Kohteet: Venäjä - Laatokan karjala

Ladataan karttaa..
Ahinkoski Ruskeala

Ahinkoski, joka on saanut nimensä kosken luoteispuolella olleesta talosta/tilasta, on Tohmajoen monihaarainen koski sileiden kallioiden keskellä. Koskimaisema on ollut elokuvien kuvauspaikkana sekä suomalaisten että venäläisten aikaan. Maisemassa on osin kuvattu muun muassa venäläinen Aamunkoitot ovat täällä hiljaiset -elokuva, joka kertoo Suuren isänmaallisen sodan...

Sijainti: 61,915632, 30,626659

Avaa kohteen tiedot
Alatun rautatieasema Suistamo

Talvisodan aikana Alattu oli eräs Laatokan Karjalan keskeisimpiä rautatieasemia, jonka kautta joukkoja tuotiin rintamalle. Jatkosodan loppuvaiheessa asema oli Suistamon alueelta evakuoitavan materiaalin tärkeä kuormauspaikka. Tulipalo tuhosi asemarakennuksen viime vuosikymmenellä. ENa 2017.

Sijainti: 61,885334, 31,054791

Avaa kohteen tiedot
Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahti

Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa...

Sijainti: 61,781763, 30,782944

Avaa kohteen tiedot
Bomban talo Suojärvi

Bomban talo on vuonna 1855 Jegor Bombin -nimisen miehen pojalleen Dmitri Jegorovitšille Suojärvellä rakennuttama talo. Talo oli rakennettu suurista ja pyöreistä tasapaksuisista hirsistä pitkin sulkanurkin ilman, että on käytetty yhtään rautanaulaa tai minkäänlaisia rautaisia sideosia. Aikoinaan talossa asui Bombinien suurperhe, ja kun Dmitri vuonna 1915 kuoli, maat jaettiin hänen...

Sijainti: 62,193610, 32,434260

Avaa kohteen tiedot
Ent. Leppäkosken tehdas Harlu Jänisjoki

Harlu oli merkittävä suomalainen teollisuuspitäjä ennen sotia, jolloin Jänisjoen varressa oli kolme tärkeää tehdasta: joen yläjuoksulla olivat Hämekosken vaneritehdas ja voimalaitos ja alajuoksulla Läskelän paperitehdas, voimalaitos, puuhiomo ja saha. Jänisjoen keskijuoksulla Leppäkoskella eli Harlun kirkonkylässä sijaitsivat selluloosatehdas ja voimalaitos. Kaikki nämä...

Sijainti: 61,812897, 30,947246

Avaa kohteen tiedot
Harlun kirkon paikka ja sankarihaudat

Harlun sankarihautausmaa sijaitsee kylän keskustasta noin 3 kilometriä Harluun päin. Pieni Pyyrlampi jää tien oikealle puolen ja vasemmalle lähtee tie hautausmaalle. Hautausmaahan on haudattu 102 talvi-ja jatkosodan sankarivainajaa. Lisäksi 143 harlulaista sotavainajaa on haudattu Kanta-Suomeen eri hautausmaihin. Hautausmaa on uusiokäytössä ja sankarihaudat ovat lähes...

Sijainti: 61,800280, 30,960200

Avaa kohteen tiedot
Harlun kirkonkylä Jänisjoki

Harlun kirkonkylän eli Leppäkosken valtasi Jalkaväkirykmentti 30:n I Pataljoona Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 19.7.1941. Pataljoona eteni kuormastoineen luoteesta metsien kautta Harluun, valtasi kylän yllättäen yöllä ja piti asemansa siihen saakka, kunnes muita 7.Divisioonan joukkoja saapui alueelle pohjoisesta pitkin Jänisjoen vartta. Kylään on äskettäin rakennettu...

Sijainti: 61,808790, 30,937772

Avaa kohteen tiedot
Havuvaara Soanlahti

Kesäkuun lopulla 1941 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi Karjalan Armeijan ensimmäiseksi tehtäväksi lyödä vastassa oleva vihollinen sekä saavuttaa Syväri ja Äänisjärvi. Mannerheim tarkensi perusajatuksensa operatiivisessa käskyssään 30.6.1941: aikomukseni on lyödä ja erottaa toisistaan Laatokan luoteis- ja koillisrannoilla sekä Jänisjärven...

Sijainti: 62,212640, 30,916851

Avaa kohteen tiedot
Hiidenvuoren luola Hiidenselkä

Hiidenvuori näyttävä kalliovuori, jonka laelta avautuvat komeat näkymät Laatokan rannikon saaristoon ja Jänisjokilaaksoon. Vuoren laelle on louhittu luola mäen korkeimman kohdan alle. Luolan katossa on läpimitaltaan metrinen reikä. Luola kuului Talvisodan puolustusjärjestelmiimme. Täällä oli Jänisjoen suulle sijoitettujen tykkiemme tulenjohto. Pieni tähystysaukko ei...

Sijainti: 61,721237, 30,983185

Avaa kohteen tiedot
Hämekosken silta Jänisjoki

Hämekosken silta eräs keskeinen kohde Jänisjokilinjalla. Talvisodan aikana sillan maasto oli vahvasti varusteltu. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 50 saapuessa joen itärannalle havaittiin silta räjäytetyksi. Kun 7.Divisioonan joukot (muun muassa Kev.Os 15, II/JR 51 ja SissiP 2) olivat puhdistaneet myös länsirannan vihollisjoukoista, tehtiin räjäytetyn sillan...

Sijainti: 61,859945, 30,957663

Avaa kohteen tiedot
Hämekoski

Entinen suomalaisten rakentama voimalaitos. Aivan viime vuosina korjattu. MK

Sijainti: 61,857421, 30,949346

Avaa kohteen tiedot
I/KTR 4:n johdon kaatumispaikka Soanlahti

Sunnuntai 13.7.1941 muodostui Kenttätykistörykmentti 4:n I Patteriston johtajille kohtalokkaaksi, sillä he joutuivat maantiellä vihollisen väijytykseen ja kaatuivat. Kyseisen päivän aamuna I/KTR 4 oli saanut marssikäskyn ja lähti liikkeelle Kuhilasvaarasta Soanlahdelle johtavaa maantietä pitkin aamupäivän aikana. Tavoitteena oli Laajan kylä, jonka piti jo olla omien...

Sijainti: 62,085907, 30,965705

Avaa kohteen tiedot
Ilmakanvuori Pälkjärvi

Pälkjärven pitäjän korkein kohta (176,3 m) on Ilmakanvuori, ja tämän mäkialueen valtasi  7.Divisioonan III/JR 9 luoteesta edeten 13.7.1941. Kylässä ei ollut vihollismiehitystä, mutta alue oli tehokkaasti miinoitettu. Aamuyöllä 14.7. ryhmän vahvuinen vihollispartio teki vastahyökkäyksen Ilmakan kansakoulun maastoon (koordinaatti), mutta partio tuhottiin. Sotien jälkeen...

