Kohteet: Venäjä - Viena

Ladataan karttaa..
Ahvenlahti Jelettijärvi Viena

Ahvenlahden kylä sijaitsi Jelettijärven länsiosassa saksalaisen 6.SS-Divisioona Nordin vastuualueella. Jatkosodassa kylään oli ryhmitetty divisioonan Tiedustelupataljoona (Aufklärungs-Abteilung Nord). ENa 2017.

Sijainti: 66,062265, 31,755263

Avaa kohteen tiedot
Enkijärven entinen sotilaslentotukikohta Viena

Jatkosodan aikainen venäläinen Enkijärven sotilaslentotukikohta sijaitsee 45 kilometriä Louhen taajaman kaakkoispuolella, 9 kilometriä Enkijärven kylän pohjoispuolella. Kiitotien pituus on 2 320 metriä, pääsuunta W-E. ENa 2017.

Sijainti: 65,868053, 33,933403

Avaa kohteen tiedot
Ent. venäläinen lentokenttä Joutsenjärvi Viena

Joutsenjärven eli Lebedevo-järven eteläpuolella sijaitsi pieni venäläinen lentokenttä Jatkosodassa. Kun vahvennettu JR 53 eteni Kiestingistä rautatietä pitkin kohti Louhea, sen tulitukena oli 4./KTR 16. Patterin kalustona olivat haaralavettiset 75 K/36 kanuunat, jotka oli saatu sotasaaliiksi Suomussalmella Talvisodassa. Tykit kuljetettiin Kiestingistä junalavettien avulla...

Sijainti: 65,993713, 32,411972

Avaa kohteen tiedot
Haikola Viena

Jatkosodassa Haikolanjärven saareen, missä sijaitsee nykyinen Haikolan kylä, oli majoittuneena partisaaniosasto Punainen sotalippu (Krasnaja Znamja). Osaston miesvahvuus oli noin 150. Muut Haikolan leirikeskuksen partisaaniosastot olivat Sotahuuto (Boevojennij klitš) ja Punaiset partisaanit (Krasnyj partizany). Haikolan keskittymässä oli partisaaneja kaikkiaan 400-500 miestä....

Sijainti: 65,165398, 32,011813

Avaa kohteen tiedot
Häme Viena

Hämeen kylä sijaitsi 40 kilometriä Uhtualta luoteeseen. Kylä oli tärkeä tukikohta ja huoltokeskus viholliselle. Se suuntasi joukkojaan tätä kautta Pistojoen länsipuolelle ja edelleen Pistojärven kylän suuntaan pohjoiseen Jatkosodan alkuvaiheessa. Heinäkuun lopulla 1941 kylä saatiin joukkojemme haltuun. Kylä ei toipunut sotavuosien menetyksistä. Nykyään kylän vanhoista...

Sijainti: 65,391095, 30,555151

Avaa kohteen tiedot
Jelettijärven kylä Kiestinki Viena

Jelettijärven kylä sijaitsi samannimisen järven itäosassa saksalaisen 6.SS-Divisioona Nordin vastuualueella. Kylään oli ryhmitetty yksi komppania divisioonan Tiedustelupataljoonasta (Aufklärungs-Abteilung Nordista) Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Paikka oli Kiestingin rintaman kenttävartiopuolustuksen etulinjaa. ENa 2017.

Sijainti: 66,105224, 31,920315

Avaa kohteen tiedot
Jyskyjärvi Viena

Heimosotien Vienan retkellä vuonna 1919 Jyskyjärven kylässä sijaitsi heimosoturien kenttävartio. Tuon heimosotaretken kuluessa Englanti sekaantui Vienan suunnan poliittis-sotilaallisiin asioihin organisoimalla retkikuntamme vastavoimaksi paikallisesta väestöstä muutaman sadan miehen vahvuisen Karjalan rykmentin, joka oli varustettu englantilaisin univormuin ja asein. Lisäksi...

Sijainti: 64,746647, 32,102075

Avaa kohteen tiedot
Kananainen Kiestinki Viena

Kananaisten kylä, varsinaisesti vastapäisessä niemessä. Täällä oli lähtien syksyllä 1941 suomalainen kenttäsairaala , loka-marraskuussa 11 KS mm.  sekä muita huoltojoukkoja, rannasta vesitasot veivät haavoittuneita eteenpäin. Paikka on erittäin kaunis, tien oikaisu vie rannan ohi, mutta vanha tie kulkee rannan kautta lenkkinä palaten takaisin uudelle tielle. Näkymä on nykyisin...

Sijainti: 65,752913, 31,253779

Avaa kohteen tiedot
Kananaisten lentokenttä Viena

Kananaisten eli Pontsalenjoen lentokenttä sijaitsi 110 kilometriä Kuusamosta itään ja seitsemisen kilometriä nykyisen Pääjärven taajaman länsipuolella. Kananaisten kylään, jossa sijaitsi tämän suunnan esikunta-alue, on matkaa parikymmentä kilometriä. Kentän laskualueen laajuus oli 1450 m x 60 metriä. Kentän maaperä oli hiekkaa, joka pinnoitettiin metallisilla...

