Kohteet: Venäjä - Karjalan kannas itä
Ilmavoimien lenttokenttäkortisto v 1942 tuntee paikan Humalaisten pakkolaskupaikkana. Syynä lienee kentän pehmeys, joka mainitaan lentokenttäkortiston kortin selitteessä. THa 2016
Avaa kohteen tiedot
Pihlaisen hylätty ohjustukikohta on melko tarkalleen entisen Pihlaisen kylän kohdalla. Alueella on ainakin viisi noin 20 metriä syviä siiloja, ajoneuvosuojia ja muuta nyt jo hajoamassa olevaa petoni rakennetta. Alueella on säilytetty kymmeniä jollei peräti sataa erilaista sotilasajoneuvoa. Paikka muistuttaa ”Kylmän sodan” varustelukierteestä entisessä...
Avaa kohteen tiedot
JR 1 muistomerkki Lempaalassa kirkonmäellä. Lempaalan vanha kirkko on rakennettu 1764 ja purettu 1935. Vanhan kirkon paikalla järven rannassa on puretun kirkon alkuperäinen risti. Hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 1 hyökkäsi Lempaalaan ja otti vastatakseen alueen puolustuksesta aina vuoteen 1943 saakka. JR 1 perinnekilta pystytti 2005 muistolaatan kirkonmäelle. Lempaalanjärven...
Avaa kohteen tiedot
Kirkko on tyhjillään, hautausmaalta löytyy Vapaussodan hautoja ja muistomerkki. Hautausmaa on tien toisella puolella. Vanhat kuvat elokuulta 1941. Me 2014.
Avaa kohteen tiedot
Kiviniemen kasarmi on yksi ehkä parhaiten säilynyt suomalaisten 30-luvulla rakentama kasarmi. Se on edelleen alkuperäisessä käytössä, joten sinne ei pääse normaalein keinoin tutustumaan. Komea rakennus näkyy Räisälä – Kiviniemi tielle Valkjärven yli. Erikoista on se että kasarmin rakennukset on merkitty vuoden 1938 peruskarttoihin, yleensä ei varuskuntia ole merkitty...
Avaa kohteen tiedot
Kiviniemen sillan eteläpuolella, tien rautatien välissä sijaitsee muinaislinna (skanssi). Linnan alkuperästä ,on ristiriitaista tietoa. Toisaalla eräät lähteet kertovat linnoitteen rakentajiksi ruotsalaiset Kaarle X aikana 1650-luvun lopulla, toisaalla venäläiset lähteet mainitsevat rakennusajankohdaksi 1710, Pietari Suuren ajan. Linnan vallitukset ovat useita metrejä...
Avaa kohteen tiedot
Kiviniemi muodosti Vuoksen - Suvannon välille noin 500 metriä pitkän ja 80 metriä leveän kapeikon, jossa rantakorkeus vaihteli 6 - 10 metrin välillä. Vesi virtasi Kiviniemen läpi voimakkaasti. Virtauksen ja maastonmuotojen johdosta Kiviniemessä ylimenon mahdollisti ainoastaan rautatiesillan ja maantiesillan käyttö. Sulkulinnake sijoitettiin noin 200 metriä maantiesillasta...
Avaa kohteen tiedot
Kevyt kaksitykkinen patteri sijaitsi Konevitsan saaren kaakkoisimmassa nimessä. Niemestä esiintyy kartoissa sekä nimi Kiviluoto että Kivisaari. Raskas, vuonna 1919 rakennettu patteri sijaitsi toisella niemekkeellä noin 300 metriä kevyestä patterista itään. Sekä raskaan että kevyen patterin perussuunta oli suurin piirtein eteläkaakko. Niemien päihin sijoitettujen patterien...
Avaa kohteen tiedot
Konevitsan Jumalansynnyttäjän syntymän luostari on Laatokan Konevitsan saarella, sielä sijaitseva ortodoksinen munkkiluostari. Luostarin perusti vuonna 1393 pyhittäjä Arseni Konevitsalainen. Luostarin toiminta oli Neuvostoliiton aikana pitkään lamaantuneena, mutta on sittemmin elpynyt Venäjän ortodoksisen kirkon luostarina. Viimeiset sodat katkaisivat uudelleen luostarin...