Sijainti: 62,015142, 30,645780

Avaa kohteen tiedot
Ilmeen sankarihaudat

Ilmeen kylä kuului aikanaan Rautjärven pitäjään, 60 % pitäjästä on nykyisen suomen puolella, loput 40 % jäi pakkoluovutetulle alueelle. Ilmeen kirkosta (vihitty käyttöön 1777) on kuvien mukaan jäljellä torniosa, varsinainen kirkkosali on lahonnut ja romahtanut. Kirkon viereiseen hautausmaahan on haudattu vuoden 1918 kaatuneita 8, talvisodan kaatuneita 19 ja jatkosodan...

Sijainti: 61,296307, 29,363547

Avaa kohteen tiedot
Ilomäki Värtsilä

Ennen Karjalan Armeijan yleishyökkäyksen alkamista (10.7.1941) 11.Divisioonan Jalkaväkirykmentti 29 hyökkäsi rajan yli ja valtasi vihollisen vahvasti varustaman Ilomäen 6.-7.7. Tästä JR 29:n hyökkäys jatkui Värtsilän kirkonkylän suuntaan. ENa 2017.

Sijainti: 62,235032, 30,794869

Avaa kohteen tiedot
Impilahden kirkon paikka

Kirkosta ovat jäljellä portaat ja muistokivi, itse kirkon kivijalalle on neuvostoaikana ilmestynyt asuintalo. Paikan vieressä on Aleksanteri I:n vierailun muistoksi pystytetty kivi, ihme kyllä säilynyt paikoillaan. Kirkon paikkaa viistosti vastapäätä (luoteessa, maantien toisella puolella) on suomalaisten sankarihautausmaa. MK

Sijainti: 61,671263, 31,157526

Avaa kohteen tiedot
Jalovaara Suistamo

Talvisodan aikana Jalovaaran kylässä toimi Kenttäsairaala 12 muutaman viikon ajan. Kylään putosi pommeja kolme kertaa, mutta pommituksista ei koitunut tuhoja. Jatkosodassa Jalovaarassa käytiin Suistamon pitäjän suurin taistelu 14.-15.7.1941. Kylän valtasivat JR 23:n joukot. Suomalaisia kaatui taistelussa 24. Venäläisten tappioiksi laskettiin 110 kaatunutta ja 10 vankia....

Sijainti: 62,018561, 31,187559

Avaa kohteen tiedot
Jänisjärven rautatieasema

Jänisjärven rautatieasemalla Aunuksen rata liittyy rataan Matkaselkä-Suojärvi-Petroskoi. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 valtasi aseman maaston 17.7.1941. Jatkosodan aikana Jänisjärven kautta ovat kulkeneet tiettävästi kaikki Karhumäen, Aunuksen ja Syvärin suunnan soturimme. Sen kautta ovat liikkuneet myös sankarivainajat, sotasairaaloihin...

Sijainti: 61,890775, 30,947461

Avaa kohteen tiedot
Kaalamo Ruskeala

Osana Karjalan Armeijan yleishyökkäystä 19.Divisioonan joukkoihin kuulunut JR 58 aloitti hyökkäyksensä Kiteen Mustalammelta kohti Laatokkaa 10.7.1941 illalla. Hyökkäyskaistan maasto korkeine mäkineen ja niiden välissä olevine soineen ja puro-uomineen suosi puolustustaistelua käyvää vihollista. Tästä huolimatta JR 58 työntyi hyvin kapeana kiilana viitisentoista...

Sijainti: 61,903338, 30,500617

Avaa kohteen tiedot
Kaatiovaaran tienhaara Soanlahti

Havuvaaran taistelun (9.7.1941) jälkeen 11.Divisioonan hyökkäyksen painopiste käännettiin etelään johtavan tien suuntaan. Ensimmäisenä tavoitteena oli Jänisjärven pohjoisranta. Painopistesuunnassa keskellä edennyt Jalkaväkirykmentti 8 valtasi Kaatiovaaran tienhaaran 10.-11.7. koko yön kestäneen taistelun jälkeen. JR 8 jatkoi tästä edelleen etelään kohti Koirinvaaraa,...

Sijainti: 62,147783, 30,913847

Avaa kohteen tiedot
Kakunvaara Värtsilä

Jatkosodan 7.Divisioonan hyökkäys lähti liikkeelle käskyllä KARMA 10.7.41 klo 17:00. Divisioonan hyökkäysryhmityksessä vasemmalla edennyt III/JR 30 mursi vihollisen lujan rajapuolustuksen ja valtasi Kakunvaaran kylän yhteistoiminnassa Osasto Korvenheimon kanssa 11.7. aamupäivällä. ENa 2017.

Sijainti: 62,138875, 30,697640

Avaa kohteen tiedot
Kenttähautausmaa Tolvajärvi

Kenttähautausmaa, haudattu niin suomalaisia kuin saksalaisia sotureita. JHe 2017.

Sijainti: 62,274722, 31,479444

Avaa kohteen tiedot
Kiekua Soanlahti

11.Divisioonan joukkoihin kuulunut II/JR 50 valtasi Kiekuan kylän 12.7.1941 hyökkäämällä pohjoisesta. Kylä sijaitsi Kiekuanjärven lounaispäässä. ENa 2017.

Sijainti: 62,104949, 30,984845

Avaa kohteen tiedot
Kirkkolahti Ruskeala

Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 9:n edetessä Jänisjärven länsirannan suuntaan rykmentin I Pataljoona valtasi Kirkkolahden kylän 12.7.1941. Kylä oli miehittämätön, mutta vahvasti varusteltu. Siellä oli valmiina pesäkkeitä, raivauksia, murroksia, sulutteita sekä piikkilanka- ja panssariesteitä. Huomatessaan suomalaisjoukkojen yllättävän saapumisen kylään, vihollinen teki...

Sijainti: 61,989256, 30,767102

Avaa kohteen tiedot
Kitelän uuden ortodoksikirkon paikka Impilahti

Kitelän kylä, josta toisinaan käytetään nimitystä Kitilän kylä, sijaitsi Syskyänjoen varrella Impilahden pitäjän alueella. Kylän kohdalla joesta käytettiin myös nimeä Kitilänjoki. Jokilaakson maa oli sen verran hedelmällistä, että paikkakunnasta muotoutui ajastaan merkittävä maanviljelyskylä. Kylän ns. uusi kirkko sijaitsi kumpareella, jonne johtivat betoniportaat....

Sijainti: 61,679817, 31,335137

Avaa kohteen tiedot
Koirinvaara Soanlahti

Pohjoisesta eli Havuvaarasta tuleva tie liittyy Koirinvaaran kylän kohdalla Värtsilä-Soanlahti -maantiehen. Tämän tienristeysalueen valtasi Jalkaväkirykmentti 8 12.7.1941. Viholliselle aiheutettiin noin 200 kaatuneen tappiot. Sotasaaliiksi JR 8 sai kaksi kevyttä panssaria, kolme 3:n tuuman tykkiä, viisi raskasta kranaatinheitintä, kolme konekivääriä ja kuusi sairasautoa....

