Kohteet: Venäjä - Laatokan pohj.ranta

Ladataan karttaa..
34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin muistomerkki

Puna-armeijan 34.Kevyt Hyökkäysvaunuprikaati tuhoutui kokonaan Laatokan Karjalan Talvisodan taisteluissa. Prikaati oli tukemassa 18.Jalkaväkidivisioonaa, ja sen komentaja, kenraali Kondratjev kaatui Itä-Lemetin motin purkautuessa helmikuun lopussa 1940. Näissä mottitaisteluissa vallattujen neuvostovaunujen myötä Suomen panssarijoukkojen kalusto moninkertaistui, ja Jatkosodan...

Sijainti: 61,680104, 31,491839

Avaa kohteen tiedot
Elisenvaara

Poliisitalo, rakennus joka säilyi Elisenvaaran pommituksesta.

Sijainti: 61,411389, 29,764444

Avaa kohteen tiedot
Heinäsenmaa Laatokka

Heinäsenmaa ven.: (Ostrov Heinäsenmaa) eli (Ostrov Suri). Heinäsenmaan kuuden tuuman patterin louhintatyöt aloitettiin vuonna 1919. Tykit kuljetettiin saareen jo aikaisin keväällä samana vuonna. Vuoden 1921 aikana patterille asennettiin ensimmäinen tykki sekä rakennettiin kasarmi ja asuntoja. Kesällä 1923 asennettiin paikalleen patterin toinen tykki. Patterille jätettiin...

Sijainti: 61,231262, 30,407066

Avaa kohteen tiedot
Hiidenselkä Jänisjoen suu

Harlun pitäjään kuulunut Hiidenselkä on kylä kohdassa, jossa Jänisjoki laskee Laatokkaan. Kylä oli vuosisatoja sitten kalastajien ja kauppamiesten tärkeä tukikohta, kun aavalta Laatokalta pääsi helposti suojaisaan rantakylään, ja matkaa saattoi siitä jatkaa Jänisjokea pitkin Jänisjärvelle ja edelleen pohjoiseen muualle Itä-Suomeen. Jänisjoki oli myös eräs...

Sijainti: 61,712455, 30,984175

Avaa kohteen tiedot
Hiitolan sankarihautausmaa

Hiitolan sankarihautausmaa sijaitsee ns. vanhan hautausmaan yhteydessä. Tänne on haudattu vuoden 1918 kaatuneita 16 sekä 144 talvi- ja 157 jatkosodan sankarivainajaa. Sankarihaudat ovat jääneet täysin venäläisten hautojen alle. Hautausmaalta löytyy vielä 1920 paljastetun Pekka Halosen suunnitteleman patsaan jalusta, itse metallinen kannelta soittava tyttöpatsas on Noormarkun...

Sijainti: 61,202997, 29,737050

Avaa kohteen tiedot
Hiitolanmäen patteri Hiitolanmäki

Hiitolanmäelle vetäytyi Mantsinsaaresta Härkämäen patteri, 2 kpl 152/45-C, kesällä 1944 THa2016

Sijainti: 61,613320, 31,152090

Avaa kohteen tiedot
Iljalan tienristeys Pälkjärvi

Selkeän painopisteen muodostaneen 7.Divisioonan hyökkäys lähti vastustamattomasti liikkeelle Tohmajärveltä 10.7.1941 kello 17. Jalkaväkirykmentit 51 ja 30 mursivat vihollisen lujan rajapuolustuksen ja vyöryttivät hyökkäystä 10 km Tohmajärvi-Pälkjärvi -maantien suunnassa eteenpäin. Sitten toisessa portaassa edennyt Jalkaväkirykmentti 9 vaihtoi divisioonan hyökkäyksen...

Sijainti: 62,051058, 30,679068

Avaa kohteen tiedot
Impilahden sankarihautausmaan muistomerkki

Sankarihautausmaan muistomerkkinä on lappeellaan oleva graniittinen risti Impilahden kylässä. ENa 2016.

Sijainti: 61,671754, 31,155905

Avaa kohteen tiedot
Impilahden Vapaussodan muistomerkki

Ajan saatossa muistomerkki on kokenut kovia. Kerran siitä oli poistettu tekstiä, ja välillä sitä on yritetty kuljettaa pois paikoiltaan. Kuitenkin, muistomerkki on nykyisin alkuperäisellä paikallaan. Poistetut tekstit on palautettu. Paadessa ovat kolmentoista kaatuneen nimet ja teksti: Suomen vapaussota 1918 Kunnia kaatuneille! Impilahden suojeluskunta Kohde...

Sijainti: 61,661745, 31,154542

Avaa kohteen tiedot
Impiniemen tulenjohtopaikka Impiniemi

Impiniemessä toimi Rannikkotykiston tulehjohtopaikka, se palveli 1944 erityisesti Hiitolanmäelle Mantsin saaresta vedettyä 152 mm Canet-patteria. THa2016.

