Kohteet: Venäjä - Rukajärvi

Vuonna 1998 löydettiin Karjalasta BW-372 -hävittäjälentokone, jolla luutnantti Lauri Pekuri teki pakkolaskun 25. kesäkuuta 1942 palavana Isoon Kolejärveen, joka sijaitsee noin 50 km länteen Segezhasta. Segezha sijaitsee Muurmannin radan varrella, lähes Rukajärven korkeudella. 25. kesäkuuta 1942 luutnantti Lauri Pekurin miehittämä hävittäjäkone BW-372 kahdeksan...

14.Divisioonan Osasto Puustinen teki tuhoamisretken puna-armeijan Jeljärven huoltokeskukseen maaliskuussa 1943. Samassa yhteydessä hävitettiin läheisen rautatieaseman laitteita. Osaston, jota johti majuri Jukka Puustinen, vahvuus oli 581 miestä, ja siihen kuuluivat JR 10:n I Pataljoona, 14.Divisioonan kaukopartio-osasto sekä pioneeri-, viesti- ja huoltomiehiä. Osasto lähti liikkeelle...

Tsirkka-Kemijoen länsirannalle valmistui kenttävartiopuolustus jo keväällä 1942, mutta tälle paikalle KV perustettiin vasta 5.6.1943 ”Remu” nimisenä. 1.8.43 peitenimeksi tuli ”Mäki”, 25.11.43 ”Alko” ja sodan lopussa 20.8.44 ”Viiri”. 25.1.1944 KV siirrettiin uuteen paikkaan 700 m entisestä etelään. Kenttävartion vastuussa oli vuorollaan 3./JR10 > 5./JR10 > 2./JR52 >...

Kenttävartio perustettiin III/JR31:n toimesta heinäkuussa 1942 peitenimellä "Kasa". Helmikuussa -43 nimeksi tuli "Rymy". Maaliskuussa -43 KV siirrettiin uudelle linjalle (Tahkokoski - Koutajärvi) ja KV:n paikka miinoitettiin sekä kämpät räjäytettiin. Kesäkuussa -43 I/JR10:n siirryttyä lohkolle otettiin entiset asemat käyttöön, tosin kämpät oli rakennettava uudelleen ja sekös...

Paikalle perustettiin ensimmäinen kenttävartio kesäkuussa 1942, jolloin rintamavastuu tällä selustavarmistus lohkolla oli III/JR 31:llä. Alussa nimi oli vain KV2 sitten 18.7.42 alkaen KV ”Aura” ja 15.2.43 KV ”Nietos”. Kesäkuun alussa 1943 valmistui lopullinen kenttävartiopuolustus, jolloin tämän Kypäräjärven lohkon miehitti II/JR 10. Kenttävartion uudeksi nimeksi...

Paikalle perustettiin ensimmäinen kenttävartio vasta toukokuussa 1943 samalla kun Puglajärven ja Tsirkka-Kemijoen välinen kenttävartiopuolustus valmistui. Aluksi nimi oli ”Huuto”, joka muuttui syyskuussa -43 ”Toraksi” ja marraskuussa -43 ”Eskoksi”. Kenttävartion miehitti vuorollaan 3./JR52 > 7./JR52 > 6./JR52 > 7./JR52 > 11./JR52 > 3./JR52 > 10./JR52. Kenttävartiolla ja sen...

Maaliskuussa 1943 Rukajärven pohjoisen sivustan kenttävartiopuolustusta uudistettiin. Tuolloin vaihdettiin siellä vastuussa olleet joukot. Aiemmin puolustusvastuussa olleet III/JR 31:n joukot siirrettiin Vilkojärven lohkolle ja tilalle tulivat II/JR 10:n miehet. Samalla Tsirkka-Kemijoen ja Nuokkijärven länsirannalla ollutta kenttävartiolinjaa lyhennettiin. Tässä yhteydessä paikattiin...

