Kenttävartio Rähinä ja sen edessä AV Himo Rukajärvi

Kuvaus:

Marraskuussa 1941 saatiin Ontajärven pohjoispuoli puhdistettua vihollisesta ja asetuttiin puolustukseen linjalle niemi 119,9 - Kohtalampi - Petralammet. Huhtikuussa 1942 III/JR10 ollessa rintamavastuussa siirrettiin asemat lännemmäksi linjalle Halosenniemi - Petralammet. 20.5.42 vaihtoi Rj.P6 lohkolle ja se nimettiin Roksjärven lohkoksi. Lohkon pohjoisin kenttävartio oli nimeltään ensin "Mäki" sitten "Rähinä", "Sulku", "Hana" ja "Issakka". KV:n miehitti 1./Rj.P6 kaksi vuotta, jonka jälkeen tilalle tuli 2./Er.P24. Tämän siirryttyä heinäkuussa -44 Klyyssinvaaran kautta Ilomantsiin tuli tilalle Os.T/JR10 (Temmes). Joukkojen siirrot 3.8.44 Tahkokosken taisteluun tyhjensivät kenttävartion, eikä sitä enää miehitetty uudelleen.

Aluksi lohkoa miehitti Rj.P6:n 1. ja 2. komppaniat. Toukokuussa -43 2./Rj.P6 siirrettiin Ontajärven eteläosaan ja lohkolle jäi vain yksi komppania. Lohkon jv-vahvuus puolittui, mutta asemia vahvistettiin. Divisioonan käsky 16.5.1943 "lohkon puolustuksen on nojauduttava kiinteisiin puolustusasemiin" teki myös "Rähinästä" normaalista ympäripuolustukseen perustuvasta poikkeavan kenttävartion. Koko metsäsaarekkeen reunaan aina seuraavaan kenttävartioon (700 m) rakennettiin vahvaa puolustusvallia, johon oli naamioitu iso joukko katettuja kk-pesäkeitä.
Varmaan yksi syy vahvaan puolustukseen oli se, että 14.D:n alueella ainut pistorata Muurmannin radalta länteen tuli Kuutsujärven pohjoispäähän. Täällä oli varuskunta, josta oli linnuntietä vain 16 km KV "Rähinään" - onneksi puolet matkasta vetistä suomaastoa.
Rähinä kaikkine peitenimineen on tuttu sotapäiväkirjojen partiokertomuksista, koska se oli suosittu partioiden lähtö- ja paluupaikka.

Vihollisen hyökkäys 4.12.1943 AV "Himoon"

"Rähinästä" itään noin 700 metrin päässä pienissä metsäsaarekkeissa oli kaksi aliupseerivartiota. Toinen niistä oli "Himo" - aikaisemmilta nimiltään "Kärki", "Puukko" ja "Terä". Alla kuvatun "Himon" taistelun jälkeen 22.12.43 kummastakin AV:sta vedettiin miehitys pois ja ne jätettiin tyhjiksi.

Joulukuun 3. päivänä 1943 klo 5.55 vihollinen hyökkäsi AV "Himoon", jonka vahvuus oli 1+5 miestä ja päällikkönä kersantti Peltola. Kers. Peltola oli itse vartiovuorossa tapahtumahetkellä. Vihollisosasto käsitti noin 2 joukkuetta, joista n.15-20 miehen isku ja vangin sieppausryhmä eteni "Himoon" suoraan edestä purkaen aukon miinakenttään ja katkoen piikkilankaesteen langat. 5 miestä kiersi AV:n taakse "Uurteen" ja "Himon" väliselle kapulatielle, jota pitkin menivät sitten kämpälle. Noin 5 miestä tuli saarekkeen eteläkärjestä, jota tietä myös palasivat.
Korpraali Karhu heräsi siihen, kun kuuli outoa pulinaa kämpästä. Hän luuli sitä jonkun kaverin ilveilyksi. Kun kämpässä oli pimeä, koetti ryssä iskeä tulta tulitikulla sitä kuitenkaan saamatta, jolloin Karhu huomasi ketä vieraat olivat. Ryssät puhuivat murteellista suomea kehottaen antautua. Samalla kuului ulkoa laukaus, joka aiheutti ryssälle lähdön kämpästä. Heti sen jälkeen ryssät heittivät kämpän ikkunasta käsikranaatteja sisälle ja alkoivat ampua ikkunasta. Karhu tiesi, että kohta räjähtää, tarttui pöydän reunaan ja kaatoi sen siten, että pöytälevy suojasi hänet ja pikaherätyksen saaneet toverinsa varmalta kuolemalta. Osittain sekaisin ollut Karhu hapuili nyt käsiinsä oven pielessä telineessä olleen pikakiväärin ja ryhtyi tulittamaan sillä. Vihollinen totesi nyt yrityksensä epäonnistuneen ja alkoi vetäytyä tukikohdasta tulittaen mennessään. AV:n päällikkö kers. Peltola löydettiin kaatuneena kämpän lähettyviltä, häntä oli ammuttu päähän. Tämä laukaus antoi korpraali Karhulle mahdollisuuden selviytyä, jonka mahdollisuuden hän rohkeasti käytti. Omat tappiot 1 kaatunut ja 4 haavoittunut.

Rj.P6 sotapäiväkirja 21195 s.69-70 / Tauno Oksanen Armoton erämaa s.144-146

Kohteeseen pääsee menemällä Ontajärven kylästä veneellä Halosenniemeen ja siitä patikoiden "Rähinään". Katso kuvasta 2. RSHY / AHa 2018