Kohteet: Venäjä - Petroskoi

Kirkko valmistui vuonna 1832, ja se oli tarkoitettu Aleksanterin asetehtaan (Onegan tehtaan) työväen käyttöön. Kirkosta tehtiin paikallinen museo vuonna 1929. Rakennus palasi takaisin Venäjän ortodoksikirkon hallintaan vuonna 1990, ja nykyisin se toimii jälleen kirkkona. Rakennuksen eteläpuolella on Aleksanteri Nevskin patsas, ja aiemmin rakennuksen luona sijainnut Pietari...

Aunuksen Radion perustava kokous pidettiin Leppäsyrjässä 18.8.1941, jolloin radio tuli perustetuksi suoraan Karjalan Armeijan alaiseksi yksiköksi. Varsinainen radiotoiminta aloitettiin Vieljärvellä 1.9.1941. Pari kuukautta myöhemmin radio muutti Petroskoin Radiomäelle (koordinaatti), missä oli valmiina tarvittavia teknisiä tiloja. Seuraavana kesänä uusi studio remontoitiin...

Aunuksen Radion varsinainen päätoimipaikka oli Radiomäellä, mutta Petroskoin keskustaan remontoitiin uusi studio, mikä helpotti muun muassa ohjelmatuotannon toteuttamista. Uudet tilat otettiin käyttöön arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa syyskuussa 1942. Sodan jälkeen studiorakennus on purettu ja sen tilalle on tehty suurehko kerrostalo. ENa 2017.

Heimosotiin liittyvä venäläinen muistomerkki on Suolusmäen pohjoisrinteen juurella. Tässä kohdassa 22-vuotiaan jääkärimajuri Paavo Talvelan rykmentti kärsi ratkaisevan tappion pyrkiessään valtaamaan Petroskoin kesäkuussa 1919. Ja koska vihollinen oli tehnyt maihinnousun samoihin aikoihin Laatokan rannikolla Viteleessä, joutui Talvela joukkoineen vetäytymään takaisin...

Neuvostoliittoon muuttaneet amerikansuomalaiset perustivat Hiilisuon maisemiin vuonna 1931 mallisovhoosin (Sovhoosi nro 2:n), jossa sovellettiin Amerikasta hankittua osaamista. Uuden sovhoositilan perustaminen tapahtui siksi, että Karjalan alueen kaikki paikalliset tilat olivat jokseenkin alkeellisia käytännöiltään ja pieniä pinta-aloiltaan. Hiilisuon eräs primus motor oli...

Monille suomalaismatkailijoille tuttu Hotelli Severnaja eli Hotelli Pohjola sijaitsee aivan Petroskoin ydinkeskustassa. Rakennus on valmistunut 1930-luvulla. Hyökkäyskärkemme saapuessa kaupunkiin lokakuussa 1941 hotelli oli palanut. Sodan jälkeen hotellitoiminta on jatkunut. Viimeksi rakennus on peruskorjattu vuosina 2012-13. ENa 2017.

Krasnyi Bor oli Stalinin vainojen uhrien eräs teloitus- ja hautapaikka. Se sijaitsee parikymmentä kilometriä Petroskoin eteläpuolella aivan Äänisen rantatien varressa. Matkailijalle paikka erottuu mäntykankaana, jolla näkyy valkoisia puuristejä ja muistokiviä. Ns. Stalinin vainot käynnistettiin Leningradin ja koko Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan Sergei...

Sambalskaja Iskun ja Vilgan kylien tultua vallattua 11.Divisioonan joukot jatkoivat etenemistään kohti Petroskoita syyskuun lopulla 1941. JR 50:n tehtävänä oli vallata Suolusmäki, ja JR 29:n tehtävänä antaa sivustatukea tähän. JR 8:n tehtävänä oli kiertää pari kilometriä Suolusmäen pohjoispuolelta Äänisenjärven rantaan. Tässä sotatoimessaan JR 8:n kärki...

1930-luvun alussa Josif Stalin oli huolestunut Leningradin ja koko Luoteis-Venäjän kommunistisen puolueen johtajan Sergei Kirovin suosiosta. Tämä murhattiin joulukuussa 1934. Murhan myötä Stalin aloitti myös muiden johtavien bolševikkien pidätykset ja teloitukset sekä vähemmistökansallisuuksiin kohdistuneet etniset puhdistukset. Kiroville pystytettiin kuitenkin muutama...

Syyskuun lopulla 1941 hajalle lyödyt venäläisjoukot pyrkivät estämään Petroskoin ympäristössä joukkojemme etenemistä pureutumalla eräisiin hallitseviin maastonkohtiin, jotka taas toisaalta oman hyökkäyksemme jatkumisen kannalta olivat keskeisen tärkeitä. Eräs tällainen kohta oli Petroskoin eteläpuolen kukkula pisteessä 152.6. Vihollinen oli rakentanut kukkulalle...