Sijainti: 62,105251, 30,914061

Avaa kohteen tiedot
Kokkarin kylän paikka

Kylän paikalta löytyy paikallisen kaupan kivijalka. MK

Sijainti: 62,311667, 31,286111

Avaa kohteen tiedot
Korpiselän kirkko

Viimeisiään vetelevä kirkko on jäänyt pahasti rajavyöhykkeelle aitojen taakse. MK

Sijainti: 62,342500, 31,004444

Avaa kohteen tiedot
Korpiselän sankarihauta

Korpiselän sankarihautoihin on haudattu 87 sankarivainajaa. Korpiselän sankarihaudat sijaitsevat kirkonkylässä: ortodoksinen kirkon vieressä ja luterilainen luterilaisella hautausmaalla.Korpiselkä seura pystytti vuonna 1996 kirkon viereiselle sankarihaudalle ekumeenisen muistokiven, jonka arkkipiispa Johannes vihki. Kivessä on teksi "Tällä paikalla lepäävien sodissa 1939-1944...

Sijainti: 62,342308, 31,005014

Avaa kohteen tiedot
Kujunsalmen silta Pälkjärvi Jänisjärvi

Puolustusvoimat rakensi 600 metriä pitkän puusillan Kujunsalmen yli vuonna 1939. Hyökkäysvaiheessa Jatkosodan heinäkuussa 1941 taistelujohdon yhtenä ideana oli edetä tämän sillan kautta Soanlahdelle ja iskeä Jänisjärven itäpuolella 11.Divisioonaa vastaan taistelevan vihollisen selustayhteyksille. Mutta Jalkaväkirykmentti 30:n jääkärijoukkueiden saapuessa lännestä sillan...

Sijainti: 62,053834, 30,902110

Avaa kohteen tiedot
Kurenurmen motti Kirjavalahti

Heinäkuun lopulla 1941 vihollinen oli irtaannutettu Jänisjokilinjalta länteen, ja I/JR 30:n hyökkäys painoi sen joukkoja kohti Kirjavalahden pohjukkaa. Toisaalla II/JR 9 oli katkaissut vihollisen vetäytymistien puolitoistakilometriä pohjukasta länteen Järventauksen tienhaarassa 23.7.1941. Näin lahden pohjukkaan Kurenurmeen muodostui motti, joka laukesi 25.7. aamuun mennessä....

Sijainti: 61,779728, 30,745586

Avaa kohteen tiedot
Laaja Soanlahti

Laajan kylä sijaitsi Soanlahti-Värtsilä -maantien varressa, ja sieltä erkani kylätie Kiekuaan. Jalkaväkirykmentti 29:n I ja II Pataljoona valtasivat Laajan 14.7.1941 yhteistoiminnassa II/JR 50:n kanssa. ENa 2017.

Sijainti: 62,078576, 30,988407

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan taistelut: Syskyänjoen kivieste

Talvisodan aikainen panssarikivieste Syskyänjoen eteläpuolella. Tälle pääpiirteiselle tasalle pysäytettiin Lemetin tienhaarasta Kollaan puolustajien selustayhteyksille pyrkineet neuvostojoukot.(208.JR/18.D) joulukuussa 1939. Täältä nuo joukot työnnettiin 10 kilometriä takaisin Lemetin tienhaaran maastoon ja saarrettiin mottiin tammikuussa 1940. Tämän suunnan taisteluista...

Sijainti: 61,751045, 31,517718

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Itä-Lemetin motti

Itä-Lemetin motti eli Kenraalimotti syntyi suomalaisten suuren saarrostushyökkäyksen myötä tammikuun 1940 alussa, ja se laukesi reilut 50 päivää myöhemmin helmikuun lopussa. Motti oli varsin tulivoimainen, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto, prikaatinkomentajat...

Sijainti: 61,661491, 31,524797

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Juttuselkä

Juttuselkä on pieni kylä Ruhtinaanmäen länsipuolella Impilahden pitäjässä. Talvisodassa kylän maastoon vihollinen oli ryhmittänyt tulivoimaisia joukkoja oman tärkeän Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi -huoltotiensä ja sen sillan suojaksi. Vihollisen panssarivaunuja päivysti ja partioi kylässä ja huoltotiellä. Juttuselän hallinnasta käytiin armotonta taistelua...

Sijainti: 61,727017, 31,485415

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Katitsanlampi

Laatokan koillisnurkan alueella suomalaisjoukot aloittivat tammikuun 1940 alussa divisioonan vahvuisilla voimilla suuren saarrostushyökkäyksen, jolla pyrittiin katkaisemaan puna-armeijan joukkojen tieyhteydet sekä maantiellä Käsnäselkä-Lemetin tienhaara että maantiellä Pitkäranta-Kitilä. Joukkojen kiinteistä kokoonpanoista oli luovuttu ja oli muodostettu tehtäväkohtaisia...

Sijainti: 61,713344, 31,560600

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Kiperäpolvi

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen jälkeen Käsnäselkä-Lemetti -maantien eteläpuolinen erämaa-alue Mustasuon ympäristössä oli varmistettu ainoastaan partioilla tammikuussa 1940. Kuun lopulla havaittiin vihollisen toiminnan aktivoituneen erämaassa, kun sen tiedustelupartioita liikkui pohjoiseen, mm. Itä-Lemetin motin suuntaan. Myöhemmin saatiin tietää, että...

Sijainti: 61,648189, 31,582526

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Kitilän suurmotti

Suomalaisjoukkojen toteutettua suuren saarrostushyökkäyksen tammikuun 1940 alussa ja katkaistua puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan maayhteydet sen takaa Koirinojalla alkoi divisioonan huolto vaikeutua. Divisioonan sotamateriaaleja yritettiin saada perille Laatokan jäätä pitkin etelästä. Tälläkin reitillä tappiot alkoivat nousta sietämättömiksi, kun suomalaisjoukot...

Sijainti: 61,665705, 31,358886

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Koirinojan kosken th

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa eversti Autin joukot etenivät idästä eli Koivuselän suunnasta Koirinojan kosken tienhaaraan ja katkaisivat puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan ainoan huoltotien 10.1.1940. Tämän katkaisun myötä alkoi muodostua ns. Kitilän suurmotti. Rintamalinjojen väliin jäi Koirinojan koski (koordinaatti), joka on...

Sijainti: 61,638483, 31,410474

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Konnunkylän motti

Kun suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen tuloksena maantie Pitkäranta-Sortavala oli katkaistu pari kilometriä Konnunkylän pohjoispuolella Koirinojalla 10.1.1940 ja pari kilometriä kylän eteläpuolella Salmin rajavartioston Pitkärannan kasarmien kohdalta viikkoa myöhemmin, oli syntymässä Konnunkylän motti. Sen sivusta oli tosin auki Laatokan jäälle ja Kitilän...

Sijainti: 61,617568, 31,416091

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Koposenselän motti

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan joukkojen irtautuessa 13.1.1940 Ruhtinaanmäeltä etelään osa joukoista lähti vetäytymään Mitron kylän kohdalta kaakkoon. Vetäytymisura kulki Koposenselän mäkialueen kautta Lemetin kylään (Länsi-Lemettiin). Suomalaisjoukot torjuivat vetäytyvän osaston pääsyn omiensa yhteyteen 15.1., ja saartoivat puna-armeijalaiset. Näin...

