Kohteet: Venäjä - Laatokan karjala

Ahinkoski, joka on saanut nimensä kosken luoteispuolella olleesta talosta/tilasta, on Tohmajoen monihaarainen koski sileiden kallioiden keskellä. Koskimaisema on ollut elokuvien kuvauspaikkana sekä suomalaisten että venäläisten aikaan. Maisemassa on osin kuvattu muun muassa venäläinen Aamunkoitot ovat täällä hiljaiset -elokuva, joka kertoo Suuren isänmaallisen sodan...

Talvisodan aikana Alattu oli eräs Laatokan Karjalan keskeisimpiä rautatieasemia, jonka kautta joukkoja tuotiin rintamalle. Jatkosodan loppuvaiheessa asema oli Suistamon alueelta evakuoitavan materiaalin tärkeä kuormauspaikka. Tulipalo tuhosi asemarakennuksen viime vuosikymmenellä. ENa 2017.

Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa...

Bomban talo on vuonna 1855 Jegor Bombin -nimisen miehen pojalleen Dmitri Jegorovitšille Suojärvellä rakennuttama talo. Talo oli rakennettu suurista ja pyöreistä tasapaksuisista hirsistä pitkin sulkanurkin ilman, että on käytetty yhtään rautanaulaa tai minkäänlaisia rautaisia sideosia. Aikoinaan talossa asui Bombinien suurperhe, ja kun Dmitri vuonna 1915 kuoli, maat jaettiin hänen...

Harlu oli merkittävä suomalainen teollisuuspitäjä ennen sotia, jolloin Jänisjoen varressa oli kolme tärkeää tehdasta: joen yläjuoksulla olivat Hämekosken vaneritehdas ja voimalaitos ja alajuoksulla Läskelän paperitehdas, voimalaitos, puuhiomo ja saha. Jänisjoen keskijuoksulla Leppäkoskella eli Harlun kirkonkylässä sijaitsivat selluloosatehdas ja voimalaitos. Kaikki nämä...

Harlun sankarihautausmaa sijaitsee kylän keskustasta noin 3 kilometriä Harluun päin. Pieni Pyyrlampi jää tien oikealle puolen ja vasemmalle lähtee tie hautausmaalle. Hautausmaahan on haudattu 102 talvi-ja jatkosodan sankarivainajaa. Lisäksi 143 harlulaista sotavainajaa on haudattu Kanta-Suomeen eri hautausmaihin. Hautausmaa on uusiokäytössä ja sankarihaudat ovat lähes...

Harlun kirkonkylän eli Leppäkosken valtasi Jalkaväkirykmentti 30:n I Pataljoona Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 19.7.1941. Pataljoona eteni kuormastoineen luoteesta metsien kautta Harluun, valtasi kylän yllättäen yöllä ja piti asemansa siihen saakka, kunnes muita 7.Divisioonan joukkoja saapui alueelle pohjoisesta pitkin Jänisjoen vartta. Kylään on äskettäin rakennettu...

Kesäkuun lopulla 1941 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi Karjalan Armeijan ensimmäiseksi tehtäväksi lyödä vastassa oleva vihollinen sekä saavuttaa Syväri ja Äänisjärvi. Mannerheim tarkensi perusajatuksensa operatiivisessa käskyssään 30.6.1941: aikomukseni on lyödä ja erottaa toisistaan Laatokan luoteis- ja koillisrannoilla sekä Jänisjärven...

Hiidenvuori näyttävä kalliovuori, jonka laelta avautuvat komeat näkymät Laatokan rannikon saaristoon ja Jänisjokilaaksoon. Vuoren laelle on louhittu luola mäen korkeimman kohdan alle. Luolan katossa on läpimitaltaan metrinen reikä. Luola kuului Talvisodan puolustusjärjestelmiimme. Täällä oli Jänisjoen suulle sijoitettujen tykkiemme tulenjohto. Pieni tähystysaukko ei...

Hämekosken silta eräs keskeinen kohde Jänisjokilinjalla. Talvisodan aikana sillan maasto oli vahvasti varusteltu. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 50 saapuessa joen itärannalle havaittiin silta räjäytetyksi. Kun 7.Divisioonan joukot (muun muassa Kev.Os 15, II/JR 51 ja SissiP 2) olivat puhdistaneet myös länsirannan vihollisjoukoista, tehtiin räjäytetyn sillan...

Entinen suomalaisten rakentama voimalaitos. Aivan viime vuosina korjattu. MK

Sunnuntai 13.7.1941 muodostui Kenttätykistörykmentti 4:n I Patteriston johtajille kohtalokkaaksi, sillä he joutuivat maantiellä vihollisen väijytykseen ja kaatuivat. Kyseisen päivän aamuna I/KTR 4 oli saanut marssikäskyn ja lähti liikkeelle Kuhilasvaarasta Soanlahdelle johtavaa maantietä pitkin aamupäivän aikana. Tavoitteena oli Laajan kylä, jonka piti jo olla omien...

