Kalajoki Äänisenranta

Kuvaus:

TK-mies, luutnantti Olavi Paavolainen kuvaili Kalajoen kalmistoa (koordinaatti) kirjassaan Synkkä yksinpuhelu seuraavasti: Kalajoen kylän hautausmaa olisi voinut olla Paul Valeryn Cimetiere-Marianin Kalmisto meren rannalla -runoelman innoittaja. Hautoja koristavat maassa makaavat liuskakivipaadet. Kuluu muutama minuutti ennen kuin käsittää, ettei mikään vandalismi eikä mikään Äänisen raivokas syysmyrsky ole kaatanut näitä kiviä lakoon, vaan että kiviaarteista niin rikkaan seutukunnan asukkaat ovat jo alun perin sijoittaneet ne pitkälleen maahan. Vain pari rautaristiä ja yksinäinen valkoinen hautakivi seisoo pystyssä. Ainaiset tuulet huokuvat tämän kalmiston yli. Ulapalle päin putoaa jyrkkä törmä, jonka alla ihmeen rauhallinen ja kaunis joki soluu kuvastellen hiekkaisia rantoja ja niille kuivumaan asetettuja kalaverkkoja. Joen takana alkaa Ääniseen saakka ulottuva hietikko, joka kasvaa vain matalaa katajaa ja karhunmarjoja.

Jatkosodassa 7.Divisioonan kärkijoukot valtasivat kylän 30.9.1941, ja siitä luovuttiin vetäytymisvaiheessa 25.6.1944. ENa 2017.