Kohteet: Venäjä - Sortavala

Helylä on reilun 3 000 asukkaan taajama kuusi kilometriä Sortavalan pohjoispuolella. Taajaman kupeessa on Sortavalan lentokenttä. Valtatie pohjoisesta kulkee Helylän läpi ja ylittää Tohmajoen. Jokisiltaa on viimeksi peruskorjattu vuonna 2011. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 7.Divisioonan joukot etenivät rajalta nopeasti Helylään Tohmajoen pohjoisrannalle heinäkuussa 1941....

Sota-aikana Helylän kentän laskualueen laajuus oli 1000 m x 250-300 m. Pääsuunta NW-SE. Kentän pinta oli savea, mikä pehmeni keväisin kelirikkoaikana. Koneiden naamiointi toteutettiin kentän länsipuolelle metsän sisään. HLeLv 26 käytti kenttää muun muassa pakkolaskukenttänä taisteluissaan Aunuksen rintamalla kesällä 1944. Kentältä on matkaa Helylän rautatiepysäkille...

Sortavalan Karjalansilta valmistui vuonna 1932, ja se oli tuon ajan insinööritaidon mestariluomus. Jatkosodassa elokuun alkupuoliskolla 1941 osa venäläisistä joukoista oli saarrettu Sortavalan keskustaan. Saarretut olivat panostaneet Karjalansillan koko pituudelta, ja silta oli tarkoitus räjäyttää sopivalla hetkellä. Kirkkaana kuutamoyönä 12.-13.8. Pioneeripataljoona...

Jatkosodan 7.Divisioona aloitti Sortavalan valtaustaistelun Karmalansalmen ylimenolla elokuussa 1941. Ylimeno valmennettiin ja harjoiteltiin hyvin. Voimakkaan tykistövalmistelun ja savutuksen jälkeen divisioonan II/JR 30 ensimmäisessä portaassa ja I/JR 30 toisessa portaassa ylittivät salmen 10.8. aamulla. H-hetkellä ensiportaan 4K:n taistelijat pioneerien avustamina kantoivat...

Suomen ilmavoimien yksi ensimmäisistää vesikoneille tarkoitettu tukikohta Sortavalan kaupungista noin 4,5 kilometriä etelään. Nykyään pahasti rempallaan, ainoastaan vieressä oleva upseerikerho on korjattu. MK

Kuhavuorelta avautuvat näkymät Sortavalan keskustaan ja Laatokan pohjoisrannikon jylhin maisemiin. Aikaisemmin vuorella oli myös näköalatorni, jonka perustus on edelleen löydettävissä (koordinaatti). Jatkosodassa 7.Divisioonan II/JR 30 valtasi Kuhavuoren 11.8.1941, ja sen pst-, kk- ja krh-joukkueet ryhmittyivät vuorella asemiin tukeakseen Sortavalan kaupungin haltuunottoa, joka...

Kun Sortavala sijaitsi Suomeen 1812–1940 kuuluneella alueella, järjestettiin laulujuhlat 1896, 1906, 1926 ja 1935. Laulujuhlista 1926 valmistettiin äänetön lyhyt dokumenttielokuva Sortavalan laulujuhlat, mutta on sittemmin kadonnut. 

Arkkitehti Jakob Ahrenbergin suunnittelema Sortavalan Lyseo valmistui vuonna 1901. Talvisodan pommituksissa rakennus sai osumia ja vaurioitui. ENa 2017.

Paasonvuori on yksi Laatokan pohjoisrannikon linnavuorista. Vuorella sijaitsi aikoinaan ortodoksinen kirkko, johon nimi "paaso" (spuassu) viittaa. Jatkosodan elokuussa 1941 vihollinen oli asemissaan Paasonvuorella ja hallitsi tulellaan Sortavalan pohjoista sisääntulotietä. Tässä tilanteessa 7.Divisioonan joukkoihin kuulunut majuri Kaarle Castrenin III/JR 30 marssi Karmalansalmen kautta...

Rakennus toimi aikoinaan tylsämielisten hoitolaitoksena Sortavalan Vaalialassa. Merkittävimpiä suomalaisen radiotiedustelun saavutuksia ovat muun muassa Kannaksen suurhyökkäyksen selville saaminen etukäteen sekä Talin–Ihantalan taistelun radiotiedustelun mestarinäyte. Sotien aikana suomalainen radiotiedustelu kasvoi komppaniasta pataljoonan suuruiseksi. Päämajan...

Runonlaulajapatsas, joka kuvaa karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, paljastettiin Kalevalan 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1935. Tuon pronssisen patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Alpo Sailo, ja sen jalusta on läheisestä Riekkalansaaresta louhittua graniittia. Vaikka patsaan ympärillä on rytissyt sekä Talvi- että Jatkosodassa, patsas on säilynyt ehjänä ja...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Rytyn kylän valtasivat 23.7.1941 III/JR 9 (7.D) hyökkäämällä idästä ja JR 37 (19.D) etenemällä pohjoisesta maantien suunnassa. Näin suomalaisten eteneminen neuvostoliittolaisen 168.Jalkaväkidivisioonan sivustaan ja selustaan pakotti sen irtautumaan vahvasti linnoitetusta Ruskealan puolustusasemasta. Lännen puolella joukoistamme JR 58 (19.D) oli...