Pälkjärven pitäjän korkein kohta (176,3 m) on Ilmakanvuori, ja tämän mäkialueen valtasi  7.Divisioonan III/JR 9 luoteesta edeten 13.7.1941. Kylässä ei ollut vihollismiehitystä, mutta alue oli tehokkaasti miinoitettu. Aamuyöllä 14.7. ryhmän vahvuinen vihollispartio teki vastahyökkäyksen Ilmakan kansakoulun maastoon (koordinaatti), mutta partio tuhottiin. Sotien jälkeen...

Ilmeen kylä kuului aikanaan Rautjärven pitäjään, 60 % pitäjästä on nykyisen suomen puolella, loput 40 % jäi pakkoluovutetulle alueelle. Ilmeen kirkosta (vihitty käyttöön 1777) on kuvien mukaan jäljellä torniosa, varsinainen kirkkosali on lahonnut ja romahtanut. Kirkon viereiseen hautausmaahan on haudattu vuoden 1918 kaatuneita 8, talvisodan kaatuneita 19 ja jatkosodan...

Ennen Karjalan Armeijan yleishyökkäyksen alkamista (10.7.1941) 11.Divisioonan Jalkaväkirykmentti 29 hyökkäsi rajan yli ja valtasi vihollisen vahvasti varustaman Ilomäen 6.-7.7. Tästä JR 29:n hyökkäys jatkui Värtsilän kirkonkylän suuntaan. ENa 2017.

Kirkosta ovat jäljellä portaat ja muistokivi, itse kirkon kivijalalle on neuvostoaikana ilmestynyt asuintalo. Paikan vieressä on Aleksanteri I:n vierailun muistoksi pystytetty kivi, ihme kyllä säilynyt paikoillaan. Kirkon paikkaa viistosti vastapäätä (luoteessa, maantien toisella puolella) on suomalaisten sankarihautausmaa. MK

Talvisodan aikana Jalovaaran kylässä toimi Kenttäsairaala 12 muutaman viikon ajan. Kylään putosi pommeja kolme kertaa, mutta pommituksista ei koitunut tuhoja. Jatkosodassa Jalovaarassa käytiin Suistamon pitäjän suurin taistelu 14.-15.7.1941. Kylän valtasivat JR 23:n joukot. Suomalaisia kaatui taistelussa 24. Venäläisten tappioiksi laskettiin 110 kaatunutta ja 10 vankia....

Jänisjärven rautatieasemalla Aunuksen rata liittyy rataan Matkaselkä-Suojärvi-Petroskoi. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 valtasi aseman maaston 17.7.1941. Jatkosodan aikana Jänisjärven kautta ovat kulkeneet tiettävästi kaikki Karhumäen, Aunuksen ja Syvärin suunnan soturimme. Sen kautta ovat liikkuneet myös sankarivainajat, sotasairaaloihin...

Osana Karjalan Armeijan yleishyökkäystä 19.Divisioonan joukkoihin kuulunut JR 58 aloitti hyökkäyksensä Kiteen Mustalammelta kohti Laatokkaa 10.7.1941 illalla. Hyökkäyskaistan maasto korkeine mäkineen ja niiden välissä olevine soineen ja puro-uomineen suosi puolustustaistelua käyvää vihollista. Tästä huolimatta JR 58 työntyi hyvin kapeana kiilana viitisentoista...

Havuvaaran taistelun (9.7.1941) jälkeen 11.Divisioonan hyökkäyksen painopiste käännettiin etelään johtavan tien suuntaan. Ensimmäisenä tavoitteena oli Jänisjärven pohjoisranta. Painopistesuunnassa keskellä edennyt Jalkaväkirykmentti 8 valtasi Kaatiovaaran tienhaaran 10.-11.7. koko yön kestäneen taistelun jälkeen. JR 8 jatkoi tästä edelleen etelään kohti Koirinvaaraa,...

Jatkosodan 7.Divisioonan hyökkäys lähti liikkeelle käskyllä KARMA 10.7.41 klo 17:00. Divisioonan hyökkäysryhmityksessä vasemmalla edennyt III/JR 30 mursi vihollisen lujan rajapuolustuksen ja valtasi Kakunvaaran kylän yhteistoiminnassa Osasto Korvenheimon kanssa 11.7. aamupäivällä. ENa 2017.

Kenttähautausmaa, haudattu niin suomalaisia kuin saksalaisia sotureita. JHe 2017.

11.Divisioonan joukkoihin kuulunut II/JR 50 valtasi Kiekuan kylän 12.7.1941 hyökkäämällä pohjoisesta. Kylä sijaitsi Kiekuanjärven lounaispäässä. ENa 2017.

Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 9:n edetessä Jänisjärven länsirannan suuntaan rykmentin I Pataljoona valtasi Kirkkolahden kylän 12.7.1941. Kylä oli miehittämätön, mutta vahvasti varusteltu. Siellä oli valmiina pesäkkeitä, raivauksia, murroksia, sulutteita sekä piikkilanka- ja panssariesteitä. Huomatessaan suomalaisjoukkojen yllättävän saapumisen kylään, vihollinen teki...

