Lonkoinlahti Mantsinsaari Salmi

Kuvaus:

Neuvostoliiton Merisotalaivaston komentaja antoi 19.7.1941 käskyn maihinnoususta Lunkulan- ja Mantsinsaarelle. Tavoitteena oli auttaa puna-armeijan joukkoja suomalaisten läpimurron torjumisessa Laatokan koillisrannikolla. Maihinnousua johtamaan määrättiin Laatokan rannikkopuolustuksen komentaja, kenraalimajuri Pavlov. Hän käski 4.Merijalkaväkiprikaatin II Pataljoonan tehtäväksi Mantsinsaaren valtaamisen.

Vahvennettu II/4.Meri.Jv.Pr lähti liikkeelle Leningradista 19.7., odotti kaksi vuorokautta Pähkinälinnassa ja jatkoi sitten matkaa Konevitsan kautta Mantsiin päin. Lentotiedustelumme havaitsi 26.7. aikaisin aamulla tämän kaakosta lähenevän osaston, jossa oli yksi sotalaiva ja kolme rahtilaivaa, jotka hinasivat yhteensä kymmentä proomua.

Merijalkaväkipataljoona rantautui 26.7. aamulla sateen ja sumun keskeltä Lonkoinlahdella Hamanniemeen ja Lonkoinniemeen sekä aloitti saaren valtaamisen. Varmistustehtävissä olleet kaksi Kev.Os 8:n joukkuetta, joilla oli tukenaan pst-puolijoukkue ja kk-puolijoukkue, viivyttivät vihollista parhaansa mukaan aamupäivän ajan. Iltapäivällä ne vetäytyivät taistellen saaren itärannalle pengertien tyven maastoon. Täällä joukkueet varmistivat sillanpääaseman reilun kilometrin säteellä pengertien rannasta.

Jalkaväkirykmentti 8:n II ja III pataljoona saapuivat sillanpääasemaan 26.7. iltapäivän ja illan aikana. Rivakat vastahyökkäykset luoteen, lounaan ja kaakon suuntaan aloitettiin. II/KTR 4 ja 3./Rask.Psto 3 tukivat taistelua. Seuraavana päivänä saareen saapuivat vielä 13.Tyk.K, JR 8:n KrhK sekä neljä kenttätykkiä suorasuuntaustulitueksi. Mantsinsaaren kylät ja keskeiset maastokohdat puhdistettiin hyökkäystaistelulla pohjoisen kautta etelään koukaten ja idästä länteen puristaen. Taistelu kulminoitui Lonkoinlahdelle, minne vihollisen maihinnousuporraskin oli rantautunut. Viholliset rajattiin mottiin Lonkoinniemen rinteeseen 27.7. iltapäivän aikana, ja mottia pehmitettiin tykistötulella. Ratkaiseva hyökkäys käynnistyi illalla, ja motti oli selvitetty puoleenyöhön mennessä. Vihollinen taisteli sitkeästi viimeiseen mieheen. Seuraavana päivänä jatkettiin saaren metsiköiden ja pusikoiden puhdistamista harhailevista vihollisista.

Edelleen, 28.7. aamuyöllä ilmestyi Laatokalta vielä yksi sotalaiva ja yksi kuljetuslaiva Lonkoinlahden edustalle 800 metrin päähän rannasta. Kuljetuslaivasta laskettiin vesille moottoriveneitä ja lauttoja. Mantsin patterialueelle ryhmittyneet suorasuuntaustykit ja taaemmissa tuliasemissa olleet suomalaispatterit avasivat tulen. Sotalaiva vastasi tuleen, ja järeät kranaatit alkoivat ruhjoa Mantsinsaarta. Mutta oman tykistömme onnistui tuhota suurin osa uusista maihinnousujoukoista jo vesillä. Maihin päässeet kaatuivat Lonkoinlahden rannalla käydyissä lähitaisteluissa. Todettuaan operaation epäonnistumisen vihollislaivat kehittivät suojakseen sankan savuverhon ja nilkuttivat pois ulapalle.

4.Meri.Jv.Pr:n II Pataljoonan komentaja, everstiluutnantti Petrov tuomittiin pelkuruudesta, koska hän oli paennut takaisin laivaan ja jättänyt miehensä oman onnensa nojaan saaren taisteluissa. Hänet teloitettiin Valamossa. Vihollisen tappiot Mantsinsaarella olivat 480 kaatunutta ja 68 vangiksi joutunutta. Sotasaaliina kirjattiin kuusi pst-tykkiä, kuusi konekivääriä, 234 kivääriä. Jalkaväkirykmentti 8:n tappiot Lunkulan- ja Mantsinsaaren taisteluissa olivat 21 kaatunutta, 1 kadonnut ja 33 haavoittunutta. ENa 2017.