Kenttävartio perustettiin kesäkuussa 1942 peitenimellä "Kolu". Helmikuussa 1943 nimeksi tuli "Korpi" ja marraskuussa 1943 "Piru". KV oli pieni halkaisijaltaan vain 40 m ja se sijaitsi kostealla metsäsaarekkeella. Koko kenttävartio jouduttiin tekemään puisen lavotuksen päälle. Varsinkaan kevättulvien aikaan KV ei ollut miesten mieleinen paikka pikemminkin rangaistussiirtola....

Marraskuussa 1941 saatiin Ontajärven pohjoispuoli puhdistettua vihollisesta ja asetuttiin puolustukseen linjalle niemi 119,9 - Kohtalampi - Petralammet. Huhtikuussa 1942 III/JR10 ollessa rintamavastuussa siirrettiin asemat lännemmäksi linjalle Halosenniemi - Petralammet. 20.5.42 vaihtoi Rj.P6 lohkolle ja se nimettiin Roksjärven lohkoksi. Lohkon pohjoisin kenttävartio oli nimeltään ensin...

Ontajärven kylän edustalla olevassa saaressa sijaitsi kenttävartio "Teho". Kenttävartion peitenimi oli myös "Haiti", "Rio", "Havaji" ja uudelleen "Rio". Kenttävartio perustettiin elokuussa -42 ja sen miehitti 16.Tyk,K. KV:n vahvuus oli tykkijoukkue, joten aseistuksena oli kaksi pst-tykkiä ja niitä käytettiin suorasuuntausammuntaan. Syyskuussa -43 22.Tyk.K vaihtoi 16.Tyk.K:n asemat...

Paikalle perustettiin ensimmäinen kenttävartio tammikuussa 1942 ”Kummitus” nimisenä. Toukokuussa -42 siirrettiin kenttävartiolinja Korpilahti – Alamijärvi linjalle ja kenttävartio lakkautettiin. Marraskuussa -42 KV-linja palautettiin Ontajärven rantaan. Kenttävartion nimi oli jatkossa ”Laukku” > ”Mela” > ”Tuli” > ”Unikeko” > ”Into”. Kesäkuussa 1944...

Tämä kertoo kenttävartiosta, joka perustettiin vetiselle epäedulliselle paikalle ja jouduttiin siirtämään parempaan paikkaan. Uuteen paikkaan rakennettiin malliesimerkki kenttävartiosta, olihan silloin vastuukomppanian päällikkönä varsinainen ”kenttävartiomestari” kapt. Pentti Perttuli (hänen käsialaa on myös Lopella Marskin majan yhteydessä oleva kenttävartiomuseo...

Paikalle perustettiin ensimmäinen kenttävartio heinäkuussa 1942 peitenimellä ”Suoja”. Nimi muuttui helmikuussa 1943 ”Ämpäriksi” ja marraskuussa 1943 ”Puskuriksi”. Kenttävartion vahvuus oli 1 kivääriryhmä, 1 konekivääriryhmä ja krh:n tulenjohtue = määrävahvuuksin 19 miestä. Kenttävartion miehitti vuorollaan III/JR10 > III/JR31 > Er.P7 > III/JR10 > Os.L/JR10....

Ensimmäiset joukot Kiimasjärvellä olivat Ilmasuojelukomppanian muutaman miehen ryhmiä. 5.7.42 tapahtuman (alla) jälkeen 963 Is.K:n toiminta siirrettiin Tsolmaan. Heinäkuussa 1942 siirrettiin Äänislinnasta Repolaan AHSP ja se otti vastaan 14.D:n taustavarmistuksen. 19.7.42 asetti 5./AHSP yhden joukkueen Kiimasjärvelle ja toisen Luvajärvelle. Vahvuus Kiimasjärvellä vaihteli kesään...

Kesäkuussa -43 kenttävartiopuolustuksen valmistuttua lopulliseen muotoon, perustettiin komppanian komentopaikka tänne Tsirkka-Kemijoen varteen. Aluksi sen nimi oli ”Ryminä” ja marraskuusta -43 alkaen ”Arkku”. Tämä EVK sijaitsi etulinjassa, joten se rakennettiin ympäripuolustukseen kuten kenttävartiot. Sitä pidettiin myös osana kenttävartiolinjaa. Tämän...