Sijainti: 61,693813, 31,494755

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Kulismajoen Jukankoski

Suomalaisjoukot pysäyttivät puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan kärkijoukot Ruokojärven kylän alueelle joulukuussa 1939. Käytyjen torjuntataistelujen aikana suomalaisten sulkulinja oli Kulismajoen Jukankoskella. Tätä kautta kulki vihollisen havittelema tieura pohjoiseen Pyörittäjän kylään ja sieltä edelleen Leppäsyrjän rautatieasemalle. Tammikuussa 1940 vihollisjoukot...

Sijainti: 61,753498, 31,410014

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Lavajärven motti

Tammikuun 1940 alun suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen yhteydessä todettiin Lavajärven kylässä olevan suurehko määrä venäläisjoukkoja. Niiden määrä kasvoi, kun suomalaisjoukot katkaisivat maantien pari kilometriä kylän itäpuolen järvikannaksella 20.1., ja löivät siellä olleet joukot Lavajärvelle. Tällöin kannaksen länsipuolelle muodostui Lavajärven...

Sijainti: 61,652699, 31,641967

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Lemetin tienhaaran motti

Ruhtinaanmäelle ja Ruokojärvelle joulukuussa 1940 edenneet puna-armeijan 18.Jalkaväkiivisioonan joukot pakotettiin vetäytymään taaksepäin noin 10 kilometriä Lemetin tienhaaran maastoon tammikuun 1940 loppupuoliskolla. Tällöin tienhaarasta maantien suunnassa etelään kolmen kilometrin matkalle oli ryhmittynyt muun muassa kaksi kulunutta jalkaväkirykmenttiä, yksi...

Sijainti: 61,674789, 31,450844

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Länsi-Lemetin motti

Lemetti-sana tulee siitä, että seudulla oli kaksi tilaa/taloa, joiden kummankin nimi oli Lemetti. Varsinainen Lemetin kylä eli Länsi-Lemetti oli maantien kohdalla Koirinojan (puron) länsipuolella. Itä-Lemetti sijaitsi puolitoista kilometriä edellisestä kaakkoon. Tammikuun 1940 alun suuren saarrostushyökkäyksen edettyä Käsnäselkä-Lemetin tienhaara -maantien...

Sijainti: 61,680535, 31,499145

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Mastokankaan motti

Tammikuun 1940 alusta Itä-Lemetissä oli ollut suuri motti, johon oli saarrettuna 3260 puna-armeijalaista. Tässä joukossa olivat myös sekä 18.Jalkaväkidivisioonan että 34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin komentajat. Saatuaan keskitettyä lisäjoukkoja Pitkärannan alueelle, vihollinen pyrki kaakon suunnasta Itä-Lemettiin joukkojensa avuksi. Eräs tällainen avustamisyritys...

Sijainti: 61,647605, 31,530273

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Mitro

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan tykistörykmentti ja haupitsirykmentti ryhmittyivät 12.12.1939 Mitron kylän alueelle divisioonan edettyä idästä Lemetin tienhaaraan ja jatkettua siitä edelleen pohjoiskoilliseen Ruhtinaanmäelle. Divisioonansa mukana nämä tykistöosat joutuivat vetäytymään takaisin suomalaisjoukkojen vastahyökkäysten ja suuren saarrostushyökkäyksen...

Sijainti: 61,711549, 31,467628

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Mustasuo

Käsnäselkä - Lemetin tienhaara -maantien eteläpuolella sijaitseva Mustasuon erämaa-alue on laajuudeltaan noin 5 km x 5 km. Puna-armeijan hiihto-osastot pyrkivät eteläkaakosta tämän alueen kautta maantielle ja Itä-Lemettiin saarrettujen joukkojensa avuksi helmikuussa 1940. Peitteisellä korpialueella käytiin kahakoita ja paikoin koviakin taisteluja lähes päivittäin....

Sijainti: 61,619826, 31,584822

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Pienen Kelivaaran motti

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen alettua tammikuun 1940 alussa puna-armeijan joukot olivat pakotetut keskeyttämään hyökkäyksensä Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi -linjalta Kollaan ja Leppäsyrjän rautatieaseman suuntiin. Vihollisjoukot aloittivat vetäytymisensä takaisin etelään 13.1., ja eräs puna-armeijalaisten osasto ryhmittyi Pienen Kelivaaran laelle. Koska omat...

Sijainti: 61,690236, 31,441196

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Pukitsanmäki

Korkea, jyrkkärinteinen Pukitsanmäki, jonka nimi tulee sen juurella sijaitsevasta Pukitsan talosta, oli tärkeä maastokohta Laatokan Karjalan mottitaistelujen menestyksekkäässä hoitamisessa. Osana Laatokan koillisnurkan suurta saarrostushyökkäystä Karjalan Kannakselta irrotettu Jääkäripataljoona 4 (kapt Johansson) eteni hyökkäyksen kärkenä Pukitsanmäelle 8.1.1940....

Sijainti: 61,654976, 31,427369

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Rautatiealikäytävä

Salmin suojeluskuntapiirin perustama Erillinen Pataljoona 8 (kapt Nikula) eteni pohjoisesta ja katkaisi puna-armeijan 18.D:n ja 168.D:n välisen maantieyhteyden rautatiealikäytävän maastossa 9.2.1940. Alikäytävän kautta kulki ainoa tie, ja maastossa oli runsaasti lunta. Pataljoonan haltuun ottama alue oli vajaan kilometrin levyinen. Sen itäpuolelle muodostui ns. Rykmentinmotti eli...

Sijainti: 61,662836, 31,415299

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Ruhtinaanmäki

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioona suuntasi kaksi rykmenttiään Lemetin tienhaarasta pohjoiseen 12.12.1939, ja divisioonan hyökkäyksen painopiste oli Ruhtimaanmäen suunnalla vuodenvaihteessa 1939-1940. Ruhtinaanmäeltä rykmenttien tavoitteena oli edetä toisaalta pohjoiskoilliseen Kollaan suomalaispuolustajien selustaan ja toisaalta kehittää operaatiota länsiluoteeseen...

Sijainti: 61,724483, 31,498375

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Ruokojärvi

Idästä Lemetin tienhaaran ja Ruhtinaanmäen kautta Ruokojärvelle eteni yksi puna-armeijan rykmentti (316.JR/18.D) joulukuussa 1939. Sen lähitavoitteena oli Leppäsyrjän rautatieaseman saavuttaminen, mutta hyökkäys pysähtyi suomalaisjoukkojen torjuntaan Ruokojärven kylämaisemassa sekä häirintäiskuihin Ruhtinaanmäen ja Ruokojärven välisellä tiellä. Vihollisrykmentin...

Sijainti: 61,728646, 31,388338

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Rykmentinmotti

Tammikuussa 1940 Ruhtinaanmäen ja Ruokojärven suunnilla taistelleet puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan kaksi rykmenttiä joutuivat suomalaisten vastahyökkäysten paineessa puolustuskannalle. Rykmenttien huollon edelleen vaikeutuessa ne joutuivat aloittamaan vetäytymisensä etelään ja ryhmittymään Lemetin tienhaaraan ja siitä etelälounaaseen rautatiealikäytävälle johtavan...