Sijainti: 65,762024, 30,955852

Avaa kohteen tiedot
Kantoniemi Pistojärvi Viena

Pistojärven rannalla sijaitsi Kantoniemen kylä, jonka miehitti 6./JR 12 5.7.1941 illalla. Kylä oli tyhjillään ja polttamaton. Komppania oli edennyt rajalta erämaan läpi reilut 30 kilometriä, ja sen muonat alkoivat käydä vähiin. Kenttäkeittiö ja töpinä olivat yhä tiettömän taipaleen takana valtiorajalla. Tällöin III AK:n toimesta komppaniaa tuettiin yhdellätoista...

Sijainti: 65,563316, 30,522459

Avaa kohteen tiedot
Kemin asema Muurmannin rata Viena

Jatkosodassa Suomen III Armeijakunnan (mm. 3.D:n ja JR 53:n) tavoitteena oli lyödä vihollisen rajavarmistusjoukot ja jatkaa hyökkäystä edelleen itään. Ensimmäisenä tavoitteena oli saavuttaa Uhtua-Kiestinki -tasa. Tältä tasalta hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Muurmannin radalle, painopisteenä Vienan Kemin suunta. III AK:n 3.Divisioonan hyökkäys pysähtyi elokuun 1941 alussa...

Sijainti: 64,955077, 34,570170

Avaa kohteen tiedot
Kemin sotilaslentokenttä Viena

Kemin sotilaslentokenttä on rakennettu Kylmän sodan aikana. Sen betonisen kiitotien pituus on 2 520 metriä, pääsuunta W-E. Kenttäalueelta löytyvät kaikki tavanomaiset sotilaslentokentän rakenteet. ENa 2017.

Sijainti: 64,918509, 34,264911

Avaa kohteen tiedot
Kenttävartio Kenttijärvi Viena

Rajajääkäripataljoona 8 perustettiin elokuussa 1942, ja se ryhmittyi kenttävartiopuolustukseen Ylä-Kuittijärven eteläisen lahden ja Luvajärven (pl) välille syyskuussa 1942. RajaJP 8:n tehtävänä oli varmistaa kenttävartiolinjalla sekä vastaiskuilla, väijytyksillä ja takaa-ajolla tuhota selustaan päässeet vihollisosastot ja -partiot. Pataljoonan komentopaikka,...

Sijainti: 64,869803, 31,129435

Avaa kohteen tiedot
Kenttävartio Kontokki Viena

Kenttävartio Kontokin paikalla sijaitsee nykyisin 29 500:n asukkaan Kostamuksen kaivoskaupunki. Kaupunkilaiset louhivat rautamalmia, josta rikastetaan rautapellettejä. Tuotantoa viedään muun muassa Kokkolan satamaan 3-4 junaa vuorokaudessa, ja kussakin junassa on 60 vaunua. Kostamuksen malmin arvioidaan riittävän vuoteen 2090 asti. Jatkosodassa Kontokin kenttävartiokaistalla toimi...

Sijainti: 64,583900, 30,575824

Avaa kohteen tiedot
Kepan entinen sotilaslentokenttä Viena

Kepan entinen venäläinen sotilaslentokenttä sijaitsee kylän kaakkoispuolella yhden kilometrin etäisyydellä. Kentän laskualueen laajuus on 710 m x 90 m. Pääsuunta NE-SW. Jatkosodan aikana Kepan kylässä sijaitsi myös venäläisten Uhtuan rintaman huoltokeskus. ENa 2017.

Sijainti: 65,150247, 32,183167

Avaa kohteen tiedot
Kiimasvaara Viena

Jatkosodan III Armeijakunnan 17.6.1941 käskemän taistelujaotuksen mukaan 3.Divisioonasta ja armeijakuntajoukoista muodostettiin kaksi ryhmää (F ja J) ja reservi. Pohjoisempi ryhmä, everstiluutnantti Jussi Turtolan komentama Ryhmä J, oli vahvennettu JR 53. Vahvennuksina olivat II/KTR 16, Lin.Psto 6, Lin.P 15 ja 35.RajaJK. Lisäksi Saksan Norjan-armeija alisti III AK:lle 6.Divisioonaan...

Sijainti: 65,754289, 30,347764

Avaa kohteen tiedot
Kiisjoki Tuoppajärvi Viena

Kiisjoen kylä sijaitsi Tuoppajärven lounaisrannalla. Syksyllä 1941 Divisioona J:n Osasto Leppäkoski (Linnoituspataljoona 6) siirsi autiosta kylästä suuren määrän tarpeellista materiaalia joukoillemme Kiestinkiin ja Sohjanaan. Siirtäminen tapahtui ponttonilautoilla ja moottoriveneillä. Jatkosodan asemasotavaiheessa kylä oli kenttävartiopuolustuslinjamme etupuolella. ENa 2017.

Sijainti: 65,540952, 31,958057

Avaa kohteen tiedot
Kintismä Viena, Talvisodan siviilisotavankileiri

Talvisodan alussa osa Suomussalmen siviiliväestöä jäi venäläisten hyökkäyskiilojen väliin pussiin. Nämä siviilit siirrettiin helmikuussa 1940 Jyskyjärven lähelle Kintismään siviilisotavankileiriin. Vankeutta kesti kesäkuuhun 1940 asti. Vienan Kemijoen rannalla sijaitseva Kintismä oli metsätyöläisten kämppäalue, metsäpunkti. Lähimpään kylään, Jyskyjärvelle, oli...

