Kohteet: Venäjä - Uhtua

Eldankajärvi sijaitsee 18 kilometriä Uhtuan keskustasta länsiluoteeseen ja on 6 kilometriä Jatkosodan rintamalinjalta maantien suunnassa länteen. Lyhyin reitti järven rantaan Uhtua-Vuonninen -maantieltä on 550 metriä (koordinaatin osoittamaan kohtaan). Sen voi kulkea jokseenkin kokonaan metsäkangasta myöten. Järvi on tullut tunnetuksi sota-aikana suosioon nousseesta laulusta...

Uhtualle Jyvälahden rantavarmistukseen Keski-Kuittijärven etelärannalle alueen tultua suomalaisten haltuun perustettiin kaksitoista kenttävartiota, joissa miehityksenä oli keskimäärin pari ryhmää ja tärkeimmissä paikoissa jokin raskas ase. Valmistuskaistan leveys oli lähes 20 kilometriä alkaen KV Arabiasta aina KV Kettuun Enonsuulle. 21.2 - 10.7.1942 aluetta vartioi 25. RajaJK....

Hevosenkengän synty Eversti Fagernäs antoi 31.7.1941 iltapäivällä käskyn hyökkäyksen suuntaamiseksi Suuren Kiiskijärven pohjoispuolitse. Lyhyen joukkojen järjestelyn jälkeen tuli JR 11:n (pois lukien II pataljoona) vahvistettuna Sissipataljoona 3:lla edetä Kiiskisjärven pohjois- ja itäpuolitse Uhtuan tielle, katkaista se sekä yhteistoiminnassa tällöin rintamassa lännestä...

Hämekosken silta on päässyt hieman huonoon kuntoon, heti sillan itäpuolella tien vieressä oli Leiri niminen tukikohta.

Jyvälahti (myös Jyvöälahti) on autioitunut kylä Karjalan tasavallan Kalevalan piirin Luusalmen kunnassa Venäjällä. Se sijaitsee Ylä-Kuittijärven Kotilahden rannalla 15 kilometriä Uhtualta lounaaseen. Jyvälahden kylä mainitaan Repolan pogostan valvontakirjassa vuonna 1679, jolloin siellä oli neljä taloa. Vuonna 1905 se kuului Uhtuan volostin eli kunnan Jyvälahden kyläkuntaan....

Jatkosodassa 3.Divisioonan puolustusvastuualueen Kenttävartio Ase sijaitsi 8 kilometriä Uhtuan taajamasta lounaaseen Keski-Kuittijärven vastarannan niemessä. Niemi on samaa hiekkaharjua ja -särkkää, joka kulkee Uhtuan Likopään kylänosasta Kormusniemestä lounaaseen. Rantakaista kenttävartioista vastasi Linnoituspataljoona 14. ja myöhemmin ainakin 25. Raja JK. Kenttävartio...

Kis-kis kukkulat ovat kukkuloita Itä-Karjalassa, Uhtuan (nyk. Kalevala) kaupunkityyppisestä taajamasta länteen. Kukkulat olivat jatkosodan ajan tärkeitä taistelupaikkoja. Kiskis-kukkuloista mainitaan nimeltä Muna ja Makkara. Kukkulat ovat lähellä tietä ja ovat säännöllisen matkailun kohteita. Paikalla sijaitsee muistomerkki. Tämä sijaitsee venäläisten puolustuslinjalla,...

Uhtuan taajamassa oleva Keski-Kuittijärveen työntyvä pitkä niemi, joka jatkuu kahden saaren jonona ja harjanne jatkuu järven etelärannalla. Erittäin luonnonkaunis paikka. Jatkosodan aikana venäläisillä oli voimakas miehitys niemellä sekä edessä olevassa Kormussaaressa sekä Välisaaressa, suomalaisilla oli taasen kenttävartiot järven etelärannalla. Katso kohde Kenttävartio Ase....

Varjossa honkien on lottakanttiini, sumppia keittävi, siell' lotta Lunkreeni. Tuossa Eldankajärven jää -laulun säkeistössä sumppia keittelevä naishahmo on muonituslotta Elsa Vanhala (os. Lampi; 1918-2016). Hän työskenteli lottana Sortavalan sotasairaalassa Talvisodan aikana ja edelleen linnoitustyömaalla Virolahdella välirauhan aikana. Jatkosodan alettua hän siirtyi Uhtuan...

Malviaisen kylä sijaitsi Malviaisenjärveen pistävässä niemessä. Jatkosodassa 6./JR 12 miehitti kylän 2.8.1941. Asemasotavaiheessa Malviainen oli Uhtuan rintaman selustaa 20 kilometrin päässä etulinjasta. Uhtualta Malviaisiin johtavan tien varrella oli useita suomalaisten yksiköiden paikkoja. ENa 2017.

3. Divisioonan komentajan eversti Uno Fagesnäsin komentopaikka sijaitsi kauniin Beloye ( Valkeajärvi ) järven pohjoisrannalla Uhtualla Malviaistentie varrella sen loppupäässä. Maasto on kaunista harjuista helppokulkuista kangasmetsää. Komentopaikalla on vieläkin kämpän takan pohja ja muutama betonipilari. Järven rannassa on vieläkin saunan jäänteet. JHe 2018.

Makkarakukkula tien varressa vasemmalla puolella hieman ennen Kis-kis kukkuloita. Alueella paljon juoksuhautoja nähtävissä JHe 2017.  

Jalkaväkirykmentti 32:n I Pataljoona ja rykmentin Jääkärijoukkue valtasivat Tetrivaaran maaston 29.-30.7.1941. Täten Ryhmä F:n eteneminen itään kohti Uhtuaa saattoi jatkua ilman sivustauhkaa. ENa 2017.

Jatkosodassa Ryhmä Fagernäsin (3.9.1941 alkaen 3.Divisioonan) tavoitteena oli saavuttaa Uhtuan kylä, josta tarkoituksena oli jatkaa Muurmannin radalle Vienan Kemiin. Hyökkäys kuitenkin juuttui Uhtuan luoteis-, länsi- ja lounaispuolelle puolikaaren muotoiseksi rintamaksi elokuun 1941 aikana, eikä kylään asti koskaan päästy. Uhtuaa puolustaneen puna-armeijan 54.Jalkaväkidivisioonan...

Uhtuanjoki muodosta erittäin luonnonkauniin suvannon, jonka itäranta nousee korkealle mäelle ja harjanne on hienoa hiekkaa. Suosittu retkeilykohde paikkakuntalaisille ja miksei muillekin. JHe 2017.

Uhtuan rintaman Jatkosodan aikainen venäläinen sotilaslentokenttä sijaitsi reilut kaksi kilometriä Uhtuan taajamasta luoteeseen. Kentän laskualueen laajuus oli 800 m x 90-230 m; pääsuunta NWW-SEE. Kentän pinta oli kanervan sitomaa hiekkaa. Sodan jälkeen vanhan kentän itäpäästä alkaen on tehty lounaan suuntaan uusi 700-metrinen kiitotie, joka on asvaltoitu. Tämän...

Venäläisten ja suomalaisten puolustusasemien jäänteitä Uhtuan joen molemmin puolin. MKe 2014