Sijainti: 61,592149, 31,143451

Avaa kohteen tiedot
ISU-152- ja IS-3-panssarit Käkisalmi

Käkisalmen linnan pysäköintialueella on kaksi tela-alustaista panssaria. Maanpinnan tasolla on ISU-152-rynnäkkötykki. Se oli panssaroitu, etupäässä jalkaväen tukitehtäviin ja vihollisen panssarivaunujen tuhoamiseen tarkoitettu suorasuuntaustykki. Painoa sillä on 46 tonnia ja aseistuksena 152 millimetrin kanuuna. Näitä vaunuja oli Kannaksella kesällä 1944. Yksi...

Sijainti: 61,031628, 30,123522

Avaa kohteen tiedot
Jaakkiman kirkko Lahdenpohja

Jaakkima oli 8500 asukkaan pitäjä. Nimensä se oli saanut Jaakko De la Gardien (1583-1652) mukaan. Hän oli pitänyt 1600-luvun alkupuolella monta vuotta sotilasleiriään mäellä, josta alettiin käyttää nimeä Jaakonvaara. Sana jalostui Jaakkimaksi. Pitäjän punatiilinen kirkko valmistui Lahdenpohjan kauppalan kupeelle vuonna 1851. Sinne mahtui 3000 sanankuulijaa. Kirkon suunnittelijana...

Sijainti: 61,523333, 30,185000

Avaa kohteen tiedot
Jaakkiman sankarihautausmaa Lahdenpohja

Sankarihautausmaa sijaitsee Jaakkiman kirkon länsinurkalla. Samassa kohdassa on Jaakkiman Vapaussodan muistomerkki. ENa 2017.

Sijainti: 61,523556, 30,184163

Avaa kohteen tiedot
Järventauksen tienhaara

Jatkosodan heinäkuussa Jänisjokilinjalta länteen irtautuneen vihollisen saartamista mottiin Kirjavalahdella edisti ratkaisevasti II/JR 9:n toteuttama maantien katkaisu ja miinoittaminen Järventauksen tienhaarassa Sortavalan pohjoispuolella 23.7.1941 iltapäivällä. Tuolloin pataljoonan 4K saapui paikkaan metsiä myöten pohjoisesta ja varmisti tienhaaran maaston. ENa 2017.

Sijainti: 61,775546, 30,720051

Avaa kohteen tiedot
Kelpän patteri Kelppä

Koko Lahdenpohjan tukikohta oli sotien aikana suojattu merimiinoittein. Aikanaan myös Kelpän patteri Sorolansaaren itärannalla suojasi Lahdenpohjaan johtavaa väylää. Tässä kohdin suojaava saaristo päättyy ja Karjalan meri aukeaa. Kelppään sijoitettiin vuonna 1921 kevyt 2-tykkinen 75 mm:n patteri. Tykit tuotiin Kelppään Valamosta, Rautaveräjän patterilta. Tykkiasemien...

Sijainti: 61,452224, 30,358014

Avaa kohteen tiedot
Kerisyrjä Impilahti

Kerisyrjä on suurehko mäki ja kylä, jonka alueella II/KTR 4 toimi heinäkuussa 1941 Jalkaväkirykmentti 8:n tukipatteristona, kun rykmentti oli asemissaan Jänisjoen itärannalla rintamasuunta länteen. Mäen juurella, lännenpuoleisilla peltoaukealla, sijaitsi Läskelän lentokenttä. ENa 2017.

Sijainti: 61,743368, 31,106665

Avaa kohteen tiedot
Kurkijoen kirkon paikka Kurkijoki

Kurkijoella ehti olla kaikkiaan kolme luterilaista kirkkoa. Niistä viimeisin puurakenteinen valmistui vuonna 1880. Kirkko jäi Talvisodan jälkeen ehjänä paikalleen ja esineistöä pelastettiin huomattava määrä. Takaisin tultua huomattiin neuvostolaisten muuttaneen kirkon elokuvateatteriksi ja tanssipaikaksi. Kirkko kunnostettiin ja keväällä 1944 arkkipiispa Ilmari Salomies...

Sijainti: 61,298611, 29,889722

Avaa kohteen tiedot
Kurkijoen sankarihaudat

Kurkijoen kirkon viereen on haudattu 37 vapaussodan/sisällissodan sankarivainajaa. Kivipylväs nostettiin paikalleen 5.10.1991, juhannuksena 1997 muistomerkkiin kuulunut risti löytyi ja saatettiin paikalleen. Talvi- ja jatkosodan 148 sankarivainajaa haudattiin Vapaussodan patsaan takana olevalle alueelle. MKe 2018.

