Kohteet: Venäjä - Karjalan kannas länsi

Entiseen Lavolaan on pystytetty muistokivi silloisten vihollisten kohtaamisesta. Suomalaisille joukoille Päämaja ilmoitti 4.9.1944 klo 3.15 lopetettava ammunta. Käytännössä aamulla klo 7.00 alkoi aselepo. Joukkojen käskettiin kuitenkin olla varuillaan, mikäli vastapuoli yrittäisi tulla asemiin. Vastapuoli lopetti vasta seuraavan päivänä klo 7.00. Tätä vuorokauden...

Hapenensaaren kartano Vuonna 1937 asui 57 suomalaista. Jatkosodan aikana saaressa oli JR1:n joukkoja. Taisteluja Viipurinlahdella käytiin kiivaimmillaan 1–12.7.1944. Puna-armeija teki kuvan taustalla olevaan Harjuniemeen kiivaan hyökkäyksen joka kuitenkin torjuttiin. Hapenensaaren kartanossa oli aikoinaan pohjoismaiden suurin omenatarha.Kertomus kadonneesta saaresta on yhtä aikaa Benedict...

Herttualan kartanon paikka jää uuden rautatiesillan pohjoispuolelle, paikalle menee tie mutta kartano on tyystin kadonnut. Kartano oli E von Hertzenin suvun omistuksessa. MK

Seisoo paikoillaan Vahvialan Rakkolanjoen varressa ilman parempaa käyttöä.

Kirkon paikka on jäänyt uuden asutuksen keskelle. Tuhoutuneen kirkon alue on kunnostettu muistomerkkialueeksi. Alueella on muutamia Johanneksen teollistumiseen liittyviä eurooppalaisten asiantuntijoiden hautakiviä (mm. hollantilaisia). Hautausmaa sijaitsee kirkon vieressä, tien toisella puolella. Alueella sijaitsee jatkosodan sankarivainajien hauta ja muistomerkki, joka on pystytetty 1992....

Hautausmaalla on myös Harjuniemen maihinnousuun osallistuneiden venäläisten haudat. MK

Lentokenttä sijaitsi nykyisen Kamenkan varuskunnasta itään Perkjärvelle lähtevän tienhaaran eteläpuolella. THa2016

Kartanon nykyinen päärakennus valmistui vuonna 1820. Arkkitehdiksi palkattiin Pietarissa vaikuttanut ranskalainen Villiers. Puinen päärakennus edustaa palladianista tyyliä. Julkisivua koristaa kuusidoorilaista pylvästä. Niiden yläpuolisessa päätykolmiossa on tyylille ominainen puolikaaren muotoinen ikkuna.Päärakennuksen pihapiirissä oli roomalaistyylinen huvimaja, jossa Julius...

Kirkko ei ole enää kirkollisessa käytössä vaan se on harrastetilana ja sakastissa on pienimuotoinen museo joka kertoo Suomen ajasta.

Turun piispan Martti Skytten kuoltua 1550 Agricola hoiti tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi 1554. Tuona aikana olivat ruotsalaisten ja venäläisten väliset rajariidat jatkuvia ja niinpä Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän...

Rautakorven luolat liittyvät Talvisotaan ja erityisesti Viipurin viimeiseen päivään 20.6.1944, paikka ei enään ole rajavyöhykkeellä joten sinne pääsee vapaasti. Paikka jää Viipurin ohitustien länsipuolelle. Luolia on kaikkiaan viisi kappaletta, neljä 35 metrin luolaa ja pisin luolista on 75 metrinen. Luolassa on mahtava akustiikkaa, siellä on vieraillut kuoroja ja...

Römpötti eli Kljutševoje on maaseututaajama Karjalankannaksella Glebytševon eli Makslahden maalaiskunnassa, Leningradin alueen Viipurin piirissä. Taajama sijaitsee Koivistosta Viipurinjohtavan rautatien varrella heti Glebytševon nykyisen kuntakeskuksen pohjoispuolella. Sen itäpuolella on Venäjän ilmavoimien Pribylovon helikopteritukikohta.

Suur-Merijoen kartano oli tunnettu vuosina 1901–1904 rakennetusta kansallisromanttistyylisestä päärakennuksestaan jonka suunnittelivat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Rakennuksen sisustamiseen osallistuivat muun muassa taidemaalarit Väinö Blomstedt ja Gabriel Engberg, kuvanveistäjä Felix Nylund ja taidetakoja Eric O. W. Ehrström....

Alkuperäinen C.L.Engel'in suunnittelema kirkko valmistui 1833. Perusteellinen korjaus valmistui 1933. Kirkko tuhoutui pommituksessa 26.2.1940. MK

Paikalla on 104 tuntemattomaksi jääneen kaatuneen hauta. Säkkijärvelliset ovat keränneet alkuperäiseltä hautausmaalta hautakiviä. Sankarihauta on hieman erikoisessa paikassa, tultaessa Säkkijärven tienhaaraan oikealle puolelle jää radio/TV masto pienelle mäelle, mäen takana on Nesteen huoltoasema. MK

Koulussa toimi kesällä -44 saksalaisten D.122:sen kenttäsairaala. Koulu paloi talvella 2013–14