Kohteet: Latvia - Latvia

Suomalaisista jääkärikoulutuksessa Saksan Lockstedtissa (nykyisin Hohenlockstedt) muodostettiin jääkäripataljoona 27, virallisemmin kuninkaallinen preussilainen jääkäripataljoona 27. Pataljoonalle haettiin sotakokemusta ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla. Ensimmäinen rintamapalvelu suoritettiin Latviassa Misse- (nykyisin Misa) joen varrella Riian lounaspuolella....

Irbene ja hylätty sotilaskylä Zvaigzne. Sotilaskaupunki sijaitsee Kuurinmaalla lähellä Ventspilsin kaupunkia. Kaupungista löytyy Skrundasta tuttuja tyhjiä neuvostokerrostaloja ja jäänteitä entisistä kasarmeista, mutta sen alueella on myös valtava radioteleskooppi, "suuri korva" eli vakoilukeskus, Neuvostoliiton salaisimpia sotilaskohteita, jonka avulla Neuvostoliitto vakoili...

Ensimmäisen maailmansodan ankarin taistelu Latvian alueella käytiin jouluna 1916 täällä Suomen jääkäreillekin tutuksi tulleen Tirenin suoalueen dyyneillä. Latvialaisten vapaaehtoisten ”strelkien” eli kiväärimiesten hyökkäys yllätti saksalaiset, jotka eivät uskoneet luterilaisten latvialaisten hyökkäävän jouluna (23.12.1916 vanhaa aikaa, 5.1.1917 uuden ajanlaskun...

Junkers JK­274:n viimeinen lento Suomen Ilmavoimat osti alkuvuodesta 1943 Saksasta 24 uudenaikaista Junkers Ju 88 A­4 ­pommikonetta. Tehdas luovutti koneet tilaajalle huhtikuussa 1943 ja ne lennettiin Suomeen kahdessa erässä. Jälkimmäinen 12 koneen erä starttasi pohjois­ Saksasta Tutowista huhtikuun 22. päivänä. Yksi koneista oli JK­274, jonka miehistöön kuuluivat kersantti...

Elokuun lopulla 1916 pataljoona siirrettiin Riianlahden rantakaistalle Dumben (Klapkalnciems) alueelle. Maasto oli kuivaa, mutta vihollisen toiminta aktiivisempaa, mikä aiheutti tappioita. Pataljoonan vastuulla oli 4–5 kilometrin rintamakaista. Dumben lähellä olevaan Kalpkainciemsin saksalaiseen sotilashautaan on haudattu viisi alueen taisteluissa kaatunutta suomalaista jääkäriä....

Kun hautausmaan kohdalta ajetaan Jurmalaan päin noin puolisen kilometriä, näkyy vasemmalla viitta, jonka viesti alkaa Somu jegeru (jne.). Se osoittaa rannalle päin. Polun päässä, luonnonkauniilla rantatöyräällä on nykyään Salpalinjalta tuotu graniittikivi. Vieressä on infotaulu jääkäreistä. Rinteessä näkyyt juoksuhautojen ja korsujen paikkoja. Portaat vievät alas rantaan....

Lähtöpaikka hyökkäykseen 25.7.1916 Schmardenissä (nyk Smarde). Hyökkäykseen osallistui Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppania yhdessä saksalaisen Reservijääkäripataljoona 1:n kanssa. Keskiyöllä alkaneen hyökkäyksen tavoitteena oli tuhota venäläisten eteentyönnetty asema. Hyökkäys onnistui ja suomalaiset jääkäripioneerit suorittivat tehtävän...

Kaiserwald oli natsisaksalainen keskitysleiri lähellä Riian esikaupunkia Mežaparksia Latviassa. Kaiserwald rakennettiin maaliskuussa 1943, aikana, jolloin Saksan armeija miehitti Latviaa. Leirin ensimmäiset vangit olivat useita satoja saksalaisia ??vankeja. Riian, Liep?jan ja Daugavpilsin (Dvinskin) ghettojen lakkauttamisen jälkeen kesäkuussa 1943 loput Latvian juutalaiset sekä suurin...

Aprikin kartano on kartano Latviassa noin 60 kilometrin päässä Liepajasta. Kenraali C. G. Mannerheim omisti kartanon yhdessä vaimonsa Anastasia Arapovan kanssa vuosina 1901–1912. Päärakennus on noin 280 vuotta vanha baltiasaksalainen moisio. Yläkerrassa on nykyisin Mannerheim-huone. 1920-luvulta lähtien päärakennuksessa on toiminut koulu, ollut myös saksalainen sotasairaala....

Pyhän kolminaisuuden kirkko (Trinitatis) Liepajassa (Libau). Tässä kirkossa vihittiin jääkärilippu ja jääkärit vannoivat valansa Suomen hallitukselle 13.2.1918. Kuninkaallinen Preussilainen Jääkäripataljoona 27 oli lakkautettu juuri sitä ennen, joten vala Suomen hallitukselle oli mahdollinen. Kirkossa on jääkärien muistolaatta. Jääkärit olivat Libaussa lähes vuoden,...

