella, alas niitä saatiin niin ilmavoimien kuin ilmatorjunnan toimesta, ilmeisesti toistasataa kappaletta, mutta ei tiettävästi saatu yhtään ehjänä. IL-2 koneita valmistettiin eri versioina kaikkiaan 36.136 kappaletta ja se oli erittäin hyvin panssaroitu. Vuonna 1942 lokakussa tuli...

Sijainti: 59,961667, 29,414722

Avaa kohteen tiedot
Iljalan tienristeys Pälkjärvi

Selkeän painopisteen muodostaneen 7.Divisioonan hyökkäys lähti vastustamattomasti liikkeelle Tohmajärveltä 10.7.1941 kello 17. Jalkaväkirykmentit 51 ja 30 mursivat vihollisen lujan rajapuolustuksen ja vyöryttivät hyökkäystä 10 km Tohmajärvi-Pälkjärvi -maantien suunnassa eteenpäin. Sitten toisessa portaassa edennyt Jalkaväkirykmentti 9 vaihtoi divisioonan hyökkäyksen...

Sijainti: 62,051058, 30,679068

Avaa kohteen tiedot
Ilmakanvuori Pälkjärvi

Pälkjärven pitäjän korkein kohta (176,3 m) on Ilmakanvuori, ja tämän mäkialueen valtasi  7.Divisioonan III/JR 9 luoteesta edeten 13.7.1941. Kylässä ei ollut vihollismiehitystä, mutta alue oli tehokkaasti miinoitettu. Aamuyöllä 14.7. ryhmän vahvuinen vihollispartio teki vastahyökkäyksen Ilmakan kansakoulun maastoon (koordinaatti), mutta partio tuhottiin. Sotien jälkeen...

Sijainti: 62,015142, 30,645780

Avaa kohteen tiedot
Ilomäki Värtsilä

Ennen Karjalan Armeijan yleishyökkäyksen alkamista (10.7.1941) 11.Divisioonan Jalkaväkirykmentti 29 hyökkäsi rajan yli ja valtasi vihollisen vahvasti varustaman Ilomäen 6.-7.7. Tästä JR 29:n hyökkäys jatkui Värtsilän kirkonkylän suuntaan. ENa 2017.

Sijainti: 62,235032, 30,794869

Avaa kohteen tiedot
Impilahden kirkon paikka

Kirkosta ovat jäljellä portaat ja muistokivi, itse kirkon kivijalalle on neuvostoaikana ilmestynyt asuintalo. Paikan vieressä on Aleksanteri I:n vierailun muistoksi pystytetty kivi, ihme kyllä säilynyt paikoillaan. Kirkon paikkaa viistosti vastapäätä (luoteessa, maantien toisella puolella) on suomalaisten sankarihautausmaa. MK

Sijainti: 61,671263, 31,157526

Avaa kohteen tiedot
Impilahden sankarihautausmaan muistomerkki

Sankarihautausmaan muistomerkkinä on lappeellaan oleva graniittinen risti Impilahden kylässä. ENa 2016.

Sijainti: 61,671754, 31,155905

Avaa kohteen tiedot
Impilahden Vapaussodan muistomerkki

Ajan saatossa muistomerkki on kokenut kovia. Kerran siitä oli poistettu tekstiä, ja välillä sitä on yritetty kuljettaa pois paikoiltaan. Kuitenkin, muistomerkki on nykyisin alkuperäisellä paikallaan. Poistetut tekstit on palautettu. Paadessa ovat kolmentoista kaatuneen nimet ja teksti: Suomen vapaussota 1918 Kunnia kaatuneille! Impilahden suojeluskunta Kohde...

Sijainti: 61,661745, 31,154542

Avaa kohteen tiedot
Impiniemen tulenjohtopaikka Impiniemi

Impiniemessä toimi Rannikkotykiston tulehjohtopaikka, se palveli 1944 erityisesti Hiitolanmäelle Mantsin saaresta vedettyä 152 mm Canet-patteria. THa2016.

Sijainti: 61,592149, 31,143451

Avaa kohteen tiedot
Inon kylä

Inon osittain säilynyt osa. 

Sijainti: 60,166111, 29,395556

Avaa kohteen tiedot
Inon linnoituksia

Entisen Vohnalan kylää, Inon linnoituksia. MK

Sijainti: 60,168333, 29,374167

Avaa kohteen tiedot
Inon niemi

Ino on paikka Uudellakirkolla. Sinne rakennettiin 1909–1916 välisenä aikana 60 kilometrin päähän Pietarista Inon linnake.

Sijainti: 60,165000, 29,390278

Avaa kohteen tiedot
Interposelok Aunus, Talvisodan siviilisotavankileiri Vasojärvi

Viime vuosisadan alussa amerikansuomalaiset olivat antaneet tuntuvan panoksen Yhdysvaltojen ja Kanadan talouteen metsätyömailla, kaivoksissa, rautateillä ja maataloudessa. Yhdysvalloissa alkoi kuitenkin Suuri lama 1920-luvun lopussa, ja monet joutuivat silloin työttömiksi. Myös Euroopassa alkoi laskusuhdanne, ja sen seurauksena vallitsi korkea työttömyys. Sen sijaan Neuvosto-Karjalassa...

Sijainti: 61,336981, 33,430225

Avaa kohteen tiedot
Ison Kuzrajoen maantiesilta Syväri

Ylipäällikkö Mannerheim vieraili Syvärin eteläpuolisella rintamalla elokuussa 1942. Kuvassa hän keskustelee 7.Divisioonan komentajan, kenraalimajuri A. Svenssonin kanssa V Armeijakunnan divisioonien rajalla Ison Kuzrajoen sillalla. Ylipäällikkö on siirtymässä 11.Divisioonan lohkolle, jonka komentaja, kenraalimajuri K. A. Heiskanen (äärimmäisenä vasemmalla) on juuri...

Sijainti: 60,909751, 35,158062

Avaa kohteen tiedot
ISU-152- ja IS-3-panssarit Käkisalmi

Käkisalmen linnan pysäköintialueella on kaksi tela-alustaista panssaria. Maanpinnan tasolla on ISU-152-rynnäkkötykki. Se oli panssaroitu, etupäässä jalkaväen tukitehtäviin ja vihollisen panssarivaunujen tuhoamiseen tarkoitettu suorasuuntaustykki. Painoa sillä on 46 tonnia ja aseistuksena 152 millimetrin kanuuna. Näitä vaunuja oli Kannaksella kesällä 1944. Yksi...

Sijainti: 61,031628, 30,123522

Avaa kohteen tiedot
Itsenäisyyden leijona Viipuri

Leijonan alkuperäinen paikka oli Tervaniemi Maakunta-arkiston vieressä, leijonaa tuuraa nyt Pietari Suuren patsas. Sotien aikana nämä patsaat vaihtelivat paikkaa aina sen mukaan kenen lippu liehui Viipurin linnan tornissa. Nykyinen paikka on Monrepon puiston erään talon pihassa, osa patsaan jalustasta on taltioitu Viipurin linnan museoon. MK

Sijainti: 60,730833, 28,728333

Avaa kohteen tiedot
IV Armeijakunnan komentopaikka

Kavantsaaren kartano Suomen kaudella asutus seurasi rautatielinjaa. Kavantsaaren kartano on kadonnut eikä siitä ole helppoa löytää mitään jäänteitä. Nykyään venäläisten kerrostalot ja hökkelit sijaitsevat kartanon suunnassa. Kartanon tie kääntyy päätieltä pohjoiseen, noin kilometri rautatien tasoristeyksestä itään. Täällä oli Kannaksen armeijan komentopaikka 1944...

Sijainti: 60,863889, 28,961667

Avaa kohteen tiedot
Ivanselkä Aunus

Elokuun 1941 alussa puna-armeijan 7.Armeijaa vahvennettiin ylijohdon reserveistä 272.Jalkaväkidivisioonalla ja 3.Nostoväkidivisioonalla, joiden tarkoituksena oli estää joukkojemme eteneminen Syväriä kohti. Tavoitteena oli myös käynnistää aktiiviset hyökkäystoimet muun muassa 1.Divisioonaa vastaan ja iskeä kaakosta divisioonan selustaan Vieljärvelle. Tätä...

Sijainti: 61,470459, 32,956209

Avaa kohteen tiedot
Išaniina Äänisenranta

7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakka, johon kuuluivat III/JR 51, PPK/7.D ja kaksipatterinen III/KTR 2, valtasi yhdessä viikossa toistakymmentä vepsäläiskylää syys-lokakuun vaihteessa 1941 ja eteni Äänisen rantatiellä reilut 90 kilometriä: Šokšu, Išaniina, Vehkaoja, Šoutjärvi, Kakkorva, Ruoppaoja, Kalajoki, Toinenjoki, Kaskesoja, Himjoki, Kallio ja Syvärin pohjoisrannan...

Sijainti: 61,446944, 35,202295

Avaa kohteen tiedot
Jaakkiman kirkko Lahdenpohja

Jaakkima oli 8500 asukkaan pitäjä. Nimensä se oli saanut Jaakko De la Gardien (1583-1652) mukaan. Hän oli pitänyt 1600-luvun alkupuolella monta vuotta sotilasleiriään mäellä, josta alettiin käyttää nimeä Jaakonvaara. Sana jalostui Jaakkimaksi. Pitäjän punatiilinen kirkko valmistui Lahdenpohjan kauppalan kupeelle vuonna 1851. Sinne mahtui 3000 sanankuulijaa. Kirkon suunnittelijana...

Sijainti: 61,523333, 30,185000

Avaa kohteen tiedot
Jaakkiman sankarihautausmaa Lahdenpohja

Sankarihautausmaa sijaitsee Jaakkiman kirkon länsinurkalla. Samassa kohdassa on Jaakkiman Vapaussodan muistomerkki. ENa 2017.

Sijainti: 61,523556, 30,184163

Avaa kohteen tiedot
Jaakko Juteinin kansakoulu Viipuri

Kyseisessä rakennuksessa oli 20.6.1944 Majuri Kirman IV Patalioonan komentopaikka. Sodan jälkeen rakennukseen on ilmestynyt yksi kerros lisää.