Avaa kohteen tiedot
Pohjoispatterin alueen nimi puolestaan on Pohjoinen. Laakea, männikköä kasvava Konevitsan saari ei muutenkaan näytä nimien antajia suuremmin innoittaneen. Nykyään Konevitsan Pohjoispatterille pääsee mainiosti joko kulkemalla luostarilta noin viiden kilometrin matkan saaren länsirantaa seurailevaa hyväkuntoista tietä. Tie kulkee läpi kauniin mäntymetsän ohi...
Avaa kohteen tiedot
Aivan Käkisalmen luterilaisen kirkon vieressä on sankarihauta. Siihen on haudattu 130 käkisalmelaista ja 44 Käkisalmen mlk:sta talvi- ja jatkosodassa kaatunutta sotilasta. Muistomerkkien lupamenettely kesti yli viisi vuotta. Lopulta lupa heltisi ja sankarihaudalle päästiin pystyttämään neljään kerrokseen ladottuja kiviä, päällimmäisenä teräksestä tehty risti....
Avaa kohteen tiedot
Entisen Metsäpirtin kirkkomaan pohjoiskulmassa on Aarno Karimon suunnittelema Lahjoitusmaantalonpoikien vapautumisen muistomerkki, joka säästyi neuvostoaikana. Muistomerkki on lähellä entistä kirkkoa. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Suomalaisen kulttuurihistorian yksi merkittävimmistä kulttuurin tallentaja oli Larin Paraske. Alkuperäinen nimi oli Paraske Nikitini. Hän syntyi 8.tammikuuta 1834 Lempaalan Vaskelassa, kuoli 3.tammikuuta 1904. Hänet haudattiin Palkealan kylän hautausmaalle. Palkealan vanha hautausmaa on nykyisen Zamostyen kylän lähellä (entinen Riikola). Hautausmaa ei ole enää käytössä,...
Avaa kohteen tiedot
Vuonna 1917 vaihtoi Laurola taas omistajaa, kun Paerschit möivät sen viipurilaiselle johtaja E. Richardtille, mutta tämä taas puolestaan myi kartanon 1919 viipurilaiselle konsuli Julius Starckjohannille, joka antoi sen poikansa, agronomi Walter Starckjohannin hoitoon. Hänen tilanhoidostaan antaa majuri K. Grigorkoff seuraavan positiivisen kuvan: "Agronomi W. Starckjohann,...
Avaa kohteen tiedot
Kirkkomaa on uusiokäytössä, kirkon portinpylväät ovat tallella. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Murikanniemi sijaitsee runsaat kolme kilometriä Käkisalmen kaupungista koilliseen. 1930-luvulla rakennetulta Waldhoffin selluloosatehtaan alueelta on Murikkaan matkaa runsas kilometri. Itse Murikanniemi on vain vähäinen pullistuma Laatokan rannassa. Alue on 1930-luvulla kasvanut matalaa sekametsää.Murikan kevyen patterin 75 mm:n tykit kuljetettiin paikalle jo ennen juhannusta 1918....
Avaa kohteen tiedot
Mustaniemen rannikkolinnake, rakennettu 1920. Selvitettäessä Mustaniemen patterin rakentamisessa tapahtuneita laiminlyöntejä totesi maanomistaja eikki Vuohelainen: ”[...] omistamalleni maalle Pyhäjärven pitäjän Pyhäkylässä on O/Y Granit rakentanut Mustaniemen tykistöpatterin ilman että minulta on kysytty sanallakaan ja ilman että mitään pakkoluovutusta ahi sen...
Avaa kohteen tiedot
Noisniemen sulkulinnake oli itäisen Suvannon pohjoisrannalla, paikassa jossa vanha Vuoksi erkanee Suvannosta ja virtaa jo muinaiset voimansa menettäneenä miltei Pohjoiseen laskien Laatokkaan Käkisalmessa. Itse niemi on laaja ja hiekkarantainen. Noisniemen tykkikorsun aseistuksena oli kaksi 57/48 No-tykkiä. Toisen ampumasuunta oli itään, toisen länteen. Ampumasektorit olivat...
Avaa kohteen tiedot
Oravanniemessä Vuoksi oli kapeimmillaan ja sieltä toimi lossiyhteys Vuoksen yli. Oravanniemen kohdalta pääpuolustusasema jatkui Vuoksen ylittäen lounaaseen kohti Muolaalta ja Summaa. Oravanniemen alueelta johti tieura pohjoiseen, mikä mahdollisti hyökkäyksen jatkamisen puolustajan selustaan ylimenon jälkeen. Oravanniemen maastonmuodot tarjosivat hyvät edellytykset...