Sijainti: 64,826842, 31,989338

Avaa kohteen tiedot
Kokkosalmen muistomerkki Kiestinki Viena

Kokkosalmen muistomerkki. Kokkosalmella oli kovat taistelut elokuun alussa 1941 suomalaisten hyökätessä Kiesinkiin. Osa suomalaisista joukoista kuljetettiin Kokkosalmen taakse Pääjärveä pitkin "Sunkun" ( Jarl Julius Sundqvist ,Kemi Yhtiön uittopäällikkö, oli divisionan kuljetuspäällikkönä ) laivastolla. JHe 2015.

Sijainti: 65,828880, 31,517670

Avaa kohteen tiedot
Korpijärven kylä Pistojoki Viena

Jatkosodan heinäkuussa 1941 suomalaisen III AK:n 3.Divisioonan pääosa eli Ryhmä Fagernäs eteni kohti Uhtuaa. Joukot saavuttivat lännestä hyökäten Pistojoen Korpijärven kylän kohdalla 19.7.1941. Tällöin vihollinen oli räjäyttänyt maantiesillan ja vetäytynyt joen itäpuolelle. Ryhmä F:n joukkojen Pistojoen ensimmäinen ylimenohyökkäys tehtiin 25. RajaJK taholta ja...

Sijainti: 65,216637, 30,523698

Avaa kohteen tiedot
Korpijärven kylä Viena

Ryhmä J:n hyökkäyksen saavutettua Korpijärven tasan, Ryhmän Esikunta käski (7.7.1941) perustaa Kevyt Osasto Sintosen Korpijärvellä 8.7. Sen kokoonpanoon kuuluivat Polkupyöräkomppania Koskivirta (2.PPK/Kev.Os. 5), JR 53:n kokoonpanosta neljä jääkärijoukkuetta, rykmentin Tykkikomppaniasta yksi joukkue, rykmentin Kranaatinheitinkomppaniasta yksi joukkue, hyökkäysvaunujoukkue,...

Sijainti: 65,722635, 30,771611

Avaa kohteen tiedot
Kostamus Viena

Jatkosodassa Kostamuksen kylässä oli Rajajääkäripataljoona 8:n kenttävartiolinjan keskustukikohta (= rajajääkärikomppanian komentopaikka). Tukikohdan rakennukset bunkkeroitiin rakentamalla kaksinkertaiset seinät alaosaan ja täyttämällä välit maalla. Taisteluvarustukset rakennettiin siilipuolustusta varten. Viereisiin kenttävartioihin pidettiin yhteyttä radioilla ja partioilla....

Sijainti: 64,685936, 30,814036

Avaa kohteen tiedot
Kuorilahden kylä Tuoppajärvi Viena

Kuorilahden kylä sijaitsi Tuoppajärven kaakkoisosassa. Tämän vienankarjalaisen asutusyhteisön monilukuiset hirsirakennukset olivat tyypillisesti vankkoja, mutta maalaamattomia. Syksyllä 1941 Divisioona J:n Osasto Leppäkoski (Linnoituspataljoona 6) siirsi autiosta kylästä suuren määrän tarpeellista materiaalia joukkojemme käyttöön. Siirtäminen tapahtui ponttonilautoilla ja...

Sijainti: 65,518175, 32,431104

Avaa kohteen tiedot
Käpäli Viena

Käpälin kylä sijaitsi viitisen kilometriä Kananaisen eteläpuolella Uhtua-Tungjärvi -maantien läheisyydessä. Suurin osa kylän asukkaista tuli pakolaisina Suomeen Itä-Karjalan kansannousun loppuvaiheessa helmikuussa 1922, kun Karjalan Metsäsissijärjestö joutui alakynteen taistelussaan punaisia vastaan. Osa asukkaista palasi takaisin ns. suuren amnestian aikaan vuonna 1925....

Sijainti: 65,708874, 31,209198

Avaa kohteen tiedot
Latvajärvi Viena

Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 11 (Ryhmä Fagernäs) valtasi Latvajärven kylän lyhyen taistelun jälkeen 1.7.1941 aamupäivällä. Tappioina kirjattiin mm. 11 omaa kaatunutta. Vihollisen rajavarmistusjoukoista kaatui 30 miestä ja kuusi jäi sotavangiksi. Ryhmä F:n tukena toimi saksalainen kevyt panssarikomppania, 3./Panzer-Abteilung 40. Yksikön päällikkönä toimi Oberleutnant...

Sijainti: 64,833060, 29,889304

Avaa kohteen tiedot
Lohilahti Tuoppajärvi Kiestinki Viena

Lohilahti oli kylä Tuoppajärven samannimisen lahden pohjoisrannalla. Kylän valtasi 11.8.1941 JR 53:n I Pataljoonalle alistettu vahvennettu 35.RajaJK. Tämä 330 miehen osasto sotaväen varusteineen, hevosineen ja kärryineen purjehti ruuhi- ja ponttonikalustolla parikymmentä kilometriä Kiestingistä Lohilahdelle ja otti alueen haltuunsa. ENa 2017.

Sijainti: 65,862670, 32,162069

Avaa kohteen tiedot
Lohivaara Kiestinki Viena

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa sodan tulimyrsky pyyhki Lohivaaran kylän yli moneen kertaan sekä itään että länteen. Kuitenkin vuoden 1941 lopussa rintama alkoi kiteytyä kylän itäpuolelle, missä asemat pidettiin syksyn 1944 vetäytymisvaiheeseen saakka. Ensimmäisen kerran kylän hallinnasta taisteltiin elokuussa 1941, kun Osasto Mäkeläinen, joka oli koottu jalkaväkiosastoksi...