Sijainti: 61,662979, 31,437586

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Saarijärven motti

Maantien varteen Saarijärven eteläpuolelle jäi suomalaisjoukkojen saartamiksi noin 480 puna-armeijalaista 18.1.1940. Saarretulla joukolla oli aseina kahdeksan tykkiä, 16 konekivääriä, 20 pikakivääriä ja kolme panssarivaunua. Suomalaisjoukot tuhosivat motin puolustajat ja ottivat materiaalin sotasaaliiksi 21.2.1940. ENa 2017.

Sijainti: 61,662771, 31,712877

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Siiran tien pohjoispää

Siiran tie on metsätie, joka yhdistää Lemetti-Käsnäselkä -maantien Lemetti-Loimola -maantiehen. Tie kulkee erämaa-alueen läpi pääpiirtein luode-kaakko -suunnassa, ja sillä on pituutta 22 kilometriä. Talvisodassa tien eteläpäähän saarrettiin vihollinen mottiin, jonka pelasti tuholta rauhan tulo maaliskuussa 1940. Tien pohjoispää oli joukkojemme hallussa koko sodan ajan, ja sen...

Sijainti: 61,817258, 31,583552

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Siiran tienhaaran motti

Siiran tie on metsätie, joka yhdistää Lemetti-Käsnäselkä -maantien Lemetti-Loimola -maantiehen. Tie kulkee erämaa-alueen läpi pääpiirtein kaakko-luodesuunnassa, ja sillä on pituutta 22 kilometriä. Uran kaakkoispään liittymäkohtaa Lemetti-Käsnäselkä -maantiehen sanotaan Siiran tienhaaraksi. Tienhaaraan muodostui motti, kun suomalaispataljoona katkaisi maantien puoli...

Sijainti: 61,666701, 31,742356

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Taistelu JP 4:n leirialueella

Helmikuun 1940 alussa Jääkäripataljoona 4 siirtyi Nietjärveltä Käsnäselkä - Lemetin tienhaara -maantien pohjoispuolelle. Tehtävänä oli torjua eteläkaakosta Itä-Lemetin motin suuntaan pyrkivät puna-armeijan hiihto-osastot maantien eteläpuolisella erämaa-alueella. Pataljoonan komentopaikka perustettiin reilut 600 metriä Veelammen lounaispuolelle Rämeojan pohjoispuolelle....

Sijainti: 61,654457, 31,566178

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Uomaan motti

Uomaan kylään pysähtyneet Työläisten ja talonpoikien puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan joukot jäivät mottiin, kun yksi suomalaispataljoona katkaisi maantien kylän itäpuolelta ja toinen länsipuolelta 17.1. 1940. Saarroksiin jäi 490 miestä ja divisioonavarastoja. Motti oli avoin etelään pikkulampien täplittämään korpeen. Puna-armeijalaisten yritykset avata tie...

Sijainti: 61,664518, 31,850399

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Uuksunjoki-linja

Uomaan kylän itäpuolelle pohjoisesta hyökännyt suomalaispataljoona I/JR 34 katkaisi maantien ja työnsi puolustuksensa Uomaan itäreunalta parin kilometrin päähän itään Uuksunjoki-linjalle 17.1.1940. Tammikuun kuluessa puna-armeija keskitti joen itäpuolelle uuden jalkaväkidivisioonan (60.D:n), joka pyrki hyökkäämään maantien suunnassa länteen ja saarroksiin joutuneiden...

Sijainti: 61,657861, 31,901377

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Viinamäki

Talvisodan Viinamäki oli Kitilän suurmotin sisäreunan kukkula, josta puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan osastot pyrkivät hyökkäämään Vorojenkiven alueelle saarrettujen joukkojensa avuksi helmikuussa 1940. Suomalaisjoukot torjuivat kaikki nämä hyökkäykset, ja saarretut tuhoutuivat 18.2.1940 mennessä. ENa 2017.

Sijainti: 61,655874, 31,408794

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Vorojenkivenmäki

Vorojenkivi on mäki pari kilometriä Lemetin tienhaaran lounaispuolella. Suomalaisjoukkojen hallitsema mäki osoittautui erääksi ratkaisevaksi maastonkohdaksi puna-armeijan 168.Divisioonan  ja 18.Divisioonan eristämisessä toisistaan ja näin Lemetin tienhaaran motin ja Rykmentinmotin tuhoon johtaneissa taisteluissa. Saarretut puna-armeijalaiset yrittivät...

Sijainti: 61,666358, 31,432931

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Vuortanajärvi

Suomalaisjoukkojen tammikuun 1940 alun suuren saarrostushyökkäyksen toinen lähtöalue oli Vuortanajärven maastossa, josta eversti Autin joukot etenivät Mastokankaan ja Koivuselän kautta Pitkäranta-Kitilä maantielle Koirinojan kosken tienhaaraan. Järven luoteispuolella sijainnut tukkikämppäryhmä toimi Autin joukkojen huoltokeskuksena. Itä-Lemettiin saarrettujen...

Sijainti: 61,659978, 31,579543

Avaa kohteen tiedot
Laitioinen Suistamo

Soanlahden ja Suistamon välillä sijaitsevan Laitioisen kylän valtasi Jalkaväkirykmentti 23 16.7.1941. Kylään edettiin koillisesta Jalovaaran suunnasta. Pyrkimyksenä oli katkaista Soanlahden kirkonkylän suunnalla taistelevien vihollisosastojen vetäytymistie, missä onnistuttiinkin. ENa 2017. 

Sijainti: 61,949648, 31,093839

Avaa kohteen tiedot
Lehtomäen tienristeys Soanlahti

Lehtomäen tienristeysalueella, josta lähtevät tiet pohjoiseen Soanjärvelle, itäkaakkoon Prolavaaraan, lounaaseen Soanlahden kirkonkylään ja luoteeseen Värtsilään, taisteltiin kiivaasti Jatkosodan hyökkäysvaiheessa heinäkuussa 1941. Risteyksen tultua vallatuksi 16.7.1941 koko JR 8 marssi sen kautta itäkaakkoon Jalovaaran suuntaan, ja JR 50 lounaaseen Soanlahden kirkonkylän...

Sijainti: 62,056209, 31,081383

Avaa kohteen tiedot
Luonnonkaunis kannas Tolvajärvi

Tolvajärvellä Hirvasjärven ja Myllyjärven kannas on erittäin luonnonkaunis, kapea kirkkaat vesistöt molemmin puolin. Matkailumajan rauniot myöskin aivan lähellä.

Sijainti: 62,297310, 31,482510

Avaa kohteen tiedot
Luutn. Gummeruksen kaatumispaikka Läskelä Jänisjoki

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 8 oli ryhmittyneenä Läskelään Jänisjoen itärannalle ajalla 17.-22.7.1941. Rintamasuunta oli länteen. Rykmentin oikealla puolella eli Jänisjoen ylävirran suunnalla oli Jalkaväkirykmentti 50 samaten ryhmittyneenä joen itärannalle. Samaan aikaan 7.Divisioonan joukot puhdistivat tehokkaasti Jänisjoen länsirantaa vihollisista....