Sijainti: 61,298770, 29,890150

Avaa kohteen tiedot
Kurkijoki Huvila

Lars Sonck piirsi huvilan veljelleen Karl Johan Sonckille vuonna 1915, rakennus on nyt yksityiskäytössä. 

Sijainti: 61,300556, 29,876389

Avaa kohteen tiedot
Käkisalmen lentokenttä Käkisalmi

Lentokenttä oli soikea hiekka-aukea ja sijaitsi kaupungin luoteispuolella. Laskualueen laajuus oli 1400 m x noin 300 m; pääsuunta N-S. Kenttä oli pinnaltaan nurmea eteläosassa ja hiekkaa pohjoisosassa. Varsinaisia lentokonehalleja ei ollut. Sirpalesuojia oli 22 kpl. Talvisodassa kentältä lensi LeR 1 LLv 14. Rykmentin kalustona oli Fokker CX, Fokker C.V-, Ripon- ja Junkers W...

Sijainti: 61,050503, 30,120613

Avaa kohteen tiedot
Käkisalmen luterilainen kirkko

Käkisalmen uutta luterilaista kirkkoa alettiin suunnitella jo vuonna 1904, kun vanhan korjaamista pidettiin liian kalliina. Rahoitusongelmat ja tonttiin liittyvät ongelmat johtivat kuitenkin siihen että kirkon rakentamiseen päästiin vasta 1929. Kirkkoa varten ehdittiin tilata neljät eri piirustukset ennen kuin rakennustyöt alkoivat. Ensimmäiset piirustukset tilattiin Josef...

Sijainti: 61,037806, 30,115505

Avaa kohteen tiedot
Kärpäsenmäen partisaaniradioasema Kirjavalahti

7.Divisioonan joukkojen hyökkäyksen vyöryessä reippain vedoin kohti Sortavalaa heinäkuussa 1941 vihollinen oli pakotettu varautumaan partisaanisodankäyntiin, ja se pyrki jättämään pieniä radioryhmiä niille alueille, jotka se todennäköisesti menettäisi. Eräs tällainen radioryhmä paljastui Kirjavalahdella Kärpäsenmäen maastosta 24.7., ja sen paljastumisesta II/JR 9:n...

Sijainti: 61,762415, 30,777914

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Maksimansaari

Laatokan koillisnurkkaan syntyi ns. Kitilän suurmotti, kun venäläisen 168.Jalkaväkidivisioonan tärkein huoltomaantie katkaistiin selustassa Koirinojan kosken tienhaarassa tammikuun 1940 alkupuoliskolla, ja kun suomalaisjoukot miehittivät motin etelä- ja kaakkoispuolella sijaitsevat saaret. Tällöin vihollinen pyrki huoltamaan joukkojaan saarten välistä jääteitse, ja...

Sijainti: 61,598874, 31,396430

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Paimionsaari

Paimionsaari miehitettiin tammikuun 1940 puolivälin jälkeen osana Kitilän suurmotin saartamista eteläpuolelta. Saari oli osa neljän saaren muodostamaa operatiivista kokonaisuutta, joka toimi motin sinettinä (Vuoratsu, Paimion-, Petäjä- ja Maksimansaari). Kun vihollisen jalkaväen hyökkäykset saarten valtaamiseksi eivät millään onnistuneet, muuttui sen taktiikka, ja saaria...

Sijainti: 61,575703, 31,370895

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Petäjäsaari

Kun Laatokka jäätyi tammikuun 1940 puolivälissä, suomalaisjoukot miehittivät Kitilän suurmotin etelä-kaakkoispuolella olevat saaret: Maksiman-, Petäjä- ja Paimionsaaren sekä Vuoratsun. Saarten merkitys motin ulommaisena sinettinä oli tärkeä, koska näin liikenne mottiin oli kontrolloitavissa paremmin. Suomalaiset ryhmittivät noin yhden komppanian vahvuiset joukot per saari....

Sijainti: 61,590893, 31,377597

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Pitkärannan kasarmi

Suomussalmen taistelujen jälkeen Laatokan Karjalaan siirtyneen Jalkaväkirykmentti 64:n 8.K hyökkäsi idästä Laatokan rantaan ja valtasi Salmin rajavartioston Pitkärannan kasarmien maaston 18.1.1940. Komppania levitti kaistaansa kilometrin verran eteläkaakkoon rautatien ja maantien risteykseen. Tämä sotatoimen seurauksena alkoi muodostua kasarmien pohjoispuolelle Konnunkylän motti,...

Sijainti: 61,593512, 31,429957

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Vuoratsu

Vuoratsun saari on oikeastaan lähes 70 metriä korkea vuori meren keskellä, ja tästä tulee sen karjalankielinen nimi, joka tarkoittaa samaa kuin vuorinen. Talvisodassa Laatokan jäädyttyä suomalaisjoukot miehittivät Kitilän suurmotin eteläpuolella sijaitsevat saaret tammikuun 1940 puolivälissä. Saarten miehityksenä oli aluksi pikakivääreillä vahvennettuja...

