Kohteet: Venäjä - Portinhoikka

Portinhoikka, 4-tien risteys oli merkittävä taistelupaikka kesäkuussa 1944, täällä Rynnäkkötykkikomppaniat Sturmeilla sekä JR 48 että Puroman JP 3 joukot ottivat tiukasti 25-26.6 yhteen 45. Kaartin Divisionan joukkojen kanssa. Suomalaiset rynnäkkötykit tuhosivat kaikkaan 26 vaunua. Kaikkiaan suomalaiset tuhosivat tässä taistelussa 38 vaunua, 4-5 epävarmaa tapusta ja 8-9 lähes...
Avaa kohteen tiedot
Tässä tienhaarassa suomalaisten rauhanneuvottelijat siirtyivät venäläisten kulkuneuvoihin ( entiset suomalaisten autot ). Venäläinen majuri ja luutnantti tulevat ilmoittamaan, että Suomen valtuuskunta otetaan vastaan. Paikka Portihoikan ja Juustilan puolessa välissä. MKe JHe 2014/2022
Avaa kohteen tiedot
Kesän 1944 taistelupaikka, kallioinen maasto oli erittäin pahaa
Avaa kohteen tiedot
Juhannuksena kesällä 1944 Murokallion leikkauksen kohdalla oli suomalaisten puolustuslinja, tähän peräännyttiin Talin asemalta. Tie johtaa suoraan Taliin. Konkkalan vuori jää tien oikealle puolelle ja Murokallio vasemmalle. Molemmille kukkuloille kulkee vaatimaton mutta käveltävä polku. Kuva OPV
Avaa kohteen tiedot
Saarelan kartanon kiviset leijonat viettävät eläkepäiviä säilyneen Konkkalan Sanatorion ovenpielessä.
Avaa kohteen tiedot
Alahovin kartano eli toiselta nimeltään Puukkala peräisin 1800-luvun puolestavälin. Päärakennus tuhoutui talvisodassa ja loput rakennukset jatkosodassa. Viimeinen omistaja oli Arvo Puukka. Alahovin perunakellarissa oli Puroman komentopaikka, kellari sijaitsee n. 1,5 km Portinhoikasta Juustilan suuntaan. Veli venäläinen on tehnyt jonkin rakenteen kellarin katolle, lomamaja ?...
Avaa kohteen tiedot
Kartanon mailla on nykyään pieniä tontteja ja rakennuksia. MK
Avaa kohteen tiedot
18.Divisioonan yksi puolustuskaista kesän 1944 torjuntataisteluissa. MK
Avaa kohteen tiedot
Saarelan kartano oli Talvisodan aikana kenraaliluutnantti Harald Öhquistin komentopaikka, kunnes se paloi vähän ennen sodan loppua ilmapommituksessa. Komentopaikka siirtyi Rautakorven ammusvarastoon ja oli siellä sodan loppuun asti. Kartanon oli piirtänyt Carl Ludvig Engel vuonna 1812. Kiviset leijonat säilyivät sodan melskeistä. Kivijalan päälle ovat paikalliset rakentaneet...
Avaa kohteen tiedot