Sijainti: 65,886173, 32,205659

Avaa kohteen tiedot
Louhen asema Muurmannin rata Viena

Jatkosodan aikaan Kiestingistä johtivat sekä maantie että rautatie Louheen Muurmannin radalle. Suomalais-saksalaiset joukot pyrkivät näiden urien suunnassa Louhen rautatieasemalle elokuussa 1941. Rautatien suunnassa edenneet suomalaisjoukot pääsivät lähimmillään 32 maantiekilometrin päähän Louhen asemasta. Tämä kohta on Kiestingin kiila, joka radan ja maantien leikkauskohta...

Sijainti: 66,074920, 33,058413

Avaa kohteen tiedot
Louhen entinen sotilaslentokenttä Louhi Viena

Entinen venäläinen Louhen sotilaslentokenttä sijaitsee 12 kilometriä Louhen taajaman länsipuolella maantien ja rautatien varressa. Täältä viholliskoneet pyrähtivät muutamassa minuutissa Kiestingin suunnan rintamalinjojen ylle Jatkosodassa. Kylmän sodan aikana kenttää laajennettiin, ja lopulta sen laskualueen laajuus oli 1900 m x 220 m; pääsuunta W-E. ENa 2017.

Sijainti: 66,055894, 32,801991

Avaa kohteen tiedot
Mai Guba Itä-Viena

Suomen sotahistorian laajin kaukopartioisku tehtiin tammikuussa 1942, ja sen tarkoituksena oli katkaista Muurmannin rata ja tuhota Mai Guban asemakylä varastoineen. Iskun taustalla oli se, että ilmeisesti Moskovan joulukuun 1941 vastahyökkäyksen innoittamana puna-armeijan Karjalan Rintama käynnisti tammikuussa 1942 operaation Maaselän kannaksen suomalaisjoukkoja vastaan....

Sijainti: 63,816400, 34,252017

Avaa kohteen tiedot
Matkustajakoneen KAL 902 pakkolaskupaikka Korpijärvi Louhi Viena

Kylmän sodan ilmapiirissä Neuvostoliiton torjuntahävittäjä ampui kaksi ohjusta kohti eteläkorealaista matkustajakonetta Kuolan niemimaan ilmatilassa huhtikuussa 1978. Matkustajakoneeseen tuli osuma ja sen seurauksena paineistukseen vuotoja. Kuitenkin koneen lentäjä onnistui tekemään pakkolaskun Korpijärven jäälle Louhen lähistölle (koordinaatti). Matkustajakoneen lento oli...

Sijainti: 66,048531, 33,059593

Avaa kohteen tiedot
Melkajanlahti Ylä-Kuittijärvi Viena

Melkajanlahti oli kylä Ylä-Kuittijärven rannalla. Kylän alueelta Osasto Vuokko teki ylimenohyökkäyksen järven yli Jatkosodassa. Operaatioon johti se, että III Armeijakunnan painopistesuunnassa eversti Fagernäsin 3.Divisioonan Ryhmä F saavutti 9.7.1941 vihollisen päävastarinta-aseman Vuonnisenjoella. Päätettiin, että Osasto Malm sitoisi vihollisen siellä tien suunnassa ja tekisi...

Sijainti: 65,046272, 30,608014

Avaa kohteen tiedot
Mäntykylä Viena

Mäntykylä sijaitsee 36 kilometriä Louhen länsipuolella maantien ja rautatien varressa. Jatkosodassa vahvennetun Jalkaväkirykmentti 53:n kärkijoukot etenivät rataa pitkin Mäntykylän liepeille ja ohikin 11.8.1941 mennessä. Varsinaisesti kylän maastoa ei saatu vallattua, mutta kylään ryhmittyneen vihollisen elintarvikevarasto onnistuttiin kaappaamaan hetkeksi. Varaston hallinnasta...

Sijainti: 66,001315, 32,318823

Avaa kohteen tiedot
Osasto Puroman vastahyökkäyksen lähtöasema Ahvenlahden tie Kiestinki Viena

Vihollisen suuren keväthyökkäyksen 1942 (Jelettijärven taistelut) kärjen lähestyessä vaarallisesti pohjoisluoteesta Kiestinkiä ryhmittyi Osasto Puroma Ahvenlahden tielle ja aloitti vastahyökkäyksensä suoraan länteen 5.5.1942. Tässä ensimmäisessä suuremmassa vastahyökkäyksessä Osasto Puromaan kuuluivat I/JR 12, 6./JR 12, 1./JR 53, JääkJ/JR 12, kaksi pioneerikomppaniaa ja...

Sijainti: 65,940478, 31,788734

Avaa kohteen tiedot
Pahajoen pohjoispuoliset kukkulat Ahvenlahden tie Kiestinki Viena

Jelettijärven taistelut kevät 1942 Pahajoen pohjoispuoliset kukkulat ovat kuin portinpylväät Ahvenlahden tien (Jelettijärven tien) molemmin puolin. Ne muodostivat luonnollisen linnoituksen, johon vihollisjoukot pureutuivat lujasti Kiestingin suunnan suurhyökkäyksessään keväällä 1942. Kuitenkin, kun vihollisen hyökkäyksen kärki oli pysäytetty ja tuhottu 4-5...