Sijainti: 61,583161, 31,347691

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Laivasto-osaston muistomerkki Rautalahti

Venäjän Laatokan Laivasto-osasto kunniaksi on Rautalahdelle maantienvarren kalliolle pystytetty sotamuistomerkki, sillä Laivasto-osasto pelasti tuholta venäläisen 168.Divisioonan joukot Jatkosodan elokuussa 1941. Jatkosodan alkaessa 168.Divisioona puolusti Laatokan pohjoispuolista rintamaa suomalaista 7.Divisioonaa ja 19.Divisioonaa vastaan. Reilua kuukautta myöhemmin divisioonaa...

Sijainti: 61,597330, 30,524201

Avaa kohteen tiedot
Lahdenpohja

Rauhalan kartanon entinen huoltorakennus.

Sijainti: 61,533611, 30,215833

Avaa kohteen tiedot
Lahdenpohjan satama

Sisä-Suomesta Lahdenpohjaan johti rautatieyhteys, jota pitkin Laatokalle tai sieltä pois voitiin siirtää erilaisia aluksia ja materiaaleja. Jatkosodassa Suomen Laatokan Rannikkoprikaatin joukkoja päätettiin vahvistaa, ja kesällä 1942 Lahdenpohjaan saapui rautatiekuljetuksena italialaisia MAS-torpedoveneitä ja saksalaisia Siebel-taistelulauttoja. Nämä osallistuivat Laatokan...

Sijainti: 61,517257, 30,206575

Avaa kohteen tiedot
Lauatsaari tulenjohtotorni

Jatkosodan aikana rakennettu rannikkotykistön tulenjohtotorni THa 2016

Sijainti: 61,283020, 30,240984

Avaa kohteen tiedot
Lento-onnettomuuden muistomerkki Ruotsaari Käkisalmi

Muistomerkki on pystytetty lento-onnettomuuden uhrien muistoksi. Onnettomuudessa 26. elokuuta 1937 Fokkerit FO-67 ja FO-73 törmäsivät ilmassa toisiinsa Käkisalmella ilma-ammuntaharjoituksissa. Kaikki neljä miehistön jäsentä kuolivat.

Sijainti: 61,109581, 30,075288

Avaa kohteen tiedot
Leppäsyrjä Suistamo

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jääkäripataljoona 2 eteni Leppäsyrjän kylään ja varmisti sen 15.7.1941. Tämän jälkeen JR 8 marssi 16.7. Jalovaarasta Leppäsyrjän kautta etelään Impilahdelle, mistä jatkoi edelleen länteen Läskelään Jänisjoen itärannan varmistukseen. Leppäsyrjässä pidettiin Aunuksen Radion perustava kokous 18.8.1941. Radiosta tuli Karjalan...

Sijainti: 61,857126, 31,356634

Avaa kohteen tiedot
Lumivaaran kirkko Lumivaara

Lumivaaran kirkko rakennettiin korkealle kalliolle ja vihittiin käyttöön vuonna1935. Sinne mahtui 720 henkeä. Kirkko on tyypiltään pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä on kahdeksankulmainen torni. Tornissa on yhä paikoillaan kirkonkello. Kirkon vieressä on lumivaaralaisten sankarihautausmaa. ENa 2017.

Sijainti: 61,433056, 30,142778

Avaa kohteen tiedot
Lumivaaran sankarihautausmaa Lumivaara

Sankarihautausmaa sijaitsee Lumivaaran kirkon vieressä. Lumivaaran sankarihautan on haudattu talvisodassa 16 ja jatkosodassa 88 sankarivainajaa, siis yhteensä 104. Valkoiset sankariristit ja pieni muistokivi tekstilaattoineen ovat paikan merkkinä. ENa 2017.

Sijainti: 61,432881, 30,142637

Avaa kohteen tiedot
Läskelän lentokenttä

Läskelän lentokenttä sijaitsi 3,5 km Läskelän kylän kaakkoispuolella, Sortavala-Petroskoi -maantien pohjoispuolella ja tiensuuntaisena. Laskualueen laajuus oli 940 m x 220 m, pääsuunta O-W. Kentän pinta oli savea, mikä aiheutti sen, ettei kenttää voitu käyttää kelirikkoaikana noin 20.4. - 10.5. Kuivana aikana kentän pinta hieman pölisi, mutta soveltui muuten hyvin...

