Kohteet: Venäjä - Ääninen länsiranta

Ladataan karttaa..
Derevjannojen lentokenttä Puujoki Äänisenranta

Lentokenttä sijaitsi 2 km Puujoen kylästä (Derevjannojesta) etelälounaaseen. Joukkojemme lähestyessä etelästä eli Petäjäselän suunnasta Puujokea syyskuun lopulla 1941, kahdeksan vihollishävittäjää rynnäköi kärkeämme vastaan vähän väliä, sillä ne pystyivät hakemaan patruuna- ja polttoainetäydennystä läheiseltä kentältään. Vasta JP 3:n jääkäreiden...

Sijainti: 61,604712, 34,624250

Avaa kohteen tiedot
Himjoki Äänisenranta

Kirkko on rakennettu vuonna 1674, ja se sijaitsee vajaan kilometrin päässä kylän keskustasta luoteeseen. Rintamareportteri, luutnantti Olavi Paavolainen kierteli Aunuksen kyliä Jatkosodan aikana, ja hän kuvaili Himjoen kirkkoa toteamuksella pystyyn noussut kobra. Kuten tämä kirkko, samalla vepsäläisellä puuosaamisella ja kirvesmiestaidolla on tehty kymmenet kirkot Äänisen...

Sijainti: 61,152029, 35,607709

Avaa kohteen tiedot
Išaniina Äänisenranta

7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakka, johon kuuluivat III/JR 51, PPK/7.D ja kaksipatterinen III/KTR 2, valtasi yhdessä viikossa toistakymmentä vepsäläiskylää syys-lokakuun vaihteessa 1941 ja eteni Äänisen rantatiellä reilut 90 kilometriä: Šokšu, Išaniina, Vehkaoja, Šoutjärvi, Kakkorva, Ruoppaoja, Kalajoki, Toinenjoki, Kaskesoja, Himjoki, Kallio ja Syvärin pohjoisrannan...

Sijainti: 61,446944, 35,202295

Avaa kohteen tiedot
Kakkorva Äänisenranta

Äänisen rantatietä etelään 7.Divisioonan kärkenä edennyt Polkupyöräkomppania otti Kakkorvan kylän haltuunsa 29.9.1941. Jatkosodan asemasotavaiheen aikana kylässä ei ollut sotilasyksiköitä kiinteästi. Kylän pohjoispuolelle Äänisen rantaan on tehty laivalaituri kiviaineskuormauksia varten pari vuotta sitten. Louhokselta satamaan kulkeva tie risteää Äänisen rantatien...

Sijainti: 61,318073, 35,508338

Avaa kohteen tiedot
Kalajoki Äänisenranta

TK-mies, luutnantti Olavi Paavolainen kuvaili Kalajoen kalmistoa (koordinaatti) kirjassaan Synkkä yksinpuhelu seuraavasti: Kalajoen kylän hautausmaa olisi voinut olla Paul Valeryn Cimetiere-Marianin Kalmisto meren rannalla -runoelman innoittaja. Hautoja koristavat maassa makaavat liuskakivipaadet. Kuluu muutama minuutti ennen kuin käsittää, ettei mikään vandalismi eikä mikään...

Sijainti: 61,272918, 35,535874

Avaa kohteen tiedot
Kallio Äänisenranta

Jatkosodassa pohjoisen suunnasta edennyt 7.Divisioonan Polkupyöräkomppania valtasi Kallion kylän 1.10.1941. Myöhemmin kylästä kehittyi Syvärin itäosan rintaman suomalaisjoukkojen sotalogistiikan keskus. Maantie kulki kylän läpi samaa uraa kuin nykyäänkin. Kesäisin vesitiekuljetukset tulivat Petroskoista Kallion satamaan. Lisäksi rakennettiin Ylä-Syvärin kenttärata...

Sijainti: 61,109506, 35,650285

Avaa kohteen tiedot
Kaskesoja Äänisenranta

Kaskesojalla maantie kulkee aivan Äänisjärven rannassa, ja tänne oli sijoitettu yksi tykkijaos suojaamaan joukkojemme vesitiekuljetuksia Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Vako Oy:n kauppa tuki paikallisten asukkaiden arkea ja loi hyvinvointia kylään. ENa 2017. Äänisen aallot (kesto 3:05): http://www.histdoc.net/historia/pic/jorimalm.mp3    

Sijainti: 61,205866, 35,600810

Avaa kohteen tiedot
Lehmijoki Äänisenranta

7.Divisioonan joukkoihin kuulunut Kevyt Osasto Vuorensola, jolle oli käsketty viivytystehtävä Äänisen rantatien suunnassa pohjoiseen, otti rintamavastuun III/JR 9:ltä Lehmijoella 24.6.1944. Osaston pyrkimyksenä oli voittaa aikaa, hidastaa vihollisen etenemistä ja näin suojata Petroskoin evakuointia. Osastoon kuului 360 miestä, ja sillä oli vahvennuksina pst-joukkue,...