Avaa kohteen tiedot
Hautausmaa on paikallisten käytössä. Entisen kellotapulin paikka on ympäröity valkoisella lauta-aidalla. Vanhan kirkon kivijalka on osittain jäljellä. Hautausmaalla on kaksi muistomerkkiä, joista viimeisin on pystytetty vuonna 2001. Hautausmaan yhteydessä on sotilashautausmaa. Kirkkoa vastapäätä on lahjoitusmaanomistajien muistomerkki ja järven rantaan mentäessä tulee...
Avaa kohteen tiedot
Lahjoitusmaa eli donaatio tarkoittaa sitä aluetta asukkaineen (talot, kylät, pitäjät), jonka hallitsija oli lahjoittanut palkkioksi suosikilleen. Lahjoitusmaaisäntä eli donataari sai periä veroja alueellaan asuvilta talonpojilta ja teettää heillä työpalveluksia. Näin itsenäiset talolliset joutuivat vuokraviljelijöiksi omille mailleen. Järjestelmä oli voimassa lähinnä...
Avaa kohteen tiedot
Rajajoen uusi ja vanhan sillan jäänteet ATa 2021
Avaa kohteen tiedot
Kirkon paikan on vallannut kulttuuritalo. Vanhan ja uuden hautausmaan yhteydessä on sotilashautausmaa. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Sisällissodan aikana käytiin pakenevien punaisten ja valkoisten väillä ankara taistelu tässä laaksossa. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Ristikivi sijaitsee Raja- ja Saija jokien latvojen välisellä kannaksella, rajan maastomerkkinä. Sattumoisin tai ei, se osuu kartasta katsoen täsmälleen Karjalan Kannaksen puoliväliin Laatokan ja Suomenlahden suhteen kuten Päiväkivikin. Siiranmäestä sinne on matkaa kymmenisen kilometriä, joten poiketkaa ihmeessä Ristikivelläkin. Ristikivi sijaitsee korpitaipaleella pitkän suoran...
Avaa kohteen tiedot
Toimii nykyään kerhohuoneena. Me 2014.
Avaa kohteen tiedot
Paikka on nykyistä kunnantaloa vastapäätä olevassa metsikössä. Vasemmalla oleva sankarihautojen muistomerkki oli pitkään Losevossa erään hotellin rapunpielessä. Vanha hautausmaa ( perstettu 1865 ) sijaitsee Pyhäjärvelle menevän tien varrella toisella puolella kuin kirkko. Kirkkomaan hautausmaalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1993 kirkon entisille rappusille. Hautausmaan...
Avaa kohteen tiedot
Sortanlahdessa toimi talvisodan aikana Kannaksen Lohkon esikunta. Tukikohtaa suojasi lähipuolustusosasto, jonka pääaseistuksena olivat Tulliniemeen ja Polvananniemeen sijoitetut kevyet kenttätykkijaokset. Kantaman ja ampumasektoreiden puolesta Sortanlahden satama-alueelle olisivat tarpeen vaatiessa pystyneet ampumaan Konevitsan molemmat kuuden tuuman rannikkopatterit. Myös...
Avaa kohteen tiedot
Tiurilan kartano on toiminut sairaalana ja kunnalliskotina. Maat kuuluivat Starckjohannin suvulle. Kartanon maat lunastettiin talonpoikien ostettaviksi 1876–1900 Suomen valtion hankintoina. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Mustaniemen alueen hylätty tulenjohtotorni. Asutuksen reunassa. (Paikka varmistamatta). MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Kirkon portaat ja muistomerkki. MKe 2014.
Avaa kohteen tiedot
Vuoksela sijaitsee keskeisellä kannaksella. Vuokselan kunnassa oli vuonna 1939 vajaa kolmetuhatta asukasta. Itse kunta perustettiin 1914, kunnallinen toiminta alkoi vasta 1917 alussa. Vuokselan kirkko valmistui Virkkilän Lammasniemeen vuonna 1929, rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis. Vuokselan kirkon viereen on haudattu 12 vapaussodan sankarivainajaa ja...
Avaa kohteen tiedot