Kohteet: Venäjä - Laatokan pohj.ranta

Puna-armeijan 34.Kevyt Hyökkäysvaunuprikaati tuhoutui kokonaan Laatokan Karjalan Talvisodan taisteluissa. Prikaati oli tukemassa 18.Jalkaväkidivisioonaa, ja sen komentaja, kenraali Kondratjev kaatui Itä-Lemetin motin purkautuessa helmikuun lopussa 1940. Näissä mottitaisteluissa vallattujen neuvostovaunujen myötä Suomen panssarijoukkojen kalusto moninkertaistui, ja Jatkosodan...

Elisenvaaran pommitus 20.6.1944 oli neuvostoilmavoimien yritys katkaista suomalaisten tärkeä yhteys Kannakselle. Kannaksen suurhyökkäyksen alettua 9.6, suomalaiset siirsivät 3 divisioonaa muutamia muita yhtymiä Syväriltä, Petroskoista (Äänislinna) ja Karkumäestä Elisenvaaran kautta (4.D, 6.D, 11. D osia ja 20. Prikaati). 4. D ehti Kannakselle ennen pommitusta. Muut yhtymät tulvat...

Heinäsenmaa ven.: (Ostrov Heinäsenmaa) eli (Ostrov Suri). Heinäsenmaan kuuden tuuman patterin louhintatyöt aloitettiin vuonna 1919. Tykit kuljetettiin saareen jo aikaisin keväällä samana vuonna. Vuoden 1921 aikana patterille asennettiin ensimmäinen tykki sekä rakennettiin kasarmi ja asuntoja. Kesällä 1923 asennettiin paikalleen patterin toinen tykki. Patterille jätettiin...

Harlun pitäjään kuulunut Hiidenselkä on kylä kohdassa, jossa Jänisjoki laskee Laatokkaan. Kylä oli vuosisatoja sitten kalastajien ja kauppamiesten tärkeä tukikohta, kun aavalta Laatokalta pääsi helposti suojaisaan rantakylään, ja matkaa saattoi siitä jatkaa Jänisjokea pitkin Jänisjärvelle ja edelleen pohjoiseen muualle Itä-Suomeen. Jänisjoki oli myös eräs...

Hiitolan sankarihautausmaa sijaitsee ns. vanhan hautausmaan yhteydessä. Tänne on haudattu vuoden 1918 kaatuneita 16 sekä 144 talvi- ja 157 jatkosodan sankarivainajaa. Sankarihaudat ovat jääneet täysin venäläisten hautojen alle. Hautausmaalta löytyy vielä 1920 paljastetun Pekka Halosen suunnitteleman patsaan jalusta, itse metallinen kannelta soittava tyttöpatsas on Noormarkun...

Hiitolanmäelle vetäytyi Mantsinsaaresta Härkämäen patteri, 2 kpl 152/45-C, kesällä 1944 THa2016

Selkeän painopisteen muodostaneen 7.Divisioonan hyökkäys lähti vastustamattomasti liikkeelle Tohmajärveltä 10.7.1941 kello 17. Jalkaväkirykmentit 51 ja 30 mursivat vihollisen lujan rajapuolustuksen ja vyöryttivät hyökkäystä 10 km Tohmajärvi-Pälkjärvi -maantien suunnassa eteenpäin. Sitten toisessa portaassa edennyt Jalkaväkirykmentti 9 vaihtoi divisioonan hyökkäyksen...

Sankarihautausmaan muistomerkkinä on lappeellaan oleva graniittinen risti Impilahden kylässä. ENa 2016.

Ajan saatossa muistomerkki on kokenut kovia. Kerran siitä oli poistettu tekstiä, ja välillä sitä on yritetty kuljettaa pois paikoiltaan. Kuitenkin, muistomerkki on nykyisin alkuperäisellä paikallaan. Poistetut tekstit on palautettu. Paadessa ovat kolmentoista kaatuneen nimet ja teksti: Suomen vapaussota 1918 Kunnia kaatuneille! Impilahden suojeluskunta Kohde...

Impiniemessä toimi Rannikkotykiston tulehjohtopaikka, se palveli 1944 erityisesti Hiitolanmäelle Mantsin saaresta vedettyä 152 mm Canet-patteria. THa2016.

