Kohteet: Venäjä - Karhumäki

Jalkaväkirykmentti 35:n veteraanien pystyttämä muistomerkki on maantien varressa joen rannalla Poventsassa. Paikka on entisen tukikohta Saunan alueella. Muistomerkin paljastustilaisuus oli elokuussa 1996. Tilaisuudessa oli läsnä myös ex-presidentti Mauno Koivisto, joka sotamiehenä siirtyi Jalkaväen koulutuskeskuksesta Karhumäen kaupunkiin Maaselän kannakselle heinäkuun 1942 lopussa....

Karhumäen pohjoisin suomalaisten tekemä kalliobunkkeri. MK

Eräs tunnetuimpia Karhumäen maamerkkejä oli ns. desanttitorni, joka sijaitse Kumsajoen itärannalla pienen matkaa Karhumäen huvipuistosta. Äänisen rannan suuntaan aivan rautatiesillan ja rautatien vieressä. Se oli suosittu kiipeily ja kuvauspaikka miesten keskuudessa. Vastaavanlaisia desanttitornia Itä-Karjalassa oli myös Äänislinnassa ja Aunuksessa. Venäläiset olivat...

Karhumäen kenttäsairaala 33 (KS 33) oli toiminnassa aina heinäkuuhun 1944 asti.  Sen B osasto on vielä pystyssä, A osasto on purettu. Kortteli näyttää ja vaikuttaa nykypäivänä asumalähiöltä ja sairaalarakennus on asumis käytössä.  MKe 2019

Lentokenttä sijaitsi seitsemän kilometrin päässä Karhumäen keskustasta, Vitskan rautatieaseman koillispuolella. Kentän maaperä oli kanervaista hiekkakangasta, ja se oli kantavuutensa puolesta käyttökelpoinen raskaillekin koneille. Kiitoratoja oli kaksi. Toisen pääsuunta oli SEE-NWW ja laskualueen laajuus 700 m x 30-135 m. Toisen kiitoradan pääsuunta oli SW-NE ja laskualueen...

Karhumäen asema oli jatkosodan aikana tärkeä Maaseläa alueella palvelleille, siltä lähdettiin lomille ja palattiin taas sinne johonkin. Rautatietä pitkin tapahtui myös tämän suunnan huollon materiaalikuljetukset. Asemarakennus on säilyttänyt ulkoasunsa näihin päiviin saakka. THa2016

Karhumäen tivoli oli suomalainen jatkosodan aikana Itä-Karjalassa toiminut rintamativoli. Lomavuorossa olleiden sotilaiden viihdyttämiseen tarkoitettu tivoli perustettiin Karhumäessä tykistössä palvelleen Sariolan tivolisukuun kuuluneen luutnantti Unto Sariolan ehdotuksesta. Unto Sariolan isä oli Suomen Tivolia johtanut J.A.F. ( Jaffu) Sariola. Suomen Tivolin Karhumäen osasto...

Kivatsun luonnonpuisto (ven. Kivatš zapovednik) on Venäjän federaation liittovaltiotason luonnonsuojelualue Kontupohjan piirissä Karjalan tasavallassa. Se sijaitsee Suunujoen varrella Suunujärven eteläpuolella Kontupohjasta luoteeseen. Luonnonsuojelualueen pinta-ala on noin 110 km². Luonnonpuistossa toimii paikallisesta eläimistöstä ja kasvillisuudesta kertova museo. Puisto on...

Hirvaksen lentokenttä sijaitsee Karhumäestä luoteeseen Suunujoen varrella hiekkaisella kankaalla. Kenttä oli vielä 1980 luvulla armeijan käytössä jääden sitten hylätyksi käyttämättämänä. Suomalaiset ottivat kentän käyttöön helmikuussa 1942 ja siellä oli Brewsterit, Morane-Saulnierit ja tietustelukoneet FK, GL ja LY. Hävittäjälentolaivue 24 ( LeLv 24 )...

Ääniseen pistävä niemi, joka rannalla runsaasti JR 35 taisteluhautoja. Marsalkka Mannerheim kävi niemellä kesäkuussa 1942. Vierailun aikana venäläiset ampuvat alueelle kranaatteja ja isäntänä ollut kapteeni Ahti Petramaa haavoittui käteen ja Marski ylensi hänet majuriksi.   Neuvostoaikana alueella toimi ennen ja jälkeen jatkosodan pioneerileiri, siksi niemeä on kutsuttu...