Sijainti: 61,748249, 31,064158

Avaa kohteen tiedot
Läskelän maantiesilta Jänisjoki

Vuolaasti virtaavan Jänisjoen ylitse on kaksi maantiesiltaa, joista toinen on Läskelässä ja toinen Hämekoskella. Jatkosodan alussa vihollinen räjäytti Läskelän sillan viivyttääkseen joukkojemme etenemistä. Pioneeripataljoona 35 rakensi kohtaan ensin polkusillan Jänisjoen yli. Elokuun alussa 1941 saatiin korjatuksi varsinainen maantiesilta. Viimeksi tätä siltaa on...

Sijainti: 61,762738, 31,003173

Avaa kohteen tiedot
Mensuvaaran lentokenttä Uukuniemi

Lentokenttä sijaitsi Sortavalasta 28 kilometriä länteen. Kentän laskualueen laajuus oli 1800 m x 800 m; pääsuunta E-W. Maaperä kantavaa hiekkakangasta, ja kenttä sopikin kaikille konetyypeillemme. Lentokonehalleja oli yksi. Kenttähenkilökunnan ja lentäjien käytössä oli majoitustiloina neljä taloa kentän eteläpuolella. Lähimmälle rautatieasemalle Nivaan oli matkaa 13...

Sijainti: 61,691924, 30,157960

Avaa kohteen tiedot
Metsäkylän rautatien kallioleikkaus Impilahti

Läskelän–Pitkänrannan radan rakentaminen aloitettiin 2. tammikuuta 1929. Rataan rakennettiin Mäkikylän kohdalle kallioleikkaus, jossa jo suunnitteluvaiheessa otettiin huomioon Puolustusvoimien tarpeet. Talvisodan aikana kallioleikkauksessa oli Laatokan Meripuolustukseen kuuluneen rautatiepatterin tuliasemat ja siellä oli suojassa myös ajoittain sairaalajuna. THa 2016.

Sijainti: 61,701267, 31,137486

Avaa kohteen tiedot
Mustaniemen patteri Mustaniemi

Ylläppään niemi sijaitsee seitsemän kilometriä Järisevänniemestä pohjoiseen. Matkaa Taipaleen jokisuuhun Ylläppäänniemeltä on 11 kilometriä. Niemi on ulkomuodoltaan täsmälleen samanlainen kuin etelämpänä oleva Järisevänniemi. Ainoastaan mittasuhteet ovat toiset: Ylläppääniemi on noin kilometrin pituinen ja myös suunnilleen kilometrin levyinen. 1930-luvun kartan mukaan...

Sijainti: 60,966235, 30,343294

Avaa kohteen tiedot
Niemelän hovi

Pientilavaltaisessa Karjalassa oli lahjoitusmaakauden jälkeenkin joukko hoveiksi kutsuttuja kartanoita, joiden omistajat olivat suomalaisia. Sortavalan vanhoihin kauppiassukuihin lukeutuneet Oskar ja Vera Nissinen rakensivat oman hovinsa alusta lähtien menestyväksi suurtilaksi. Asiaan kuului myös osallistuminen maataloudelliseen yhteistoimintaan, jopa valtiopäiville. Karjalaisesta...

Sijainti: 61,610278, 30,565833

Avaa kohteen tiedot
Nivan entinen kansakoulu Lahdenpohja

Koulu sijaitsee Nivan entisen rautatieaseman lähellä. Paikalle löytää kun ajaa Lahdenpohjasta noin 9 kilometriä Sortavalaan päin. Tie kääntyy vasemmalle kohti Nivan asemaa, matkaa tulee noin 7 kilometriä. Koulu valmistui juuri ennen sotaa ja ihme kyllä pysynyt pystyssä. Sitä tuskin on neuvostovallan kaaduttua käytetty mihinkään tarkoitukseen.

Sijainti: 61,613582, 30,273342

Avaa kohteen tiedot
Oiton saaren miinavarasto Lahdenpohja

Vesimatka maailman kauneimpaan saaristoon alkaa Lahdenpohjan vuonomaista saaristoväylää pitkin. Kilometrien matkalla molemmin puolin väylää avautuu männikköistä, vesirajassaan lehtimetsää kasvavaa saaristoa lahdelmineen. Laatokan puolustajien tykkilautat tukeutuivat näiden saarten suojaan. Oiton saari näkyy kahdeksan kilometrin saaristomatkan jälkeen oikealla. Aikanaan...

Sijainti: 61,463153, 30,310078

Avaa kohteen tiedot
Oravapatterin 1. tulenavausasema Lähteenselkä

Heinäkuun puolivälissä 1941 7.Divisioonan hyökkäys jyräsi eteenpäin pitkin Jänisjärven länsirantaa. Divisioona mursi vihollisen vahvasti varustamat asemat Alalammen ja Jänisjärven välisellä Kontio-Leppälahden kannaksella perinpohjin ja jatkoi muodostamallaan taisteluosastolla vihollisen takaa-ajoa Hämekosken ja Harlun suuntaan. Taisteluosaston yhtenä joukkona toimi...

