Kohteet: Venäjä - Karjalan kannas etelä

Koordinaatit:   60.2218274, 29.1817474 (Jäppilä) 60.1958145, 29.0236473 (Seivästö) Patteri on yksi kolmesta Jatkosodan aikaisesta rautatiepattereista. Muut olivat 2.RautatPtri Laatokan itärannalla (SSHS:n sotahistoriallinen kohde nro 009090015)  ja 3. RautatPtri Hangossa (perustettu vasta 1943). Patteri kuului Rannikkotykistorykmentti 2:een (RTR 2)...

Vapaaherratar Ruth Margareta Munck (s.12.elokuuta 1886 k.30.syyskuuta 1976) oli aikoinaan Jääkäripataljoona 27:n toinen naispuolinen sairaanhoitaja. Tätä perua hän toimi JP 27 miesten hyväksi. Jääkäripataljoonassa palvelleet vammautuneet ja 30-luvun laman myötä elämänotteensa menettäneet jääkärit tarvitsivat jotain tukea ja apua. Ruth Munck osti Kuolemanjärven kunnasta...

Nykyinen Pietari-Käkisalmi-Sortavalatie A-121 tie ylittää Jatkosodan etulinja tasan. Alueella mm kuuluisa Muna tukikohta. Venäläinen etulinjan muistomerkki vanhan tien vieressä pisteessä: 60.344258, 30.2790928. THa 2016. Sijainti:  60.3455851, 30.2817321 (Suomalaisten etulinja tasa) 60.3439714, 30.2822471 (Venäläinen etulinja tasa)

Vuonna 1931 Kellomäellä sijainnut Polkupyöröpataljoona 1 pystytti Joutselän taistelun muistomerkki Joutselkään Mainilan ja Kuokkalan teiden risteykseen. Muistomerkin sisään kätkettiin sinetöity rasia, missä oli ajankohdan rahoja, sanomalehtiä ja valokuvia, joukossa Juhana Skytän tyttären Alma Karjalaisen perheen valokuva ja henkilötiedot.  Muistomerkki...

Jukkolan raskaan rannikkopatterin aseistuksena oli 3 kpl 152/45 CR rannikotykkejä. THa2016

Jäppilän rautatiepysäkin lähellä, Rajajoelle menevän rautatien ja Ylisjärven etäläpuolella, noin 5 kilometriä Suomenlahden rannikolta Seivästöltä koilliseen, oli venäläisten Kelohongan kankaalle välirauhan aikana rakentama lentokenttä. Muodoltaan soikeahkon heikkapohjaisen kenttäalueen halkaisija oli noin 1200 metriä. Pääsuunta oli pohjois-etelä, kiitotien leveys 250...

Kirkon runko uhmaa aikaa omalla paikallaan. Kanneljärvi 1941.09.28  Kanneljärven kirkonkylä on täysin tuhottu, mutta kaunis kirkko on säilynyt. Ovet ja ikkunat ovat tosin rikki, samoin on sisustus pahoin turmeltu, sillä kirkkoa ovat venäläiset käyttäneet jonkinlaisena viljavarastonaan, mutta suhteellisen pienin korjauksin saadaan temppeli jälleen käyttökuntoon....

Kirkkomaalla on havaittavissa kirkon perustuksia, sekä hautausmaan kiviaidan kiviä. Jäljellä ovat myös hautausmaan pääportin rappuset ja betonivaletut portinpylväät. Hautausmaa on paikallisten käytössä.   Hautausmaalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1993. Hautausmaan yhteydessä on sotilashautausmaa. Teksti Karjalan Liitto 2018.

Halilan keuhkotautiparantola palveli keuhkotautia sairastavia potilaita ympäri Suomea. Rakennus otettiin käyttöön vuonna 1920. Kesällä -44 JR1 rippeet koottiin tänne täydennettäväksi. MKe 2014.