Tilavuudeltaan ehkä alueen suurin luola. Me 2013

Saari Stalinin kanavan Voljäven ( Vuolijärven ) ja Poventsajoen välillä pohjoispäässä. Saaren omistuksesta taisteltiin useaan otteeseen vuonna 1943, mutta saari pysyi suomalaisten hallussa kaikesta huolimatta. Vanginsieppausyrityksiä oli puolin ja toisin. Pirunsaarta pidettiin Maaselän rintaman vaikeimpana paikkana. JHe 2015

Lentokenttä sijaitsi neljä kilometriä etulinjasta länteen, ja sen laskualueen laajuus oli 530 m x 150 m. Kentän maaperä oli hiekkaa. Majoitus- ja työpajakorsut oli rakennettu kiitoradan koillispuolelle. ENa 2017.

Sandarmohin hautausmaa, Stalinin puhdistukset. Paikka on kuivalla mäntykankaalla, jossa on toistatuhatta neliönmuotoista n.2x2 m kokoista painannetta. Stalinin 1937 puhdistuksissa teloittamat ihmiset ovat kaivaneet kuoppansa, johon heidät on teloitettu. 4-5 vainajaa samaan kuoppaan. Runsas 10 000 uhria on siellä saanut viimeisen leposijansa, heistä suomalaisia 1150. Paikalle on pystytetty...

Räjäytetyn sillan paikalla on nykyään kävelysilta. MKe 2013

Tähän pysähtyi suomalaisten hyökkäys 1941 Mannerheimin käskystä. Jatkosodassa Suomen puolustusvoimien hyökättyä ja miehitettyä Poventsan  joulukuun 8. päivänä 1941 olivat venäläiset räjäyttäneet Stalinin kanavan viimeiset sulut Voljärvellä (Vuolijärvellä), tarkoituksenaan hukuttaa alajuoksulla Poventsassa leiriytyneinä olleet suomalaisjoukot. Liikkeelle lähti 100...

Koordinaatit: sulku nro 1 62.8371952, 34.8388481 sulku nro 2 62.8469894, 34.8406935 sulku nro 3 62.8585424, 34.8436546 sulku nro 4 62.8666953, 34.8477745 sulku nro 5 62.8746796, 34.8541474 sulku nro 6 62.9056961, 34.8980713 sulku nro 7 62.9150767, 34.9063110 Stalinin Kanavan 1. Sulun päällikkö Leontjev sai käskyn 6.12.1941 panostaa...

Tunnetuin luola Kasarmilammen lähellä, paikalle menee huonokuntoinen tie hylätyn kasarmin läpi. Mäen päältä aukeaa komea näköala Ääniselle ja kaupunkiin. MK

Poventsan lounaispuolella sijaitsevassa Suurniemessä käytiin ankarat taistelut tammikuussa 1942. Jäätyneen Äänisen yli hiihti kaksi hiihtoprikaatia, jotka venäläiset olivat muodostaneet ja kouluttaneet juuri tätä operaatiota varten. Niemen kärjessä oli asemissa kaksi Jääkäripataljoona 3:n ryhmää, jotka yllätettyinä joutuivat vetäytymään neljän...

Venäläisten 313.Divisioonan tarkoitus oli tehdä vastahyökkäys Povensaan tammikuussa 1942, mutta 1. hiihtoprikaatin epäonnistuttua Tapponiemellä (Suurniemi), sen 1068. ja 1072. Jalkaväkirykmentit suunnattiin Sosnovetsin saarelle. Sieltä 1072. Jalkaväkirykmentti aloitti hyökkäyksensä kohti Turkistarhanniemeä kohti. Turkistarhannientä puolusti Jääkäripataljoona 3:n 2....

Karhumäen hotellina pidettiin rakennusta joka alun perin rakennettiin Stalinin kanavan rakennustoimistoksi. Todellisuudessa se oli KGB:n kuulustelukeskus, siellä ratkottiin työvoimaongelmia. Nykyisin rakennus on osittain hotellina ja sen oikeassa päädyssä on pieni museo joka kertoo kanavan rakentamisesta, varovasti vainoista ja viime sodan historiasta. Jatkosodan aikana täällä...

Viiksjärven lentokenttä sijaitsi 40 kilometriä Karhumäestä etelälounaaseen Muurmannin radan itäpuolella. Laskualueen laajuus oli noin 700 m x 150 m. Pääsuunta NW-SE. Kenttää käytettiin tilapäistehtävissä. ENa 2016.