Sijainti: 61,877467, 30,892683

Avaa kohteen tiedot
Pellotsaari

Jatkosodan vetäytymisvaiheessa käytetyt Rannikkotykistön asemat. Kalustona 2 kpl 76/VK-04.  Saari nykyisin matkailukäytössä. Saaren satama mahdollistaa suurten kiinnittymisen Pelloitsaaren rantaan. THa2016

Sijainti: 61,634790, 31,034317

Avaa kohteen tiedot
Pitkärannan luterilaisen kirkon paikka

Vanha ja uusi kirkko ovat lähes samalla paikalla. Hautausmaa sijaitsee erillään. Me 2014.

Sijainti: 61,575833, 31,481667

Avaa kohteen tiedot
Pitkärannan rautatieasema

Aunuksen radan osuus Läskelä-Pitkäranta avattiin yleiselle liikenteelle syksyllä 1932. Talvisodassa Pitkärannan taajama ja asema jäivät uuden rajan taa. Jatkosodan heinäkuussa 1941 suomalaisjoukkojen edettyä alueelle saatiin ratapihalta haltuun kuusi puna-armeijan junaa, jotka olivat täynnä kaikenlaista tavaraa, mm. ammuksia ja elintarvikkeita. Kaltevalla ratapihalla osa...

Sijainti: 61,574091, 31,462646

Avaa kohteen tiedot
Pitkärannan selluloosatehdas

Ennen sotia teollisuustaajama Pitkäranta kuului Impilahden kunnan alueeseen. Paikkakunnalla on pitkä teollinen historia, sillä siellä on ollut louhoksia, joista saatu muun muassa rautaa, tinaa, kuparia ja hopeaa, sekä sahoja, lasitehdas, punamultatehdas ja sellutehdas. Viime mainittu on rakennettu vuonna 1921. Talvisodassa puna-armeijan joukot valtasivat 10.12.1939 Pitkärannan,...

Sijainti: 61,564715, 31,457150

Avaa kohteen tiedot
Pitkärannan T-26-panssarivaunu

Brittiläinen Vickers-Armstrongin 6 Ton Tank Type B oli aikoinaan edistyksellinen panssarikonstruktio. Neuvostoliitto osti näitä kuusitonnisia tankkeja vuonna 1930 ja havaitsi ne sen verran hyviksi, että osti kohta valmistuslisenssinkin. Tankin massatuotanto alkoi, ja neuvostoversiolle annettiin nimi T-26. Vaunusta tehtiin useita paranneltuja malleja, joista ensimmäinen varustettiin...

Sijainti: 61,574464, 31,474981

Avaa kohteen tiedot
Puutsaaren lentoturman muistomerkki

Muistolaatan teksti: ” Täällä hukkuivat 1.10.1930 ohjaajakersantti Erkki Virtanen ja mekaanikko Eino Pekkanen IL-61:n mukana Isänmaamme ilmapuolustuksen kehitystyössä. Siunattu Laatokan laineisiin.”

Sijainti: 61,507113, 30,514145

Avaa kohteen tiedot
Puutsaaren Pulikanniemi

Jatkosodan Hyökkäysvaiheessa rakennetut tykkiasemat, joissa oli 2 kpl 152/45-C tykkiä. THA2016

Sijainti: 61,496645, 30,602953

Avaa kohteen tiedot
Rauhalan RT3 entinen Laatokan rannikkotykistön kasarmi

Kasarmi ollut tyhjillään jo 1990 alusta lähtien

Sijainti: 61,528935, 30,209269

Avaa kohteen tiedot
Rautalahden motin alue

Suomalaiset motittivat Sortavalan valtauksen jälkeen Puna-armeijan 168. D ja osia toisesta divisioonasta tänne Rautalahden alueelle. Nykyisin paikalla on jokunen datsa, venäläisten muistomerkki jää Sortavala – Lahdenpohja tien varteen.

Sijainti: 61,595556, 30,551111

Avaa kohteen tiedot
RTR 13 Repoluoto

Jatkosodassa Repoluodolle sijoitettiin tykkijaos, jonka kalustona olivat kaksi 75/50 C -merikanuunaa. Tämä tykkityyppi oli Suomen kevyen rannikkotykistön pääase Talvi- ja Jatkosodan aikana. Venäjä oli ostanut tykin valmistuslisenssin Canetilta 1800-luvun lopulla ja valoi 800 tykkiä vuosina 1892-1922. Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Suomeen jäi reilut sata 75/50 C...

Sijainti: 61,410762, 31,267999

Avaa kohteen tiedot
Ruskealan sankarihautausmaan muistomerkki

Ruskealan sankarihautausmaan muistomerkki on tehty Ruskealan marmorista. Se sijaitsee hautausmaan keskellä, ja sen yhteyteen on koottu vanhoja suomalaisia hautakiviä ja -ristejä omaksi kokonaisuudekseen, joka on rajattu valkoisella lauta-aidalla. ENa 2016.  

