Kohteet: Venäjä - Taipale

Alcazar on aivan Taipaleenjokeen laskevan Mustaojan suussa oli vahvasti rakennettu avoasema - miehistösuojan päällä oli jykevä katto. Neuvostojoukot valtasivat sen joulukuun puolessavälissä 1939. Tukikohta oli alun alkaen rakennettu väärään paikkaan suhteessa talvisodan pääasemaan, Mannerheim linjaan. Matkaa sille kertyi 600 metriä ainoan linkin oltua yksinäinen yhdyshauta ja...

Haavisto korsu, komppanian päälliköiden korsu, joka sai nimensä jouluaattona 1939 kaatuneesta JR 23:n reservin luutnatti Haavistosta. Kempin rykmentin III/JR 21:n, luutnatti Jorma Rannan päälliköimä 8. komppania otti rintamavastuun luutnatti Paavo Palhon miehiltä 1.3.1940. Tunti vaihdon jälkeen tuli kolme 152 mm kranaattia kahden vaurioittaessa korsua pahasti ja kolmannen ollessa...

Sakkolan tasalla Suvannon virtaus oli heikompaa. Erityisesti talvioloissa, vesistöjen jäätyessä, alueen tärkeys korostui. Sakkolan alueelle, Suvannon eteläpuolelle, johti etelästä kaksi tieuraa, jotka yhdistyivät Sudenrannassa. Tieurat mahdollistivat joukkojen keskittämisen tälle alueelle, mikäli hyökkääjä toteaisi Vuoksen ylittämisen muualla mahdottomaksi....

Talvisodan aikana käytettiin tätä hiekkakuoppaa joukkosidonta paikkana ja joukkojen lepoon. Kohde tunsi nimen Hiekkakuoppakorsu. Keväällä 2013 käytäessä paikalla ”joku” taho oli tehnyt paikalla mittavia kaivauksia? MKe 2014.

Kemppi osallistui talvisodan taisteluihin Jalkaväkirykmentti 21:n komentajana Tapaleessa.  Jyväshovi oli Kempin rakennuttama kaksiosainen korsu, joka valmistui jouluksi 1939 ja johon Kemppi muutti tammikuun puolessavälin. Erään "kärhämän" jälkeen vieressä olevan korsun nimeksi tuli "käpälämäki". Komentokorsut 2 kpl on kumpareen laella, jotka korvasivat aikaisemmin...

Paikka on aivan Laatokan rannassa. Järisevänniemi sijaitsee Taipaleen jokisuusta tarkalleen neljä kilometriä pohjoiseen. MKe 2014.

Kaarnejoen patteri on keskellä metsää, sinne kulkeminen on vaikeutunut vuosi vuodelta. Entinen tykkitie on suljettu Taipaleen puoleisesta päästä, paikalle voi päästä Taipaleen kylän kautta tai Koverojan risteyksestä. Kohdistus on 2 Cannet tykin asemaan. Talvisodassa puna-armeija etsi kiivaasti patteria, koska patteri ampui 6 tuumaisilla ja oli lunnollista, että se jossain...

Kekinniemen sulkulinnaketta kutsuttiin läheisen kylän mukaan myös Keljan linnakkeeksi. Myös nimeä Kekkilänniemi käytettiin. Kuten Patoniemeenkin, sijoitettiin Kekinniemeen neljä 57/26 Kaponier-tykkiä. Ampumasuunnat olivat myös täällä kahdella itään, kahdella länteen. Ankarasti tulitettu sulkulinnake jäi talvisodan jälkeen verraten ehjäksi. Välirauhan aikana asemat...

Muistomerkki tulee vastaan Haparaisten kylän jälkeen Vilakkalaan mentäessä. MKe 2014.

Perinteinen tapa, kun käydään paikalla, nostellaan kiviä ympäröivän aidan päälle. Paikka löytyi vasta 90-luvun alussa. Täällä oli juhlallinen paljastustilaisuus elokuussa 1996. Haudattu 126 tuntematonta suomalista soturia. MKe 2014.

Yrjö Jylhän runossaan mainitsema kaivo on juuri tässä. Kaivo sijaitsee Kirvesmäen puolustuslinjan takana lähellä "Piilopirttiä" ja polkua. Kuusessa on maalattu iso K-kirjain kuten näkyy. Kaivon partaalle menetyi sotamies Erkki Kujala Virroilta 10.3.1940. Kuvat Tuomas Huovinen. Yrjö Jylhä; Kaivo-runo kokoelmasta Kiirastuli vuodelta 1941: Talvipäivä puolessa on vasta,...

Jatkosodan aikana lentokenttää käytti Le.Lv.  26. THa 2016

Taipaleen Linnakankaalla sijaitsee muinaislinna (skanssi). Linnan alkuperästä on ristiriitaista tietoa. Toisaalla eräät lähteet kertovat linnoitteen rakentajiksi ruotsalaiset Kaarle X aikana 1650- luvun lopulla, toisaalla venäläiset lähteet mainitsevat rakennusajankohdaksi 1710, Pietari Suuren ajan. Linnan vallitukset ovat useita metrejä korkeat.  THa2016

6.12.1939 Kemppi sai käskyn tehtävänään vastaisku Koukunniemeen ja työntää vihollinen pois joen pohjoispuolelta. Tehtävän sai I/JR 30 joka siirtyi Kirvesmäkeen 7.12 aamuyöllä. Pataljoona kokoontui Kirvesmäen juurelle hv-kaivannon eteen ryhmittyen siten, että 1.K ( Östelä ) oli oikealla Suvannon rannala, 2.K ( Jylhä ) oli keskellä ja 3.K ( Veijo ) vasemmalla. Miehet olivat...