Sijainti: 66,004684, 31,781144

Avaa kohteen tiedot
Panzer-Abteilung 40:n kevyt panssarikomppania Viena

Saksan sodanjohto lähetti Jatkosodassa suomalaisen Ryhmä Fagernäsin tueksi kevyen panssarikomppanian, Panssariosasto 40:n 3.Komppanian. Yksikön päällikkönä toimi Oberleutnant Walther. Komppania liitettiin Ryhmän taistelujaotuksessa Kevyt Osasto 5:n organisaatioon kesäkuun 1941 lopussa. Näin vahvennettua joukkoa kutsuttiin hyökkäyksen alkuvaiheessa Osasto Fossiksi komentajansa...

Sijainti: 64,976808, 30,554777

Avaa kohteen tiedot
Partisaanileirikeskus Haikola Viena

Jatkosodan aikana Haikolassa sijaitsi venäläisten partisaanien koulutuskeskus. Sen leiripaikalla on sotamuistomerkki (koordinaatti). Täältä oli lähtöisin suurin osan niistä partisaaneista, jotka Jatkosodassa tekivät raakuuksia suomalaisia siviilejä kohtaan.Täältä operoivat seuravat osastot; Punaiset partisaanit n. 150 miestä, Sotahuuto, vahvuus 160 miestä, Punainen sotalippu,...

Sijainti: 65,161287, 32,029667

Avaa kohteen tiedot
Pirttijärven kylä Viena

Pirttijärvi tunnetaan Jatkosodan erään epäonnisen partioiskumme paikkana. Tapahtumat käynnistyivät, kun maaliskuun 1942 alussa Jalkaväkirykmentti 12 sai käskyn muodostaa kahden komppanian vahvuisen osaston, jonka tehtävänä oli sekä Vitsataipaleen että Pirttijärven kylien vihollisjoukkojen ja rakennusten tuhoaminen. Vihollinen käytti kyliä kenttävartioinaan ja...

Sijainti: 65,772843, 32,722650

Avaa kohteen tiedot
Pirttilahti Viena

Pirttilahden kylä sijaitsi Ylä-Kuittijärven rannalla. Jatkosodassa kylä otettiin haltuun heinäkuun 1941 alkupäivinä. Osana Rajajääkäripataljoona 8:n kenttävartiopuolustusta Pirttilahteen oli ryhmittyneenä yksi varmistava joukkue asemasotavaiheen aikana. ENa 2017.

Sijainti: 64,978364, 30,702835

Avaa kohteen tiedot
Pisteen 173.7 Mottikukkula Viena

Divisionna J:n hyökkäyksessä Kananaisista Sohjanaa ja Kiestinkiä kohden niin sanotulla Mottikukkulalla käydyissä taisteluissa Jalkaväkirykmentti 53:n III Pataljoona onnistui saartamaan venäläisen JR 242:n II Pataljoonan pääosat 19.-20.7.1941. Kukkula sijaitsee pisteessä 173.7 (liitekartassa piste 173.6). Saarrettu vihollispataljoona puolustautui sitkeästi kenttävarustetuissa...

Sijainti: 65,786090, 31,415981

Avaa kohteen tiedot
Piston kylä eli Pistojärvi Viena

Jalkaväkirykmentti 12:n II Pataljoona (II/JR 12) muodostettiin Savukoskella Sallaan ja Kemijärvelle sijoitetun välirauhan aikaisen 12. prikaatin palveluksessa olleista varusmiehistä. Jatkosodan alkaessa sillä se liitettiin heti sodan alussa Kuusamosta Uhtuan ja Kiestingin suunnan joukkoihin ja pataljoona määrättiin rintaman oikealle siivelle selvittämään...

Sijainti: 65,537427, 30,510893

Avaa kohteen tiedot
Ponkalahti Viena

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 11:sta I Pataljoona valtasi Ponkalahden kylän kiivaan laukaustenvaihdon jälkeen 4.7.1941. Asemasodan aikaan kylä oli rintaman selustassa. Sodan jälkeen Neuvostoliitto määritteli Ponkalahden perspektiivittömäksi kyläksi, ja kylä alkoi autioitua 1960-luvulla. Sen jälkeen kyläpeltoja on hyödynnetty lähinnä heinänteossa....

Sijainti: 65,033693, 30,435231

Avaa kohteen tiedot
Raatteen suuntaan menevän tien risteys Vuokkiniemi Viena

Vuokkiniemen kylän kohdalta lähtee tie lounaaseen kohti valtiorajaa. Tämä Latvajärven tie, joka Suomen puolella muuttuu Raatteen tieksi, oli sata vuotta sitten Vienan valtaväylä Suomeen ja Suomen valtaväylä Vienaan. Talvisodassa vihollisen 163.Jalkaväkidivisioona ja 44.Jalkaväkidivisioona kulkivat tästä risteyksestä ja etenivät tietä pitkin rajalle ja sen yli, mutta nuo...

Sijainti: 64,947050, 30,536937

Avaa kohteen tiedot
Röhön kylän paikka Viena

Röhön kylä oli Uhtuan ja Kiestingin välillä tiettömien taipaleiden takana kauniin heikkarantaisen järven rannalla. Järvessä oli tuo lauluissakin mainittu Sinisilta, joka oli suomalaisen kenttävartio joukon tekemä. Tänne kohdistui useita venäläisten hyökkäyksiä, ja eräässä niistä kenttävartion miehet pelasti saksalaiset kevyet panssarivaunut. Marraskuun 2....