Käkisalmen linnan pysäköintialueella on kaksi tela-alustaista panssaria. Maanpinnan tasolla on ISU-152-rynnäkkötykki. Se oli panssaroitu, etupäässä jalkaväen tukitehtäviin ja vihollisen panssarivaunujen tuhoamiseen tarkoitettu suorasuuntaustykki. Painoa sillä on 46 tonnia ja aseistuksena 152 millimetrin kanuuna. Näitä vaunuja oli Kannaksella kesällä 1944. Yksi...

Jaakkima oli 8500 asukkaan pitäjä. Nimensä se oli saanut Jaakko De la Gardien (1583-1652) mukaan. Hän oli pitänyt 1600-luvun alkupuolella monta vuotta sotilasleiriään mäellä, josta alettiin käyttää nimeä Jaakonvaara. Sana jalostui Jaakkimaksi. Pitäjän punatiilinen kirkko valmistui Lahdenpohjan kauppalan kupeelle vuonna 1851. Sinne mahtui 3000 sanankuulijaa. Kirkon suunnittelijana...

JR7 valtasi Lahdenpohjan kauppalan 8.8.1941. Eversti Armas Kempin johtama JR 7 eteni 7.8.1941 klo 19.00 alkaen Ihalasta Jaakkiman aseman kautta Lahdenpohjan kauppalan länsipuoleisille kukkuloille kohtaamatta merkittävää vastarintaa. Lahdenpohjassa olevat vihollisjoukot eivät ilmeisesti olleet saaneet mitään tietoa JR7:n etenemisestä. I pataljoona pääsi kauppalan laitamille Ison...

Sankarihautausmaa sijaitsee Jaakkiman kirkon länsinurkalla. Samassa kohdassa on Jaakkiman Vapaussodan muistomerkki. ENa 2017.

Jatkosodan heinäkuussa Jänisjokilinjalta länteen irtautuneen vihollisen saartamista mottiin Kirjavalahdella edisti ratkaisevasti II/JR 9:n toteuttama maantien katkaisu ja miinoittaminen Järventauksen tienhaarassa Sortavalan pohjoispuolella 23.7.1941 iltapäivällä. Tuolloin pataljoonan 4K saapui paikkaan metsiä myöten pohjoisesta ja varmisti tienhaaran maaston. ENa 2017.

Koko Lahdenpohjan tukikohta oli sotien aikana suojattu merimiinoittein. Aikanaan myös Kelpän patteri Sorolansaaren itärannalla suojasi Lahdenpohjaan johtavaa väylää. Tässä kohdin suojaava saaristo päättyy ja Karjalan meri aukeaa. Kelppään sijoitettiin vuonna 1921 kevyt 2-tykkinen 75 mm:n patteri. Tykit tuotiin Kelppään Valamosta, Rautaveräjän patterilta. Tykkiasemien...

Kerisyrjä on suurehko mäki ja kylä, jonka alueella II/KTR 4 toimi heinäkuussa 1941 Jalkaväkirykmentti 8:n tukipatteristona, kun rykmentti oli asemissaan Jänisjoen itärannalla rintamasuunta länteen. Mäen juurella, lännenpuoleisilla peltoaukealla, sijaitsi Läskelän lentokenttä. ENa 2017.

Kurkijoella ehti olla kaikkiaan kolme luterilaista kirkkoa. Niistä viimeisin puurakenteinen valmistui vuonna 1880. Kirkko jäi Talvisodan jälkeen ehjänä paikalleen ja esineistöä pelastettiin huomattava määrä. Takaisin tultua huomattiin neuvostolaisten muuttaneen kirkon elokuvateatteriksi ja tanssipaikaksi. Kirkko kunnostettiin ja keväällä 1944 arkkipiispa Ilmari Salomies...

Kurkijoen kirkon viereen on haudattu 37 vapaussodan/sisällissodan sankarivainajaa. Kivipylväs nostettiin paikalleen 5.10.1991, juhannuksena 1997 muistomerkkiin kuulunut risti löytyi ja saatettiin paikalleen. Talvi- ja jatkosodan 148 sankarivainajaa haudattiin Vapaussodan patsaan takana olevalle alueelle. MKe 2018.

Lars Sonck piirsi huvilan veljelleen Karl Johan Sonckille vuonna 1915, rakennus on nyt yksityiskäytössä. 