Sijainti: 61,762191, 31,004800

Avaa kohteen tiedot
Läskelän entinen kansakoulu

Viipurin Suojeluskunnan pojat olivat majoitettuna tähän kouluun juuri ennen Talvisodan alkua. Paikka aivan kosken partaalla Läskelässä. MK

Sijainti: 61,763611, 31,001111

Avaa kohteen tiedot
Läskelän paperitehdas Jänisjoki

Läskelän kylän läpi laskee Jänisjoki, joka lähtee Jänisjärvestä, joka on meteoriitin osumasta syntynyt maljamainen allas. Joen parinkymmenen kilometrin matkalla järven ja Laatokan välinen korkeusero on 60 metriä, josta Läskelässä hupenee 13 metriä. Tähän Läskelänkoskeen Venäjän Tykistöhallitus oli perustanut pienen sahan 1800-luvun alussa. Tykistöhallituksen...

Sijainti: 61,761432, 31,002414

Avaa kohteen tiedot
Läskelän rautatieasema Jänisjoki

Jänisjokilaakson teollisuusyritysten tarpeita varten rakennettiin 1920-luvulla haararata Jänisjärven asemalta Läskelään. Rataosuus otettiin käyttöön vuonna 1925. Talvi- ja Jatkosodassa Läskelän asema oli joukkojemme logistinen keskus. Viimeisen vuosikymmenen aikana aseman länsipuolelle on ilmestynyt kivilouhos, ja aseman ratapihalla usein näkee lastausta odottavia tai...

Sijainti: 61,760949, 30,989679

Avaa kohteen tiedot
Marmorilouhos Ruskealassa

Ruskealasta on louhittu kiveä rakennuksia ja kirkkoja varten 1700-luvulta alkaen. Esimerkiksi Ruskealan marmoria on käytetty Pietarin Marmoripalatsissa, Kazanin kirkon lattioissa, Iisakin kirkossa sekä Talvipalatsissa ja Eremitaasissa. Helsingissä samaa marmoria on käytetty muun muassa Yleisradion entisessä toimitalossa (Kasarmintorin laidalla) ja Säästöpankin rakennuksessa....

Sijainti: 61,944444, 30,580278

Avaa kohteen tiedot
Matkaselän rautatieasema Ruskeala

Viipurin, Sortavalan ja Joensuun toisiinsa yhdistäneen Karjalan radan Matkaselän rautatieasema avattiin liikenteelle marraskuussa 1894. Asemalta rakennettiin kolmen kilometrin pituinen pistoraide Ruskealan Marmori Oy:n tuotantolaitokselle. Vuonna 1924 avattiin liikenteelle Suojärven rata, joka erkanee Matkaselästä itään ja jatkui sieltä myöhemmin Petroskoihin. Sekä Talvi- että...

Sijainti: 61,967781, 30,536586

Avaa kohteen tiedot
Muistomerkki Murheenristi Lemetin tienristeysalue

Murheenristi on Suomen ja Venäjän yhteisesti toteuttama Talvisodan muistomerkki. Ristin paljastustilaisuudessa heinäkuussa 2000 Suomen valtiota edusti pääministeri Paavo Lipponen, jonka isä taisteli näillä paikoilla puna-armeijaa vastaan vuosina 1939-40. Laatokan Karjalan Talvisodan moteista ns. Lemetin tienhaaran motti oli Murheenristin merkkaamalla alueella, ja suurin osa...

Sijainti: 61,675685, 31,451281

Avaa kohteen tiedot
Muuanto Suistamo

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jääkäripataljoona 2 valtasi Muuannon kylän 13.7.1941 etenemällä alueelle pohjoisesta. Alikersantti Mauno Ylikojola kertoo: Tulikasteeni sain JP 2:n vallatessa Muuannon. Venäläisillä olivat vahvat asemat kylän kansakoulunmäellä. Hyökkäsimme saarrostaen, me konekiväärimiehet oikealta koukaten. Veimme konekiväärimme erääseen...

Sijainti: 62,088914, 31,442821

Avaa kohteen tiedot
Pappilanmäki Iljala Pälkjärvi

Jatkosodan 7.Divisioonan I/JR 30 valtasi Pälkjärven Pappilanmäen 11.7.1941 siten, että yksi komppania hyökkäsi luoteesta ja toinen koillisesta. Kiivasta vastarintaa tehnyt vihollinen joutui vetäytymään Pälkjärven kirkolle päin. Nykyisin pappilarakennus on jokseenkin raunioitunut. ENa 2017.

Sijainti: 62,060273, 30,696352

Avaa kohteen tiedot
Petäjävaara Korpiselän pitäjä

Jalkaväkirykmentti 8:n partiot olivat liikkuneet etumaastossa heinäkuun 1941 alussa ja huomanneet siellä vahvasti varustettuja, mutta heikosti miehitettyjä kohtia, kuten Niinivaara, Kukkovaara ja reilun parin kilometrin päässä rajalinjasta sijaitseva Petäjävaara. Nämä II/JR 8 miehitti 4.-5.7.1941 Täten ennen Karjalan Armeijan yleishyökkäyksen alkamista (10.7.) JR 8 oli...

Sijainti: 62,235201, 30,832367

Avaa kohteen tiedot
Pirttipohja Ruskeala

Heinäkuun puolivälissä 1941 7.Divisioonan Jalkaväkirykmentti 30 eteni Pirttipohjan asemakylän pohjoispuolelle ja aloitti kylän saarrostamisen sekä idän että lännen puolelta. Tämän seurauksena kahden komppanian vahvuinen vihollinen jäi mottiin kylän alueelle. Kesken saarron lujittamisen (15.7.) saapui lännestä Matkaselän suunnasta Pirttipohjan rautatiepysäkille...

Sijainti: 61,955596, 30,687767

Avaa kohteen tiedot
Prolavaara Soanlahti

III/JR 50 valtasi Prolavaaran kylän 15.7.1941 hyökkäämällä koillisesta, kun vihollisen rintama ja varustukset olivat luoteeseen. Ennen sotia Prolavaarassa toimi dolomiittikaivos ja Soanjoen Prolankoski pyöritti vehnämyllyä ja sirkkelisahaa. ENa 2017.  

Sijainti: 62,051917, 31,121800

Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven hautausmaa

Hautausmaa sijaitsee Värtsilä-Sortavala -tien varressa noin 16 km Niiralan raja-asemalta, suoraan t-risteyksen edessä. Risteyksessä on tienviitta. Maantien puoli on suurimmaksi osaksi aidattu valkoisella aidalla. Heti entisen hautausmaan portin oikealla puolella oli vanha 1700 -luvulla rakennettu kellotapuli, joka hyökkäysvaiheen aikana kesällä 1941 tuhoutui...

Sijainti: 62,051030, 30,678737

Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven kirkon paikka

Pälkjärven kirkon suunnitteli arkkitehti Ferdinand Öhman, ja rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kun Jatkosodan 7.Divisioonan I/JR 30 valtasi Värtsilä-Sortavala -maantiellä Pälkjärven Pappilanmäen 11.7.1941, kiivasta vastarintaa tehnyt vihollinen vetäytyi maantieltä kilometrin verran kirkon maastoon. Seuraavana päivänä vihollinen karkotettiin kirkon maastosta ja...

