Kohteet: Venäjä - Maaselän alue

Ahvenjärven (Ostretšjen) valtasi I/JR 26 koukkaamalla kylään pohjoisluoteesta 1.11.1941. Kylästä irtauduttiin länteen kesäkuun 1944 lopulla. ENa 2017.

Etulinjamme sijaitsi Alalammen ja Komujärven välisessä maastossa. Kohdasta 170 metriä etelään on venäläinen sotamuistomerkki, jonka takaisessa metsässä on myös joukkojemme etulinjavarustuksia. ENa 2017.

Osasto Törni, 1.Divisioonan Jääkärikomppania, perustettiin virallisesti 3.12.1943. Osasto siirtyi 31.12. Jouhivaaraan, joka oli suunniteltu yksikön tukikohtakyläksi. Osasto Törnin tarkoituksena oli vihollisen iskujen torjunta ja taistelu partisaaneja vastaan. Jouhivaarassa oli myös Seesjärven rannikkoa puolustaneen majuri Eino Malmivaaran komppanian komentopaikka. Malmivaaran...

Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukot valtasivat Karjalan Maaselän kylän koukkaamalla etelän kautta maantien suunnassa pohjoiseen (JR 4) ja puristamalla samalla lännestä maantien suunnassa itään (JR 24). Vihollinen oli varustanut ja miehittänyt Karjalan Maaselän harjanteet. Etelästä Osterjärven pohjoispään kautta hyökännyt JR 4 sulki tienristeysalueen Maaselänlahden pohjukassa, j...

Jalkaväkirykmentti 4:n I Pataljoonan Jääkärijoukkue valtasi Kirvesvaaran kylän 19.10.1941 ja otti siinä yhteydessä 40 vihollissotilasta vangiksi. Ennen sotia kylän siviiliasukkaat olivat rekimestareita, erikoistuneet siis rekien valmistamiseen. Marraskuussa 1942 Kirvesvaarasta parikymmentä kilometriä itään rantautui Seesjärven yli soutamalla tullut 10-miehinen partisaanijoukko....

Suomalaisjoukkojen lähestyessä Karhumäkeä lännestä syksyllä vihollisen puolustus sitkistyi. Esimerkiksi Kontiovaaran kylän, joka on 30 kilometrin päässä Karhumäestä, valtaaminen vei Jalkaväkirykmentti 25:n joukoilta pari päivää. Kylä saatiin haltuun 31.10.1941. Jatkosodan viivytysvaiheessa 1944 IV/21.Pr tukitykistöineen tuhosi mm. vihollisen kolme panssarivaunua...

Krivi sijaitsi keskivaiheilla Maaselän kannasta. Venäläiset onnistuivat hyökkäyksellään alkuvuodesta 1942 lyömään suomalaiset asemista, mutta 3. Prikaatin vastahyökkäys valtasi Krivin aseman alueen suomalaisille. Oikealla sivustallaan Prikaatilla oli naapurina Musta Nuoli eli "Pärmin pirut". KOHDEKUVAT Krivi2.jpg: Krivin asema ja Muurmannin rataa. Kuvassa aseman...

Kumsan kylän rakensivat alueelle karkotetut venäläiset kulakit 1930-luvulla. Kulakeiksi sanottiin ennen Venäjän Lokakuun vallankumousta hieman maata ja pari lehmää omistaneita "riistäjämaanviljelijöitä", joilta kohta otettiin omaisuus pois ja sitten heidät karkotettiin perheet ja suvut pirstoen eri puolille Neuvostoliittoa, kuka minnekin. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa III/JR 26...

4.Divisioonan I/JR 26 valtasi Kumsjärven kylän (Pokrovskojen) 29.10.1941. Kylästä jatkettiin etenemistä itään Ahvenjärvelle ja Tsopina-Seesjärvi -tielle. Kesällä 1944 kylän kautta siirtyi Maaselän rintaman joukkojamme länteen, ja I/21.Pr viivytti osuuden Kumsjärveltä Kumsaan 25.-26.6.1944. ENa 2017.

Kuusiniemi oli eräs tukikohtamme Seesjärven etelärannalla. Yöllä 17.3.1944 venäläiset hyökkäsivät tukikohtaan saartaen sen. Osasto Törni lähti läheisestä Jouhivaaran kylästä liikkeelle, aloitti vastahyökkäyksen ja löi vihollisen takaisin Seesjärven pohjoispuolelle. Taistelualueelta löydettiin kaatuneita vihollisia 83. Vankeja saatiin 32. Omia kaatui kuusi. Jääkäri...

Syksyllä 1941 4.Divisioonan III/JR 25 ja Kevyt Osasto 14 valtasivat Semsjärven pohjoispäässä sijaitsevan Lahdentauksen kylän 25.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä oli Maaselän Ryhmän huollon johtamispaikka. Ryhmän huoltopäällikkönä toimi eversti Urho Jonkka. ENa 2017.