Sijainti: 60,701389, 28,764722

Avaa kohteen tiedot
Jaala-tukikohdat Voimalaitoksen lohko Syväri

Jatkosodassa Syvärijoen eteläpuolisen rintamamme länsipään etulinja on Lotinapelto-Podporoze -tien Tenenitsin tienhaarasta 990 metriä pohjoiseen. Tuolla kohdalla etulinja leikkaa valtatien. Tien molemmin puolin näkyy selviä taisteluvarustuksia. Syvärin rannasta alkaen neljä ensimmäistä tukikohtaa olivat Jaala 1, Jaala 2, Jaala 3 ja Jaala 4. Nykyinen valtatie kulkee...

Sijainti: 60,785919, 33,730520

Avaa kohteen tiedot
Jaasjärven ent. luostari Aunus

Jaasjärvellä sijaitsee rapistunut luostari, jonka perusti Joona Jaasjärveläinen 1500-luvun lopulla. Siellä erämaassa hän kilvoitteli itsensä kanssa, viljeli kivistä peltoaan ja hoiti karjaansa. Ajastaan paikasta kehittyi huomattava yhteisö Itä-Aunukseen, mutta Neuvostoliiton aikana luostari raunioitui täysin. Jatkosodassa Äänisen rantatietä edenneen Taisteluosasto Puhakan...

Sijainti: 61,322139, 34,940170

Avaa kohteen tiedot
Jakovlevskaja Syväri

20.Prikaatin Kranaatinheitinkomppania oli sijoitettuna Jakovlevskajan kylään (Jaakkoilaan) ajalla tammikuu-kesäkuu 1944. Kylään lähtee asvalttitie Mätysovasta. ENa 2016.

Sijainti: 61,007703, 34,390253

Avaa kohteen tiedot
Jalovaara Suistamo

Talvisodan aikana Jalovaaran kylässä toimi Kenttäsairaala 12 muutaman viikon ajan. Kylään putosi pommeja kolme kertaa, mutta pommituksista ei koitunut tuhoja. Jatkosodassa Jalovaarassa käytiin Suistamon pitäjän suurin taistelu 14.-15.7.1941. Kylän valtasivat JR 23:n joukot. Suomalaisia kaatui taistelussa 24. Venäläisten tappioiksi laskettiin 110 kaatunutta ja 10 vankia....

Sijainti: 62,018561, 31,187559

Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan etulinja Muurmannin valtatien kohdalla

Etulinjamme sijaitsi Alalammen ja Komujärven välisessä maastossa. Kohdasta 170 metriä etelään on venäläinen sotamuistomerkki, jonka takaisessa metsässä on myös joukkojemme etulinjavarustuksia. ENa 2017.

Sijainti: 63,134971, 34,338105

Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan etulinja Pietari - Käkisalmi - Sortavala tien kohdalla

Nykyinen Pietari-Käkisalmi-Sortavalatie A-121 tie ylittää Jatkosodan etulinja tasan. Alueella mm kuuluisa Muna tukikohta. Venäläinen etulinjan muistomerkki vanhan tien vieressä pisteessä: 60.344258, 30.2790928. Sijainti:  60.3455851, 30.2817321 (Suomalaisten etulinja tasa) 60.3439714, 30.2822471 (Venäläinen etulinja tasa)

Sijainti: 60,345585, 30,281732

Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan kirkot Podporoze Syväri

Jatkosodan asemasotavuosina Podporozen kirkkorakennuksissa pidettiin joukoillemme valistus-, esitelmä- ja musiikkitilaisuuksia, viihdytysiltamia, jumalanpalveluksia, yms. Kaupungin voimalaitospadon käyttöönoton ja veden pinnan nousun myötä nämä kirkot ovat hävinneet 1950-luvun alussa. Äskettäin on rakennettu uusi kirkko lähelle venäläistä sotamuistomerkkiä kaupungin...

Sijainti: 60,920304, 34,204470

Avaa kohteen tiedot
Jeroisen kenttähautausmaa Suojärvi

Jeroisen suomalais-saksalainen kenttähautausmaa sijaitsi Tepposen talon pellolla Suojärven (järven) luoteiskulmalla syksyllä 1941. Kun maanomistaja halusi pellon taas omaan käyttöönsä, täältä sankarivainajat siirrettiin toisaalle: saksalaiset Tolvajärven kenttähautausmaalle ja suomalaiset kotipitäjiensä sankarihautausmaille. ENa 2017.

Sijainti: 62,257257, 32,303918

Avaa kohteen tiedot
Jessoila Säämäjärvi Aunus

JR 50 eteni riuskasti Kurmoilasta Jessoilan kylään (Essoilaan) ja valtasi sen 25.8.1941 illalla. Yhden päivän etenemisen aikana reitillä vallattiin myös kylät Kiiskoila, Angellahti ja Uhmoila. Vallattu kylä on nykyisin Vanha Jessoila. Sodan jälkeen Jessoilan uusi keskuskylä on muotoutunut pari kilometriä idemmäksi. ENa 2017.

Sijainti: 61,849821, 33,178364

Avaa kohteen tiedot
Jessoilan rautatiepysäkki Aunus

Jessoila oli Säämäjärven alueen keskeinen rautatiepysäkki, jonka kautta siirrettiin joukkojamme sekä hyökkäysvaiheessa 1941 että vetäytymisvaiheessa 1944. ENa 2017.

Sijainti: 61,844315, 33,213737

Avaa kohteen tiedot
Joensuu Aunus

Joensuu (nyk. Mihailovskoje) on Kuujärven kunnan keskuskylä, missä on noin 500 asukasta. Se on myös lyydiläisen kulttuurin keskuspaikka. Kylässä avattiin Lyydiläinen keskus vuonna 2010, ja se muun muassa säilyttää lyydiläistä perinnettä ja palvelee kylään saapuvia matkailijoita. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Marttisen vahvennettu 2./JP 4 eteni lännestä ja valtasi...

Sijainti: 61,016017, 33,735509

Avaa kohteen tiedot
Johanneksen kirkko

Kirkon paikka on jäänyt uuden asutuksen keskelle. MK

Sijainti: 60,529444, 28,669722

Avaa kohteen tiedot
Jokikontu Syväri

Tammikuussa 1944 20.Prikaatin organisaatioon kuuluneet 53.Kenttäsairaalaosasto ja 53.Lääkintäjoukkue sijoitettiin Jokikontuun (Ekondaan), mistä ne lähtivät Viipuriin kesäkuun 1944 puolivälissä. ENa 2017.

Sijainti: 61,014323, 34,112765

Avaa kohteen tiedot
Jouhivaara Seesjärvi Aunus

Osasto Törni, 1.Divisioonan Jääkärikomppania, perustettiin virallisesti 3.12.1943. Osasto siirtyi 31.12. Jouhivaaraan, joka oli suunniteltu yksikön tukikohtakyläksi. Osasto Törnin tarkoituksena oli vihollisen iskujen torjunta ja taistelu partisaaneja vastaan. Jouhivaarassa oli myös Seesjärven rannikkoa puolustaneen majuri Eino Malmivaaran komppanian komentopaikka. Malmivaaran...

Sijainti: 63,169214, 33,629698

Avaa kohteen tiedot
Joukkosidontapaikka Taipale

Talvisodan aikana käytettiin tätä hiekkakuoppaa joukkosidonta paikkana ja joukkojen lepoon. Kohde tunsi nimen Hiekkakuoppakorsu. Keväällä 2013 käytäessä paikalla ”joku” taho oli tehnyt paikalla mittavia kaivauksia?

Sijainti: 60,619167, 30,465833

Avaa kohteen tiedot
Joukkoteloituspaikka Krasnyi Bor Äänisenranta

Krasnyi Bor oli Stalinin vainojen uhrien eräs teloitus- ja hautapaikka. Se sijaitsee parikymmentä kilometriä Petroskoin eteläpuolella aivan Äänisen rantatien varressa. Matkailijalle paikka erottuu mäntykankaana, jolla näkyy valkoisia puuristejä ja muistokiviä. Ns. Stalinin vainot käynnistettiin Leningradin ja koko Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan Sergei...

Sijainti: 61,650278, 34,573056

Avaa kohteen tiedot
Joukkoteloituspaikka Levašovo Pietari

Joukkoteloituspaikka Levašovo on eräs Stalinin vainojen uhrien hautausmaa-alue. Se on laajuudeltaan 11 hehtaaria, ja siitä on tehty puistomainen uhrilehto ja museo. Täällä murhattiin ja tänne haudattiin noin 46 700 ihmistä vuosina 1937-38, ja samaa hiljalleen jatkettiin 1950-luvun puoliväliin saakka. Kyse oli Pietarin alueen etnisestä puhdistuksesta. Suomalaissukuisia...

Sijainti: 60,093611, 30,190556

Avaa kohteen tiedot
Joukkoteloituspaikka Mustajoki Puutoinen

Tämä Mustajoen eli Tsernaja Retskan joukkoteloitus- ja hautapaikka löydettiin ja tutkittiin vuonna 1989. Tutkimuksissa eräs hautakuoppa avattiin, ja siitä löydettiin 25 pääkalloa, joissa kaikissa oli luodinreikä. Varusteiden jäänteistä (nahkapieksut, silmälasit, napit, jne.) on voitu päätellä, että osa teloitetuista oli suomalaisia. Hauta-alueen laajuus on kolme hehtaaria, ja...

Sijainti: 61,740107, 36,472227

Avaa kohteen tiedot
Joutselän taistelun muistomerkki

Vuonna 1931 Kellomäellä sijainnut Polkupyöröpataljoona 1 pystytti Joutselän taistelun muistomerkki Joutselkään Mainilan ja Kuokkalan teiden risteykseen. Muistomerkin sisään kätkettiin sinetöity rasia, missä oli ajankohdan rahoja, sanomalehtiä ja valokuvia, joukossa Juhana Skytän tyttären Alma Karjalaisen perheen valokuva ja henkilötiedot.  Muistomerkki...