Sijainti: 61,088356, 35,632745

Avaa kohteen tiedot
Lukkosaari Ääninen

Lukkosaaresta voidaan Petroskoin kaupunkiin pääsy estää Äänisen suunnasta. Jatkosodan aikana suomalaiset rakensivat sinne kantalinnoitetut asemat rannikkopatterille. Sinne sijoitettiin Äänisen Rannikkoprokaatiin kuulunut  nelitykkinen 152/45 C 42.Rask.Rt.Ptri. Patteri purettiin 22. - 25.6.1944 ja tykit kuljetettiin Äänislinnan kautta Haminaan, josta edelleen kaksi tykkiä...

Sijainti: 61,755581, 34,649506

Avaa kohteen tiedot
Majaniemi Syväri

Jatkosodassa Äänisen rantaa Voznesenjasta etelään vartioi Linnoituspatteristo 2, joka piti vihollisen tykkiveneet loitolla ja torjui niiden syöksyjä Äänisen lahdella. Kaksi 76 LK 13 -kanuunaa oli asemissa Äänisen kanavan itäpuolisessa Majaniemessä. Lin.Psto 2:n oikealla puolella rantaa varmisti Jalkaväkirykmentti 9:n Tykkikomppania Voseroksa-purolle asti, mistä alkoi...

Sijainti: 60,974993, 35,495897

Avaa kohteen tiedot
Mäkikylän lentokenttä Vehkaoja Äänisenranta

Vehkaojan Mäkikylän lentokenttä sijaitsi maantien ja Äänisjärven välissä. Kentän kiitoradalla oli pituutta 880 metriä ja leveyttä 100 metriä. Pääsuunta NE-SW. Maaperä oli varsin kovapintaista savensekaista hiekkaa. Kenttää käytettiin tilapäisenä tukikohtana Jatkosodan vuosina. ENa 2016.

Sijainti: 61,419783, 35,270941

Avaa kohteen tiedot
Petäjäselkä Äänisenranta

Jatkosodassa Petäjäselän kylän valtasi Taisteluosasto Hynninen (Vahv. JP 3) 23.9.1941. Näin Äänisen rantatie saatiin alle, ja taisteluosasto jatkoi pohjoiseen kohti Petroskoita. Hynnisen jäljessä muu Osasto Lagus eteni kylän kautta myös pohjoiseen, ja lännestä saapuneen 7.Divisioonan pääosat kääntyivät etelään, Syvärin suuntaan. Petäjäselkä oli siis hetken kuin...

Sijainti: 61,540255, 34,685543

Avaa kohteen tiedot
Puujoki Äänisenranta

Puujoen kylä on Äänisjärven rannalla, ja tästä on matkaa Petroskoihin 25 kilometriä. Ensimmäisenä joukko-osastona Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) saavutti Äänisen rannan juuri Puujoella 24.9.1941. Kesäkuun lopulla 1941 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim oli määrännyt Karjalan Armeijan ensimmäiseksi tehtäväksi 29.6. annetulla käskyllä lyödä vastassa oleva...

Sijainti: 61,619064, 34,643202

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Golomansaari Äänisenranta

Yksi 404.Kevyen Rannikkopatterin tykeistä oli sijoitettu Golomansaarelle. Pyrkimyksenä oli sulkea Petroskoihin johtava vesitie ja suojata omia kuljetuksia rannan tuntumassa. ENa 2016.

Sijainti: 61,667221, 34,627457

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Kallio Äänisenranta

RTR 4:n I Linnakkeiston 402.Kevyt Kenttäpatteri oli tuliasemissa Kalliossa. Patterin kalustona olivat neljä 75 K/17 -tykkiä. ENa 2016.

Sijainti: 61,133175, 35,693794

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Kaskesoja Äänisenranta

RTR 4:n II Linnakkeiston Erillinen jaos toimi suorasuuntausasemissa Kaskesojalla. Kalustona olivat kaksi 76 LK/13 -tykkiä.