Lokakuussa -42 KV-puolustus eteni Jousijärveltä Suuren Puglajärven lounaiskulmaan, jonne perustettiin  kenttävartio ”Viha”. Maaliskuussa -43 tuli uudeksi peitenimeksi ”Rapa”. Kenttävartion miehityksenä oli 1 joukkue vuorollaan JR52:n komppanioista 7.>5.>7.>1.>3.>10.>11.>9.>10.>7. Kenttävartiopuolustuksen valmistuttua täytettiin 20.5.43 ennen miehittämätön väli...

Pataljoonan komentopaikka-alue sijaitsi Ontrosenvaaran ja Merunkylän välisessä maastossa. Peitenimiä siitä löytyi vain I/JR52:n aikainen ”Koivikko”. Sallan rintamalta siirretty 12.Prikaati asettui maaliskuussa -42 Ontrosenvaaran ja Merunkylän väliselle alueelle mahdollista Sorokka operaatiota varten. Prikaati rakensi laajan varuskunnan alueelle. Kun Sorokka...

Komentopaikan perusti I/JR10 kesäkuussa -43 ja sen nimeksi tuli ”Koski”.  Ensin sen miehitti 1./JR10 ja jo elokuussa -43 paikalle vaihtoi 2./JR10. Marraskuussa -43 paikan nimeksi tuli ”Arpa” ja sinne sijoitettiin 14.D:n jääkärijoukkue. Helmikuussa -44 nyt ”Sakka” nimisenä paikasta tuli ensin 3./Er.P7:n ja toukokuussa 3./Rj.P6:n komentopaikka. Sodan kahden viimeisen...

Jalkaväkirykmentti 10:n 13.Komppania eteni Jolmajärven itärannalle Kuusiniemen kylän kohdalle 23.10.1941 ja jatkoi etenemistään länsirannan kylään seuraavana päivänä. Tällöin saatiin joukkojemme käyttöön ehjä lossi. Se oli kelohirsistä tehty lautta, joka liikkui käsin vedettävien vaijereiden avulla. ENa 2017.

Päämaja antoi 29.12.1942 (PM kirj. 2360/Op.1/5 d) Aunuksen ja Maaselän ryhmille, 3.Divisioonalle sekä 14.Divisioonalle käskyn valmistautua tuhoamaan vihollisen tukikohtia, komentopaikkoja ja huoltokeskuksia sekä viestintälaitteita erityisesti Maaselän ja Sorokan välillä. Suunnitelman piti olla valmiina 31.1.1943. 14.Divisioona esitti Päämajalle hyökkäys-kohteeksi Rukajärveltä 70...

1./Rj.P6 sai tehtävän rakentaa Ontajärven pohjoispuolelle Roksjärven lohkon VALISTUSTALON. Talo sijoitettiin komppanian komentopaikan läheisyyteen aivan etulinjan tuntumaan. Ensimmäinen tilaisuus uudessa talossa oli 22.12.1942 Lieksan ja Pielisjärven edustajien rintamavierailu, jossa oli mukana 100 pielisjärveläistä sotilasta. Valistustalon vihkiäisiä vietettiin 1.1.1943, jolloin se...

Raappanan joukkojen lahja Mannerheimille Rakennustöihin komennettiin alan ammattilaisia divisioonan eri yksiköistä, ja maja valmistui Mannerheimin syntymäpäivään 4.6.1942 mennessä. Divisioonan lähetystö kävi seuraavana päivänä 5.6.1942 luovuttamassa majaa koskevan lahjakirjan ylipäällikölle Mikkelissä. Mannerheim kävi 9 - 11.9.1942 tutustumassa metsästysmajaansa...