Sijainti: 60,260205, 29,836438

Avaa kohteen tiedot
JR 1 muistomerkki Valkeasaari

Valkeasaaressa sijaitseva Jalkaväkirykmentti 1 ( JR 1 ) muistolaatta soraaseman aidan vieressä valtatie A122 varrella. Paljastettu 9.6.2004 JR 1 perinnekillan toimesta.

Sijainti: 60,201389, 29,976944

Avaa kohteen tiedot
JR 12 etulinja Lohivaarassa Kiestinki

Alikersantti ( nykyisin yliluutnantti ) Oiva Suutarinen ( 91v) verestää 72 vuotta aikaisempia kokemuksiaan JR12:sta etulinjassa omalla sodanaikaisella paikallaan Lohivaarassa.

Sijainti: 65,886480, 32,213270

Avaa kohteen tiedot
JR 2:n johtamispaikka Voimalaitoksen lohko Syväri

Jalkaväkirykmentti 2:n johtamispaikka oli Syvärin etelärannalla kilometrin verran voimalaitospadolta koilliseen Jatkosodan asemasotavuosina. ENa 2017.

Sijainti: 60,812579, 33,719551

Avaa kohteen tiedot
JR 30:n johtamispaikka Konselkä Syväri

Jalkaväkirykmentti 30:n johtamispaikka Syvärillä sijaitsi 650 metriä Konselän kylän kirkosta länteen. Esikunnan korsukylä oli kaivettu Noidanojan eteläpuolella sijaitsevan kukkulan pohjoisrinteeseen. Miten mennä kohteeseen: Baranin tienristeysalueelta lähtee etelään metsäura, jota pitkin 2 km sähkölinjalle, jota pitkin kaakkoon 400 metriä kohteelle. ENa 2016.

Sijainti: 60,885605, 35,263350

Avaa kohteen tiedot
JR 35:n muistomerkki Poventsa

Jalkaväkirykmentti 35:n veteraanien pystyttämä muistomerkki on maantien varressa joen rannalla Poventsassa. Paikka on entisen tukikohta Saunan alueella. Muistomerkin paljastustilaisuus oli elokuussa 1996. Tilaisuudessa oli läsnä myös ex-presidentti Mauno Koivisto, joka sotamiehenä siirtyi Jalkaväen koulutuskeskuksesta Karhumäen kaupunkiin Maaselän kannakselle heinäkuun 1942 lopussa....

Sijainti: 62,848056, 34,829722

Avaa kohteen tiedot
JR 50:n johtamispaikka Kargatsjärvi Syväri

Asemasodan aikana Jalkaväkirykmentti 50:n johtamispaikka sijaitsi Kargatsjärven luoteisrannan kumpareella. Kohteeseen pääsee parhaiten Pertjärven (järven) itäpäästä etelää kohti menevää metsäuraa pitkin. Esikunta-alueelle johtava ura haarautuu pääurasta 380 metriä Kargatsjärven (Kontioisjärven, Karkasjärven) pohjoispuolella ja vie järven pohjoisrantaa pitkin kohteelle. ENa...

Sijainti: 60,877170, 34,622433

Avaa kohteen tiedot
JR 53 komentopaikka Kapustnajajoki Kiestinki

Everstiluutnantti Jussi Turtolan komentopaikka Kapustnajajoen varrella lähellä rautatiesiltaa. Tässä suvannossa hän kävi aamuisin peseytymässä. Paikalla olivat myös JSp- ja ATp-teltat, joiden telttapaikkojen montut löytyvät vielä. JSp oli kauimmaisena aivan järven 122.2 rannassa. Kaikki kolme teltan paikkaa näkyvät vielä maastosta. Myös tähän maastoon radan lähelle...

Sijainti: 65,975300, 32,297910

Avaa kohteen tiedot
JR 61:n johtamispaikka Shemenski Syväri

Shemenskin Pogosta (kirkkokylä, paikallishallintopiirin keskus) oli Jalkaväkirykmentti 61:n johtamispaikka asemasodan vuosina. Kylästä reilut puoli kilometriä lounaaseen oli tärkeä tienristeysalue Bulajeva (Pulaila). ENa 2016.

Sijainti: 60,882127, 34,436370

Avaa kohteen tiedot
JR 8 -tähystyskukkula, Tomitsa-Solomanni Petroskoi

Sambalskaja Iskun ja Vilgan kylien tultua vallattua 11.Divisioonan joukot jatkoivat etenemistään kohti Petroskoita syyskuun lopulla 1941. JR 50:n tehtävänä oli vallata Suolusmäki, ja JR 29:n tehtävänä antaa sivustatukea tähän. JR 8:n tehtävänä oli kiertää pari kilometriä Suolusmäen pohjoispuolelta Äänisenjärven rantaan. Tässä sotatoimessaan JR 8:n kärki...

Sijainti: 61,837685, 34,291477

Avaa kohteen tiedot
JR 8:n johtamispaikka Juksovan itäpuoli Syväri

Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 8:n johtamispaikka sijaitsi 2,9 kilometriä Juksovan kirkolta itään. ENa 2016.

Sijainti: 60,924167, 35,056122

Avaa kohteen tiedot
JR 9 Kumpu tukikohta

Tukikohta Kummun taistelu toukokuussa 1944 Jatkosodan 7. Divisioonan tukikohta Kumpu oli Syvärin rintaman kaakkoisin tukikohta. Kummusta olivat mm. erinomaisen hyvät tähystysmahdollisuudet venäläisten huoltotielle Ostan ja Kurvoilan välillä. Kumpua sanottiinkin "7. Divisioonan silmäksi ja korvaksi.” Toisaalta, ulkonevana tukikohtana se oli monelta suunnalta...

Sijainti: 60,830445, 35,496000

Avaa kohteen tiedot
JR 9:n johtamispaikka Rotjoila Syväri

Rotjoilassa (Rodionovossa) sijaitsi Jalkaväkirykmentti 9:n johtamispaikka. Esikunnan korsut oli kaivettu puronotkoon, jossa ei ole nykyään jäljellä muuta kuin suuria kuoppia ja lähitaisteluasemia. Viereisessä Rotjoilan kylässä oli suuri sotilaskotirakennus. Johtamispaikalta kilometri pohjois-luoteeseen on Minovan kylä, missä on Jumalanäidin kazanilaisen ikonin muistolle...

Sijainti: 60,931770, 35,443690

Avaa kohteen tiedot
JR61 muistokivi Tienhaara Viipuri

Jalkaväkirykmentti 61 oli Vaasan ruotsinkielisessä suojeluskuntapiirissä muodostettu ruotsinkielinen rykmentti, joka muun muassa osallistui Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944. Rykmentti perustettiin reservirykmenttinä. rykmenttiin sijoitettiin myös ruotsalaisia vapaaehtoisia. Myös rykmentin kolmannen pataljoonan komentajana toimi ruotsalainen vapaaehtoinen, majuri Sven...

Sijainti: 60,745394, 28,675654

Avaa kohteen tiedot
Jukkolan rannikkopatteri Jukkola

Jukkolan raskaan rannikkopatterin aseistuksena oli 3 kpl 152/45 CR rannikotykkejä. THa2016

Sijainti: 60,167176, 29,150505

Avaa kohteen tiedot
Juksova Syväri

Juksovanjärven itärannan kylissä sijaitsi mm. JR 8:n huolto- ja viestiosia, hammaslääkäriasema sekä urheilu- ja paraatikenttä asemasodan aikana. Vepsäläistyylinen Juksovan puukirkko (koordinaatti) on rakennettu vuonna 1493. Rinnalle on rakennettu viime vuosina uusi kirkko. Paikka erinomainen vierailukohde, upeat kirkot ja järvenranta. ENa/JHe 2016.

Sijainti: 60,927707, 35,001769

Avaa kohteen tiedot
Jussi Turtolan kaatumispaikka Kiestinki

Everstiluutnantti Jussi Turtola toimi Ryhmä J:n varsinaisena komentajana Kiestingin valtaukseen 7.8.1941 saakka, kunnes 3. AK komentaja Hjalmar Siilasvuo siirsi hänet pelkästään JR53 komentajaksi. Tämä johtui Siilasvuon ja Turtolan ongelmallisista henkilösuhteista. Turtola kaatui Pinkosalmella 29. elokuuta klo 16.30 ollessaan pienen tiedusteluryhmän johtajana. Seuraavana...

Sijainti: 65,957222, 32,393889

Avaa kohteen tiedot
Juustjärvi Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 25, joka kuului 4.Divisioonan joukkoihin, valtasi Juustjärven 19.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä toimi Kenttäsairaala 25. Sodan viivytysvaiheessa 21.Prikaatin II Pataljoona ensin 1.7.1944 aamupäivällä torjui vihollisen hyökkäyksen, sitten irtautui asemistaan ja illan kuluessa siirtyi lännemmäksi Semsvaaraan. ENa 2017.

Sijainti: 62,780724, 33,545394

Avaa kohteen tiedot
Jyrkilä Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1.Divisioonan III/JR 60 valtasi lännestä hyökäten Jyrkilän kylän 21.7.1941. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 7.Divisioonan III/JR 9 irtautui 2.7.1944 kylästä länteen tuottaen sitä ennen runsaasti tappioita vihollisdivisioonalle, jonka hyökkäystä tukivat maataistelukoneet, runsas tykistö, raketinheittimet ja panssarivaunut. ENa 2017.

Sijainti: 61,580918, 32,744196

Avaa kohteen tiedot
Jyskyjärvi Viena

Heimosotien Vienan retkellä vuonna 1919 Jyskyjärven kylässä sijaitsi heimosoturien kenttävartio. Tuon heimosotaretken kuluessa Englanti sekaantui Vienan suunnan poliittis-sotilaallisiin asioihin organisoimalla retkikuntamme vastavoimaksi paikallisesta väestöstä muutaman sadan miehen vahvuisen Karjalan rykmentin, joka oli varustettu englantilaisin univormuin ja asein. Lisäksi...