Sijainti: 62,053611, 30,691389

Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven rautatiepysäkki

Jatkosodan alussa 7.Divisioona hyökkäsi kaakkoon Tohmajärvi-Pälkjärvi -tien molemmin puolin. Ensitavoitteina olivat rajan suuntaiset: 1) Värtsilä-Sortavala -rautatielinja ja 2) sähkölinja sekä 3) Värtsilä-Sortavala -maantie välillä Kakunvaara - Pälkjärven (järven) kaakkoispää. Divisioonan hyökkäys lähti liikkeelle 10.7.1941 klo 17, ja rautatielinja ylitettiin...

Sijainti: 62,109401, 30,587133

Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven sankarihaudat

Pälkjärven sankarihaudat ovat 1869 vihityn kirkon pihalla. Hautoihin on laskettu 5 vapaussodan, 19 talvisodan ja 36 jatkosodan kaatunutta sankarivainajaa. Tie kirkolle kääntyy vasemmalle noin pari kilometriä ennen Sortavala Puikkolan T-risteystä. Päätieltä matkaa kirkon raunioille on vajaa 400 m. Paikalla on Erkki Erosen suunnittelema ja 14.10.1995 paljastettu muistomerkki. Vuonna...

Sijainti: 62,055015, 30,696734

Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven taistelun 1808 muistomerkki

Pälkjärven taistelu käytiin Suomen sodan aikana 9.8.1808. Taistelussa majuri Malmin johtamat suomalais-ruotsalaiset joukot löivät kenraali Aleksejevin 1300-miehisen venäläisosaston Pälkjärven kaakkoispäässä. Suomalais-ruotsalaisessa taisteluosastossa oli 400 vapaaehtoista talonpoikaa ja 250 sotilasta. Näistä kaatui 11 sotilasta sekä 8 talonpoikaa. Venäläisjoukot...

Sijainti: 62,037110, 30,680532

Avaa kohteen tiedot
Pälksaaren sairaala Pälkjärvi

Pälksaaren piirimielisairaala vihittiin käyttöön vuonna 1925. Jatkosodan alussa, kun 7.Divisioonan pääosat hyökkäsivät Tohmajärvi-Pälkjärvi -maantien suunnassa kaakkoon, divisioonan III/JR 9 eteni Pälkjärven länsipuolelle ja valtasi 11.7.1941 piirimielisairaalan rakennusryhmän alueen. Myöhemmin Jatkosodan aikana 25.Sotasairaala toimi näissä rakennuksissa. Nykyisin...

Sijainti: 62,055556, 30,591389

Avaa kohteen tiedot
Runonlaulajan patsaan paikka Tolvajärvi

Runonlaulajan patsaan jalusta Tolvajärven rannassa, itse muistomerkki on kadonnut jäljettömiin. Kiveä on etsitty tuloksetta myös järvestä. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Paavolainen kävi Tolvajärvellä heinäkuun 1941 lopussa ja kuvaili patsaan paikkaa näin: Saavutamme vihdoin sen paikan, missä metsä loppuu, harjun selkä taittuu ja vedet taipuvat molemmilta puolin...

Sijainti: 62,275000, 31,517778

Avaa kohteen tiedot
Ruskealan kirkko (Uusi kirkko)

Alkuperäisen kirkon paikalla on aivan uuden Herran kukkaro nimellä kulkevaa kirkkoa. MK

Sijainti: 61,933611, 30,583056

Avaa kohteen tiedot
Saksalainen kenttähautausmaa Loimola

Eversti Viljo Laakso saksalaisten hautausmaalla Loimolassa elokuussa 1944. Kesällä 1941 Näätäojan (Kollaa) - Tolvajärven - Aittojoen -Tsalkin alueella hyökkäsi saksalainen 163. Divisioona. Sen kaatuneet koottiin ja haudattiin Loimolassa sankarihautaan. Hyökkäysvaiheen päätyttyä divisioona oli ensin puolustuksessa Syvärin suulla, josta se toukokuun lopulla 1942 siirrettiin...

Sijainti: 61,996770, 31,697630

Avaa kohteen tiedot
Sarkajokilinjan majoituskorsu Suistamo

Ranska kuului I maailmansodan voittajavaltioihin, ja Suomi konsultoi Ranskaa omien puolustusjärjestelyjensä toteuttamisessa. Syksyllä 1919 Suomeen saapui ranskalainen sotilaskomissio, jonka kokoonpanossa linnoittamisen asiantuntemusta edusti majuri J. J. Gros-Coissy. Hän laati Laatokan koillispuolelle puolustussuunnitelman, jonka runkona oli Jänisjoki. Eräs yksityiskohta...

Sijainti: 61,896618, 31,204903

Avaa kohteen tiedot
Soanlahden luterilaisen kirkon raunio

Soanlahden luterilaisen kirkon raunio sijaitsee kyläharjanteen päällä. Vihollinen poltti kirkon vetäytyessään alueelta heinäkuussa 1941. Raunion vieressä on kirkon muistoristi, jota vastapäätä on Soanlahden sankarihautausmaa muutaman kymmenen metrin päässä. Talvisodan YH:n aikana Pohjois-Pohjanmaalla perustettu Polkupyöräkomppania 7 oli varmistamassa Soanlahden...

Sijainti: 62,030495, 31,033964

Avaa kohteen tiedot
Soanlahden ortodoksisen kirkon raunio

Ortodoksikirkon raunio sijaitsee maantien varressa Lehtomäen risteyksen ja Soanlahden kyläharjanteen välillä. Kirkkoa sanottiin myös Veljakan kirkoksi. Vihollisjoukot polttivat rakennuksen vetäytyessä alueelta heinäkuussa 1941. Kirkon paikan merkkinä on muistoristi. ENa 2017.

Sijainti: 62,035368, 31,050015

Avaa kohteen tiedot
Suistamon ortodoksinen kirkko

Suistamon empiretyylisen kirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel, ja se valmistui vuonna 1844. Talvisodan aikana kirkossa pidettiin sota-ajan hartaus- ja valistustilaisuuksia. Välirauhan aikana kirkosta oli tehty teatteri. Jatkosodan alkuvaiheissa vihollinen sytytti rakennuksen tuleen vetäytyessään Suistamolta heinäkuussa 1941, mutta paikalle rientäneet kärkijoukkomme sammuttivat...

Sijainti: 61,913306, 31,139120

Avaa kohteen tiedot
Suojärven luterilainen kirkko

Suojärven evankelisluterilainen kirkko sijaitsi Suvilahdessa nykyisen Hotelli Karelian paikalla, jossa pihalla on muistokivi.

Sijainti: 62,080087, 32,358107

Avaa kohteen tiedot
Suojärven sankarihautausmaa

Suojärven sankarihautausmaa, jokaisella risti, kuva tulee myöhemmin

Sijainti: 62,190750, 32,426190

Avaa kohteen tiedot
Särkisyrjän taistelun 1941 muistomerkki Ruskeala

Särkisyrjän taistelu käytiin 18.-22.7.1941. Tällöin Laatokan Karjalan takaisinvaltaustaisteluun liittyen Jalkaväkirykmentti 37 eteni idän suunnasta Vahvajärven eteläpuolitse länteen tavoitteenaan Värtsilä-Sortavala -maantie, mutta rykmentin joukot kohtasivat Särkisyrjän kylässä suureen kivinavettaan ja talojen kivijalkoihin linnoittautuneen vihollisen, joka tuotti rykmentille...