Sijainti: 65,469346, 31,259866

Avaa kohteen tiedot
Saksalainen kenttähautausmaa Kiestinki Viena

Saksalaissotilaiden Kiestingin kenttähautausmaa sijaitsi Neljän tien risteyksen alueella. Kunkin haudan merkkinä oli Ukkosenjumalan keihään kärki hautakummun päässä ja kypärä kummun päällä. Vetäytyessään Kiestingistä syksyllä 1944 saksalaiset poistivat hautausmaan portin ja muut tunnukset sekä tasoittivat maan hautojen häpäisyn välttämiseksi. ENa 2017.

Sijainti: 65,900229, 31,821614

Avaa kohteen tiedot
Saksalaisen 18. AK:n Esikunta Tungjärvi Viena

Tämä Tungjärven kylä, venäjäksi Tungozero,  on alunperin saksalaisten rakentama parakkikylä, jossa oli aikanaa 18. AK:n Esikunta. Parakit ovat suorissa riveissä "katuineen" ja venäläiset ottivat parakkikylän käyttöönsä lähellä olevan metsäkombinaatin asumiskeskukseksi. Kylässä on "uunituore" suomalaisten rakentama kirkko ja kylä on asuttu ja parakkeja on paranneltu...

Sijainti: 65,753407, 31,300292

Avaa kohteen tiedot
Salmivaaran kylä Viena

Salmivaaran kylä sijaitsi Tuoppajärven Lammaslahden rannalla. Joukkojemme edettyä alueelle, huomattiin, että kylä oli ollut vuosia autiona, ja sen asukkaat oli karkotettu kolhoosiin. Sotavuosien ajan paikka oli Kiestingin rintaman etulinjaa, vihollinen vaani vastarannalla. ENa 2017.

Sijainti: 65,816862, 32,138029

Avaa kohteen tiedot
Segeža Itä-Viena

Segeža (myös Sekehe, Sekee) on kaupunki Muurmannin radan varressa Itä-Vienassa. Kaupungin suurin työnantaja säkkipaperia valmistava sellu- ja paperitehdas. Tehtaan rakentaminen aloitettiin ennen Talvisotaa, ja siellä tuotettiin kranaatinheittimiä ja miinoja puna-armeijalle sota-aikana. Lentorykmentti 4 pommitti tehdasaluetta helmikuussa 1943. Jatkosodassa kaupungin kupeessa toimi myös...

Sijainti: 63,743570, 34,312336

Avaa kohteen tiedot
Sinisilta Röhö Viena

Röhön kylän lähellä. Kyseinen silta rakennettiin vuonna 1941 helpottaman kulkua läheiseen kenttävartioon vaaralle. Kuuluisa sota-ajan laulu on myös tästä tehty. JHe 2014. Röhön rantaa kooste , tekijä JHe 2012 https://sshs.kuvat.fi/kuvat/R%C3%B6h%C3%B6/R%C3%B6h%C3%B6rantaa+2206012.mp4

Sijainti: 65,465000, 31,263889

Avaa kohteen tiedot
Sohjana Kiestinki Viena

Sohjanan ylimenohyökkäys Everstiluutnantti O. Selinheimo komentaman JR 53:n pääosan hyökkäys Sohjananjoen yli tapahtui 31.7 klo 01.00 alkaen. Iskuportaalle oli alistettu valonheitinjoukkueella vahvistettu 3./Pion.P 15 ja tämän tehtävänä oli huolehtia ylimenohyökkäyksen järjestelyistä sekä tukea pataljoonan taistelua vastarannalla. Ylimeno tapahtui ruuhilla kahdessa...

Sijainti: 65,798333, 31,420000

Avaa kohteen tiedot
Suhoi Su-15 -muistomerkki Sokol Kemi Viena

Kylmän sodan aikana Vienan Kemin sotilaslentokentältä operoineen venäläisen lentorykmentin väen asuinalueelle on asetettu muistomerkiksi Suhoi Su-15 -hävittäjäkone. Kone oli kaksimoottorinen torjuntahävittäjä, jonka Neuvostoliitto kehitti 1960-luvulla. Konetyyppi jäi pois käytöstä vuonna 1993. Se korvattiin Su-27- ja MiG-31-hävittäjillä. Su-15-koneilla ammuttiin alas muun...

Sijainti: 64,922854, 34,361666

Avaa kohteen tiedot
Suopassalmi Kemijoki Viena

Päämajan tiedusteluosaston alainen erillisyksikkö Erillinen Pataljoona 4 muodosti maaliskuussa 1944 komppanioittensa miehistä tiedustelu- ja hävitysosaston, jonka tehtävänä oli tuhota sekä Jyskyjärven kylä, jossa oli vihollisen partisaanitoiminnan tukikohta, että Suopassalmen kylä, missä oli todettu vihollisen kenttävartio ja huoltokeskus. Lisäksi tarkoituksena oli Suopasvaaran...

Sijainti: 64,796823, 32,361938

Avaa kohteen tiedot
Suopasvaara Viena

Päämajan kaukotiedustelujoukko-osasto Er.P 4 muodosti tiedustelu- ja hävitysosaston, jonka tehtävänä oli tuhota Suopassalmen kylä, missä oli todettu vihollisen kenttävartio ja huoltokeskus. Lisäksi tarkoituksena oli Suopasvaaran ilmavalvonta-aseman hävittäminen. Taisteluosaston johtajaksi määrättiin majuri Into Kuismanen, ja sen kokonaisvahvuus oli 189 miestä. Osasto koottiin...

