Kohteet: Venäjä - Viipuri

JR 22 oli pohjana 20. Prikaatille joka siirrettiin 15. kesäkuuta 1944 Syväriltä Viipuriin vastaamaan kaupungin puolustuksesta. Rautateillä vallinneen ruuhkan takia prikaatin joukot saapuivat Viipuriin vasta 19. kesäkuuta ja prikaatin huoltokomppania vasta 20. kesäkuuta aamulla. Viipurin puolustus romahti ja kaupunki menetettiin vain noin viisi tuntia kestäneen taistelun jälkeen. Kemppi...

Tämä Asunto osakeyhtiö Suorakaide, osoite Kannaksentie 44. Paikka liityy Viipurin menetykseen 20.6.1944 kun toisen patalioonan komentaja maj. Bäckman siirsi komentopaikkansa Valtakadun ja Kalevankadun kulmasta kesken taistelua tämän talon kellariin. Tämä siirto aiheutti jo muutenkin sekavassa ja jännittyneessä tilanteessa puolustuksen hajoamisen.   Suorakaiteen talon...

Vuonna 1868 Torkkelin puistoon rakennettiin Belvédére-niminen hotelli-ravintola, jonka suunnitteli arkkitehti Fredrik August Odenwall. Se paloi elokuussa 1887, jonka jälkeen paikalle valmistui Brynolf Blomqvistin suunnittelema uusi ravintolarakennus vuonna 1890. Se sai nimekseen Esplanad, joka myöhemmin muuttui Espiläksi. Vuonna 1899 Blomqvist piirsi ravintolan edustalle vielä...

Leijonan alkuperäinen paikka oli Tervaniemi Maakunta-arkiston vieressä, leijonaa tuuraa nyt Pietari Suuren patsas. Sotien aikana nämä patsaat vaihtelivat paikkaa aina sen mukaan kenen lippu liehui Viipurin linnan tornissa. Nykyinen paikka on Monrepon puiston erään talon pihassa, osa patsaan jalustasta on taltioitu Viipurin linnan museoon. MK

Kyseisessä rakennuksessa oli 20.6.1944 Majuri Kirman IV Patalioonan komentopaikka. Sodan jälkeen rakennukseen on ilmestynyt yksi kerros lisää.

Jalkaväkirykmentti 61 oli Vaasan ruotsinkielisessä suojeluskuntapiirissä muodostettu ruotsinkielinen rykmentti, joka muun muassa osallistui Kannaksen torjuntataisteluihin kesällä 1944. Rykmentti perustettiin reservirykmenttinä. rykmenttiin sijoitettiin myös ruotsalaisia vapaaehtoisia. Myös rykmentin kolmannen pataljoonan komentajana toimi ruotsalainen vapaaehtoinen, majuri Sven...

Kapteeni Amos Benjam Malinen komensi 20 Pr:n I pataljoonaa Viipurin viimeisenä päivänä 20.6.1944. I pataljoona lähti viimeisenä Karhumäestä kohti Viipuria 16.6.1944 klo 14.40. Tammisuon asemalla pataljoona oli 19.6.1944 klo 5.25. Tammisuon asemalta Viipurin keskustaan hieman vajaat viisi kilometriä, oletettavasti pataljoona oli kaupungissa joskus 10 - 11.00 aikaan. 20Pr:n...

Koko museo on seurausta kokemuksesta ukin kanssa kolmisenkymmentä vuotta sitten. Irintšev jäi kerrasta koukkuun talvi- ja jatkosotaan. Hän alkoi kerätä sotiin liittyviä tavaroita ja kirjoja. Sittemmin hän on itsekin kirjoittanut aiheesta tietokirjoja. Museokokoelman perustan hän on saanut Karjalan kannaksen metsistä löytyneistä esineistä, joita hän ja arkeologiaa...