Petroskoin lounaispuolella sijaitseva hylätty C 200 ohjustukikohta. Alueella ohjussiiloja ja hylättyjä 1980 luvulla rakennettuja henkilökunnan asuntoja. Tukikohtaan kuuluu toinen ohjusten laukaisupaikka on pisteessä: 61.6551723, 34.0330696 THa 2016

Nykyisin Lokakuun 25. päivän aukiota (Hallintoaukiota, Leninin aukiota) ympäröivissä rakennuksissa toimii mm. museoita, ja keskellä aukiota on V. I. Leninin patsas. Aukion kaakkoislaidalla on Ikuisen tulen muistomerkkialue. Syksyllä 1941 joukkomme purkivat patsaan ja varastoivat sen osat Lohijoen törmän maakuoppaan. Jalustalle asetettiin kenttätykki. Sotien jälkeen patsas on...

Tässä rakennuksessa työskenteli aseellista vallankumousta Suomeen vuosikymmeniä hautonut ja valmistellut Otto Wille Kuusinen (Otto Wilhelmovitš Kuusinen), joka oli paennut Neuvostoliittoon vuonna 1918 Suomen sisällissodan käännyttyä punaisille tappiolliseksi. Talvisodan alkaessa 1939 Stalin nimitti Kuusisen Suomen kansanhallituksen eli Terijoen hallituksen pää- ja...

Petroskoin kehitys alkoi, kun paikkakunnalle Lohijoen ääreen perustettiin järvimalmia jalostava rauta- ja tykkitehdas vuonna 1703. Tämän seuraaja oli vuonna 1774 perustettu Aleksanterin asetehdas, missä työskenteli noin tuhat henkeä. Tehdaskompleksista käytettiin myöhemmin nimeä Onegan tehdas. Vetäytyessään kaupungista syksyllä 1941 venäläiset räjäyttivät tehtaan...

Graniittimonoliitti, jonka pintaan on uurrettu suomalaissyntyisen partisaaniradisti Sylvi Paason hahmo vasemmalle, 1.Partisaaniprikaatin komentajan, majuri I. Grigorjevin hahmo oikealle ja universaali tuntemattoman sotilaan hahmo keskelle. Paaso toimi radistina Šoutjärven lähistöllä useita kuukausia Jatkosodan asemasodan aikaan. Maj Grigorjev kaatui Seesjärven ja Ontajärven...

Petroskoin valtionyliopisto on perustettu vuonna 1940, ja se toimi nimellä Karjalais-suomalainen valtionyliopisto vuoteen 1956 asti. Nykyään yliopistossa on 14 tiedekuntaa, ja siellä opiskelee noin 15 000 opiskelijaa. Jatkosodan aikaan yliopiston katolla oli näköalatasanne, jonne tavattiin viedä Äänislinnan varuskunnan vieraiksi tulevat delegaatiot katselemaan maisemia. ENa...

Neuvostovallan aikana syrjään jääneen hengellisen työn elvyttämisellä ja uskonnonvapauden palauttamisella vallattuun Aunukseen katsottiin olevan tärkeä osa bolševismin vastaisessa ideologisessa taistelussa. Ajateltiin, että sekä luterilaiselle että ortodoksiselle kirkolle oli turvattava toimintamahdollisuudet Aunuksessa. Petroskoin ensimmäinen luterilainen pappi...

2./JR 51 eteni Radiomäelle eli Tiltunmäelle kaakosta, löi vihollisen pois ja nosti siellä Suomen lipun salkoon 1.10.1941 puolenpäivän aikaan. Asemasodan aikana Radiomäki oli suosittu näköalapaikka, jonne vietiin kaupungissa vierailevia delegaatioita. Tällä vuosikymmenellä mäen maastoon on rakennettu ampumahiihtostadion. ENa 2017.

Jalkaväkirykmentti 8 katkaisi Muurmannin radan Tomitsan rautatieaseman pohjoispuolen tasoylikäytävän kohdalla 30.9.1941 iltapäivällä ja pureutui Petroskoi-Kontupohja -maantielle, jonka hallinnasta käytiin kiivaita taisteluja illan ja yön aikana, sillä vetäytyvät vihollisjoukot pyrkivät murtautumaan pohjoiseen tietä pitkin. JR 8 torjui kaikki läpimurtoyritykset ja jatkoi...

Jatkosodan aikana Solomannin kenttä oli lentojoukkojemme aktiivisena työkenttänä. Mannerheim kävi tutustumassa kentän henkilökuntaan ja toimintaan kesäkuussa 1942. Myös Kenttälentovarikko 2:n toimipiste oli Solomannissa. Nykyään kenttää pitävät tukikohtanaan pienet Antonov-kuljetuskoneet ja Äänisen meripelastuksen helikopterit. Ja näkyypä siellä välillä...

Vuonna 1873 perustettu Solomannin saha oli Onegan tehtaan jälkeen Petroskoin toiseksi suurin teollisuuslaitos ennen sotia. Esimerkiksi 1920-luvun alussa se tuotti neljäsosan Neuvosto-Karjalan sahatavarasta. Toisen maailmansodan alkuvaiheessa sahan laitteisto evakuoitiin Kirovin alueelle Luzaan. Lisäksi vetäytyessään Solomannista vihollinen poltti saha-alueen syys-lokakuun...