Sijainti: 61,902716, 30,698231

Avaa kohteen tiedot
Tolvajärven matkailumaja Tolvajärvi

Suomen Matkailijayhdistyksen Tolvajärven matkailumaja valmistui kesäksi 1939 ja avattiin kesäkuussa 1939. Majan ensimmäinen emäntä oli neiti Helvi Merikoski. Hän jäi sinne Punaisen Ristin vapaaehtoisena, kun matkailumaja evakúoitiin ja siitä tehtiin 21. kenttäsairaalan osasto 1 eli ns. Talvelan ryhmän kenttäsairaala ja se toimi sairaalana 17.12.1939 - 14.3.1940. Talvisodassa...

Sijainti: 62,287778, 31,490833

Avaa kohteen tiedot
Tsokki Korpiselkä

Kuva on Tsokin ja Kokkarin kylien välissä olevalta yhteiseltä hautausmaalta. MK

Sijainti: 62,323056, 31,206667

Avaa kohteen tiedot
Ulmosenjokilinjan konekiväärikorsut Suistamo

Suomeen saapui syksyllä 1919 ranskalainen sotilaskomissio antamaan apua nuoren tasavallan puolustuslaitoksen luomisessa ja muissa maanpuolustuksen järjestelyissä. Komissiossa linnoittamisen asiantuntemusta edusti majuri J. J. Gros-Coissy. Hän sai Yleisesikunnan päälliköltä, kenraali O. P. Enckelliltä tehtäväkseen laatia suunnitelman mm. Jänisjokilinjan linnoittamisesta....

Sijainti: 61,906902, 31,098638

Avaa kohteen tiedot
Uomaan lentokenttä

Uomaan kenttä oli hiekkakenttä Sääksjärven lounaispuolella. Kiitoratoja oli kaksi, ja niillä pituutta 900 m - 1000 m. Koordinaatti osoittaa kiitoratojen leikkauspisteen. Jatkosodassa kenttää käyttivät muun muassa Lentolaivue 16, Hävittäjälentolaivue 32 ja Tiedustelulentolaivue 12. Heinkel-kellukekoneilla lennettiin kaukopartiolentoja järveltä. Koneet ankkuroitiin rantaan...

Sijainti: 61,660164, 31,791544

Avaa kohteen tiedot
Vanha valtionraja Keskimäjärvi Käsnäselkä

Ikiajat kahden suomalais-ugrilaisen heimon raja on kulkenut metsäisten kukkuloiden, soiden ja pienten järvien kautta Käsnäselän ja Kolatselän välillä. Aikoinaan täällä ei ollut länsi-itä -suuntaisia teitä, mutta kulkuyhteydet toimivat talviteitä ja polkuja pitkin. Rajan yli harjoitettiin vapaata vaihtokauppaa. Stolbovan rauhansopimuksen perusteella raja määritettiin...

Sijainti: 61,649114, 32,108352

Avaa kohteen tiedot
Vanha Värtsilä

Muutama suomenaikainen rakennus on säilynyt, paikalliset ovat kunnostaneet rakennukset. Päätyjen sisäänkäynnit ovat paikallista arkkitehtuuria, talon väri on lähes alkuperäinen. MK

Sijainti: 62,173333, 30,695833

Avaa kohteen tiedot
Vapaussodan muistomerkki Suistamo

Suistamon Vapaussodan muistomerkki sijaitsee viistosti vastapäätä kirkkoa Leppäsyrjään johtavan tien itäpuolella. ENa 2017.

Sijainti: 61,913114, 31,140183

Avaa kohteen tiedot
Varpakylän-Moisseinvaaran lentokenttä Suojärvi

Lentokenttä sijaitsi 3-4 km Suojärven Varpakylästä koilliseen. Laskualueen laajuus oli 700 m x 80-130 m; pääsuunta NW-SE. Kentän pinta oli hieman aaltoileva, ja maaperä hiesusavea, joka tietty pehmeni kelirikkoaikana. Keskentekoisuutensa vuoksi kenttä soveltui lähinnä pakkolaskupaikaksi Jatkosodassa. Majoitustilat olivat kentän itäpuolella. Neuvostoliiton aikana kenttää on...

Sijainti: 62,279876, 32,416871

Avaa kohteen tiedot
Vaunumies Tereškovin muistokivi

Vaunumies Vladimir Tereškovin tytär, Valentina Tereškova (synt.1937), oli ensimmäinen nainen avaruudessa. Tämä lento tapahtui kesäkuussa 1963. Naiskosmonauttina hän oli Neuvostoliitolle erityisen suuri ylpeyden aihe, jonka avaruuslennosta julkaistiin lukuisia postimerkkejä. Tereškova aiheutti myös harmaita hiuksia Kremlin herroille vaatimalla selvitystä Talvisodassa...

Sijainti: 61,689795, 31,452694

Avaa kohteen tiedot
Värtsilän lentokenttä

Lentokenttä sijaitsi kaksi kilometriä Värtsilän kirkolta etelään, Värtsilä-Suistamo -tien itäpuolella. Kentän laskualueen laajuus oli 1370 m x 780 m; pääsuunta SE-NW, mikä osuus kiitotiestä oli myös vahvistettu. Kentän maaperän laatu oli savensekaista soraa ja hiekkaa. Vahvistetulla kiitotiellä ei kelirikkoa juurikaan esiintynyt. Kentällä oli yksi lentokonehalli, ja...

Sijainti: 62,157486, 30,710907

Avaa kohteen tiedot
Värtsilän rautatehdas

Värtsilä on teollisuuspaikkakunta, jonka kehitys vauhdittui 1830-luvulla perustetun sahan käynnistymisen myötä. Teollisuusmies Nils Ludvig Arppe osti sahan, ja hän perusti suo- ja järvimalmia hyödyntävän rautatehtaan samalle tontille 1850-luvulla. Tästä on sittemmin kehittynyt suomalainen konepajateollisuutta harjoittava pörssiyhtiö Wärtsilä Oyj. Talvisodassa...

Sijainti: 62,176993, 30,690675

Avaa kohteen tiedot
Värtsilän rautatieasema

Värtsilän asema on marraskuussa 1894 avattu rautatieliikennepaikka Joensuu - Sortavala -rataosuudella. Asemalta rakennettiin neljän kilometrin pituinen pistoraide Wärtsilän tehtaalle vuonna 1895. Sekä Talvi- että Jatkosodassa rautatieasema oli vihollispommittajien kohteena monta kertaa. Kuitenkin läheiseltä Värtsilän lentokentältä operoineet torjuntahävittäjämme pystyivät...

Sijainti: 62,167128, 30,644301

Avaa kohteen tiedot
Wärtsilän kirkon paikka

Kirkko sijaitsi pienellä kumpareella, nyt paikalla on kioski. MK

Sijainti: 62,175833, 30,693611

Avaa kohteen tiedot
« Takaisin