Kohteet: Venäjä - Petsamo

Laitos säästyi tuhoilta talvisodassa, mutta saksalaiset tuhosivat laitoksen vetäytyessään Petsamosta Lapin sodan aikana syksyllä 1944. Sotien jälkeen Neuvostoliitto vaati aluetta vuokrattavaksi 1946 ja se osti sen lyhentämällä saksalaissaataviaan Suomesta. MKe 2014/2022

Liinahamarin matkailumaja (Liinahamarin hotelli) oli merkittävä, Thure Hellströmin suunnittelema klassistinen rakennus, joka avattiin vuonna 1932 Petsamossa Jäämeren rannalla, mutta se tuhoutui Talvisodassa. Hotelli korjattiin välirauhan aikana. Hotelli oli tärkeä pysähdyspaikka Jäämerentien varrella ja tarjosi majoitusta sekä ravintolapalveluita, ennen kuin sen kohtalo...

Alueella on paljon vielä näkyvissä olevia rakennelmia. MKe 2014

Alueella on paljon saksalaisten tekemiä linnoitteita. Tässä linkki alueen taisteluihin   https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&opi=89978449&url=https://journal.fi/ta/article/view/47389/13264&ved=2ahUKEwiavujs_YWSAxXCUFUIHUeCNWYQFnoECBcQAQ&usg=AOvVaw0Phbz9h_EgBOhFBB4tQV0W MKe 2014

Petsamon luostari on ortodoksinen luostari Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä. Vuosina 1920–1944 luostari kuului Suomeen. Petsamon luostarin historiaan kuuluu kolme eri toimintakautta: Luostari perustettiin 1530-luvulla, mutta toiminta katkesi sen hävittämiseen vuonna 1589. Uudelleen luostaritoiminta Petsamossa alkoi 1886 päättyen käytännössä evakuointiin...

Nautsi oli Suomeen vuosina 1920-1944 kuuluneen Petsamon kunnan läntisin kylä. Sen koillispuolella sijaitsi saksalaisten Jatkosodan aikana rakentama varakenttä, jonka laskualueen laajuus oli 1600 m x 80 m. Pääsuunta NE-SW, ei käytössä nykyisin. ENa ja THA 2016

Nikkelin kaupungissa olevalla monumentilla on oma tarinansa, kivi oli alunperin pystytetty Petsamon Suomeen liitämisen muistoksi 1939 Tarton rauhansopimuksen seurauksena.  Kivi on nyt Suuren isämaallisen sodan muistomerkki. Kivi oli alun perin Alaluostarin luona, alkuperäinen paikka oli 69.522118, 31.166366, sen paikalla on nyt joku toinen monumentti. Onneksi Venäjällä osataan...

Saksalaisnen rannikkotykki asemassa, kaikkiaan patteri eli 4 kpl 150 mm tykkejä. MKe 2014/2022

Suonikylän  vaiheen  jälkeen  osaston uudeksi päätukikohdaksi  tuli  Luttojoen varrella sijaitseva Atslem, jonne esikunta  siirtyi 16.4.1942. Atslem sijaitsi Luttojoen varrella noin 60 km linnuntietä Raja-Joosepista. Alue oli  kuin luonnon muovaama linnoitus. Luttojoessa on Atslemin kohdalla mutka, joten joki  suojasi tukikohtaa etelän ja lännen suunnilta. Tukikohta-alue...

Saksalaisten kenttähautausmaa Petsamossa, haudattu noin 10.000 sankaria. Hautausmaan koko noin 4-5 hehtaaria. MKe ja JHe 2014/2022

Paikka on ns. Tornetin tien varressa, saksalaiset rakensivat tämän tien Norjan puolelta Litsajoelle huoltotieksi. Litsaan kulki myös köysirata, pituus lähes 50 km. MKe 2014

Tämä saatta olla myös venäläisten tekemä bunkkeri. MKe 2014  

Tien A138 varrella, Titovkan kylän kohdalla olevan huoltoaseman ja kahvilan yhteydessä on infotaulu saksalaisten 1942 rakentamasta köysiradasta. Läheisen kukkulan laella, n. 150 m päässä, pisteen osoittamassa paikassa on näkyvissä pari radan pylvästä. Ohessa myös linkki josta näkyy infotaulu ja paikalla oleva "museovaunu" jossa on paikallista sotaromua. Museovaunun vasemmalla...

  Salmijärven lentokenttä sijaitsi 12 kilometriä Petsamon Kolosjoen nikkelikylästä lounaaseen. Kentän laskualueen laajuus oli 1300 m x 220 m. Kenttä oli hiekka- ja turvepintainen, ja se oli valmistunut ennen Talvisotaa. Sodan aikana venäläiset hävittäjät käyttivät sitä välilaskupaikkana. Jatkosodassa Salmijärvi oli saksalaisjoukkojen tärkein lentokenttä...

Rajalinja kulki Korvatunturilta Kalastaja saarentoon. Rajaa hakattaessa tuli pieni vahinko, linja alkoi kaartua liiaksi itään päin. Tarina ei kerro kumpi osapuoli virheen huomasi. MKe 2014

Venäläisten muistomerkki on Petsamon kylän keskustassa, sijaitsee saksalaisen hautausmaan sisällä. Hautausmalle haudattu kaikkiaan noin 12.000 soturia. MKe 2014.

Petsamon Yläluostarin lentokenttä valmistui juuri ennen Talvisotaa marraskuussa 1939. Se sijaitsi Yläluostarista 3 kilometriä lounaaseen. Kentän maaperä oli soraa ja hiekkaa. Laskualueen laajuus oli 1500 m x 300 m (suunnassa NNE-SSW) ja 1500 m x 300 m (suunnassa E-W). Kenttä soveltui käyttöön kaikille konetyypeille. Kelirikkoaika oli välillä toukokuun loppu - kesäkuun...