Sijainti: 61,926631, 30,571832

Avaa kohteen tiedot
Ruskealan Vapaussodan muistomerkki

Jääkäripatsas on Ruskealan Vapaussodan muistomerkkinä, ja se sijaitsee kylän hautausmaalla, joka sijaitsee Ruskealan kirkolta kilometrin verran Kaalamon suuntaan. Patsas on pystytetty vuonna 1922, ja siitä huolehtii Ruskeala-Seura.  Jalustassa ovat sodassa kaatuneiden ruskealalaisten nimet. Muistomerkin alue on aidattu valkoisella lauta-aidalla. Lisäksi tämän hautausmaan...

Sijainti: 61,927022, 30,570252

Avaa kohteen tiedot
Selänteenmäki; majuri Ehrnroothin haavoittumispaikka

Majuri Adolf Ehrnrooth haavoittui vaikeasti rajataisteluissa Uukuniemen Parikan kylän Selänteenmäessä 1.7.1941 illansuussa. Ulla Appelsin kertoo tapauksesta kirjassaan Adolf Ehrnrooth, kenraalin vuosisata: Ja mitä he näkevätkään: aukealla on neuvostoliittolaisten moottoroitu, raskas tykkipatteri, jonka edessä ovat jo vetäjät valmiina siirtääkseen sen parempaan paikkaan. Majuri...

Sijainti: 61,635965, 29,931495

Avaa kohteen tiedot
Soanlahden sankarihautausmaan muistomerkki

Soanlahden sankarihautausmaa sijaitsee kirkonkylän harjanteen päällä. Alue on asianmukaisesti aidattu, ja sen kunnosta pitää huolta Soanlahtelaisten Seura ry. Yhdistyksen väki on pystyttänyt sankarihautausmaalle muistopaaden vuonna 1992. Aikaisemmin tällä paikalla sijaitsi Vapaussodan obeliski, jonka tekstit huomattiin muutetuiksi, kun Soanlahdelle palattiin Jatkosodan...

Sijainti: 62,030263, 31,034490

Avaa kohteen tiedot
Sotasairaala Käkisalmi

Sotasairaala rakennettiin jo keisarin vallan aikana ja on Käkisalmen linnan jälkeen tunnetuin rakennus. Sairaala sijaitsee vastapäätä linnaa, välissä virtaa Vanha Vuoksi, virran kulku muuttui kun Vuoksi murtui tai oikeammin kun pienimuotoinen kaivaminen Kiviniemessä 1818 aiheutti hiekkavallin puhkeamisen. Vuoksi raivasi tiensä Taipaleen kautta  Laatokkaan. Käkisalmen...

Sijainti: 61,031025, 30,120520

Avaa kohteen tiedot
Suistamon lentokenttä

Lentokenttä sijaitsi Suistamonjärven itärannalla 4 kilometriä Suistamon kirkolta kaakkoon. Kentän laskualueen pituus oli 720 metriä suunnassa NW-SE ja 630 metriä suunnassa E-W. Kentän maaperä oli hienoa hiekkaa, jota paikoin sitoi kanerva. Lentäjien ja kenttähenkilökunnan majoitustilat olivat kauppias T. Julkusen talossa 900 metriä kentältä etelään sekä Suistamon...

Sijainti: 61,893424, 31,180544

Avaa kohteen tiedot
Suistamon sankarihautausmaan muistomerkki

Suistamon sankarihautausmaa ja muistomerkki sijaitsevat Leppäsyrjään menevän tien itäpuolella Suistamon kirkosta 130 metriä kaakkoon. ENa 2016.

Sijainti: 61,912866, 31,141416

Avaa kohteen tiedot
Syskynsalmen skiitta Impilahti

Valamon luostarin eräs sivuluostari eli skiitta sijaitsi Impilahden Syskynsalmella. Se oli nimetty Pyhän Hermanin mukaan. Sivuluostarin rakennuksia olivat muun muassa tiilinen kirkko, munkkien asuinkasarmi sekä varastot ja karjasuojat. Yhteyttä pääluostariin pidettiin veneillä ja laivoilla. Elämä Syskynsalmella oli rauhallista vuosisatojen ajan, kunnes puhkesi Talvisota. Sodan...

Sijainti: 61,607911, 31,285513

Avaa kohteen tiedot
Syvänoron tienristeysalue

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa I/JR 9 eteni tienristeysalueelle koillisesta ja valtasi alueen 23.7.1941 illalla. Äskettäin tienristeyksen alueelle on rakennettu Suuressa isänmaalisessa sodassa kaatuneiden venäläisten rajasotilaiden muistomerkki. ENa 2016.