Sijainti: 64,746647, 32,102075

Avaa kohteen tiedot
Jyvälahti Uhtua

Jyvälahti (myös Jyvöälahti) on autioitunut kylä Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Ylä-Kuittijärven Kotilahden rannalla 15 kilometriä Uhtualta lounaaseen. Jyvälahden kylä mainitaan Repolan pogostan valvontakirjassa vuonna 1679, jolloin siellä oli neljä taloa. Vuonna 1905 se kuului Uhtuan volostin eli kunnan Jyvälahden kyläkuntaan....

Sijainti: 65,112060, 30,917332

Avaa kohteen tiedot
Jyväshovi ev.ltn Kempin komentopaikka

Kemppi osallistui talvisodan taisteluihin Jalkaväkirykmentti 21:n komentajana Tapaleessa.  Jyväshovi oli Kempin rakennuttama kaksiosainen korsu, joka valmistui jouluksi 1939 ja johon Kemppi muutti tammikuun puolessavälin. Erään "kärhämän" jälkeen vieressä olevan korsun nimeksi tuli "käpälämäki". Komentokorsut 2 kpl on kumpareen laella, jotka korvasivat aikaisemmin...

Sijainti: 60,626111, 30,416944

Avaa kohteen tiedot
Jänisjärven rautatieasema

Jänisjärven rautatieasemalla Aunuksen rata liittyy rataan Matkaselkä-Suojärvi-Petroskoi. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 valtasi aseman maaston 17.7.1941. Jatkosodan aikana Jänisjärven kautta ovat kulkeneet tiettävästi kaikki Karhumäen, Aunuksen ja Syvärin suunnan soturimme. Sen kautta ovat liikkuneet myös sankarivainajat, sotasairaaloihin...

Sijainti: 61,890775, 30,947461

Avaa kohteen tiedot
Jäniskosken voimalaitos

Laitos säästyi tuhoilta talvisodassa, mutta saksalaiset tuhosivat laitoksen vetäytyessään Petsamosta Lapin sodan aikana syksyllä 1944. Sotien jälkeen Neuvostoliitto vaati aluetta.MK vuokrattavaksi 1946 ja se osti sen lyhentämällä saksalaissaataviaan Suomesta. MK

Sijainti: 68,971389, 28,779722

Avaa kohteen tiedot
Jänkäjärvi Aunus

Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukkoihin kuulunut I/JR 4 eteni Kotsjärven tienristeyksestä pohjoiseen ja valtasi Jänkäjärven kylän 18.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä toimi Ilmavalvontakomppania 66:n eräs ilmavalvonta-asema. Osasto Kivikkon rungon muodostanut Rajajääkäripataljoona 5 saapui Seesjärven lounaisnurkan kautta pohjoiskoillisesta ja ryhmittyi Jänkäjärven...

Sijainti: 62,881546, 32,976712

Avaa kohteen tiedot
Järeä teräsbetonikorsu Podporoze Syväri

Suurehko suomalainen teräsbetonikorsu A5501 sijaitsee viisi kilometriä Podporozen ydinkeskustan itäpuolella Vanhan maantien varressa. Laitteeseen on käytetty betonia noin 560 kuutiometriä. Tällainen järeä bunkkeri maksoi miljoona markkaa, kun pallokorsun hinnaksi tuli 86 000 markkaa. ENa 2017.

Sijainti: 60,914486, 34,260653

Avaa kohteen tiedot
Järisevän linnake Taipale

Paikka on aivan Laatokan rannassa. Järisevänniemi sijaitsee Taipaleen jokisuusta tarkalleen neljä kilometriä pohjoiseen. MK

Sijainti: 60,662778, 30,528333

Avaa kohteen tiedot
Järventauksen tienhaara

Jatkosodan heinäkuussa Jänisjokilinjalta länteen irtautuneen vihollisen saartamista mottiin Kirjavalahdella edisti ratkaisevasti II/JR 9:n toteuttama maantien katkaisu ja miinoittaminen Järventauksen tienhaarassa Sortavalan pohjoispuolella 23.7.1941 iltapäivällä. Tuolloin pataljoonan 4K saapui paikkaan metsiä myöten pohjoisesta ja varmisti tienhaaran maaston. ENa 2017.

Sijainti: 61,775546, 30,720051

Avaa kohteen tiedot
Jääsken kirkon paikka

Kirkon paikalla on muistomerkki. MK

Sijainti: 61,036667, 28,921389

Avaa kohteen tiedot
Kaalamo Ruskeala

Osana Karjalan Armeijan yleishyökkäystä 19.Divisioonan joukkoihin kuulunut JR 58 aloitti hyökkäyksensä Kiteen Mustalammelta kohti Laatokkaa 10.7.1941 illalla. Hyökkäyskaistan maasto korkeine mäkineen ja niiden välissä olevine soineen ja puro-uomineen suosi puolustustaistelua käyvää vihollista. Tästä huolimatta JR 58 työntyi hyvin kapeana kiilana viitisentoista...

Sijainti: 61,903338, 30,500617

Avaa kohteen tiedot
Kaarnejoen patteri Taipale

Kaarnejoen patteri on keskellä metsää, sinne kulkeminen on vaikeutunut vuosi vuodelta. Entinen tykkitie on suljettu Taipaleen puoleisesta päästä, paikalle voi päästä Taipaleen kylän kautta tai Koverojan risteyksestä. Kohdistus on 2 Cannet tykin asemaan. Talvisodassa puna-armeija etsi kiivaasti patteria, koska patteri ampui 6 tuumaisilla ja oli lunnollista, että se jossain...

Sijainti: 60,688889, 30,417778

Avaa kohteen tiedot
Kaatiovaaran tienhaara Soanlahti

Havuvaaran taistelun (9.7.1941) jälkeen 11.Divisioonan hyökkäyksen painopiste käännettiin etelään johtavan tien suuntaan. Ensimmäisenä tavoitteena oli Jänisjärven pohjoisranta. Painopistesuunnassa keskellä edennyt Jalkaväkirykmentti 8 valtasi Kaatiovaaran tienhaaran 10.-11.7. koko yön kestäneen taistelun jälkeen. JR 8 jatkoi tästä edelleen etelään kohti Koirinvaaraa,...

Sijainti: 62,147783, 30,913847

Avaa kohteen tiedot
Kaimaoja Aunus, Talvisodan siviilisotavankileiri

1800-luvun lopulta alkaen satojatuhansia suomalaisia muutti Amerikkaan ja Kanadaan töihin. Heistä käytetään nimitystä amerikansuomalaiset. He toimivat metsä- ja kaivostöissä hakaten metsiä, perustaen sahoja, rakentaen taloja, tehden puusta levyjä, pylväitä, huonekaluja, louhien malmia, jne. Monet heistä joutuivat työttömiksi, kun Amerikassa vallitsi Suuri lama vuosina 1929-32....

Sijainti: 62,391626, 34,148320

Avaa kohteen tiedot
Kairala venäläisten muistomerkki Salla

Kairalan sillan itäpuolella oleva venäläisten muistomerkki, alueella on myös taisteluasemien jäänteitä.

Sijainti: 66,929011, 29,609499

Avaa kohteen tiedot
Kairalan kapeikko Salla

Kairalan ja Mikkolan kapeikoissa taisteltiin joulukuussa 1939, heinä- ja elokuussa 1941 ja syyskuussa 1944. Erillinen pataljoona 25 ei kyennyt pysäyttämään jään yli hyökänneen ylivoimaisen puna-armeijan etenemistä järvilinjan länsipuolella olleissa asemissaan 7.12.1939. Neuvostoliittolainen 104. Divisioona oli vahvasti linnoitetuissa taisteluasemissa...

Sijainti: 66,927702, 29,603492

Avaa kohteen tiedot
Kakkolan kartano

Entinen Nuoraa. Vanha 300 asukkaan suomalaiskylä on kadonnut, mutta nykyinen alue koostuu useasta osasta. Etelään kulkevan päätien varrella on neuvostoaikainen kerrostalokylä: kilometrin matkalla on neljä kauppaa tai kioskia sekä kerrostaloja. Kiinnostavampi on Korpelanjoen etelärantaa itään seuraava kylänraitti, jonka varrella on suomalaistyyppisiä omakotitaloja. Kilometrin...

Sijainti: 60,648611, 28,769167

Avaa kohteen tiedot
Kakkorva Äänisenranta

Äänisen rantatietä etelään 7.Divisioonan kärkenä edennyt Polkupyöräkomppania otti Kakkorvan kylän haltuunsa 29.9.1941. Jatkosodan asemasotavaiheen aikana kylässä ei ollut sotilasyksiköitä kiinteästi. Kylän pohjoispuolelle Äänisen rantaan on tehty laivalaituri kiviaineskuormauksia varten pari vuotta sitten. Louhokselta satamaan kulkeva tie risteää Äänisen rantatien...

Sijainti: 61,318073, 35,508338

Avaa kohteen tiedot
Kako-tukikohta Pogostan lohko Syväri

Jatkosodassa I/JR 34 valtasi Kakoilan pogostan (kirkkokylän) lokakuun alussa 1941 ja eteni etelään vielä Syrjänmäen kylään ja siitä vielä kilometrin verran kaakkoon Mergenitsiin.  Täältä kuitenkin vetäydyttiin edullisemmalle puolustustasalle Kakoinjärven (Kakojärven) pohjoispuolelle, missä aloitettiin kenttävarustelu. Paikka nimettiin Tukikohta Kakoksi....

Sijainti: 60,804348, 34,315691

Avaa kohteen tiedot
Kakunvaara Värtsilä

Jatkosodan 7.Divisioonan hyökkäys lähti liikkeelle käskyllä KARMA 10.7.41 klo 17:00. Divisioonan hyökkäysryhmityksessä vasemmalla edennyt III/JR 30 mursi vihollisen lujan rajapuolustuksen ja valtasi Kakunvaaran kylän yhteistoiminnassa Osasto Korvenheimon kanssa 11.7. aamupäivällä. ENa 2017.