Latvian sotamuseon alkuperäiset juuret liittyvät ensimmäisen maailmansodan tapahtumiin Latvian alueella, kansallisen sotilasyksikön perustamiseen – Latvian kivääripataljoona oli osa Venäjän tsaarin armeijaa vuonna 1915. Museo aloitti toimintansa kiväärimuseona vuonna 1916. Latvian itsenäisyyden aikana vuoteen 1940 asti mainittu museo oli sotaministeriön alaisuudessa....

Latviaan vapaussotaan 1918–1920 osallistuneiden suomalaisten sotilaiden hauta-alue Bejassa. Taisteluissa bolshevikkeja vastaan kaatui yhteensä 34 suomalaista sotilasta Aluksnessa (Marienburg 1919) ja Bejassa. He kuuluivat Hans Kalmin johtamaan Pohjan Poikain rykmenttiin. Näistä Bejan taistelussa kaatui yhdeksän, joista nuorin oli vasta 15- ja vanhin 20-vuotias: Ahola Lauri,...

Tämä kohde sijaitsee keskellä ”Kuurinmaan mottia” eli Euroopan sodan viimeisen suuren yhteenoton (1944-45) taistelukenttää. Latvian Legioona oli Hitlerin pakkovärväämä ”vapaaehtoinen”, Waffen-SS -joukkoihin liitetty latvialaisosasto. Latvialainen divisioona torjui seitsemän kuukauden ajan saksalaisten rinnalla 900 000 puna-armeijalaisen suurhyökkäyksiä. Tuhansia...

Latvian Ligatnen läheltä löytyy Neuvostoliiton kylmänsodan aikana rakentama ydinsodan kestävä bunkkeri. Tunnettiin nimellä Lepokoti, on rakennettu vanhainkodin alle ydinsodan varalta. Se on tarkoitettu lähinnä Latvian kommunistijohtajien suojapaikaksi ydinsodan saastuttaessa maan. Täältä oli tarkoitus johtaa maan päälle jääneitä ihmisiä, kaiken kaikkiaan erikoinen...

  Riian ilmailumuseo on latvialainen ilmailumuseo, jonka on perustanut vuonna 1956 Victor Talpa, joka toimi Latvian neuvostotasavallan ilmailuhallinnossa. Riian kaupungin lähellä sijaitseva museo yksityistettiin vuonna 1997. Kohde sijaitsee lentokentän lähellä, sinne pääsee myös paikallisbussilla nro 43. Osoite: Skultes iela 35, Skulte, Marupes pagasts, Marupes...

Riian sankarihautausmaa on Latvian suurin muistomerkki, joka on omistettu noin 3 000 latvialaiselle sotilaalle (joista myös noin 200 tuntematonta), jotka kuolivat 1915–1920 ensimmäisessä maailmansodassa ja Latvian vapaussodassa. Riian sankarihautausmaa kattaa 9 hehtaarin alueen Riian koillisosassa, 5 kilometriä kaupungin keskustasta. Se rakennettiin veistoksen ja maisemoinnin...

Saksalainen keskitysleiri, jonka juutalaiset vangit rakensivat 1941-42. Nykyään museo ja muistomerkki. Neuvostoajan vieraiden pakollinen käyntikohde. Heille kerrottiin huimasti liioitellen, että leiri vaati sata tuhatta uhria. Leirillä oli sen toiminta-aikana yhteensä noin 12 000 vankia, ja latvialaisten tutkijoiden mukaan siellä kuoli 1 000-2 000 ihmistä. Leirille lähetettiin myös...

"Tähän haudattiin vuoden 1919 helmikuussa Latvian vapaustaistelussa Trapenessa kaatuneet Viron armeijan suomalaiset sotilaat." - Näin kertoo opastaulu Latvian pohjoislaidalla, tosin yksikielisesti, vain latviaksi, kuten on otsikkokin: Somu karaviru kapi eli suomalainen sotilashautausmaa. Pohjan Pojat ylitti Viron kansallisen rajan ja hyökkäsi ensi kerran Pohjois-Latviaan...

Daugavpilsissä eli Väinänlinnassa on ainutlaatuinen 1800-luvulta melkein sellaisenaan säilynyt suuri linnake muureineen ja valleineen. Ylhäältä katsoen tähdenmuotoinen linnoitus kattaa 150 hehtaarin suuruisen alueen kaupungissa. Linnoituksella oli ensi kerta käyttöä Napoleonin Venäjän-retken aikana, jolloin se oli vielä keskeneräinen. Sittemmin sitä ovat käyttäneet...

Latviassa oli neuvostoaikana 185 keskimatkan ja keskipitkän matkan ydinohjusta 12 eri tukikohdassa. Ne olivat paikoillaan vuoteen 1989 asti. Neuvostoliiton läntisin ydintukikohtakin oli täällä. Eri puolilla Latviaa voi vielä nähdä ohjussiiloja ja niiden kupuja sekä bunkkereita, ohjusten hangaareita ja laukaisualustoja. Niihin voi tutustua omin päin, mutta varovaisuus on aina tarpeen...