Viipurin merikoulu perustettiin vuonna 1868 ja Viipurin kauppakoulu 1890. Vuonna 1936 niille päätettiin rakentaa yhteinen koulurakennus Linnoituksen kaupunginosaan Viipurin sataman ja Havin teollisuusalueen tuntumaan. Sen suunnittelijaksi tuli vastavalittu kaupunginarkkitehti Ragnar Ypyä, joka aikaisemmin oli työskennellyt muun muassa Alvar Aallon toimistossa. Työt Pontuksen- ja Vaasan...

Lallukan talo on Viipurin Repolan kaupunginosassa sijaitseva vuonna 1906 valmistunut liike- ja asuin-akennus, jossa toimii nykyään muun muassa Taidekeskus Salmelan ylläpitämä suomalainen taiteilijaresidenssi. Talon on suunnitellut arkkitehti Allan Schulman. Sitä on sanottu yhdeksi Viipurin kauneimmista rakennuksista. Tyylisuunnaltaan kansallisromantiikkaa edustava rakennus...

Ristimäen hautausmaa sijaitsee Viipurin keskustan itäpuolella entisen Ristimäen kaupunginosan alueella. Vuonna 1798 perustettu hautausmaa jäi pois käytöstä kaupungin siirryttyä jatkosodan jälkeen Neuvostoliiton haltuun. Nykyään siitä on jäljellä enää pieni alue hautausmaan läntisimmästä osasta, joka sekin on hoidon puutteessa pahoin villiintynyt. Lisäksi lukuisia...

Lauri Törnin koti sijaitsi Viipurissa Hiekan kaupunginosassa. Kuvassa oleva rakennus on Törnien talon kivijalalla. Lauri Allan Törni (vuodesta 1954 Larry A. Thorne; 28. toukokuuta 1919 Viipuri – 18. lokakuuta 1965 Kham Ducin alue, Vietnam) oli kolmen maan armeijassa palvellut suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari. Hän palveli Suomen armeijassa kapteenina, natsi-Saksan...

Viipurin Lenin-museon on herännyt henkiin ”Ruususen unestaan”. Kuusikymmentä vuotta sitten perustettu museo on nyt Viipurin kaupungin huostassa ja toimii aktiivisesti. Viipurin Lenin-museon johtaja Nadezhda Zabavskaja on ryhtynyt kehittämään innolla museota. Museo on erinomainen käyntikohde myös suomalaisille Viipurin kävijöille. Nadezhda Zabavskaja on tutkinut...

Jatkosodassa lienee yksi surullisimpia suomalaisia innovaatioita BT-42 rynnäkkötykit, joita valmistettiin 19 kpl ja joista puolet osallistui Viipurin taisteluhin 1944. BT-42/114 H rynnäkkötykit olivat alkumuodossaan amerikkalaisen Christie panssarin Neuvostoliitossa valmistettu versio.  Suomessa vaunuihin rakennettiin 20 mm paksuinen käsikammella kierrettävä torni. Torniin...

Maaseurakunnan hautausmaa jää helposti tavalliselta kulkijalta huomaamatta. Alue jää maaseurakunnan palaneen kirkon (v.1989) sataman puoleiseen puistoon. Tänne on haudattu 206 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Paikalla on nyt nimitaulut ja muistomerkkipylväs. Ensin alkuun pylväs oli Eteläisen Vallikadun puolella, koska varsinainen hauta-alue oli vuokraviljelyksen alla....

20.6.1944 majuri Bäckmanin komentaman II P/20.Prikaatin komentopaikka oli ensimmäiseksi tässä rakennuksessa. Majuri Bäckman siirrätytti komentopaikan kriittisellä hetkellä ( n. klo 11 ) 500 m taaemmas osoitteeseen Kannaksentie 44, väärinkäsitysten ja epätietoisuuden säestyksellä Viipurin puolustus mureni nopeasti tältä kohdalta.    Kolmikerroksinen talo sijaitsee Kalevankadun...