Kun Jatkosodassa Repolan kylä oli vallattu ja sillanpääasema Virransalmen taakse saatu (12.7.1941), 14.Divisioona alkoi suunnitella Omelian alueelle puolustukseen ryhmittyneen vihollisjoukon lyömistä. Vihollinen päätettiin saartaa oikealta kiertoliikkeen avulla. Jalkaväkirykmentti 52:n pääosat marssivat 20.7. Virransalmen matalan sillanpään kautta 8-9 kilometriä itäkaakkoon...

Ontajärven kylä oli merkittävä asutuskeskittymä asemasodan vuosina. Sitä pitkin kulki Rukajärven suunnan päätien eteläpuolen kenttävartioistoihin perustuva etulinja. Suurimman osan suunnan puolustusvastuusta asemasotavaiheen aikana kantoi RajaJP 6:n komppaniat. Kylä oli tuon suunnan kenttävartioiden solmukohta ja tärkeä etappi kenttävartioiden huollon kannalta. Sen kautta...

Ontajärven kylä mainitaan ensi kerran Lapin pogostojen verokirjassa vuodelta 1597. Se oli yksi vanhimmista asutuskeskuksista nykyisen Karjalan tasavallan keskiosassa. Kylään rakennettiin vuonna 1759 Pyhän Yrjön tšasouna, joka on Ontajärven vanhin rakennus. Se toimi rukoushuoneena vuoteen 1932 saakka. Tällöin kylässä asui yli 260 asukasta. Nykyinen Ontajärvi on peräisin...

Ontrosenvaara oli kylä Tsirkka-Kemijoen länsipuolella tienristeysalueella. Se oli keskeinen paikka 14.Divisioonan huollolle ja yhteyksille koko Jatkosodan ajan. Kylän itäpuolella on silta joen yli, ja kylän alueella Repolasta tulevaan päätiehen yhtyy luoteesta Kiimasjärveltä tuleva tie. Päätie jatkuu itäkaakkoon Rukajärvelle ja Muurmannin radalle. Kylästä lähtee tieura...

Rukajärven suunnan hyökkäys pysäytettiin 17.9.1941 ja alkoi asemasota. Päätien molemmin puolin rakennettiin kiinteä puolustuslinja pituudeltaan 12 km. Yksi viidestä kiinteän linjan eteentyönnetystä tukikohdista oli "Pallo" (muut Peukaloniemi, Suvi, Piippu ja Sukellusvene). Tukikohdan Pallon nimi oli asemasodan alussa "Vuori" ja syksystä -43 "Mäki", mutta juhannuksen 1943 kovan...

Pataljoonan komentopaikka Peukaloniemen eteentyönnetty tukikohta toimi Tunkuantien "tulppana". Rintamavastuussa olleen pataljoonan komentopaikaksi löydettiin jo syksyllä 1941 Pokkalampi, jonka etäisyys omasta etulinjasta oli linnuntietä 2 km ja metsätietä 3 km. Komentopaikka sijaitsi tällä paikalla sodan loppuun saakka, jolloin 10.9.44 irrottauduttiin ja aloitettiin paluumarssi...

Peukaloniemi oli ainakin miesten mielestä Rukajärven suunnan hankalin paikka olla etulinjassa. Pallossa oli suunnan kovin yksittäinen taistelu, mutta Peukaloniemessä oli sotatila lähes jatkuvasti käynnissä. Etulinjassa Tunkuantien varressa oli rintamalinjat vastakkain vain 150 metrin päässä toisistaan välissä kova tasamaa, josta ei löytynyt suojaa. Etulinjassa vihollisen...

Vihollisen asemat Suomalaisten miehitys Peukaloniemessä oli yksi pataljoona, josta rintamavastuussa oli kerrallaan kaksi komppaniaa - toinen etulinjassa ja toinen pitkällä oikealla sivustalla. Myös venäläisillä oli tällä Kompakantien puolustuslohkolla yksi pataljoona, josta yksi komppania oli etulinjassa. Etummainen taisteluhauta oli vain 150 metrin päässä suomalaisten asemista...