Lentokenttä oli soikea hiekka-aukea ja sijaitsi kaupungin luoteispuolella. Laskualueen laajuus oli 1400 m x noin 300 m; pääsuunta N-S. Kenttä oli pinnaltaan nurmea eteläosassa ja hiekkaa pohjoisosassa. Varsinaisia lentokonehalleja ei ollut. Sirpalesuojia oli 22 kpl. Talvisodassa kentältä lensi LeR 1 LLv 14. Rykmentin kalustona oli Fokker CX, Fokker C.V-, Ripon- ja Junkers W...

Käkisalmen uutta luterilaista kirkkoa alettiin suunnitella jo vuonna 1904, kun vanhan korjaamista pidettiin liian kalliina. Rahoitusongelmat ja tonttiin liittyvät ongelmat johtivat kuitenkin siihen että kirkon rakentamiseen päästiin vasta 1929. Kirkkoa varten ehdittiin tilata neljät eri piirustukset ennen kuin rakennustyöt alkoivat. Ensimmäiset piirustukset tilattiin Josef...

7.Divisioonan joukkojen hyökkäyksen vyöryessä reippain vedoin kohti Sortavalaa heinäkuussa 1941 vihollinen oli pakotettu varautumaan partisaanisodankäyntiin, ja se pyrki jättämään pieniä radioryhmiä niille alueille, jotka se todennäköisesti menettäisi. Eräs tällainen radioryhmä paljastui Kirjavalahdella Kärpäsenmäen maastosta 24.7., ja sen paljastumisesta II/JR 9:n...

Laatokan koillisnurkkaan syntyi ns. Kitilän suurmotti, kun venäläisen 168.Jalkaväkidivisioonan tärkein huoltomaantie katkaistiin selustassa Koirinojan kosken tienhaarassa tammikuun 1940 alkupuoliskolla, ja kun suomalaisjoukot miehittivät motin etelä- ja kaakkoispuolella sijaitsevat saaret. Tällöin vihollinen pyrki huoltamaan joukkojaan saarten välistä jääteitse, ja...

Paimionsaari miehitettiin tammikuun 1940 puolivälin jälkeen osana Kitilän suurmotin saartamista eteläpuolelta. Saari oli osa neljän saaren muodostamaa operatiivista kokonaisuutta, joka toimi motin sinettinä (Vuoratsu, Paimion-, Petäjä- ja Maksimansaari). Kun vihollisen jalkaväen hyökkäykset saarten valtaamiseksi eivät millään onnistuneet, muuttui sen taktiikka, ja saaria...

Kun Laatokka jäätyi tammikuun 1940 puolivälissä, suomalaisjoukot miehittivät Kitilän suurmotin etelä-kaakkoispuolella olevat saaret: Maksiman-, Petäjä- ja Paimionsaaren sekä Vuoratsun. Saarten merkitys motin ulommaisena sinettinä oli tärkeä, koska näin liikenne mottiin oli kontrolloitavissa paremmin. Suomalaiset ryhmittivät noin yhden komppanian vahvuiset joukot per saari....

Suomussalmen taistelujen jälkeen Laatokan Karjalaan siirtyneen Jalkaväkirykmentti 64:n 8.K hyökkäsi idästä Laatokan rantaan ja valtasi Salmin rajavartioston Pitkärannan kasarmien maaston 18.1.1940. Komppania levitti kaistaansa kilometrin verran eteläkaakkoon rautatien ja maantien risteykseen. Tämä sotatoimen seurauksena alkoi muodostua kasarmien pohjoispuolelle Konnunkylän motti,...

Vuoratsun saari on oikeastaan lähes 70 metriä korkea vuori meren keskellä, ja tästä tulee sen karjalankielinen nimi, joka tarkoittaa samaa kuin vuorinen. Talvisodassa Laatokan jäädyttyä suomalaisjoukot miehittivät Kitilän suurmotin eteläpuolella sijaitsevat saaret tammikuun 1940 puolivälissä. Saarten miehityksenä oli aluksi pikakivääreillä vahvennettuja...

Venäjän Laatokan Laivasto-osasto kunniaksi on Rautalahdelle maantienvarren kalliolle pystytetty sotamuistomerkki, sillä Laivasto-osasto pelasti tuholta venäläisen 168.Divisioonan joukot Jatkosodan elokuussa 1941. Jatkosodan alkaessa 168.Divisioona puolusti Laatokan pohjoispuolista rintamaa suomalaista 7.Divisioonaa ja 19.Divisioonaa vastaan. Reilua kuukautta myöhemmin divisioonaa...