Suomen itsenäistyttyä Markovillassa järjestettiin 1918-1920 Reserviupseerikoulun perustamiseen saakka upseerikokelaskursseja, joiden opetusohjelman pohjalta jatkoi reserviupseerikoulu Haminassa 1920.Markovillassa toimi myös kapitulanttikoulu, joka liitettiin myöhemmin kanta-aliupseeriosaston nimellä 1927 perustettavaan taistelukouluun. Ennen sotia taistelukoulu tarjosi...

Mikael Agricolan patsas Viipurissa on seikkaillut jos missäkin ja erilaiset huhut ympäröi tätä teosta. Patsas kätkettiin Talvisodan viimevaiheissa jonnekin Tienhaaran maastoon. Jatkosodan aikana se ei löytänyt tietään omalle paikalleen uuden tuomiokirkon eteen, nyt kirkon paikka on puistona. SA-kuva  missä suomalaiset vetäytyy kaupungista 20.6.1944, patsaan jalusta on...

Matti Pietinen (aiemmin Pitkänen, 3. maaliskuuta 1859 Sumiainen - 27. huhtikuuta 1918 Viipuri) oli viipurilainen kansakoulunopettaja ja tehtailija, joka toimi nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana 1910-luvulla. Pietisen vanhemmat olivat torppari Matts Pitkänen ja Johanna Charlotta Sorri. Hän kävi kansakoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1881....

Puhelin - ja lennätinyhtiön talo Viipurissa. Räjähdys tapahtui yöllä 1.9.1941 radiomiinalla. Viipuri 1941.09.02 osoitteessa: Karjalankatu 4 (Myöhemmin Mannerheimin katu). Rakennuksesta jäi jäljelle ainoastaan sisäänkäynnin uloke. Nyt paikalla on neuvostoaikan rakennettu tiilitalo. Heti Viipurin valtauksen (29. elokuuta 1941) jälkeen suomalaiset ihmettelivät...

Rakennus esiintyy monessa dokumenttikuvassa. Kuuluisa ravintola Palatsi oli toisessa kerroksessa, sinne vei Suomen toiset liukuportaat (Ensimmäiset oli Helsingin Stockmannilla). Oikeassa päädyssä on Palatsin elokuvateatterin sisäänkäynti, siihen kuuluva katos on vielä paikoillaan.  Venäläisten tekemässä dokumentissa Joukkue Eräsen miehiä marssitetaan Punaisen...

Viipurin raitioliikenne oli toiminnassa vuosina 1912-1944 sekä 1946-1957. Sen liikennöinnistä vastasi aluksi saksalaisen AEG:n omistama yhtiö, vuodesta 1937 lähtien Viipurin kaupungin sähkölaitos ja toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton valtio. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 saksalaisomaisuus oli takavarikoitava kenraalikuvernöörin määräyksestä. Yhtiön...

Kivinen karhu on jotenkin kestänyt ajan kolhut ja oleilee nyt Saksalaisruotsalaisen kirkon (Pietari –Paavalin kirkko) edustalla lähellä Pyöreää Tornia.

Toinen Suomen aikaisen rautatieaseman karhuista on löytänyt paikkansa nykyisen aseman edessä olevasta pienestä puistosta. On olemassa vielä kolmas kivinen karhu, se on Havin kaupunginosassa erään kerrostalon pihalla. Karhuja oli kaikkiaan neljä, neljännestä ei ole tällä hetkellä mitään havaintoa.   

Sotasairaala II oli yksi suurimmista sairaaloista, olihan Viipuri iso varuskunta paikka. Rakennus on säilynyt hyvin vaikka kaksi sotaa on pyyhkäissyt Viipurin yli. On ilmeistä että kummallakin osapuolella on ollut intressejä säilyttää rakennus ehjänä. Pääsisäänkäynnin leijona kuviot on poistettu jo neuvostoaikana. Pää ovi jää tavalliselta Viipurin matkaajalta...

