Kohteet: Venäjä - Laatokan pohj.ranta

Muistolaatan teksti: ” Täällä hukkuivat 1.10.1930 ohjaajakersantti Erkki Virtanen ja mekaanikko Eino Pekkanen IL-61:n mukana Isänmaamme ilmapuolustuksen kehitystyössä. Siunattu Laatokan laineisiin.”

Jatkosodan Hyökkäysvaiheessa rakennetut tykkiasemat, joissa oli 2 kpl 152/45-C tykkiä. THA2016

Kasarmi ollut tyhjillään jo 1990 alusta lähtien

Suomalaiset motittivat Sortavalan valtauksen jälkeen Puna-armeijan 168. D ja osia toisesta divisioonasta tänne Rautalahden alueelle. Nykyisin paikalla on jokunen datsa, venäläisten muistomerkki jää Sortavala – Lahdenpohja tien varteen.

Jatkosodassa Repoluodolle sijoitettiin tykkijaos, jonka kalustona olivat kaksi 75/50 C -merikanuunaa. Tämä tykkityyppi oli Suomen kevyen rannikkotykistön pääase Talvi- ja Jatkosodan aikana. Venäjä oli ostanut tykin valmistuslisenssin Canetilta 1800-luvun lopulla ja valoi 800 tykkiä vuosina 1892-1922. Kun Suomi itsenäistyi vuonna 1917 Suomeen jäi reilut sata 75/50 C...

Ruskealan sankarihautausmaan muistomerkki on tehty Ruskealan marmorista. Se sijaitsee hautausmaan keskellä, ja sen yhteyteen on koottu vanhoja suomalaisia hautakiviä ja -ristejä omaksi kokonaisuudekseen, joka on rajattu valkoisella lauta-aidalla. ENa 2016.  

Jääkäripatsas on Ruskealan Vapaussodan muistomerkkinä, ja se sijaitsee kylän hautausmaalla, joka sijaitsee Ruskealan kirkolta kilometrin verran Kaalamon suuntaan. Patsas on pystytetty vuonna 1922, ja siitä huolehtii Ruskeala-Seura.  Jalustassa ovat sodassa kaatuneiden ruskealalaisten nimet. Muistomerkin alue on aidattu valkoisella lauta-aidalla. Lisäksi tämän hautausmaan...

Vanha Sahakosken sähkölaitos Kokkolanjoessa Hiitolassa ATa 2022

Majuri Adolf Ehrnrooth haavoittui vaikeasti rajataisteluissa Uukuniemen Parikan kylän Selänteenmäessä 1.7.1941 illansuussa. Ulla Appelsin kertoo tapauksesta kirjassaan Adolf Ehrnrooth, kenraalin vuosisata: Ja mitä he näkevätkään: aukealla on neuvostoliittolaisten moottoroitu, raskas tykkipatteri, jonka edessä ovat jo vetäjät valmiina siirtääkseen sen parempaan paikkaan. Majuri...

Soanlahden sankarihautausmaa sijaitsee kirkonkylän harjanteen päällä. Alue on asianmukaisesti aidattu, ja sen kunnosta pitää huolta Soanlahtelaisten Seura ry. Yhdistyksen väki on pystyttänyt sankarihautausmaalle muistopaaden vuonna 1992. Aikaisemmin tällä paikalla sijaitsi Vapaussodan obeliski, jonka tekstit huomattiin muutetuiksi, kun Soanlahdelle palattiin Jatkosodan...

Sotasairaala rakennettiin jo keisarin vallan aikana ja on Käkisalmen linnan jälkeen tunnetuin rakennus. Sairaala sijaitsee vastapäätä linnaa, välissä virtaa Vanha Vuoksi, virran kulku muuttui kun Vuoksi murtui tai oikeammin kun pienimuotoinen kaivaminen Kiviniemessä 1818 aiheutti hiekkavallin puhkeamisen. Vuoksi raivasi tiensä Taipaleen kautta  Laatokkaan. Käkisalmen...

Lentokenttä sijaitsi Suistamonjärven itärannalla 4 kilometriä Suistamon kirkolta kaakkoon. Kentän laskualueen pituus oli 720 metriä suunnassa NW-SE ja 630 metriä suunnassa E-W. Kentän maaperä oli hienoa hiekkaa, jota paikoin sitoi kanerva. Lentäjien ja kenttähenkilökunnan majoitustilat olivat kauppias T. Julkusen talossa 900 metriä kentältä etelään sekä Suistamon...

Suistamon sankarihautausmaa ja muistomerkki sijaitsevat Leppäsyrjään menevän tien itäpuolella Suistamon kirkosta 130 metriä kaakkoon. ENa 2016.