Sijainti: 62,138875, 30,697640

Avaa kohteen tiedot
Kalajoki Äänisenranta

TK-mies, luutnantti Olavi Paavolainen kuvaili Kalajoen kalmistoa (koordinaatti) kirjassaan Synkkä yksinpuhelu seuraavasti: Kalajoen kylän hautausmaa olisi voinut olla Paul Valeryn Cimetiere-Marianin Kalmisto meren rannalla -runoelman innoittaja. Hautoja koristavat maassa makaavat liuskakivipaadet. Kuluu muutama minuutti ennen kuin käsittää, ettei mikään vandalismi eikä mikään...

Sijainti: 61,272918, 35,535874

Avaa kohteen tiedot
Kaliningrad saksalaisten komentobunkkeri

Kenraaliluutnantti Otto Lasch viimeinen komentopaikka. Bunkkeri on nykyisin museona joka kertoo kaupungin valtauksesta keväällä 1945. MK

Sijainti: 54,713333, 20,509444

Avaa kohteen tiedot
Kaljukukkula Gora Syväri

Goravaaran luoteispuolella on erillinen mäki, jonka nimeksi Jatkosodassa tuli Kaljukukkula (eräissä piirroksissa nimenä on Paljaskallio). Kukkulan hallinnasta käytiin armottomia taisteluja vuodenvaihteen 1941-42 ympärillä. Taistelut olivat Goran taistelujen osataisteluja, ja niissä Rajajääkäripataljoona 4 kärsi 56-prosenttiset tappiot. Lopulta kukkula jäi...

Sijainti: 60,862517, 35,207978

Avaa kohteen tiedot
Kallio Äänisenranta

Jatkosodassa pohjoisen suunnasta edennyt 7.Divisioonan Polkupyöräkomppania valtasi Kallion kylän 1.10.1941. Myöhemmin kylästä kehittyi Syvärin itäosan rintaman suomalaisjoukkojen sotalogistiikan keskus. Maantie kulki kylän läpi samaa uraa kuin nykyäänkin. Kesäisin vesitiekuljetukset tulivat Petroskoista Kallion satamaan. Lisäksi rakennettiin Ylä-Syvärin kenttärata...

Sijainti: 61,109506, 35,650285

Avaa kohteen tiedot
Kalliobunkkeri Vistajärvi Karhumäki

Karhumäen pohjoisin suomalaisten tekemä kalliobunkkeri. MK

Sijainti: 62,941667, 34,419722

Avaa kohteen tiedot
Kalvolalaisten muistomerkki Summa

19 Kalvolan pitäjän miestä sai surmansa kun heidän korsunsa sai täysosuman Talvisodan taisteluissa. Paikka jää 300 metriä sivuun vanhasta Viipuri – Pietari tiestä länteen. MK

Sijainti: 60,513611, 29,002500

Avaa kohteen tiedot
Kanabrojärvi Salmi

Salmin pitäjän Kanabrojärven kylä sijaitsi Suomen itärajalla. Valtionraja jakoi sekä kylän että järven kahtia. Neuvostoliiton puoleinen kylänosa tyhjennettiin vuonna 1935 asukkaista, jotka vietiin teloitettaviksi toisaalle. 1./JP 2 miehitti Kanabrojärven kyläalueen  20.7.1941 ja jatkoi pääosillaan Suurimäen suuntaan. Kesällä 1944 vihollinen hyökkäsi panssareiden...

Sijainti: 61,456625, 32,236983

Avaa kohteen tiedot
Kananainen Kiestinki Viena

Kananaisten kylä, varsinaisesti vastapäisessä niemessä. Täällä oli lähtien syksyllä 1941 suomalainen kenttäsairaala , loka-marraskuussa 11 KS mm.  sekä muita huoltojoukkoja, rannasta vesitasot veivät haavoittuneita eteenpäin. Paikka on erittäin kaunis, tien oikaisu vie rannan ohi, mutta vanha tie kulkee rannan kautta lenkkinä palaten takaisin uudelle tielle. Näkymä on nykyisin...

Sijainti: 65,752913, 31,253779

Avaa kohteen tiedot
Kananaisten lentokenttä Viena

Kananaisten eli Pontsalenjoen lentokenttä sijaitsi 110 kilometriä Kuusamosta itään ja seitsemisen kilometriä nykyisen Pääjärven taajaman länsipuolella. Kananaisten kylään, jossa sijaitsi tämän suunnan esikunta-alue, on matkaa parikymmentä kilometriä. Kentän laskualueen laajuus oli 1450 m x 60 metriä. Kentän maaperä oli hiekkaa, joka pinnoitettiin metallisilla...

Sijainti: 65,762024, 30,955852

Avaa kohteen tiedot
Kanneljärven kirkko

Kirkon runko uhmaa aikaa omalla paikallaan. Kanneljärvi 1941.09.28  Kanneljärven kirkonkylä on täysin tuhottu, mutta kaunis kirkko on säilynyt. Ovet ja ikkunat ovat tosin rikki, samoin on sisustus pahoin turmeltu, sillä kirkkoa ovat ryssät käyttäneet jonkinlaisena viljavarastonaan, mutta suhteellisen pienin korjauksin saadaan temppeli jälleen käyttökuntoon.

Sijainti: 60,356667, 29,443889

Avaa kohteen tiedot
Kantoniemi Pistojärvi Viena

Pistojärven rannalla sijaitsi Kantoniemen kylä, jonka miehitti 6./JR 12 5.7.1941 illalla. Kylä oli tyhjillään ja polttamaton. Komppania oli edennyt rajalta erämaan läpi reilut 30 kilometriä, ja sen muonat alkoivat käydä vähiin. Kenttäkeittiö ja töpinä olivat yhä tiettömän taipaleen takana valtiorajalla. Tällöin III AK:n toimesta komppaniaa tuettiin yhdellätoista...

Sijainti: 65,563316, 30,522459

Avaa kohteen tiedot
Kapteeni Rechardtin silta Suojoki Aunus

Silta, jonka saksalaiset ristivät joen partaalla kaatuneen Hauptmann Rechardtin kunniaksi. Tämä kaatui joen itärannalla venäläisten rajavartiokasarmien valtaamisen yhteydessä konekiväärituleen. Saksalaispioneerit rakensivat sillan elokuussa 1941. Kevättulva 1943 vei sen, ja suomalaispioneerit rakensivat uuden tilalle kesällä 1943. Silta oli osa itä-länsisuuntaista varatietä...

Sijainti: 62,148402, 32,665498

Avaa kohteen tiedot
Kapustnaja joen ylittävä Pinkosalmelle vievän tien silta Kiestinki

Tietä pääsee lähelle oletettua J.Turtolan kaatumispaikkaa. PA

Sijainti: 65,976667, 32,358889

Avaa kohteen tiedot
Kapustnajajoen rautatiesilta Kiestinki

Kiestinki - Louhi rautatien silta Kapustnajajoella. Tässä aivan lähellä oli everstiluutnantti Jussi Turtolan komentopaikka. Paikka jää sillan eteläpuolelle, toisaalla tässä järjestelmässä. MKe 2015.

Sijainti: 65,978660, 32,298190

Avaa kohteen tiedot
Karhumäen lentokenttä

Lentokenttä sijaitsi seitsemän kilometrin päässä Karhumäen keskustasta, Vitskan rautatieaseman koillispuolella. Kentän maaperä oli kanervaista hiekkakangasta, ja se oli kantavuutensa puolesta käyttökelpoinen raskaillekin koneille. Kiitoratoja oli kaksi. Toisen pääsuunta oli SEE-NWW ja laskualueen laajuus 700 m x 30-135 m. Toisen kiitoradan pääsuunta oli SW-NE ja laskualueen...

Sijainti: 62,933746, 34,562758

Avaa kohteen tiedot
Karhumäen rautatieasema

Karhumäen asema oli jatkosodan aikana tärkeä Maaseläa alueella palvelleille, siltä lähdettiin lomille ja palattiin taas sinne johonkin. Rautatietä pitkin tapahtui myös tämän suunnan huollon materiaalikuljetukset. Asemarakennus on säilyttänyt ulkoasunsa näihin päiviin saakka. THa2016

Sijainti: 62,908261, 34,449971

Avaa kohteen tiedot
Karhumäki

Räjäytetyn sillan paikalla on nykyään kävelysilta. MK

Sijainti: 62,915000, 34,456389

Avaa kohteen tiedot
Karhunpesä Syväri

Karhunpesä oli 5.Divisioonan sotilaskoti Syvärin luostarille haarautuvan tien kohdalla. Rakennuksen suunnitteli vänrikki Ilmari Tapiovaara, ja sen ulkoseinäpinta tehtiin pystyistä mäntyriuista. Turvepäällysteinen katto naamioi maastoon rakennuksen, joka valmistui toukokuussa 1942. 5.D:n komentajan, kenraalimajuri Kustaa Tapolan, vaimo toimi Karhunpesän johtajana. ENa 2017.

Sijainti: 60,817975, 33,333189

Avaa kohteen tiedot
Karjalan Kannaksen Sotamuseo Viipuri

Koko museo on seurausta kokemuksesta ukin kanssa kolmisenkymmentä vuotta sitten. Irintšev jäi kerrasta koukkuun talvi- ja jatkosotaan. Hän alkoi kerätä sotiin liittyviä tavaroita ja kirjoja. Sittemmin hän on itsekin kirjoittanut aiheesta tietokirjoja. Museokokoelman perustan hän on saanut Karjalan kannaksen metsistä löytyneistä esineistä, joita hän ja arkeologiaa...

Sijainti: 60,710035, 28,741011

Avaa kohteen tiedot
Karjalan Maaselkä Seesjärvi

Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukot valtasivat Karjalan Maaselän kylän koukkaamalla etelän kautta maantien suunnassa pohjoiseen (JR 4) ja puristamalla samalla lännestä maantien suunnassa itään (JR 24). Vihollinen oli varustanut ja miehittänyt Karjalan Maaselän harjanteet. Etelästä Osterjärven pohjoispään kautta hyökännyt JR 4 sulki tienristeysalueen Maaselänlahden pohjukassa, j...

