Kohteet: Venäjä - Salla

Jatkosodassa Luftwaffen käytössä oli Alakurtin lentokenttä, jonka saksalaiset kunnostivat käyttöönsä edettyään Vermanjoelle parinkymmenen kilometrin päähän kentästä itään. Alakurtti kuului Sallan pitäjään, ja kylä sijaitsee 60 kilometriä nykyiseltä valtakunnanrajalta itään. Luftwaffe luopui kentästä syyskuussa 1944. II maailmasodan jälkeen Neuvostoliitto...

Talvisodan jälkeen rakennettu Kemijärven – Sallan välinen hylätty rata.

Kairalan sillan itäpuolella oleva venäläisten muistomerkki, alueella on myös taisteluasemien jäänteitä.

Kairalan ja Mikkolan kapeikoissa taisteltiin joulukuussa 1939, heinä- ja elokuussa 1941 ja syyskuussa 1944. Erillinen pataljoona 25 ei kyennyt pysäyttämään jään yli hyökänneen ylivoimaisen puna-armeijan etenemistä järvilinjan länsipuolella olleissa asemissaan 7.12.1939. Neuvostoliittolainen 104. Divisioona oli vahvasti linnoitetuissa taisteluasemissa...

Kelsinkäläisen tunturin laelle pudonneen venäläisen hävittäjän jäännökset. Ammuttu alas 9.7.1941 ensimmäisten sotaviikkojen aikana saksalaisten Stugien toimesta. Kone oli matalalla saadessaan osuman ja venäläinen pilotti hyppäsi koneesta mutta varjo paloi ja majuri syöksyi maahan katkaisten selkärankansa alaraajoen halvaantuessa. Suomalainen lääkäri näki näki koneen...

Kelsinkäisellä, nykyisen Venäjän puolella, sijaitsi suomalaisten ensimmäiset puolustusasemat talvisodassa. Ylimääräisten harjoitusten aikana ennen talvisotaa suomalaiset rakensivat alueelle puolustuskeskuksen. Suomalainen Er.P. 17, "Sallan pataljoona", avasi talvisodassa tulen tietä pitkin marssivia neuvostojoukkoja vastaan 2.12.1939 tällä paikalla. Suomalaistappiot Kelsinkäisessä...

Saksalaisen kenttähautausmaa, tänne on haudattu suuri osa Sallan ja Kiestingin suunnan saksalaisten kaatuneista. PAi 2016

Saksalaisten hyökkäyksen pysähdyttyä Vermanjoelle syyskuussa 1941 perustettiin saksalaisarmeijakunnan komentopaikka Alakurttiin Tuntsajoen varrelle. Se toimi siellä vetäytymiseen saakka 1944. Alueella sijaitsi mm. erilaiset esikuntarakennukset ja majoitusparakit, ruokalat, varastotilat, ajoneuvosuojat, sauna, vankileiri ja esikunnan ympärille rakennettuja puolustusasemia. Lähde...

Jatkosodan aikana saksalaiset perustivat kaatuneille sotilailleen hautausmaan Alakurttiin. Hautausmaan vainajat on siirretty vanhan Sallan saksalaisten sotilaiden hautausmaalle ja nykyisin paikka on soranottopaikkana. JHe 2018.

Neuvostoliiton sankari Spekovin hauta, hän kaatui talvisodan ns. Aatsingin taistelussa.

Talvisodan tulenavauspaikka ( Er.P.17) kilometritolppa 40/9, konekiväärit olivat asemissa tien eteläpuolella.

Talvisodassa ja uudelleen jatkosodassa Neuvostoliitolle menetetyn Sallan alueen mukana rajan taakse jäi yhdeksän sallalaista kylää, joista Sallan entinen kirkonkylä oli yksi. Kirkonkylän asukkaat siirrettiin pääasiassa Tuohikylän, Vallovaaran ja Kurijoen kyliin nykyisessä Sallassa. Tienviitta eri kohteille.

Paikka on Sallan vanhan kirkon hautausmaalla. Vanhan Sallan kirkkomaalla sijaitsee Sallan entisen kirkon rauniot, sankarihautausmaa, sankarivainajien muistomerkki ja vakaumuksensa puolesta 1918 kaatuneiden muistomerkki. Syyskuussa 1942 siirrettiin Rovaniemeltä ja Kemijärveltä talvisodan sankarivainajat tänne hautausmaalle. Sankarivainajia haudattu kaikkiaan n. 220. Sankarivainajien...

Suomen valtakunnan entinen raja. Tien varressa kivikasa ja alakurttilaisen lääkärin Elena Lapunetsin muistokivi. Rajalinja etelään päin erottuu vaaran rinteessä.

Paikalle on haudattu noin 1000 venäläisten kaatunutta.

Paikalla on Vermajoen taistelu muistomerkki (venäläisten pystyttämä) ja taulut jotka kertoo taistelun kulusta. Lähellä on venäläisten etulinjan juoksuhautoja ja bunkkereita tien molemmin puolin.