Rukajärven suunnan hyökkäys pysäytettiin 17.9.1941 ja alkoi asemasota. Päätien molemmin puolin rakennettiin kiinteä puolustuslinja pituudeltaan 12 km. Yksi viidestä kiinteän linjan eteentyönnetystä tukikohdista oli ”Piippu” (muut Peukaloniemi, Suvi, Pallo ja Sukellusvene). Tukikohtaa nimitettiin asemasodan alussa myös ”Piippuniemeksi.” Kesällä -42 tukikohdan...

2./JR 31 joutui Omelian taisteluihin niiden loppuvaiheessa. Sain 22.7.1941 illalla kapteeni Kokkilalta käskyn ilmoittautua Ilomäelle seuraavana aamuna klo 03.00 – omituinen aika. Talsin aamu-usvassa komentopaikalle, missä rykmentin esikuntapäällikkö Hirvonen antoi minulle välittömästi käskyn: ”Komppania alistetaan Pismalammen maastossa olevalle II/JR 31:lle kukkulan p 254,9...

Kukkula 264.9 Tjazha-joella on paikka, missä puna-armeijan 1.Partisaaniprikaati pysäytettiin ja käännytettiin takaisin kesällä 1942. Kukkulalla on venäläinen sotamuistomerkki. Kohde sijaitsee saamelaisten muinaisen kulttipaikan, Vottovaaran, itäpuolella. 1.Partisaaniprikaati eli Puutoisen Sissiprikaati oli perustettu Puutoisessa syksyllä 1941. Sen komentajana toimi paatenelainen...

Pölkkykylä sijaitsi Ontajärvelle menevän tien varrella Pälgjärven pohjoisrannalla, jossa oli ollut ennen sotia metsätyöpunkti. Alueelle sijoittui RajaJP 6:n ja Osasto Muroleen esikunta sekä Rajapataljoonan 1. komppania kuin myös maineikas 14. Divisioonan sissiosasto, jota johti Mannerheim-ristin ritari luutnantti Eino Penttilä. JKu 2017.

Rajantakainen Repola liittyy läheisesti Suomen 1900-luvun historiaan muutamalla tavalla. Heimosotien aikaan vuosina 1918-1919 Repolan ja Porajärven kunnat tekivät päätöksen irtautua Neuvosto-Venäjästä ja liittyä Suomeen. Suomen joukot ottivat molemmat alueet suojelukseensa. Kuitenkin Tarton 1920 rauhansopimuksen perusteella kuntien tuli palautua osaksi Neuvosto-Venäjää. Täten...

Tästä risteyksestä Rukajärven kylään on 3 km. MKe 2015.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 10 eteni Rukajärven kylään 14.Divisioonan kärkenä 11.9.1941. Kylä oli autio ja polttamaton. Valtausparaati pidettiin kaksi päivää myöhemmin. Tällöin 14.D:n komentaja, eversti Erkki Raappana suoritti paraatijoukkojen katselmuksen ja piti puheen joukoille. Tätä seurasi kenttäpiispa Johannes Björklundin pitämä jumalanpalvelus....

14. Divisioonan miehet rakensivat komentajalleen majan divisioonan alueelle Tiiksan kylään Novinkajärven rannalle heti syyskuussa 1941. Se oli 50-vuotispäivälahja pidetylle komentajalle. Suunnittelutyöstä vastasi divisioonassa palvellut kajaanilainen arkkitehti Eino Pitkänen, joka on myöskin suunnitellut Marsalkka Mannerheimin metsästysmajan. Kun taistelut Suomen ja Neuvostoliiton...

Saarenpää (Šuarenpiä) on kylä Roukkulanjärven niemessä. Kylä syntyi 1600- luvulla ja sen perustaja Homa oli kotoisin Ilomantsista. Kylä kuului Repolan kyläkuntaan ja linnuntietä Repolaan on matkaa noin 24 km. Vuonna 1905 taloja oli Saarenpäässä 20 ja asukkaita 148. Kylässä oli koulu, joka ensin toimi Triihposen talossa, myöhemmin Jaakko Lukkasen talossa. Vuonna 1913 valmistui...

