Kohteet: Venäjä - Karjalan kannas pohjoinen

Aholan kartano Vuoksen rannalla on säilynyt. MK

Lento-Osasto II perustetiin maaliskuun 25. päivänä 1918 ja sijoitettiin Karjalan rintamalle Antreaan. Pieni ja huonokuntoinen maakenttä oli raivattu Pähkjärven länsirannalle. Kenttä oli kelirikon aikana pehmeä ja huonokuntoinen. Tukikohdasta lennetiin pääasiassa pommitus- ja tiedustelulentoja. Talvella lentotoiminta tapahtui suksikoneilla jäältä. Lentokoneita oli käytössä...

Antrean kirkko paloi elokuussa 1941, seuraavana päivänä kun suomalaiset olivat vallanneet Antrean. Kirkko oli suuri, sinne mahtui 1800 sanankuulijaa. Antrean sankarivainajat haudatttiin vanhalle hautausmaalle , katso oma kohde. Kirkon mäen takana sijaitsi uusi hautausmaa, joka oli perustettu 1891. JHe 2018.

Antrean sankarihautausmaa sijaitsee toisella puolella tietä kuin kirkon rauniot, muutama sata metriä etelään. Tämä on ns. vanha hautausmaa, kirkon raunioiden takana on uusi hautausmaa. Venäläishautojen keskelle jäänyt vapaussodan sankaripatsas toimii kunnostettuna myös viime sotien kaatuneiden muistomerkkinä. Sen kahta puolta pystytetiin 1998 professori Armas Hutrin...

Kirkon kellotorni palvelee nyt radiomastona, kirkko ei ehtinyt valmistua ennen Talvisotaa. MK

Paikka on tehdasalueen takaosassa, pääsy sinne voi olla ongelmallinen. MK

Kirkon läheisyydessä on hylätty neuvostoaikainen kasarmi. Hautausmaan koko on noin 200 x 150 m ( 30 000 m 2 )MKe 2014.

Kavantsaaren kartano Suomen kaudella asutus seurasi rautatielinjaa. Kavantsaaren kartano on kadonnut eikä siitä ole helppoa löytää mitään jäänteitä. Nykyään venäläisten kerrostalot ja hökkelit sijaitsevat kartanon suunnassa. Kartanon tie kääntyy päätieltä pohjoiseen, noin kilometri rautatien tasoristeyksestä itään. Täällä oli Kannaksen armeijan komentopaikka 1944...

Kirkkotarha sijaitsee Haikolan kylässä Vuoksen itärannalla. Hautausmaalle on haudattu ilmeisesti tuhansia vainajia. Alueelle on pystytetty useita muistomerkkejä: 1916 pystytettiin ruttoon keväällä 1697 kuolleiden 240 vainajan muistokivi, talvi- ja jatkosotien sankarivainajien muistokivi pystytettiin 1993, kirkon muistokivi pystytettiin 1994, polvistumiskivi ja muistoristi pystytettiin...

Kirkon paikalla on muistomerkki. MKe 2014.

Kirvun kirkonmäellä on kirkon vierellä ollut sankarihautausmaa, johon on haudattu sekä sisällissodassa, talvisodassa että jatkosodassa kaatuneita kirvulaisia. Neuvostoaikana sankaripatsas oli rikottu ja osat oli haudattu läheisiin peltoihin. Osat on löydetty päätä lukuunottamatta; patsas on pystytetty torsona uuden jalustakiven päälle. Kirvun kirkkoa käytettiin neuvostoaikana...

Kuukaupin silta Antreassa räjähti vieden mennessään joukon upseereita, joiden joukossa oli majuri, professori Tapio Tarjanne. Pioneerit löysivät 28. elokuuta 1941 Kuukaupin sillan maatuen alta tyhjän panoskaivon alapuolelle sijoitetut 600 kg räjähdepanoksen ja kumipusseihin paketoidut laukaisulaitteet. Sillan toisen pään maatuki oli räjähtänyt, mutta toinen pää oli jäänyt...

”Ylipäällikkö on pvm:llä 27.6.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi alikersantti Kauko Hans Villiam Tuomalan. Alikersantti Tuomala tuhosi 26.6.44 vihollisen ankaraa hyökkäystä Päätien lohkolla torjuttaessa 8 panssarivaunua, 2 rynnäkkötykkiä ja 4 vetotraktoria kaatuen itse tykin tuhoutuessa. Teollaan alikersantti Tuomala vaikutti...