Sijainti: 61,177944, 35,600581

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Kulikova Äänisenranta

Kulikova oli RTR 4:n eteläisin linnake, ja sen joukkoina olivat 31.Torjuntakomppania ja 401.Kevyt Kenttäpatteri, jolla oli kalustonaan neljä 75 K/17 -tykkiä. ENa 2016.

Sijainti: 60,995859, 35,563038

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Nurkanniemi Äänisenranta

RTR 4:n II Linnakkeiston 403.Kevyt Kenttäpatteri varmisti rannikkoa ja Soutjärven satamaa Nurkanniemessä. Kalustona oli neljä 75 K/17-kenttätykkiä. ENa 2016.

Sijainti: 61,422329, 35,351333

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Petäjäselkä Äänisenranta

36.Torjuntakomppania toimi Petäjäselästä käsin. Komppania kuului RTR 4:n III Linnakkeistoon. ENa 2016.

Sijainti: 61,543403, 34,690000

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Puujoki Äänisenranta

RTR 4:n 404.Kevyen Rannikkopatterin kaksi 75/50 C -rannikkotykkiä sijaitsi Puujoen itäpuolisessa niemessä. Patterin tykeistä yksi oli sijoitettuna Golomansaareen, joka on niemen luoteispuolella (koordinaatti 61.667221, 34.627457). 404.Kev.Rt.Ptri kuului IV Linnakkeiston organisaatioon. ENa 2016.

Sijainti: 61,623589, 34,676832

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Ruoppaoja Äänisenranta

RTR 4:n 4.Moottoroidun Raskaan patterin tykkiasemat olivat Ruoppaojan kylän luoteispuolen kalliomassiivin päällä. Kalustona olivat neljä 122 K/31-tykkiä. Lisäksi Ruoppaojalle oli sijoitettuna RTR 4:n johtamispaikka ja Esikuntakomppania sekä 11.Rannikkoilmatorjuntakonekiväärikomppanian joukkoja. Kylään oli ryhmittynyt myös 7.Divisioonan huollon kannalta tärkeitä laitoksia....

Sijainti: 61,293350, 35,509766

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Soksunrannan niemi Äänisenranta

III Linnakkeistoon kuulunut 8.Moottoroitu Raskas patteri oli tuliasemissa Soksunrannan niemessä. Yksikön pääkalustona oli kaksi 152 mm:n tykkiä (152 H/37). ENa 2016.

Sijainti: 61,522150, 35,049512

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Soksunranta Äänisenranta

Rannikkotykistörykmentti 4:n III Linnakkeiston johtamispaikka oli Soksunrannassa, ja sen organisaatioon kuuluivat 8.Moottoroitu Raskas patteri Soksunrannan niemessä (pääkalustona 2 kpl 152 H/37) ja 36.Torjuntakomppania Petäjäselässä. ENa 2016.

Sijainti: 61,508067, 34,993243

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Soutjärvi Äänisenranta

RTR 4:n II Linnakkeiston johtamispaikka oli Soutjärvellä. Linnakkeistoon kuuluivat 403.Kevyt Kenttäpatteri Nurkanniemessä, 4.Moottoroitu Raskas patteri ja RTR 4:n Esikuntakomppania Ruoppaojalla, I Jaos / 5.Moottoroitu Kevyt patteri Toinenjoella, Erillinen jaos Kaskesojalla ja 11.Rannikkoilmatorjuntakonekiväärikomppania. ENa 2016.

Sijainti: 61,371396, 35,361225

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Toinenjoki Äänisenranta

RTR 4:n II Linnakkeiston 5.Moottoroidun Kenttäpatterin yksi jaos vartioi rannikkoa Toinenjoella. Kalustona olivat kaksi 76 K/36 -tykkiä. ENa 2016.

Sijainti: 61,239903, 35,605474

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Voznesenja Syväri

Jatkosodan alussa osana Äänisen rannikkopuolustusta sijoitettiin kaksitykkinen 41.Raskaan Patterin jaos Voznesenjaan. Jaos toimi näissä asemissa kesään 1943 asti. Kalustona olivat kaksi 152/45 C -tykkiä, joista siis myöhemmin toinen siirtyi Väliniemeen ja toinen Soksunrannan niemeen. ENa 2016.