Sijainti: 61,775917, 30,661107

Avaa kohteen tiedot
Tyrjä Parikkala

Tyrjä oli Parikkalan pitäjän kylä. Sen kautta kulki Parikkalan ja Saaren suunnilta ainoa maantieyhteys Akkaharjun asemakylään ja Lahdenpohjaan, jonne oli Tyrjästä matkaa noin 30 kilometriä. Jatkosodassa 2.Divisioonan JR 7 aloitti etenemisensä kohti Tyrjää 30.6.1941, mutta vihollinen torjui hyökkäyksen kylän ulkopuolella seuraavana päivänä. Vihollinen oli varustanut Tyrjän...

Sijainti: 61,547756, 29,786795

Avaa kohteen tiedot
Tyrjän vanha ortodoksinen hautausmaa Parikkala

Tyrjän vanha ortodoksinen hautausmaa, perustettu 1600-luvulla. Lähde Karjalan Liitto. JHe 2018.

Sijainti: 61,556690, 29,754540

Avaa kohteen tiedot
Vahtiniemi Käkisalmi

Vahtiniemi sijaitsee Käkisalmesta runsaat viisi kilometriä suoraan pohjoiseen. Murikan patterialueen ja Vahtiniemen väliä on noin kolme kilometriä. Muodoltaan Vahtiniemi ei paljoakaan muistuta niemeä; tosin pieni ulkoneva laitureineen alueella on. Vahtiniemi oli Rannikkotykistörykmentti 3:n tärkeimpiä toimipisteitä. Siellä oli vuodesta 1919 lähtien raskas patteri, vuosina...

Sijainti: 61,083269, 30,138566

Avaa kohteen tiedot
Vanha apteekki Kurkijoki

Kurkijoen kylällä on jokseenkin hyvin säilyneitä suomenaikaisia rakennuksia, tässä paikallinen apteekki, tuskin nykyinen omistaja tietää rakennuksen historiikkia.

Sijainti: 61,298056, 29,895556

Avaa kohteen tiedot
Venäläinen muistomerkkialue Itä-Lemetti

Tälle paikalle alettiin haudata Laatokan Karjalan mottitaisteluissa kaatuneita puna-armeijalaisia Talvisodan jälkeen. Esimerkiksi 34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin komentaja, kenraali Kondratjev ja esikuntapäällikkö, eversti Smirnov haudattiin tänne maaliskuussa 1940. Myöhemmin alueesta kehittyi sotamuistomerkkialue, kun hopeiden Sureva äiti -patsas ja kaatuneiden nimilaattoja...

Sijainti: 61,667114, 31,516469

Avaa kohteen tiedot
Verkkosaari Laatokka

Kahdeksan kilometriä Heinäsenmaasta etelään sijaitsevalla Verkkosaarella oli jatkosodan aikana patteri. Sen kalusto oli kaksi 75 mm:n Canet-tykkiä. THa 2016.

Sijainti: 61,174950, 30,431870

Avaa kohteen tiedot
Viipurin rykmentin entinen kasarmi

Kuvassa esikuntarakennus. Viipurin Rykmentti oli sijoitettu 1920-luvulla vanhoihin venäläisiin kasarmeihin Haminaan. Alkeellisten majoitussuhteiden parantamiseksi ja avarampien harjoitusmaastojen saamiseksi siirrettiin Viipurin Rykmentti Jaakkiman Huuhanmäkeen. MK

Sijainti: 61,552500, 30,204722

Avaa kohteen tiedot
Waldhofin selluloosatehdas Käkisalmi

Saksalainen Waldhof-yhtymä ryhtyi etsimään Suomesta paikkaa suurelle sulfiittiselluloosatehtaalle vuonna 1925. Tehtaan sijaintipaikan piti tarjota riittävä puun- ja vedensaanti sekä asianmukainen jätehuolto. Aluksi Lahti, Jaakkima ja Kivijärvi olivat ehdolla tehtaan sijoittamispaikaksi, mutta ne eivät kuitenkaan täyttäneet edellä mainittuja ehtoja. Käkisalmen kanssa...

Sijainti: 61,043321, 30,155086

Avaa kohteen tiedot
Yhteislyseo Käkisalmi

Yhteislyseo on yksi niistä harvoista rakennuksista jotka säilyivät sodan tuhoilta. Periaatteessa vain kivitalot jäi pystyyn muuten puutalovoittoisessa kaupungissa. Ennen talvisotaa Käkisalmen asukasluku oli noussut yli 5 000:een (kirkonkirjoissa tai siviilirekisterissä 5 083 as. joulukuun 31. päivänä 1939, joista henkikirjoilla kaupungissa 4 132 tammikuun 1. 1940)....

Sijainti: 61,038704, 30,112762

Avaa kohteen tiedot
« Takaisin