Sijainti: 63,162079, 33,940775

Avaa kohteen tiedot
Karjalansilta Sortavala

Sortavalan Karjalansilta valmistui vuonna 1932, ja se oli tuon ajan insinööritaidon mestariluomus. Jatkosodassa elokuun alkupuoliskolla 1941 osa venäläisistä joukoista oli saarrettu Sortavalan keskustaan. Saarretut olivat panostaneet Karjalansillan koko pituudelta, ja silta oli tarkoitus räjäyttää sopivalla hetkellä. Kirkkaana kuutamoyönä 12.-13.8. Pioneeripataljoona...

Sijainti: 61,700742, 30,686077

Avaa kohteen tiedot
Karkku Salmi

Salmin pitäjän Karkun kylä on rakennettu Laatokan ja Karkunlammen rantojen välissä olevalle vaaralle. Talvisodan alussa vihollinen valtasi kylän ja hieman myöhemmin aurasi yhden lentokentistään Karkunlammen jäälle. Sieltä vihollisen koneet tekivät lentoja erityisesti Lemetin ja Kitelän taistelualueelle, minne oli matkaa 40-60 kilometriä. Jatkosodassa kylän läheisyydessä...

Sijainti: 61,302106, 31,945328

Avaa kohteen tiedot
Karmalansalmi Sortavala

Jatkosodan 7.Divisioona aloitti Sortavalan valtaustaistelun Karmalansalmen ylimenolla elokuussa 1941. Ylimeno valmennettiin ja harjoiteltiin hyvin. Voimakkaan tykistövalmistelun ja savutuksen jälkeen divisioonan II/JR 30 ensimmäisessä portaassa ja I/JR 30 toisessa portaassa ylittivät salmen 10.8. aamulla. H-hetkellä ensiportaan 4K:n taistelijat pioneerien avustamina kantoivat...

Sijainti: 61,708949, 30,620113

Avaa kohteen tiedot
Karppilan entinen hautausmaa

Hautausmaalla on myös Harjuniemen maihinnousuun osallistuneiden venäläisten haudat. MK

Sijainti: 60,679722, 28,520000

Avaa kohteen tiedot
Kasakkalahden kasarmi Salmi

Jatkosodan aikana tässä Salmin rajavartioston rakennuksessa toimi 67.Sotasairaala, joka siirtyi sairasjunakuljetuksena Suolahdelle juhannusaattona 1944, ja rakennuksen tiloihin asettui 26.KS/5.D, joka oli käyttänyt tätä samaa rakennusta toiminnassaan myös hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941. ENa 2017.

Sijainti: 61,361339, 31,820151

Avaa kohteen tiedot
Kasihännän lentokonehallit

Suomen ilmavoimien yksi ensimmäisistää vesikoneille tarkoitettu tukikohta Sortavalan kaupungista noin 4,5 kilometriä etelään. Nykyään pahasti rempallaan, ainoastaan vieressä oleva upseerikerho on korjattu. MK

Sijainti: 61,667222, 30,688056

Avaa kohteen tiedot
Kaskana Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 9 ja PPK - molemmat 7.Divisioonan joukkoja - etenivät lännestä erämaan läpi ja valtasivat Kaskanan kylän 14.9.1941. Kylää oli sitkeästi puolustanut konetuliaseilla varustettu viholliskomppania. Kylän valtaus tarkoitti sitä, että Kaskanaan Pyhäjärven suunnasta, luoteesta suunnanneen suuren viholliskolonnan ainoa vetäytymistie meni poikki. Tämä...

Sijainti: 61,354508, 33,803232

Avaa kohteen tiedot
Kaskana-Tarsepol -tieura Aunus

Jatkosodan Pyhäjärven ja Kaskanan taistelujen jälkeen 7.Divisioona sai käskyn hyökätä suoraan itään syyskuussa 1941. Tuo länsi-itäsuuntainen eteneminen ei kuitenkaan kävisi helposti, se ymmärrettiin. Välimatkaa lähtöpisteestä Kaskanan kylästä tavoitepisteeseen Muurmannin radanvarren Tarsepoliin oli 37 kilometriä. Kyliä yhdisti vain kinttupolku, ja maasto oli sen verran...

Sijainti: 61,311964, 34,100558

Avaa kohteen tiedot
Kaskanan korven motti Aunus

Jatkosodan lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja, tykistöä ja 20 panssarivaunua. Kyse oli vihollisen 272.Divisioonan kuormastosta, jonka etenemissuuntana oli etelä. 11.Divisioona oli katkaissut Prääsässä tältä kuormastolta tien pohjoisen...

Sijainti: 61,434312, 33,772139

Avaa kohteen tiedot
Kaskesoja Äänisenranta

Kaskesojalla maantie kulkee aivan Äänisjärven rannassa, ja tänne oli sijoitettu yksi tykkijaos suojaamaan joukkojemme vesitiekuljetuksia Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Vako Oy:n kauppa tuki paikallisten asukkaiden arkea ja loi hyvinvointia kylään. ENa 2017. Äänisen aallot (kesto 3:05): http://www.histdoc.net/historia/pic/jorimalm.mp3    

Sijainti: 61,205866, 35,600810

Avaa kohteen tiedot
Katyn Smolensk

Paikka jää päätien varteen noin 20 kilometriä ennen Smolenskin keskustaa, alueella on museo ja kirkko.   NKVD toteuttama puolalaisten joukkomurha tapahtui 1940. Teloitetut olivat sotavangiksi otettuja Puolan armeijan upseereita, korkeasti koulutettuja ammattilaisia kuten opettajia, lääkäreitä, professoreja, tutkijoita, poliiseja sekä valtionvirkamiehiä. Uhrien määräksi...

Sijainti: 54,774722, 31,789167

Avaa kohteen tiedot
Kaukjärven lentokenttä

Lentokenttä sijaitsi nykyisen Kamenkan varuskunnasta itään Perkjärvelle lähtevän tienhaaran eteläpuolella. THa2016

Sijainti: 60,454340, 29,086647

Avaa kohteen tiedot
Kaukoijärvi Aunus

Osana Viteleen valtausoperaatiota kesällä 1941 Jääkäripataljoona 4:n 1K valtasi Kaukoijärven kylän 23.7.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa vihollinen aloitti voimakkaan hyökkäyksen Kaukoijärven kautta Salmiin johtavan tien suunnassa tykistön, raketinheittimistön ja ilmavoimien tukemana 29.6.1944. Jalkaväkirykmentti 2 viivytti sitkeästi ja sitten irtautui...

Sijainti: 61,280048, 32,270411

Avaa kohteen tiedot
Kaukolan kirkko

Kirkko on tyhjillään, hautausmaalta löytyy Vapaussodan hautoja ja muistomerkki. Hautausmaa on tien toisella puolella. Vanhat kuvat elokuulta 1941. MK

Sijainti: 61,056944, 29,800556

Avaa kohteen tiedot
Kauppa- ja Merenkulku koulu

Viipurin merikoulu perustettiin vuonna 1868 ja Viipurin kauppakoulu 1890. Vuonna 1936 niille päätettiin rakentaa yhteinen koulurakennus Linnoituksen kaupunginosaan Viipurin sataman ja Havin teollisuusalueen tuntumaan. Sen suunnittelijaksi tuli vastavalittu kaupunginarkkitehti Ragnar Ypyä, joka aikaisemmin oli työskennellyt muun muassa Alvar Aallon toimistossa. Työt Pontuksen- ja Vaasan...

Sijainti: 60,705530, 28,742389

Avaa kohteen tiedot
Kauppaneuvos Sellgrenin huvila Venäjänsaari

Uskomattoman hyvin säilynyt kauppaneuvos Sellgrenin jugend-huvila ja valkoisten sotamuistomerkki vuoden 1918 sisällissodasta ovat eristäytyneen, syrjäisen Venäjänsaaren vetonaulat. Sisällissodan valkoisten tukikohtana tunnetun saaren merkitys liittyy 22–24. tammikuuta 1918 tapahtumiin, kun 565 aseistetun valkoisen talonpojan joukko joutui perääntymään saareen...

Sijainti: 60,663611, 28,681667

Avaa kohteen tiedot
Kekinniemen Sulkulinnake

Kekinniemen sulkulinnaketta kutsuttiin läheisen kylän mukaan myös Keljan linnakkeeksi. Myös nimeä Kekkilänniemi käytettiin. Kuten Patoniemeenkin, sijoitettiin Kekinniemeen neljä 57/26 Kaponier-tykkiä. Ampumasuunnat olivat myös täällä kahdella itään, kahdella länteen. Ankarasti tulitettu sulkulinnake jäi talvisodan jälkeen verraten ehjäksi. Välirauhan aikana asemat...

Sijainti: 60,652405, 30,313082

Avaa kohteen tiedot
Keksoin tšasouna Perttiselkä Aunus

Perttiselän pikkukappeli, Keksoin tšasouna, on taidokkaine salvostuksineen kestänyt aikaa vuosisadasta toiseen. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Olavi Paavolainen kertoi rakennuksesta 24.9.1941: Teimme tänään Nopasen kanssa tosi hienon löydön. Se on Keksoin pieni tšasouna, joka aivan yllättäen vilahtaa näkyviin harmaana kuin kanto, kangastien sukeltaessa Nurmoilan...

Sijainti: 61,079838, 32,953675

Avaa kohteen tiedot
Keljan taistelun muistomerkki

Muistomerkki tulee vastaan Haparaisten kylän jälkeen Vilakkalaan mentäessä. MK

Sijainti: 60,653611, 30,347778

Avaa kohteen tiedot
Kellomäen patteri Kellomäki

Kellomäen järeä rannikkopatteri rakennettiin jatkosodan aikana, jotta rannikkotykiston tuli yltäisi Kronsdtatis suomalaisia tulittaviin linnakkeisiin. Patterin kalustona oli 3 kpl 254/45 tykkejä. Kellomäen rakentaminen osoittautui virheeksi, asemasotavaiheessa sillä ammuttiin vain yksi koelaukaus ja v 1944 torjuntataisteluissa havaittiin sen sijaitsevan liian lähellä...