Sijainti: 64,720229, 32,530046

Avaa kohteen tiedot
Suvanto Viena

Jatkosodassa Ryhmä J:n Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona miehitti Suvannon kylän ensimmäisen taistelupäivänsä iltana (1.7.1941). ENa 2017.

Sijainti: 65,696994, 30,496176

Avaa kohteen tiedot
Suvi-Suurijärvi Viena

Jatkosodassa Osasto Pessi, joka oli Ryhmä J:n 35.Rajajääkärikomppanian osasto, varmisti aution Suvi-Suurijärven kylän 25.7.1941. Kylässä oli noin 40 taloa ja muun muassa oma kansakoulu. Asemasotavaiheessa kylään oli ryhmittyneenä Rajajääkäripataljoona 7:n 1K ajalla heinäkuu 1943 - kesäkuu 1944. Pataljoonan komentopaikka sijaitsi lähistöllä, Suurijärven kaakkoisnurkalla. ENa...

Sijainti: 65,596479, 31,405442

Avaa kohteen tiedot
Tetrijoki Pistojärvi Viena

Jatkosodan sotatoimien kestettyä Vienassa jo reilut kaksi viikkoa Ryhmä J:n joukot olivat edenneet satakunta kilometriä. Joukkojen kärki lähestyi Sohjanajokea. Tässä vaiheessa vihollinen pyrki iskemään erämaiden läpi Ryhmän selustayhteyksille. Sen tavoitteena oli vallata takaisin alue Pistojärvi-Suvanto-Tiiro ja katkaista Ryhmän huoltotie noin 50-60 kilometriä kärjen takana....

Sijainti: 65,538714, 30,403541

Avaa kohteen tiedot
Tiiro Viena

Tiiron kylässä käytiin heimosotien Karjalan kansannousun viimeiset taistelut helmikuussa 1922. Edellisenä vuonna karjalaiset talonpojat olivat aloittaneet kapinoinnin Neuvostoliiton hallintoa vastaan. Heidän tarkoituksenaan oli vapauttaa Itä-Karjala venäläisvallasta. Talonpojat ja muut vapaushenkiset organisoituivat Karjalan Metsäsissijärjestöksi, johon liittyi kaikkiaan noin 3...

Sijainti: 65,585319, 29,942694

Avaa kohteen tiedot
Tollonjoki Viena

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 11:sta taistelupartio varmisti Tollonjoen kylän heinäkuun 1941 alkupäivistä alkaen. Myöhemmin muut joukot etenivät Tollonjoelta noin 30 kilometriä itään, minne rakennettiin kenttävartiolinja. Sodan jälkeen Neuvostoliitto määritteli Tollonjoen perspektiivittömäksi kyläksi, jonka tiestöä ja julkisia palveluja ei...

Sijainti: 64,890591, 30,526293

Avaa kohteen tiedot
Tuhkajoki-linja Viena

Jatkosodassa lännestä hyökännyt Ryhmä J:n JR 53:n I Pataljoona löi vihollisen Tuhkajoki-linjalta Kananaisen suuntaan 10.7.1941. Tämän jälkeen Kevyt Osasto Sintonen siirtyi kärkeen ja jatkoi etenemistä itään. Osasto valtasi Kananaisen kylän (11.7.) ja sitten tienristeyksen (12.7.), joka sijaitsee kolme kilometriä kylän itäpuolella. Tuhkajoki on pohjoiseen laskeva kolmen...

Sijainti: 65,772303, 31,057175

Avaa kohteen tiedot
Tuhkala Viena

Jatkosodassa Ryhmä J:n Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona valtasi Tuhkalan kylän 5.7.1941. ENa 2017.

Sijainti: 65,696497, 30,772682

Avaa kohteen tiedot
Tungjärven tienristeys Viena

Hyökkäämällä lännestä Ryhmä J:n Kevyt Osasto Sintonen valtasi Tungjärven tienristeyksen 12.7.1941. Risteyksestä lähtevät urat toisaalta etelään Röhöön ja toisaalta itäkoilliseen Sohjanaan. Käytännössä kaikki Kiestingin suunnan joukot ja ajoneuvot kulkivat - tulivat ja menivät - tämän risteyksen kautta. ENa 2017.

Sijainti: 65,749249, 31,305086

Avaa kohteen tiedot
Usmana Viena

Usmana oli vienankarjalainen kylä, jonka maastossa everstiluutnantti Malmin johtama suomalaisretkikunta kärsi tappion Heimosotien taistelussa huhtikuussa 1918. Tänne oli tultu, kun Suomen Vapaussodan ylipäällikkö Mannerheim antoi 23.2.1918 päiväkäskyn, jossa hän vakuutti, ettei panisi miekkaansa tuppeen ennen kuin "viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin...

Sijainti: 64,916939, 34,311304

Avaa kohteen tiedot
Vaarakylä Viena

Osasto Pessi, joka oli Ryhmä J:n 35.Rajajääkärikomppanian sivustasuojausosasto, varmisti aution Vaarakylän 25.7.1941. Kylässä oli noin 20 taloa ja muun muassa oma mylly Valasjoen niskalla. Asemasotavaiheessa kylään oli ryhmittyneenä Rajajääkäripataljoona 7:n 2K ajalla heinäkuu 1943 - kesäkuu 1944. Komppania vastasi kenttävartiopuolustuslinjasta, joka ulottui Vaarakylästä...