Talvisodassa Sortavalaa pommitettiin ensimmäisen kerran 20.12.1939 ja toisen kerran viisi päivää myöhemmin. Tammikuussa 1940 pommeja satoi taivaalta kaupunkiin 22. päivä. Kuitenkin nelihenkinen puna-armeijan ylipäällikön päämaja (Stalin, Voroshilov, Kuznetsov, Shaposhnikov) oli yleisesti hyvin tyytymätön retkeen Suomen työtätekevien vapautamiseksi ja erityisesti...

Rakennus on säilynyt sodista ja on nyt Venäjän valtion suojeluksessa. MK

On ilmeisesti vieläkin samassa käytössä. MK

Kauppatorilla järjestettiin Sortavalan kaupungin takaisinvaltaamisen vuosipäiväparaateja Jatkosodan aikana. Kolmiomuotoinen torialue on muutettu puistoksi 1970-luvulla. ENa 2017.

Sortavalan Raatihuone on valmistunut vuonna 1885. Tämä puurakennus säästyi tuholta Talvi- ja Jatkosodan aikana. Raatihuoneen lipputankoon nousi Suomen lippu kaupungin takaisinvaltaamisen merkiksi 15.8.1941 iltapäivällä. Viime vuosina rakennuksessa on toiminut kirjasto. Vuonna 2015 Gogolevin säätiö teki Sortavalan kaupungin kanssa sopimuksen rakennuksen siirtymisestä...

Vuosina 1893-94 valmistunut Karjalan rata yhdisti Sortavalan toisaalta Viipuriin ja toisaalta Joensuuhun, mikä avasi kokonaan uuden sivun Sortavalan ja Laatokan Karjalan historiassa. Jatkosodassa Syvärin ja Maaselän rintamilta siirrettiin Sortavalan rautatieaseman kautta Karjalan Kannakselle kesäkuussa 1944 muun muassa 20.Pr, 4.D, 6.D, 11.D ja 17.D laittamaan sulku vihollisen...

Sortavalan sankarihauta-alue sijaitsee Kirkkopuistossa, joka on entisen luterilaisen kirkon mäen juurella. Paikalla on vuonna 1993 pystytetty muistoristi, jonka jalustaan muuratussa kuparisäiliössä ovat 452:n sankarivainajan nimet. ENa 2017.

Sortavalan sillan kupeessa oleva Seurahuone on tyylikäs suomalainen rakennusperintökohde. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli tämän vuonna 1938 valmistuneen rakennuksen, jota pidetään suomalaisen funktionalismin mestariteoksena, ja eräitä sen alkuperäisiä interiöörejä on säilynyt. näihin päiviin asti.Arkkitehti Onni Tarjanne suunnitteli sen vuonna 1909. Vuonna 1938 Erkki...

Muistomerkkipaaden teksti: Ei pelkuruutta, petturuutta povi tuntenut sen joukon, joka kummun yöhön taas on astunut, ja vapauttas Isänmaa, jos konsa uhataan, me nousemme, ja kanssamme taas nousee Suomenmaa! 1918. Muistomerkki sijaitsee suomalaisella hautausmaalla, joka on kilometrin verran kaupungin keskustasta pohjoiseen. ENa 2017.

Sortavalan Yleinen sairaala sijaitsi Kuhavuoren juurella eteläpuolella. Rakennus valmistui vuonna 1901. Sen suunnitteli arkkitehti Magnus Schjerfbeck. Hän oli taiteilija Helene Schjerfbeckin veli. Rakennus oli viimeksi Venäjän puolustusministeriön käytössä. Se siirtyi Sortavalan kaupungin hallinnoitavaksi 2010-luvun alussa ja jäi samalla tyhjilleen, ilman käyttöä. Tällöin...

Tohtori Winterin huvila sijaitsee Laatokan rannalla 8 km. päässä Sortavalasta ja 64 km päässä Värtsilän rajanylityspaikasta. Päärakennus oli rakennettu v. 1909 arkkitehti Eliel Saarisen suunnitelman mukaan.  Talon ympärillä istutettiin aikoinaan kaunis puisto.  Nykyisin Winterin huvila toimii museona  ja alueelta löytyy myös lomakylä joka on laadukas. Haku netistä...

Sortavalan keskustassa suomenaikaisesta arkkitehtuurista ovat hyvinä esimerkkeinä 1900-luvun alussa tehdyt koulurakennukset: Tyttökoulu ja Lyseo. Arkkitehti Jakob Ahrenbergin suunnittelema Tyttökoulu valmistui vuonna 1911. Rakennuksen tunnuspiirre ovat sen länsikulman kolmiomuotoiset harjat. Talvisodan pommituksissa rakennus kärsi vain vähäisiä vaurioita. Myöskään taistelu...

Muistomerkki sijaitsee valtatieltä Rytyn asemalle erkanevan tien haarassa. 168.Jalkaväkidivisioona perustettiin reserviläisistä syyskuussa 1939. Talvisodassa se hyökkäsi Salmin suunnasta Laatokan rantatietä luoteeseen. Joukkomme pysäyttivät divisioonan etenemisen ja sulkivat sen kahdeksi kuukaudeksi Kitelän mottiin tammi-maaliskuussa 1940. Jatkosodassa 168.Divisioona...