Niittykasematti Taipaleen Terenttilässä tuli kuuluisaksi Talvisodan aikana, paikka oli huonosti valittu Kaarnejoen puron läheisyyteen. Vesi nousi helposti bunkkeriin. MKe 2014.

Tähän kiviaitaan saakka Nuuttilan pellolla päättyi 7.12.1939 klo 12.30 Yrjö Jylhän 2.K vastahyökkäys, joka vaati suunnattomat menetykset, varsinkin soinilaisia kaatui 21 miestä. Paikalle tuleen 1. pataljoonan majuri Jaakko Sohlon käskystä aloitettiin vetäytyminen takaisin pp-linjalle. Lisätietoja kohteesta Läämäki Taipale. Kiviaita on painunut syvälle ajan saatossa, noin...

Itä-Kannaksen pääpuolustusasema määritettiin jo vuonna 1919. Uhanalaisimmat Vuoksen-Suvannon -linjan ylimenokohdat todettiin olevan Oravanniemessä, Kiviniemessä, Sakkolassa ja Taipaleessa. Patonimen sulkulinnake oli kaksikerroksinen. Yläkerroksessa sijaitsi tykit ja ampumatarvikkeet. Alakerroksessa oli majoitustilat sekä tykkien miehistölle että puolustukseen ryhmittyvän...

Petäjärven lentokenttä sijaitsi Sakkolan kunnan eteläosassa. Kentän laskualueen laajuus oli 1000 m x 250 m, ja pääsuunta W-E. Pinta nurmetettua peltoa, joka oli käyttökelpoinen kevyille ja keskiraskaille koneille kuivana aikana. Sirpalesuojia oli kymmenen. Henkilökunnan ja lentäjien majoitustilat olivat parakeissa ja läheisissä taloissa. Petäjärven rautatieasemalle oli...

Sakkolan lentokenttä rakennettiin 1930-luvulla, ja sen laskualueen laajuus oli 1050 m x 780 m. Pääsuunta oli W-E. Kentän pinta oli kanervan sitomaa soraa, ja näin se soveltui keveille ja keskiraskaille koneillemme. Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto laajensi kenttää, ja sen betonisen kiitotien pituus on 2,5 kilometriä nykyisin. Kentästä käytetään nimitystä Gromovon...

Sankarihauta on muutama sata metriä kirkolta itään. Paikalle on haudattu myös saksalaisia ja italialaisia sotilaita. Nämä osallistuivat Laatokalla tehtyyn torpedovene hyökkäykseen tarkoituksena häiritä tai vallata Laatokan yksi majakkasaari. Yritys epäonnistui, ne kaatuneet jotka saatiin mukaan, haudattiin tänne Pyhäjärvelle. MKe 2016.

Kapean, noin puoli kilometriä pitkän niemen eteläpuolella on poukama ja hyvä luonnonsatama. Suomen kaudella niemen päässä oli loisto. Loistolta kaakkoon kaartui runsaat parisataa metriä pitkä aallonmurtaja. Saunaniemessä oli ennen sotia merivartioasema. Venepartiointia 110 kilometriä pitkällä vesirajalla Saunaniemen ja Salmin välillä jatkettiin ennen talvisotaa viimeiseen...

Sillan Patteristo oli Jyväskylässä perustettu KTR  7 (KTR10) I patteristo. Se sai nimensä patteriston komentajan, silloin kapteeni, myöhemmin everstiluutnantti, Tauno Siltasen mukaan. Se tuki tulellaan Taipaleen lohkolla taistelleita JR 30/21 (Kemppi) ja JR 23 (Laurila) taitelua ampumatarvikkeiden sallimissa rajoissa. Patteriston kaikkien pattereiden tykkien paikat on...

Muistomerkin paikka on kansakoulua vastapäätä olevan Sikiöniemen tilan mailla. Muistomerkki jää aivan nykyisen lentokentän viereen. Tänne on haudattu vain murto osa talvisodassa kaatuneista venäläisistä. Kuva otettu mustomerkiltä suoraan etelään ”Lasse lentäjä” on venyttänyt kenttää Terenttilän aukiolla. Lentäjä Lasse on todennäköisesti torpannut...

Tarinan mukaan paikka olisi ollut alkuperäisen kenttähautausmaan paikalla, näin asia ei ole. Risti on edelleenkin samalla paikalla, aita on muutettu kiertämään ristiä, joten ristille pääsee edelleen. Muutos on tehty paikallisten toimesta, kiitos ! MKe 2014.

Ukkolan navetta Kirvesmäessä on ainut edes osittain säilynyt raunio, rakennuksen aivan vieressä on YH- aikana rakennettu maapenkka panssariesteeksi. JHe 2014.

Tulenjohtotorni on ihme kyllä pysynyt pystyssä näihin päiviin asti. Kierreportaat on hyödynnetty ajan saatossa johonkin muualle. Torni rakennettu 1930-luvun puolessa välin. Paikka on aivan Ylläppään niemen kärjessä. MKe 2015.