Sijainti: 60,184115, 29,786427

Avaa kohteen tiedot
Kelpän patteri Kelppä

Koko Lahdenpohjan tukikohta oli sotien aikana suojattu merimiinoittein. Aikanaan myös Kelpän patteri Sorolansaaren itärannalla suojasi Lahdenpohjaan johtavaa väylää. Tässä kohdin suojaava saaristo päättyy ja Karjalan meri aukeaa. Kelppään sijoitettiin vuonna 1921 kevyt 2-tykkinen 75 mm:n patteri. Tykit tuotiin Kelppään Valamosta, Rautaveräjän patterilta. Tykkiasemien...

Sijainti: 61,452224, 30,358014

Avaa kohteen tiedot
Kelsinkäinen venäläiskoneen hylky Salla

Kelsinkäläisen tunturin laelle pudonneen venäläisen hävittäjän jäännökset. Ammuttu alas 9.7.1941 ensimmäisten sotaviikkojen aikana saksalaisten Stugien toimesta. Kone oli matalalla saadessaan osuman ja venäläinen pilotti hyppäsi koneesta mutta varjo paloi ja majuri syöksyi maahan katkaisten selkärankansa alaraajoen halvaantuessa. Suomalainen lääkäri näki näki koneen...

Sijainti: 66,912667, 29,823190

Avaa kohteen tiedot
Kemin asema Muurmannin rata Viena

Jatkosodassa Suomen III Armeijakunnan (mm. 3.D:n ja JR 53:n) tavoitteena oli lyödä vihollisen rajavarmistusjoukot ja jatkaa hyökkäystä edelleen itään. Ensimmäisenä tavoitteena oli saavuttaa Uhtua-Kiestinki -tasa. Tältä tasalta hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Muurmannin radalle, painopisteenä Vienan Kemin suunta. III AK:n 3.Divisioonan hyökkäys pysähtyi elokuun 1941 alussa...

Sijainti: 64,955077, 34,570170

Avaa kohteen tiedot
Kemin sotilaslentokenttä Viena

Kemin sotilaslentokenttä on rakennettu Kylmän sodan aikana. Sen betonisen kiitotien pituus on 2 520 metriä, pääsuunta W-E. Kenttäalueelta löytyvät kaikki tavanomaiset sotilaslentokentän rakenteet. ENa 2017.

Sijainti: 64,918509, 34,264911

Avaa kohteen tiedot
Kenraali Vihman Laatta

Einar August Vihma (aiemmalta nimeltään Einar August Wichmann, 19. syyskuuta 1893 Kuopio – 5. elokuuta 1944 Ihantala) oli jääkärikenraalimajuri ja Mannerheim-ristin ritari numero 22. Vihma on tiettävästi itsenäisen Suomen ainoa kenraali, joka on kaatunut sodassa rintamalla. "Maastossa vaeltava neljän upseerin ryhmä yritti kiiruhtaa tavoitteena olevalle mäelle, mutta sinne oli...

Sijainti: 60,835833, 28,821111

Avaa kohteen tiedot
Kenraalimajuri Laguksen komentopaikka kesällä 1944 Juustila Venäjä

Kenr.majuri R.Laguksen komentopaikka kesäkuun lopun kiivaimpien taistelujen aikana oli sijoitettu Juustilan kylän itäpuolelle. Maasto on hankalaa kalliota ja kivikkoa, liikenne itse paikalla oli kovaa koska Lagukselle oli parhaimmillaan alistettu oman divisioonan lisäksi kaksi muuta divisioonaa. Venäläisille selvisi aika pian komentopaikan sijainti. Kesäkuun 28. päivänä neuvosto...

Sijainti: 60,815270, 28,742720

Avaa kohteen tiedot
Kenttähautausmaa Taipale

Perinteinen tapa kun käydään paikalla, nostellaan kiviä ympäröivän aidan päälle. Paikka löytyi vasta 90-luvun alussa. Täällä oli juhlallinen paljastustilaisuus elokuussa 1996. Haudattu 126 tuntematonta suomalista soturia.

Sijainti: 60,621667, 30,461389

Avaa kohteen tiedot
Kenttähautausmaa Tolvajärvi

Kenttähautausmaa, haudattu niin suomalaisia kuin saksalaisia sotureita. JHe 2017.

Sijainti: 62,274722, 31,479444

Avaa kohteen tiedot
Kenttähautausmaa Tuulos Vitele

Suomalaisten kenttähautausmaa Tuuloksen Vitelen tien vieressä. Taisteluissa kesällä 1944 venäläisten Tuuloksen maihinnousussa kaatuneet sotavainajat haudattiin kyseiseen paikkaan. Opetusministeriön toimesta 90-luvulla vainajat kotiutettiin kotimaan multiin. Hautapaasi löytyy oikealta puolelta mentäessä suuntaan Aunus. MKe 2017

Sijainti: 61,120907, 32,582119

Avaa kohteen tiedot
Kenttäsilta Soginitsi (Sokinan Pogosta) Syväri

Pioneeripataljoona 1 rakensi kenttäsillan Vaaseninjoen yli Soginnitsyssä 5.11.- 3.12.1941. Sillan pituus oli 75 m ja kantavuus 12 tonnia. Se oli tärkeä osanen selustatiellä Pidma - Tokari - Soginnitsy - Kuujärvi. Tien rakensi Linnoitusrakennuspataljoona 462. Tällä tiellä oli merkittävä rooli joukkojemme siirroissa Jatkosodan aikana. Muun muassa Jalkaväkirykmentti 50 siirtyi...

Sijainti: 61,077282, 34,084911

Avaa kohteen tiedot
Kenttävartio Ase myöhemmin Kärsä Uhtua

Jatkosodassa 3.Divisioonan puolustusvastuualueen Kenttävartio Ase sijaitsi 8 kilometriä Uhtuan taajamasta lounaaseen Keski-Kuittijärven vastarannan niemessä. Niemi on samaa hiekkaharjua ja -särkkää, joka kulkee Uhtuan Likopään kylänosasta Kormusniemestä lounaaseen. Rantakaista kenttävartioista vastasi Linnoituspataljoona 14. ja myöhemmin ainakin 25. Raja JK. Kenttävartio...

Sijainti: 65,148524, 31,051551

Avaa kohteen tiedot
Kenttävartio Kenttijärvi Viena

Rajajääkäripataljoona 8 perustettiin elokuussa 1942, ja se ryhmittyi kenttävartiopuolustukseen Ylä-Kuittijärven eteläisen lahden ja Luvajärven (pl) välille syyskuussa 1942. RajaJP 8:n tehtävänä oli varmistaa kenttävartiolinjalla sekä vastaiskuilla, väijytyksillä ja takaa-ajolla tuhota selustaan päässeet vihollisosastot ja -partiot. Pataljoonan komentopaikka,...

Sijainti: 64,869803, 31,129435

Avaa kohteen tiedot
Kenttävartio Kontokki Viena

Kenttävartio Kontokin paikalla sijaitsee nykyisin 29 500:n asukkaan Kostamuksen kaivoskaupunki. Kaupunkilaiset louhivat rautamalmia, josta rikastetaan rautapellettejä. Tuotantoa viedään muun muassa Kokkolan satamaan 3-4 junaa vuorokaudessa, ja kussakin junassa on 60 vaunua. Kostamuksen malmin arvioidaan riittävän vuoteen 2090 asti. Jatkosodassa Kontokin kenttävartiokaistalla toimi...

Sijainti: 64,583900, 30,575824

Avaa kohteen tiedot
Kepan entinen sotilaslentokenttä Viena

Kepan entinen venäläinen sotilaslentokenttä sijaitsee kylän kaakkoispuolella yhden kilometrin etäisyydellä. Kentän laskualueen laajuus on 710 m x 90 m. Pääsuunta NE-SW. Jatkosodan aikana Kepan kylässä sijaitsi myös venäläisten Uhtuan rintaman huoltokeskus. ENa 2017.

Sijainti: 65,150247, 32,183167

Avaa kohteen tiedot
Keravuoren bunkkerin jäännökset Kuuterselkä

Pataljoonan komentajan Aito Keravuoren bunkkerin jäännökset Kuuterselässä. Paikka sijaitsee Launiaisen navetalta hieman Venäjälle päin tien toisella puolella. Kuva on vuodelta 1999. Nykyisin bunkkerin jäännökset on paikallinen asukas hävittänyt täysin, paikalla on vain peltoa.

Sijainti: 60,324437, 29,560299

Avaa kohteen tiedot
Kerisyrjä Impilahti

Kerisyrjä on suurehko mäki ja kylä, jonka alueella II/KTR 4 toimi heinäkuussa 1941 Jalkaväkirykmentti 8:n tukipatteristona, kun rykmentti oli asemissaan Jänisjoen itärannalla rintamasuunta länteen. Mäen juurella, lännenpuoleisilla peltoaukealla, sijaitsi Läskelän lentokenttä. ENa 2017.

Sijainti: 61,743368, 31,106665

Avaa kohteen tiedot
Keuhkotautiparantola

Halilan keuhkotautiparantola palveli keuhkotautia sairastavia potilaita ympäri suomea. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1920. Kesällä -44 JR1 rippeet koottiin tänne täydennettäväksi. MK

Sijainti: 60,349444, 29,139444

Avaa kohteen tiedot
Kev.Os. Keinosen komentopaikka 7.-8.7.1944 Kaitajärvi

Heinäkuun alussa 1944 viivytystaistelua käynyt 7.Divisioona kääntyi Käsnäselästä kohti pohjoisluodetta, kohti Loimolan U-asemalinjaa. Samaan aikaan merkittävät vihollisvoimat panssarivaunujen, tykistön ja ilmavoimien tukemina pyrkivät samassa suunnassa Loimolan rautatieasemalle. Kapteeni Yrjö Keinosen johtama Kevyt Osasto (= 3 komppaniaa + kuormasto) suojasi 7.Divisioonan...