Sijainti: 61,019939, 35,492731

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Väliniemen patteri Äänisenranta

Äänisen Rannikkoprikaatiin kuulunun Rannikkotykistörykmentti 14, 41. RaskPtri, aseistuksena 3 kpl 152/35-C, oli Väliniemessa asemissa ajalla tammikuu 1942 - maaliskuuhun 1944 asti. Päämajan käskyllä ko kalusto siirtyi Suomenlahdelle ja tilalle tuli 22.6.1944 saakka 5. MtKPtrin I jaos kalustona 2 kpl 76 K/36). Koordinaattipisteessä kahden tykin louhitut/betonoidut asemat,...

Sijainti: 61,059594, 35,646515

Avaa kohteen tiedot
RTR 4 Väliniemi pohjoinen, Äänisenranta

Linnoitusrakennuspataljoona 333 kantalinnoitti Väliniemen pohjoisniemekkeeseen erillisen yhden tykin tuliaseman, johon asennettiin 152/45 C-tykki. Miten mennä kohteeseen: Äänisen rantatieltä Lehmijoen kohdalta pisteestä 61.088158, 35.632144 lähtee selkeä metsäpolku Äänisen rannan suuntaisesti etelään. Marssimalla polkua 2,5 km ollaan Väliniemen pohjoisen tykkiaseman kohdalla....

Sijainti: 61,067015, 35,647946

Avaa kohteen tiedot
Ruoppaoja Äänisenranta

Jatkosodan PPK/7.D eteni Ruoppaojan kylään pohjoisesta ja valtasi sen 30.9.1941. Asemasotavaiheen aikana kylässä toimivat muun muassa RTR 4:n esikunta sekä 7.Divisioonaan kuuluneet 28.Kenttäsairaala, asekorjaamo, autokorjaamo ja rintamamiesten virkistyskoti. Ruoppaojan maisemaa hallitsee maantien länsipuolella oleva kalliomassiivi, jonka kupeella on louhoksia. ENa 2016.

Sijainti: 61,293724, 35,518986

Avaa kohteen tiedot
Soutjärven satama Äänisenranta

Soutjärven satamatien varrella käytiin raju taistelu kesäkuussa 1944 Kevyt Osasto Vuorensolan ja venäläisten maihinnousujoukkojen välillä. Osasto Vuorensolalle oli käsketty viivytystehtävä Äänisen rantatien suunnassa pohjoiseen. Pyrkimyksenä oli suojata Äänislinnan evakuointia. Osasto muodostettiin Kalliossa,  ja se otti 24.6.1944 rintamavastuun III/JR 9:ltä...

Sijainti: 61,404918, 35,343602

Avaa kohteen tiedot
Toinenjoki Äänisenranta

Äänisen rantatien varressa on useita kyliä pienin välimatkoin. Yleisesti ottaen nämä vepsäläiskylät olivat suhteellisen hyväkuntoisen näköisiä ja ryhdikkäitä.  Ne ovat rivikyliä, joissa talot ovat ryhmittyneet maantien kahden puolen aivan sen varteen ja yleensä päädyt tielle päin. Sellainen kylä on myös Toinenjoki, jonka PPK/7.D valtasi 30.9.1941. Ennen...

Sijainti: 61,259219, 35,547628

Avaa kohteen tiedot
Tutšinin talo Soutjärvi Äänisenranta

Soutjärven Vepsäläismuseon rakennus on Dimitri Tutšinin alias Mitro Pilvehisen talo. Rakennus on siirretty Soutjärven Mäkikylästä Soutjärven keskustaan ja siihen liittyy seuraava tarina. Jatkosodan Aunuksessa suuri osa väestöstä jäi asumaan normaalisti kyläyhteisöihinsä. Äänisenrannan Soutjärvellä tämä tarkoitti sitä, että kylän asukkaat, jotka olivat...

Sijainti: 61,374821, 35,355314

Avaa kohteen tiedot
Uusiselkä Äänisenranta

Etelän suunnasta Äänisen rantatietä pitkin edennyt Osasto Lagus valtasi Uusiselän kylän 28.9.1941. Uusiselässä sijaitsi kommunistieliitin luksustaloja, ns. Gyllingin huviloita, joita joukkomme käyttivät toimistoina ja majoitustiloina Jatkosodan asemasotavaiheessa. Huvilat olivat saaneet nimityksensä suomalaisesta Edvard Gyllingistä, joka oli ollut Neuvosto-Karjalan johtava...

Sijainti: 61,721789, 34,487279

Avaa kohteen tiedot
Vehkaoja Äänisenranta

PPK/7.D valtasi Vehkaojan 28.9.1941. Kylästä luovuttiin vetäytymisvaiheen alettua 26.6.1944. Kylän raunioitunut tiilikirkko (koordinaatti) on aivan maantien varressa. ENa 2016.