Rauhalan kartanon entinen huoltorakennus.

Sisä-Suomesta Lahdenpohjaan johti rautatieyhteys, jota pitkin Laatokalle tai sieltä pois voitiin siirtää erilaisia aluksia ja materiaaleja. Jatkosodassa Suomen Laatokan Rannikkoprikaatin joukkoja päätettiin vahvistaa, ja kesällä 1942 Lahdenpohjaan saapui rautatiekuljetuksena italialaisia MAS-torpedoveneitä ja saksalaisia Siebel-taistelulauttoja. Nämä osallistuivat Laatokan...

Jatkosodan aikana rakennettu rannikkotykistön tulenjohtotorni THa 2016

Muistomerkki on pystytetty lento-onnettomuuden uhrien muistoksi. Onnettomuudessa 26. elokuuta 1937 Fokkerit FO-67 ja FO-73 törmäsivät ilmassa toisiinsa Käkisalmella ilma-ammuntaharjoituksissa. Kaikki neljä miehistön jäsentä kuolivat.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jääkäripataljoona 2 eteni Leppäsyrjän kylään ja varmisti sen 15.7.1941. Tämän jälkeen JR 8 marssi 16.7. Jalovaarasta Leppäsyrjän kautta etelään Impilahdelle, mistä jatkoi edelleen länteen Läskelään Jänisjoen itärannan varmistukseen. Leppäsyrjässä pidettiin Aunuksen Radion perustava kokous 18.8.1941. Radiosta tuli Karjalan...

Lumivaaran kirkko rakennettiin korkealle kalliolle ja vihittiin käyttöön vuonna1935. Sinne mahtui 720 henkeä. Kirkko on tyypiltään pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä on kahdeksankulmainen torni. Tornissa on yhä paikoillaan kirkonkello. Kirkon vieressä on lumivaaralaisten sankarihautausmaa. ENa 2017.

Sankarihautausmaa sijaitsee Lumivaaran kirkon vieressä. Lumivaaran sankarihautan on haudattu talvisodassa 16 ja jatkosodassa 88 sankarivainajaa, siis yhteensä 104. Valkoiset sankariristit ja pieni muistokivi tekstilaattoineen ovat paikan merkkinä. ENa 2017.

Läskelän lentokenttä sijaitsi 3,5 km Läskelän kylän kaakkoispuolella, Sortavala-Petroskoi -maantien pohjoispuolella ja tiensuuntaisena. Laskualueen laajuus oli 940 m x 220 m, pääsuunta O-W. Kentän pinta oli savea, mikä aiheutti sen, ettei kenttää voitu käyttää kelirikkoaikana noin 20.4. - 10.5. Kuivana aikana kentän pinta hieman pölisi, mutta soveltui muuten hyvin...

Vuolaasti virtaavan Jänisjoen ylitse on kaksi maantiesiltaa, joista toinen on Läskelässä ja toinen Hämekoskella. Jatkosodan alussa vihollinen räjäytti Läskelän sillan viivyttääkseen joukkojemme etenemistä. Pioneeripataljoona 35 rakensi kohtaan ensin polkusillan Jänisjoen yli. Elokuun alussa 1941 saatiin korjatuksi varsinainen maantiesilta. Viimeksi tätä siltaa on...

Lentokenttä sijaitsi Sortavalasta 28 kilometriä länteen. Kentän laskualueen laajuus oli 1800 m x 800 m; pääsuunta E-W. Maaperä kantavaa hiekkakangasta, ja kenttä sopikin kaikille konetyypeillemme. Lentokonehalleja oli yksi. Kenttähenkilökunnan ja lentäjien käytössä oli majoitustiloina neljä taloa kentän eteläpuolella. Lähimmälle rautatieasemalle Nivaan oli matkaa 13...

Läskelän–Pitkänrannan radan rakentaminen aloitettiin 2. tammikuuta 1929. Rataan rakennettiin Mäkikylän kohdalle kallioleikkaus, jossa jo suunnitteluvaiheessa otettiin huomioon Puolustusvoimien tarpeet. Talvisodan aikana kallioleikkauksessa oli Laatokan Meripuolustukseen kuuluneen rautatiepatterin tuliasemat ja siellä oli suojassa myös ajoittain sairaalajuna. THa 2016.