Sijainti: 61,766822, 31,991944

Avaa kohteen tiedot
Kiekua Soanlahti

11.Divisioonan joukkoihin kuulunut II/JR 50 valtasi Kiekuan kylän 12.7.1941 hyökkäämällä pohjoisesta. Kylä sijaitsi Kiekuanjärven lounaispäässä. ENa 2017.

Sijainti: 62,104949, 30,984845

Avaa kohteen tiedot
Kiestingin alue

Kokoelma maastolöytöjä.MK

Sijainti: 65,950278, 32,181111

Avaa kohteen tiedot
Kiestingin kenttäsairaala 12.KS Viena

Suomalais-saksalaisten joukkojen edettyä Kiestinkiin elokuun 1941 alussa oli pääosa kylän suurista rakennuksista poltettu. Oikeastaan vain hevostallit kylän länsilaidalla olivat pääpiirtein kunnossa. Hieman myöhemmin tallit kunnostettiin, ja niihin perustettiin kenttäsairaalan tilat (A-osasto/12.KS). Läheistä Tuoppajärveä voitiin käyttää potilasevakuointeihin vesitasokoneilla....

Sijainti: 65,886967, 31,805679

Avaa kohteen tiedot
Kiestingin kiila Kiestinki

Kiestingin ja Louhen välillä rautatien ja maantien risteys n. 28 km Kiestingistä itään. Kiilan kärki oli paikassa jossa rautatie ja maantie yhtyvät. Tämä oli itäisin paikka minne suomalaiset pystyivät etenemään elokuussa 1941. Kiilan joukot JR53 ja II/JR12 joutuivat mottiin, koska saksalaiset eivät pääseeet tietä pitkin etenemään samalle tasalle, vaan jäivät...

Sijainti: 66,006320, 32,389430

Avaa kohteen tiedot
Kiestingin radan päätepiste Kiestinki Viena

Kuvat Kiestingistä, sen aikaisen Kiestinki-Louhi radan päätepisteestä. Haavoittuneet tuotiin motista rataa pitkin ja tästä edelleen joko Kiestingin kenttäsairaala 12. (hevostalli kuvissa) tai Kananaisten kenttäsairaala 11. Takaisin mentässä huollettiin joukkoja viemällä tarvikkeita. Kyseinen valokuva on otettu 15.8.1941 Kiestingin asemalla ja kyseessä on keittäjälotta...

Sijainti: 65,897590, 31,826624

Avaa kohteen tiedot
Kiestinki

Kiestingin kylän suomalaiset saavuttivat 7. elokuuta 1941 kovien taisteluiden jälkeen. Venäläiset olivat polttaneet osan kylän taloista. JHe 2014. 1.7    vallattiin Kiimasvaara 2.7    Suvannon kylä 10.7  Mannerheimin ”miekantuppi” päiväkäsky 10.7  oltiin jo Kananaisissa - 100 km lähdöstä 13.7  suunnaksi tulikin Ryhmä J:lle Kiestinki  ja Louhi 21.7 ...

Sijainti: 65,885843, 31,832013

Avaa kohteen tiedot
Kiilanlinna, 11.Divisioonan kokoustalo Syväri

Kiilanlinna oli 11.Divisioonan kokous- ja valistustalo sekä sotilaskoti, jonka juhlasali toimi myös elokuvateatterina. Tuo harjakattoinen rakennus oli 300:n neliömetrin hirsitalo, joka sijaitsi mäntymetsän keskellä Vanhan maantien varressa. Pääsisäänkäynti oli tehty rakennuksen nurkkaan. Sisätiloina olivat suuri sali ja sivustoille tehdyt huoneet, keittiö ja varastotilat. Talon...

Sijainti: 60,901630, 34,791032

Avaa kohteen tiedot
Kiimasvaara Viena

Jatkosodan III Armeijakunnan 17.6.1941 käskemän taistelujaotuksen mukaan 3.Divisioonasta ja armeijakuntajoukoista muodostettiin kaksi ryhmää (F ja J) ja reservi. Pohjoisempi ryhmä, everstiluutnantti Jussi Turtolan komentama Ryhmä J, oli vahvennettu JR 53. Vahvennuksina olivat II/KTR 16, Lin.Psto 6, Lin.P 15 ja 35.RajaJK. Lisäksi Saksan Norjan-armeija alisti III AK:lle 6.Divisioonaan...

Sijainti: 65,754289, 30,347764

Avaa kohteen tiedot
Kiirastulen kaivo Taipale

Yrjö Jylhän runossaan mainitsema kaivo on juuri tässä. Kaivo sijaitsee Kirvesmäen puolustuslinjan takana lähellä "Piilopirttiä" ja polkua. Kuusessa on maalattu iso K-kirjain kuten näkyy. Kaivon partaalle menetyi sotamies Erkki Kujala Virroilta 10.3.1940. Kuvat Tuomas Huovinen. Yrjö Jylhä; Kaivo-runo kokoelmasta Kiirastuli vuodelta 1941: Talvipäivä puolessa on vasta,...

Sijainti: 60,609540, 30,427540

Avaa kohteen tiedot
Kiiskilän kartano

Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1820. Arkkitehdiksi palkattiin Pietarissa vaikuttanut ranskalainen Villiers. Puinen päärakennus edustaa palladianista tyyliä. Julkisivua koristaa kuusidoorilaista pylvästä. Niiden yläpuolisessa päätykolmiossa on tyylille ominainen puolikaaren muotoinen ikkuna.Päärakennuksen pihapiirissä oli roomalaistyylinen huvimaja, jossa Julius...

Sijainti: 60,691944, 28,583333

Avaa kohteen tiedot
Kilpasillan lentokenttä

Jatkosodan aikana lentokenttää käytti Le.Lv.  26. THa2016

Sijainti: 60,589328, 30,315399

Avaa kohteen tiedot
Kinalahti Aunus

Kinalahti (karjalaksi Kinelahti ja Kinälahti) on paikallinen keskuskylä Vieljärvi - Vitele -tien varrella. Sen valtasi raskaan patterin suorittaman yhden tunnin tulivalmistelun jälkeen JR 44:n II Pataljoona (5.D) Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 22.7.1941. Joukkojemme vetäytymis- ja viivytysvaiheessa, Varloin tienristeyskylästä irtautumisemme jälkeen, vihollisen...

Sijainti: 61,391695, 32,604291

Avaa kohteen tiedot
Kinnasvaara Aunus

JR 50 eteni pohjoisesta Kinnasvaaran kylään (Kindasovoon) Suojoen pohjoisrannalle 4.9.1941. Kylän kohdalla oli kaksi siltaa: varsinainen maantiesilta ja sen itäpuolella matala propsisilta. Vihollinen yritti räjäyttää sillat seuraavana yönä, mutta räjäytys epäonnistui, ja vain maantiesillan eteläpuolinen pää hieman hajosi. Aamulla JR 50:n kaksi komppaniaa yksinkertaisesti...

Sijainti: 61,721873, 33,458615

Avaa kohteen tiedot
Kinnermäki Aunus

Ruotsin ja Venäjän välisen sodan alettua vuonna 1570 ruotsalaiset joukkiot hävittivät Karjalaa monin paikoin, ja myös Kinnermäen kylä poltettiin. Talot rakennettiin uudelleen, mutta ne tuhoutuivat taas sotatoimissa vuosina 1613-14, kun ruotsalais-puolalais- liettualaiset joukkiot ulottivat hävitysretkensä seudulle. Hirsirakenteinen Kinnermäki nousi kuitenkin...

Sijainti: 61,525975, 32,823855

Avaa kohteen tiedot
Kintismä Viena, Talvisodan siviilisotavankileiri

Talvisodan alussa osa Suomussalmen siviiliväestöä jäi venäläisten hyökkäyskiilojen väliin pussiin. Nämä siviilit siirrettiin helmikuussa 1940 Jyskyjärven lähelle Kintismään siviilisotavankileiriin. Vankeutta kesti kesäkuuhun 1940 asti. Vienan Kemijoen rannalla sijaitseva Kintismä oli metsätyöläisten kämppäalue, metsäpunkti. Lähimpään kylään, Jyskyjärvelle, oli...

Sijainti: 64,826842, 31,989338

Avaa kohteen tiedot
Kirkkolahti Ruskeala

Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 9:n edetessä Jänisjärven länsirannan suuntaan rykmentin I Pataljoona valtasi Kirkkolahden kylän 12.7.1941. Kylä oli miehittämätön, mutta vahvasti varusteltu. Siellä oli valmiina pesäkkeitä, raivauksia, murroksia, sulutteita sekä piikkilanka- ja panssariesteitä. Huomatessaan suomalaisjoukkojen yllättävän saapumisen kylään, vihollinen teki...

Sijainti: 61,989256, 30,767102

Avaa kohteen tiedot
Kirovin patsas Petroskoi

1930-luvun alussa Josif Stalin oli huolestunut Leningradin ja koko Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan Sergei Kirovin suosiosta. Tämä murhattiin joulukuussa 1934. Murhan myötä Stalin aloitti myös muiden johtavien bolševikkien pidätykset ja teloitukset sekä vähemmistökansallisuuksiin kohdistuneet etniset puhdistukset. Kiroville pystytettiin kuitenkin muutama...

Sijainti: 61,787421, 34,382752

Avaa kohteen tiedot
Kirvesjärvi Aunus

Kirvesjärvi on kylä samannimisen järven eteläpäässä. Jalkaväkirykmentti 35:n III Pataljoona (1.D) valtasi kylän 9.8.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytystaistelujen aikaan kesäkuun 1944 lopulla II/KTR 2 tuki Kirvesjärven tuliasemistaan 7.Divisioonan menestyksellistä torjuntataistelua vihollisen 65.Jalkaväkidivisioonaa vastaan Topasjärvellä. ENa 2017.

Sijainti: 61,52021