Sijainti: 61,411919, 35,262468

Avaa kohteen tiedot
Vehkaojan satama Äänisenranta

Vallattuaan Vehkaojan kylän 28.9.1941 aamulla PPK/7.D eli "Pinna" sai tietää, että kylän satamassa muutaman kilometrin päässä olisi jokin laiva. Varmistettuaan kylän luut. Keinosen johtama PPK eteni satamapoukamaan, jonne saavuttaessa huomattiin, että rannasta noin 100 metrin päässä olivat siipiratashinaaja ja suurikokoinen hinattava proomu, jossa oli satoja evakuoituja...

Sijainti: 61,451402, 35,258950

Avaa kohteen tiedot
Ylä-Syvärin Rautatien Kallion asema

Ylä-Syvärin Rautatien Kallion asema oli 6.7.1942 - 11.2.1944 rakennetun kenttäradan itäisin asema. Paikalla on vain aseman perustukset ja maastossa havaittavissa ratapihan raiteiden urat. Radan vihkiäiset olivat 19.2.1944. Tienhaara Äänisen rantatieltä Kallion asemalle. Etelästä Voznasenjasta tultaessa tien vasemmalla puolella, kilometri pylvään 32/124 läheisyydessä...

Sijainti: 61,094857, 35,642137

Avaa kohteen tiedot
Šokšu Äänisenranta

Šokšu on suurehko vepsäläiskylä Äänisen rantatien varressa. Kylän keskustassa rantatieltä erkanevat tiet pohjoiseen Šokšunrantaan ja etelälounaaseen Jaasjärven raunioituneelle luostarille. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Taisteluosasto Puhakka (III/JR 51, PPK/7.D ja kaksipatterinen III/KTR 2) valtasi Šokšun kylän 26.-27.9.1941. ENa 2017.

Sijainti: 61,457674, 35,042132

Avaa kohteen tiedot
Šokšun miina-autoräjähdys Äänisenranta

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa syksyllä 1941 7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakan pääosat sitoivat Šokšun kylää puolustaneen vihollisen maantien suunnalla lännessä, ja 9./JR 51 ja PPK/7.D kaartoivat metsien kautta toiselle puolelle kylää maantielle. Siellä ne ryhmittyivät 26.9. illansuussa asemiin tiemutkan maastoon (koordinaatti) kilometrin verran kylästä Syvärille päin....

Sijainti: 61,453484, 35,059395

Avaa kohteen tiedot
Šokšunranta Äänisenranta

7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakka valtasi Šokšunrannan kylän syyskuun lopulla 1941. Jatkosodan asemasotavaiheen aikana rannan kallioniemessä toimi RTR 4:n patteri. Äänisenranta, johon Šokšunranta kuuluu, on kuuluisa kivilaaduistaan ja asukkaiden kivenkäsittelytaidoista. Alueella on ollut vuosisatojen ajan louhoksia, joista on hyödynnetty Karjalaisen poimuvuoriston eli...

Sijainti: 61,501494, 35,052712

Avaa kohteen tiedot
Šoutjärven Mäkikylän kirkko Äänisenranta

Šoutjärven Mäkikylän kirkko liittyy vakoilun ja radiotiedustelun historiaan. Jatkosodassa Suomen armeijan radiotiedustelu organisoitiin Päämajan Radiopataljoonaksi (PMRad.P) 18.6.1941. Pataljoonan liikkuvat kuuntelujoukkueet organisoitiin komppaniakokoonpanoon (3.Moottoroitu Radiotiedustelukomppania). Komppanian kuuntelu-, suuntimo-, voima-asema-, toimisto- ja viestitysvaunuiksi oli...

Sijainti: 61,324673, 35,327604

Avaa kohteen tiedot
Šoutjärvi Äänisenranta

Šoutjärvi on vepsäläisasutuksen keskuskylä Äänisenrannassa. Jatkosodan 7.Divisioonan kärkijoukkojen saartaessa kylää 29.9.1941 vihollinen sytytti kymmenkunta rakennusta tuleen ja vetäytyi kylästä ilman taistelua kohti Syväriä. Asemasodan aikaan kylässä olivat Itä-Karjalan sotilashallinnon alue-esikunta ja yksi RTR 4:n torjuntakomppania. Alue-esikunnan päällikkönä...

Sijainti: 61,370025, 35,364453

Avaa kohteen tiedot
« Takaisin