Valamon luostarin eräs sivuluostari eli skiitta sijaitsi Impilahden Syskynsalmella. Se oli nimetty Pyhän Hermanin mukaan. Sivuluostarin rakennuksia olivat muun muassa tiilinen kirkko, munkkien asuinkasarmi sekä varastot ja karjasuojat. Yhteyttä pääluostariin pidettiin veneillä ja laivoilla. Elämä Syskynsalmella oli rauhallista vuosisatojen ajan, kunnes puhkesi Talvisota. Sodan...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa I/JR 9 eteni tienristeysalueelle koillisesta ja valtasi alueen 23.7.1941 illalla. Äskettäin tienristeyksen alueelle on rakennettu Suuressa isänmaalisessa sodassa kaatuneiden venäläisten rajasotilaiden muistomerkki. ENa 2016.

Tyrjä oli Parikkalan pitäjän kylä. Sen kautta kulki Parikkalan ja Saaren suunnilta ainoa maantieyhteys Akkaharjun asemakylään ja Lahdenpohjaan, jonne oli Tyrjästä matkaa noin 30 kilometriä. Jatkosodassa 2.Divisioonan JR 7 aloitti etenemisensä kohti Tyrjää 30.6.1941, mutta vihollinen torjui hyökkäyksen kylän ulkopuolella seuraavana päivänä. Vihollinen oli varustanut Tyrjän...

Tyrjän vanha ortodoksinen hautausmaa, perustettu 1600-luvulla. Lähde Karjalan Liitto. JHe 2018.

Vahtiniemi sijaitsee Käkisalmesta runsaat viisi kilometriä suoraan pohjoiseen. Murikan patterialueen ja Vahtiniemen väliä on noin kolme kilometriä. Muodoltaan Vahtiniemi ei paljoakaan muistuta niemeä; tosin pieni ulkoneva laitureineen alueella on. Vahtiniemi oli Rannikkotykistörykmentti 3:n tärkeimpiä toimipisteitä. Siellä oli vuodesta 1919 lähtien raskas patteri, vuosina...

Kurkijoen kylällä on jokseenkin hyvin säilyneitä suomenaikaisia rakennuksia, tässä paikallinen apteekki, tuskin nykyinen omistaja tietää rakennuksen historiikkia.

Tälle paikalle alettiin haudata Laatokan Karjalan mottitaisteluissa kaatuneita puna-armeijalaisia Talvisodan jälkeen. Esimerkiksi 34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin komentaja, kenraali Kondratjev ja esikuntapäällikkö, eversti Smirnov haudattiin tänne maaliskuussa 1940. Myöhemmin alueesta kehittyi sotamuistomerkkialue, kun hopeiden Sureva äiti -patsas ja kaatuneiden nimilaattoja...

Kahdeksan kilometriä Heinäsenmaasta etelään sijaitsevalla Verkkosaarella oli jatkosodan aikana patteri. Sen kalusto oli kaksi 75 mm:n Canet-tykkiä. THa 2016.

Kuvassa esikuntarakennus. Viipurin Rykmentti oli sijoitettu 1920-luvulla vanhoihin venäläisiin kasarmeihin Haminaan. Alkeellisten majoitussuhteiden parantamiseksi ja avarampien harjoitusmaastojen saamiseksi siirrettiin Viipurin Rykmentti Jaakkiman Huuhanmäkeen. MK

Laatokan koillispuolella rataosalla Jänisjärvi-Uuksu, pysäkkien Välimäki ja Kytösyrjä välillä on iso kallioleikkaus, jota käytettiin jatkosodassa panssarijunan suoja-asemana. Rataosa on edelleen käytössä mutta ei ole sähköistetty. SA-kuvat on otettu Läskelän ja Impilahden väliseltä sillalta tai sen läheisyydestä. Muut kuvat Google, M Salonen  EMu 2025 

Saksalainen Waldhof-yhtymä ryhtyi etsimään Suomesta paikkaa suurelle sulfiittiselluloosatehtaalle vuonna 1925. Tehtaan sijaintipaikan piti tarjota riittävä puun- ja vedensaanti sekä asianmukainen jätehuolto. Aluksi Lahti, Jaakkima ja Kivijärvi olivat ehdolla tehtaan sijoittamispaikaksi, mutta ne eivät kuitenkaan täyttäneet edellä mainittuja ehtoja. Käkisalmen kanssa...

Yhteislyseo on yksi niistä harvoista rakennuksista jotka säilyivät sodan tuhoilta. Periaatteessa vain kivitalot jäi pystyyn muuten puutalovoittoisessa kaupungissa. Ennen talvisotaa Käkisalmen asukasluku oli noussut yli 5 000:een (kirkonkirjoissa tai siviilirekisterissä 5 083 as. joulukuun 31. päivänä 1939, joista henkikirjoilla kaupungissa 4 132 tammikuun 1. 1940)....