Tammisuon asema sijaitsee noin viisi kilometriä Viipurista koilliseen. Viipurin kaupunkiin Tammisuo liitettiin vuonna 1932. Hautausmaa sijaitsee asemalta pohjoiseen noin puolitoistakilometriä, Alue on uusiokäytössä, kiviaita ja portti ovat säilyneet. Hauta-alue vihittiin käyttöön 16.10.1918. Kyseinen yhdeksän hehtaarin alue oli 30-luvulla Viipurin eniten käytetty hautausmaa....

Viipurin valtauksen jälkinäytöksessä huhti -toukokuussa 1918 valkoisten toimesta suoritettiin teloituksia, jotka saivat osittain etnisen puhdistuksen leiman. Pyhän Annan Kruunun valleilla ammuttiin ainakin 360 venäläistä ja 30 eri kansallisuuksiin kuuluvaa kaupungin asukasta. Näistä 327 henkilöstä on henkilöllisyys tiedossa. Heistä vain muutamilla oli lopulta kytköksiä...

Sankarihauta-alue sijaitsee Aallon kirjaston vieressä olevassa puistossa. Ensimäiset 18 sankarivainajaa on haudattu tänne 1918. Viipurin lääninvankilassa punaiset ampuivat 30 vangittua, "poliittisia vankeja" 19, henkilökuntaa 6, rangaistusvankeja 4 ja yksi pakolaisen loput 22 vainajaa haudattiin joko kotikuntiinsa tai sukuhautoihin. Vieläkin jäljellä olevaa koroketta kiersi...

Vakuutusyhtiö Karjalan pääkonttori (myös Karjala-Ilmarisen talo) on Viipurissa sijaitseva vuonna 1943 valmistunut 11-kerroksinen rakennus, joka on korkeudeltaan 40,5 metriä. Se oli valmistuessaan Suomen korkein asuin talo. Rakennuttajina toimivat Vakuutusosakeyhtiö Karjala sekä tämän tytäryhtiö Ilmarinen. Myös "Viipurin pilvenpiirtäjäksi" kutsutun funkistyylisen talon on...

Viipurin kauppahalli oli Pohjoismaiden suurin, kunnes Segerstadin yhdessä Einar Flinckenbergin kanssa suunnittelema Hakaniemen kauppahalli valmistui Helsinkiin vuonna 1914. Siinä oli Suomen ensimmäiset kylmähuoneet, ne olivat ja osittain vieläkin Viipurin linnan puoleisessa päässä ala kerroksessa.  Kaksikerroksinen rakennus on vain parikymmenen metrin levyinen, mutta yli...

Sairaansijojen tarve kasvoi jälleen voimakkaasti 1920-luvulla ja kaupunginsairaala oli uudistettava perusteellisesti. Vuonna 1929 valmistui Talikkalaan Hirvikadun varrelle Patterinmäen itäiselle laidalle uusi kaupunginsairaala. Siinä oli sairaansijoja kirurgisille potilaille 54, sisätautipotilaille 54 ja lapsipotilaille 17. Sairaala kärsi sodassa merkittäviä vaurioita....

Viipurin kenttähautausmaa perustettiin syyskuussa 1942. Siihen on haudattu 26 tunnistettua ja 82 tunnistamatonta Kannaksen rintamilta, lähinnä Summasta, tuotua vainajaa, jotka jäivät 18.2.1940 pommituksessa tuhoutuneen vanhan tuomiokirkon raunioihin. Kuvanveistäjä Heikki Häiväojan ja taiteilija Ari Laitilan suunnittelema kenttähautausmaan ensimmäinen muistomerkki, joka...

Viipurin linnan perusti Torkkeli Knuutinpoika Tott (esiintyy myös nimellä Tyrgils, ruots. Torgils Knutsson; k. helmikuu 1306 Tukholma) pienelle kalliosaarelle Suomenvedenpohjan ja Viipurin lahden yhdistävään salmeen. Linnan perustaminen ajoittuu johonkin 1200 - 1300 luvun vaihteeseen. Linna on vaihtanut monet kerrat omistajaa. Vuonna 1710 venäläiset valtasivat linnan, esilinnan...