Syys-lokakuun vaihteessa 1941 vihollinen vetäytyi Petroskoista pohjoiseen Solomannin salmen kautta. Vihollisen takaa-ajoa jatkoivat 1.Divisioonan JR 60 ja JR 56, joista viimemainitun rykmentin III P valtasi sillanpääaseman salmen itärannalta 2.10.1941. Tämän jälkeen rykmenttien muut joukot siirtyivät sillanpäähän ja jatkoivat hyökkäystä pohjoiseen. Salmeen rakennettiin...

Jatkosodan 11.Divisioona oli saapunut länsilounaasta Petroskoin kaupungin laitamille syyskuun 1941 loppuun mennessä. Ennen kaupunkiin menoa oli otettava haltuun korkeahko Suolusmäki, sillä keskeinen etenemistie kaupunkiin kulki sen ylitse. Jalkaväkirykmentti 50 sai tehtäväkseen hyökätä mäkeen. Rykmentti aloitti etenemisensä 30.9. aamulla. Seuraavan päivän puolipäivään...

Suomalaisten jatkosodan aikana rakentamia omakotitaloja Petroskoissa. MKe 2014.

Tässä vuonna 1912 valmistuneessa rakennuksessa toimi paikallisen punakaartin päämaja vuosina 1918-19. Karjalan työkansan kommuuni, joka oli ensimmäinen neuvostovallan mukainen aluehallinnon yksikkö, perustettiin rakennuksessa järjestetyssä kokouksessa vuonna 1920. Jatkosodan aikana rakennuksessa toimi lottakanttiini, ja sen juhlasalissa järjestettiin mm. viihdytys- ja...

Petroskoin valtausoperaation tultua suoritetuksi lokakuun 1941 alussa, Jalkaväkirykmentti 8 komennettiin kaupungin varuskuntajoukoksi (4.10. alkaen). Rykmentti marssi kaupungin pohjoispuolelta sen läpi eteläosiin kasarmialueelle, josta alettiin käyttää nimitystä Ukon kasarmit. Nimi tulee JR 8:n komentopaikan peitenimestä Ukko. Kun myöhemmin Petroskoin eli Äänislinnan kadut nimettiin...

Päämajan asiamieskoulu oli Äänislinnassa vakoojakoulu, joka perustettiin aluksi Anohinin kadun varteen. Kun kadunnimet suomalaistettiin, kadun nimi oli Asemiehenkatu. Aivan naapurustossa sijaitsi Jalkaväkirykmentti 8:n eli Tuntemattomassa sotilaassa kuvatun joukon kasarmi. Melko pian koulu muutti Metsäoppilaitoksen rakennukseen, Metsäopiston mäelle Gogolinkadulle. Koulu...

Petroskoin valtausparaati pidettiin 12.10.1941 ja valtauksen vuosipäivän paraati samoin järjestelyin, mutta osallistuvien joukkojen suhteen laajempana 1.10.1942. Ohimarssin vastaanottokoroke oli kummassakin tapahtumassa rakennettu Väinämöisenkadun ja Valtakadun risteykseen (nyk. Dzerzhinkogon kadun alkupää). Ohimarssin rivistöt lähtivät liikkeelle Vapauden torilta (Kirovin...

Jatkosodan 4.Divisioonan joukot valtasivat keskentekoisen Viitanan lentokentän syys-lokakuun vaihteessa 1941. Kentän alueelta poistettiin miinoitukset, ja se otettiin ilmavoimallisten joukkojemme aktiiviseen käyttöön. Kiitoratoja oli kaksi: keskentekoinen nurmikenttä 1000 m x 80 m ja laskukelpoinen nurmikenttä 1500 m x 600 m. Lisäksi kenttäalueen eteläosassa oli pehmeä...

Villavaaran taisteluissa, 14. - 21.9.1941, 4.Divisioona joukot löivät hyvin varustelluissa asemissa Villavaarassa olevat venäläiset joukot ja avasivat tietä lännestä Petroskoihin. Muistomerkin ovat paikalle asettaneet kymenlaaksolaiset maanpuolustusjärjestöt. Muistomerkki on lännestä Jessoilasta tultaessa nykyisen tie vasemmallpuolella n 300m tiestä metsäautotien varressa....

Jatkosodan 4.Divisioona saapui Säämäjärvelle syyskuun puolivälissä 1941, vaihtoi 11.Divisioonan hyökkäyksen kärjestä Kutismajoella ja ryhtyi etenemään maantien ja rautatien suunnassa kohti Petroskoita. Divisioonan joukot joutuivat ankariin taisteluihin Villavaaran maastossa. Puna-armeijan 313.Divisioona ja NKVD:n 15.Jalkaväkirykmentti tekivät parhaansa viivyttäessään...

Äänislinnan rautatieasema sijaitsi reilut kaksi kilometriä Petroskoin nykyiseltä asemalta Karhumäen suuntaan. ENa 2017.

Jatkosodan aikana joukkojemme urheiluhenkiset rintamamiehet kokoontuivat Äänislinnan urheilukentälle yleisurheilukilpailuihin ja jalkapallo-otteluihin. ENa 2017.