Ylläppään niemi sijaitsee seitsemän kilometriä Järisevänniemestä pohjoiseen. Matkaa Taipaleen jokisuuhun Ylläppäänniemeltä on 11 kilometriä. Niemi on ulkomuodoltaan täsmälleen samanlainen kuin etelämpänä oleva Järisevänniemi. Ainoastaan mittasuhteet ovat toiset: Ylläppääniemi on noin kilometrin pituinen ja myös suunnilleen kilometrin levyinen. 1930-luvun kartan mukaan...

Pientilavaltaisessa Karjalassa oli lahjoitusmaakauden jälkeenkin joukko hoveiksi kutsuttuja kartanoita, joiden omistajat olivat suomalaisia. Sortavalan vanhoihin kauppiassukuihin lukeutuneet Oskar ja Vera Nissinen rakensivat oman hovinsa alusta lähtien menestyväksi suurtilaksi. Asiaan kuului myös osallistuminen maataloudelliseen yhteistoimintaan, jopa valtiopäiville. Karjalaisesta...

Koulu sijaitsee Nivan entisen rautatieaseman lähellä. Paikalle löytää kun ajaa Lahdenpohjasta noin 9 kilometriä Sortavalaan päin. Tie kääntyy vasemmalle kohti Nivan asemaa, matkaa tulee noin 7 kilometriä. Koulu valmistui juuri ennen sotaa ja ihme kyllä pysynyt pystyssä. Sitä tuskin on neuvostovallan kaaduttua käytetty mihinkään tarkoitukseen.

Vesimatka maailman kauneimpaan saaristoon alkaa Lahdenpohjan vuonomaista saaristoväylää pitkin. Kilometrien matkalla molemmin puolin väylää avautuu männikköistä, vesirajassaan lehtimetsää kasvavaa saaristoa lahdelmineen. Laatokan puolustajien tykkilautat tukeutuivat näiden saarten suojaan. Oiton saari näkyy kahdeksan kilometrin saaristomatkan jälkeen oikealla. Aikanaan...

Heinäkuun puolivälissä 1941 7.Divisioonan hyökkäys jyräsi eteenpäin pitkin Jänisjärven länsirantaa. Divisioona mursi vihollisen vahvasti varustamat asemat Alalammen ja Jänisjärven välisellä Kontio-Leppälahden kannaksella perinpohjin ja jatkoi muodostamallaan taisteluosastolla vihollisen takaa-ajoa Hämekosken ja Harlun suuntaan. Taisteluosaston yhtenä joukkona toimi...

Jatkosodan vetäytymisvaiheessa käytetyt Rannikkotykistön asemat. Kalustona 2 kpl 76/VK-04.  Saari nykyisin matkailukäytössä. Saaren satama mahdollistaa suurten kiinnittymisen Pelloitsaaren rantaan. THa2016

Vanha ja uusi kirkko ovat lähes samalla paikalla. Hautausmaa sijaitsee erillään. Me 2014.

Aunuksen radan osuus Läskelä-Pitkäranta avattiin yleiselle liikenteelle syksyllä 1932. Talvisodassa Pitkärannan taajama ja asema jäivät uuden rajan taa. Jatkosodan heinäkuussa 1941 suomalaisjoukkojen edettyä alueelle saatiin ratapihalta haltuun kuusi puna-armeijan junaa, jotka olivat täynnä kaikenlaista tavaraa, mm. ammuksia ja elintarvikkeita. Kaltevalla ratapihalla osa...

Ennen sotia teollisuustaajama Pitkäranta kuului Impilahden kunnan alueeseen. Paikkakunnalla on pitkä teollinen historia, sillä siellä on ollut louhoksia, joista saatu muun muassa rautaa, tinaa, kuparia ja hopeaa, sekä sahoja, lasitehdas, punamultatehdas ja sellutehdas. Viime mainittu on rakennettu vuonna 1921. Talvisodassa puna-armeijan joukot valtasivat 10.12.1939 Pitkärannan,...

Brittiläinen Vickers-Armstrongin 6 Ton Tank Type B oli aikoinaan edistyksellinen panssarikonstruktio. Neuvostoliitto osti näitä kuusitonnisia tankkeja vuonna 1930 ja havaitsi ne sen verran hyviksi, että osti kohta valmistuslisenssinkin. Tankin massatuotanto alkoi, ja neuvostoversiolle annettiin nimi T-26. Vaunusta tehtiin useita paranneltuja malleja, joista ensimmäinen varustettiin...