Kivennapa sijaitsee 60 kilometriä Pietarista ja 75 kilometriä Viipurista kannaksen kumpuilevassa maastossa. Korkeimmalla mäellä on aikojen saatossa ollut 7 kirkkoa. Kuudes kirkko perustettiin 1808, suomalaiset polttivat kirkon talvisodan alussa perääntyessään Karjalan kannaksella. Seitsemäs ja viimeinen kirkko rakennettiin 1943 entisen kirkon paikalle, sen alullepanija oli...

Kirkko on tuhoutunut jo sotien aikana ja hautausmaa myöhemmin. Alueella toimii pietarilaisten lasten kesäleiri ja alue on suljettu ja vartioitu. Hautausmaalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1995. Kirkosta ei ole muuta jäljellä kuin muistokivi. MKe 2014.

Uusikirkko on tunnettu Lintulan lehtikuusimetsästä, joka aikanaan oli Suomen suurin lehtikuusikko. Metsä istutettiin 1700-luvulla Pietari Suuren aloitteesta laivanrakennuspuun tuottamiseksi. Metsän istutti lohko kerrallaan saksalainen tilanhoitaja Fockel Argangelista tuoduista siemenistä v. 1738 lähtien. GE 2014.

Nykykuvassa Luostarin päärakennus joka on ainoa joka oli säilynyt ehjänä ulkohuonerakennuksia lukuunottamatta. Lintula 1941.08.30 Luostari purettiin 2010, vain osia kivijalasta on vielä näkyvissä. MKe 2014.

Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut, Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Neljä päivää myöhemmin alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Neuvostoliiton mukaan 26. marraskuuta 1939 sen alueella sijaitsevassa Mainilan...

Suomalainen Niemenhovin kartano on kauniilla paikalla järven rannalla. Koko alue on tuhottu. Entinen Niemenhovin kartano oli ehjä ja käytössä vielä 1990-luvun alussa. Rakennuksesta piti tulla majoitusliike ja sitä suositeltiin suomalaisillekin. Sitten jotakin meni pahasti pieleen. MKe 2014.

Yksi niistä harvoista kartanoista joka on vieläkin käytössä. MKe 2014.

Patterin kalustona oli 152/45 kalusro kevääseen 1944 saakka, jonka jälkeen asemat miehitti 1. MtRtPtri Jatkosodassa Puumalan raskaan rannikkopatterin tuli ylsi Kronstadtin suomalasia Terijoen alueella tulittaneisiin Tootlebenin ja Obrytsevin linnakkeisiin. Tämän vuoksi se oli jatkuvasti venäläisten tykkitulen ja ilmahyökkäysten kohteena. THa 2016

Vemmelsuussa sijainneen Rakkauden hauta. Luonnonkaunispaikka oli kolmekymmenluvulla Kannaksen kuuluisimpia matkailukohteita sekä talvi- ja jatkosodan kiivaimpien taistelujen paikka. Kirkko ja muistomerkki ovat raunioina, mutta kuitenkin merkitty. MKe 2014. Taustaa Rakkauden Haudalle Julkaistu Terjokkoisessa 2/2008 - Rakkauden hauta / Tuovi Paju En ollut kymmenien...

Seivästön rannikkopatterin kalustona oli 2 kpl 152/45 C rannikkotykkiä. Asemat rakennettiin 1920 luvulla. Seivästön tykkien asemat ovat jääneet uusien rakennusten alle. Läheisyydessä sijaitsee Seivästön (Stirsuddenin) majakka.THa2016

Entisen Lavolan pysäkiltä jonkin matkaa kaakkoon löytyy suomalaisten jatkosodan aikana käytössä ollut lentokenttä. MKe 2014.

Edith Irene Södergran (s. 4. huhtikuuta 1892 Pietari – 24. kesäkuuta 1923 Raivola, Kivennapa) oli suomenruotsalainen runoilija. Hän on kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia runoilijoita. MKe 2014.

Kartano on täysin kadonnut, paikalla on joitain venäläisten tekemiä rakennuksia. MKe 2014.