Viipurin lääninlasaretti eli lääninsairaala. Sairaalan alue on kohtuullisen hyvin säilynyt kortteli. Alueen pitkiä sivuja hallitsee  Kannaksenkatu kiviaitoineen. Toinen pitkäsivu rajoittuu Suonion katuun. Lyhyitä sivuja rajaa Sairaalakatu ja Vilkkeenkatu. Pääosin sairaalan alue on pysynyt samanlaisena kuin se meiltä kesällä 1944 jäi. Viipurin lääninsairaalaa...

Viipurin vankilasta tuli 1920-luvulla Suomen suurin lääninvankila. Viipurin vankila on ollut osana Suomen lähihistorian dramaattisia tapahtumia. Vuoden 1905 poliittinen liikehdintä, kansalaissota, Suomen itsenäistyminen, Viipurin lääninvankilan murhenäytelmä 1918, talvisota, vankilan evakuointi ja palaaminen Viipuriin 1941, sekä vankilan menetys 1944 liittävät Viipurin...

Kuvassa näkyvään rakennukseen evl. Teppo Sorri perusti 20.prikaatin III pataljoonan komentopaikan. Paikka on Papulan kunnalliskoti, sen vintistä oli kohtalaisen hyvä näkyvyys Ristimäkeen. Pataljoonan oma vastuualue jäi Karjalan kaupunginosan itälaitaan, oikeana rajana Suomenveden pohja ja vasemmalla Myllyojan pellot. III pataljoonaa oli ainut yhtymä 20. prikaatista joka irtaantui...

Naistensairaala on säilynyt entisessä asussaan näihin päiviin asti, 20.6 1944 tämän talon kellariin jäi tietojen mukaan 8 vaikeasti haavoittunutta sotilasta, sotilaslääkäri Otto Salonen ja lääkintävääpeli Eino Olavi Varjola jäivät potilaiden luo. Kellarissa oli myös erinäinen määrä arkutettuja vainajia mukana myös yksi siviili. Kukaan heistä ei palannut sodasta,...

Kuvassa kallioon louhittu miehistösuoja, toinen vastaava on 30 metrin päässä vähän ylempänä. Kallioon louhittua juoksuhautaa löytyy tältä paikalta molempiin suuntiin noin kilometrin verran. Paikka on toisen pataljoonan seitsemännen komppanian vastuualuetta. Sotamies Otto Nummelinin ( peitenimi Mannelin )  huhun "Pataljoona vetäytyy, käsky annettu" aiheuttama repeämä oli...

SA-kuva (5.6.1942) on jatko sodan aikana toimivasta puhelinkeskuksesta, joka sijatsi Pellervonkatu 6:ssa. Viipuri oli sotatoimialuetta, heti elokuussa 1941 lähdettiin kunnostamaan kaupungin entistä puhelinkeskusta. Rakennus joka on edelleen pystyssä, rakennettiin 1921 Uno Ullbergin suunnitelman mukaan konttori- ja puhelinkeskukseksi, se sai puoliautomaattisen keskuksen vuonna 1924....

Entisen Kannaksentien nykyisen Leningradskoye sh:n varrella on matala rakennus, jonka ikkunalinja on lähes katutasossa. Sen kaupungin puoleisessa päädyssä on pieni kauppa, sisäpihalla on autotalleja ja toiminta vaikuttaa autokorjaamolta. Rakennus on Viipurin uusin siunauskappeli, sen rakentaminen aloitettiin syyskuussa 1938 ja valmistui tasan vuotta myöhemmin. Rakennuksen...

Viipurin viinakauppa numero 1 rakennus on säilynyt, osoitteena Pellervonkatu 1. Kuvan vasemmanpuoleinen osa oli viinakaupan tiloja. Paikka on aivan Punaisenlähteentorin reunassa. Samassa rakennuksessa oli myös Huonekaluliike T. Paasiranta Oy. Suurhyökkäyksen tavoitettua Viipurin 20.6.1944 oli viinakauppa jäänyt evakuoimatta. Muutenkin kaoottisessa tilanteessa tämä asia...