Suomalaisten muistomerkki Maaselän aseman lähellä. Aseman tiellä toisella puolella asemaa on myöskin venäläisten muistomerkki.  Ns. Maaselän "hotelli" näkyy asemalle menevältä tieltä muistomerkin luota.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 8.D:n Jalkaväkirykmentti 5 eteni länsilounaasta Maaselän rautatieaseman länsipuolelle kilometrin päähän 21.11.1941 iltaan mennessä. Hyökkäys keskeytettiin pimeyden tullessa. Hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa seuraavana aamuna ja vallata muun muassa aseman maasto yhteistoiminnassa Sissipataljoona 2:n kanssa. Kävi kuitenkin niin, että yön aikana...

Jatkosodan asemasodan vuosina Maaselän kannaksen rintamasta vastanneen Maaselän Ryhmän johtamispaikka sijaitsi Semsjärven kylässä. Ryhmä muodostettiin II Armeijakunnan rungosta maaliskuussa 1942. Semsjärven kylän oli vallannut syksyllä 1941 III/JR 26 (25.10). Kylän alueelta irtauduttiin länteen kesäkuun 1944 lopulla. ENa 2017.

Voimakkaan puolen tunnin tulivalmistelun jälkeen 4.Divisioonan joukkoihin kuulunut Jalkaväkirykmentti 35 valtasi Mäntyselän kylän 23.10.1941 ja eteni kilometrin verran Karsikkojärven-Semsjärven kannakselle asti. Taistelupäivän aikana saatiin 150 sotavankia. Myöhemmin em. järvikannaksen vihollispuolustus murtui, kun III/JR 25 koukkasi Semsjärven kiertäen luoteesta vihollisen...

Suomalaisten tekemä kapulatie Osterjärven linjan takana. MKe 2013.

45 mm tykin asema, tykki on saanut osuman ja jätetty paikkaansa. MKe 2013

Sillan takana on suomalaisten rakentama linnoitusketju, asemat ovat suurelta osin siinä kunnossa kun ne vuoden 1944 heinäkuun jäivät. JR56 vastuualue. MKe 2013.

Paateneen valtasi JR 4 20.10.1941. Asemasotavaiheessa Paateneessa oli majuri Viljo Kivikon johtama Rajajääkäripataljoona 5:n komentopaikka. Pataljoonan vastuualue oli miehitetty useilla kenttävartioilla vast (kts kuva). Kenttävartioiden  vastaa tekivät venäläiset talvisin jääkelkoilla useita hyökkäyksiä. Tämän vuoksi alueella päivysti silloin tällöim suomalainen...

Paateneen pogosta sijaitsee kirkkoniemessä Seesjärven länsirannalla. Niemen ortodoksikirkko (koordinaatti) on rakennettu vuonna 1900. Jatkosodassa etelälounaasta edenneet Jalkaväkirykmentti 4:n joukot ottivat pogostan haltuun 19.10.1941. Sodan viivytysvaiheessa Rajajääkäripataljoona 5 irtautui täältä etelälounaaseen 24.6.1944. ENa 2017.

Petrovski Jam huoltokeskus, jonka Honkasen kaukopartio tuhosi. Kaukopartiotoiminnan suurimpana yksittäisenä tehtävänä pidetään Hävitys- ja tiedustelukomennuskunta Honkasen matkaa 8. helmikuuta - 16. helmikuuta 1942 Petrovo-Jamin kylään, jossa sijaitsi merkittävä koko Äänislahden aluetta palveleva huoltokeskus 12. tammikuuta 1942 olivat Ilmari...

Suurlahden valtasivat JR 4 ja JR 24 23.11.1941. Täällä jäi mottiin paljon puna-armeijan yksiköitä ja tänne venäläiset saivat kuljetettua uusia joukkoja pohjoisesta rautateitse. Paikka oli rauhaton asemasotavaiheen alkuaikoina, venäläisten linnoitettua lahden koillispuolen sahan tukkipinojen alle asemansa. Ongelma ratkesi suomalaisten sytytettyä sahan puutavara-alueet tuleen ja...

Tsopina on tienristeyskylä 17 kilometriä Karhumäen länsipuolella, ja sen valtasivat 4.Divisioonan joukot (JR 26, JR 35) 3.11.1941. Tsopinasta alkoi 1.Jääkäriprikaatin panssarirynnäkkö Karhumäkeen 5.12.1941. Kärjessä etenivät kaksi keskiraskasta T-28-panssaria ja yksi keskiraskas T-34-panssari. Karhumäki saatiin kokonaan vallattua rajujen katutaistelujen jälkeen 8.12....