Segezhan lentokenttä oli jatkosodassa venäläisillä ahkerassa käytössä, suomalaiset koittivat sitä pommittaakin, mutta erittäin huonolla menestyksellä. Tällä hetkellä tuo ruohottunut ja pensastoa kasvava sorakenttä on edelleen "aktiiviluettelossa". Kentältä löytyi vanha vartija ja konttoristi elokuussa 2018. Kertoivat, että viimeinen kone nousi kentältä 1992, eikä sen...

Päämajan käsky 17.9.1941 pysäytti 14.Divisioonan hyökkäyksen ja siirryttiin asemasotavaiheeseen. Päätien molemmin puolin rakennettiin yhteensä 12 km pitkä kiinteä puolustuslinja. ”Sukellusvene” oli yksi tämän kiinteän linjan eteentyönnetyistä tukikohdista. Se sai nimensä sijaintipaikkansa metsäsaarekkeesta, joka oli sukellusveneen muotoinen. Tukikohta sijaitsi keskellä...

Pohjoisen suunnasta edennyt JR 10:n 13.Komppania miehitti vastusta kohtaamatta Särkijärven kylän 25.10.1941. Tammikuussa 1942 tässä kylässä varustettiin majuri Arnold Majewskin johtama kahden pataljoonan vahvuinen iskuosasto, joka toteutti Suomen sotahistorian laajimman kaukopartioiskun. Särkijärveltä osasto aloitti yli 100 kilometriä pitkän hiihtomarssinsa itäkoilliseen 14.1.1942,...

14. Divisioona poikkesi jatkosodan muista divisioonista siinä, että se oli suoraan Päämajan alainen yksikkö. Lisäksi 14. D:n miesvahvuus oli tavanomaista divisioonaa vahvempi vahvuuden ollessa divisioonan hyökkäysvaiheessa heinä-marraskuussa 1941 noin 21.000 miestä ja senkin jälkeen edelleen 15.000 miestä. Lottia Rukajärven suunnalla palveli noin 1.000 lottaa. Moniulotteisen ja...

Jatkosodan sytyttyä - 14. Divisioonan edetessä heinä-elokuussa -41 kohti Rukajärven suuntaa, jäi suomalaisten haltuun Tiiksjärven kaakkoispuolella sijaitseva, venäläisten valmiiksi raivaama lentokenttäalue. Kenttä saatiin vähin toimin omien maakoneiden käyttöön. Saapuvan laivueen päätehtäväksi oli määritelty tiedustelu- ja pommituslennot kolmella FO- koneella 14....

Rukajärven suunnan ainoat suomalaisten rakentamat betonibunkkerit sijaitsevat Koninmäen pohjoislaidalla Ontajoen länsireunalla kumpuilevassa kangasmaastossa noin kilometrin etäisyydellä päätien pohjoispuolella. Tämä betoninen tukikeskus valmistui kesäksi 1944 ja alueelta on löydetty ainakin kaksi betonista bunkkerirakennetta sekä muita muita kaivettuja kenttävarustuksia....

Ajaessaan takaa Kiimasjärveltä itäkaakkoon irtautunutta vihollista Osasto Seitamo (14.D) otti haltuunsa Tšolman kylän 4.8.1941. Kylän taloista oli poltettu kuusi. Polttamattomia taloja oli jäljellä 14. Jäljellä oli myös kolme saunaa, neljä aittaa ja paja. Samana iltana lähetettiin partio tiedustelemaan Lietmajärven kylää. Lietman kylään Tsolmasta oli kärrytie. Ennen...

Venäläisten muistomerkki Rukajärven rannassa niemellä

Jatkosodassa 14.D:n Kevyt Osasto 2:n pääosat pyöräilivät Repolasta tietä pohjoiskoilliseen ja saavuttivat Virran kylän 8.7.1941 illansuussa. Kylä taloineen todettiin tyhjäksi. Virransalmen silta oli räjäytetty. Osaston puolitoista komppaniaa eteni salmen itäpuolelle muutaman sata metriä, mutta koska konekivääri- ja tykistötukea ei ollut vielä saatavilla, joukko tuli lyödyksi...