Sijainti: 65,576866, 31,610398

Avaa kohteen tiedot
Valaslahti Tuoppajärvi Viena

Everstiluutnantti Jussi Turtolan Ryhmä J:n hyökkäyssuunnitelman mukaan hänen joukkonsa ylittäisivät Sohjananjoen kahdessa paikassa heinäkuun 1941 lopussa, ja lisäksi osalla voimista tehtäisiin Valaslahdelta Tuoppajärveä pitkin vesistökoukkaus vihollisen selustaan. Tuohon saarrostavaan hyökkäykseen järven yli käskettiin Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona (kapt Breitholtz)....

Sijainti: 65,682668, 31,581051

Avaa kohteen tiedot
Valkeajärvi Uhtua Viena

Valkeajärven ympäristössä oli lukuisia Jatkosodan Uhtuan rintaman esikunta- ja huoltotoimintoja. Valkeajärvi sijaitsee Malviaisten tien varressa. Malviaisten tie on hiekkanummella kulkeva tie, joka on ajoneuvokelpoinen hyvinkin pitkältä matkalta. Eldankajärven jää -iskelmän sana Bieloje-ozero ("... on täällä Bieloje-, Tshirni- ja Tschorneje-ozerot, juu...") tarkoittaa juuri...

Sijainti: 65,350239, 30,892267

Avaa kohteen tiedot
Vasonvaara Viena

Talvisodassa Raatteen tien moteista takaisin rajan taakse paenneet puna-armeijan 44.Jalkaväkidivisioonan komentaja, prikaatinkomentaja Vinogradov, esikuntapäällikkö, eversti Volkov, sekä poliittisen osaston päällikkö Pahomov teloitettiin ampumalla Vasonvaaran kylän eteläpuolisen järven jäällä 11.1.1940. Toimitusta seurasivat kaikki hengissä säilyneet muut 44.Jv.D:n sotilaat....

Sijainti: 64,827473, 29,786049

Avaa kohteen tiedot
Vienan Kemin kotiseutumuseo

Kotiseutumuseo "Pommeri" (Kemi, Karjalan tasavalta) perustettiin vuonna 1980 julkisena museo. Vuonna 1985 muutti uusiin tiloihin - entinen rakentaminen Solovetskin valtiovarainministeriö, ensimmäinen kivitalo Vienan Kemissä (1763). Näyttelyina Pomorit ja Gulag (vankileirien saaristo). THa2016 Osoite: Ul. Vitsupa 12, Vienan Kemi,  sposti: pomorie@onego.ru , ...

Sijainti: 64,947882, 34,616394

Avaa kohteen tiedot
Vuokkiniemi Viena

Jatkosodassa Suomussalmelta 1.7.1941 aamulla etenemään lähteneet 3.Divisioonan joukot valtasivat Vuokkiniemen 2.7. illalla ja jatkoivat tieuran suunnassa kohti pohjoista. Asemasodan aikana kylässä toimi huolto- ja esikuntayksiköitä ja sitä varmisti mm. yksi panssariautojoukkue. ENa 2017.

Sijainti: 64,952689, 30,555052

Avaa kohteen tiedot
Vuonninen Viena

Vuonninen on kylä Ylä-Kuittijärven pohjoisperukassa, johon laskevat sekä Kursmajoki että Vuonnisenjoki. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa III AK:n 3.Divisioonan pääosa eli Ryhmä Fagernäs valtasi Vuonnisen siten, että JR 11 eteni etelästä ja JR 32 luoteesta kylään. Taistelun loppuvaihe käytiin yöllä 8.-9.7.1941. Vihollinen vetäytyi Vuonnisenjoen itärannalle...

Sijainti: 65,182276, 30,290805

Avaa kohteen tiedot
Vuonnisenjoki Viena

Jatkosodassa III Armeijakunnan painopistesuunnassa eversti Fagernäsin 3.Divisioonan Ryhmä F saavutti vihollisen päävastarinta-aseman Vuonnisenjoella 9.7.1941. Vuonnisenjoen ylimenohyökkäyksestä päätettiin, että Ryhmän Osasto Malm sitoisi vihollisen tien suunnassa vasemmalta saarrostaen, ja Ryhmän Osasto Vuokko tekisi Melkajanlahdelta ylimenohyökkäyksen pohjoiseen, mikä...

Sijainti: 65,205205, 30,342944

Avaa kohteen tiedot
Vänr Kolin osaston vastaiskupaikka Kolhoosimäki Viena

Vänrikki Paavo Kolin pioneeriosaston toiminta Kolhoosimäen maastossa todennäköisesti pelasti Kiestingin motin puolustajat joutumasta entistä vaikeampaan tilanteeseen 2.9.1941. Vihollinen oli murtautumaisillaan Kolhoosimäelle ja Kapustnajajoen rautatiesillan maastoon, kun Koli tovereineen lähti juoksumarssia kohtaamistaisteluun, löi vihollisen Kolhoositien itäpuolella ja vakautti...

Sijainti: 65,993407, 32,313972

Avaa kohteen tiedot
« Takaisin