Kitelän kylä, josta toisinaan käytetään nimitystä Kitilän kylä, sijaitsi Syskyänjoen varrella Impilahden pitäjän alueella. Kylän kohdalla joesta käytettiin myös nimeä Kitilänjoki. Jokilaakson maa oli sen verran hedelmällistä, että paikkakunnasta muotoutui ajastaan merkittävä maanviljelyskylä. Kylän ns. uusi kirkko sijaitsi kumpareella, jonne johtivat betoniportaat....

Pohjoisesta eli Havuvaarasta tuleva tie liittyy Koirinvaaran kylän kohdalla Värtsilä-Soanlahti -maantiehen. Tämän tienristeysalueen valtasi Jalkaväkirykmentti 8 12.7.1941. Viholliselle aiheutettiin noin 200 kaatuneen tappiot. Sotasaaliiksi JR 8 sai kaksi kevyttä panssaria, kolme 3:n tuuman tykkiä, viisi raskasta kranaatinheitintä, kolme konekivääriä ja kuusi sairasautoa....

Kylän paikalta löytyy paikallisen kaupan kivijalka. MK

Korpiselän luterilainen kirkko sijaitsee noin kaksi kilometriä itään nykyisestä Suomen rajasta. Korpiselän sankarihautausmaa jää aivan kirkon viereen. Sankarihauta perustettiin talvisodan aikana tammikuussa 1940. Tänne on haudattu yhteensä 85 sankarivainajaa, yksi on siunattu kentälle jääneenä ja yksi kirkonkylän hautausmaahan. Sotien aikana Korpiselän kylästä kaatui kaiken...

Puolustusvoimat rakensi 600 metriä pitkän puusillan Kujunsalmen yli vuonna 1939. Hyökkäysvaiheessa Jatkosodan heinäkuussa 1941 taistelujohdon yhtenä ideana oli edetä tämän sillan kautta Soanlahdelle ja iskeä Jänisjärven itäpuolella 11.Divisioonaa vastaan taistelevan vihollisen selustayhteyksille. Mutta Jalkaväkirykmentti 30:n jääkärijoukkueiden saapuessa lännestä sillan...

Heinäkuun lopulla 1941 vihollinen oli irtaannutettu Jänisjokilinjalta länteen, ja I/JR 30:n hyökkäys painoi sen joukkoja kohti Kirjavalahden pohjukkaa. Toisaalla II/JR 9 oli katkaissut vihollisen vetäytymistien puolitoistakilometriä pohjukasta länteen Järventauksen tienhaarassa 23.7.1941. Näin lahden pohjukkaan Kurenurmeen muodostui motti, joka laukesi 25.7. aamuun mennessä....

Laajan kylä sijaitsi Soanlahti-Värtsilä -maantien varressa, ja sieltä erkani kylätie Kiekuaan. Jalkaväkirykmentti 29:n I ja II Pataljoona valtasivat Laajan 14.7.1941 yhteistoiminnassa II/JR 50:n kanssa. ENa 2017.

Talvisodan aikainen panssarikivieste Syskyänjoen eteläpuolella. Tälle pääpiirteiselle tasalle pysäytettiin Lemetin tienhaarasta Kollaan puolustajien selustayhteyksille pyrkineet neuvostojoukot.(208.JR/18.D) joulukuussa 1939. Täältä nuo joukot työnnettiin 10 kilometriä takaisin Lemetin tienhaaran maastoon ja saarrettiin mottiin tammikuussa 1940. Tämän suunnan taisteluista...

Itä-Lemetin motti eli Kenraalimotti syntyi suomalaisten suuren saarrostushyökkäyksen myötä tammikuun 1940 alussa, ja se laukesi reilut 50 päivää myöhemmin helmikuun lopussa. Motti oli varsin tulivoimainen, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto, prikaatinkomentajat...

Juttuselkä on pieni kylä Ruhtinaanmäen länsipuolella Impilahden pitäjässä. Talvisodassa kylän maastoon vihollinen oli ryhmittänyt tulivoimaisia joukkoja oman tärkeän Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi -huoltotiensä ja sen sillan suojaksi. Vihollisen panssarivaunuja päivysti ja partioi kylässä ja huoltotiellä. Juttuselän hallinnasta käytiin armotonta taistelua...

Laatokan koillisnurkan alueella suomalaisjoukot aloittivat tammikuun 1940 alussa divisioonan vahvuisilla voimilla suuren saarrostushyökkäyksen, jolla pyrittiin katkaisemaan puna-armeijan joukkojen tieyhteydet sekä maantiellä Käsnäselkä-Lemetin tienhaara että maantiellä Pitkäranta-Kitilä. Joukkojen kiinteistä kokoonpanoista oli luovuttu ja oli muodostettu tehtäväkohtaisia...

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen jälkeen Käsnäselkä-Lemetti -maantien eteläpuolinen erämaa-alue Mustasuon ympäristössä oli varmistettu ainoastaan partioilla tammikuussa 1940. Kuun lopulla havaittiin vihollisen toiminnan aktivoituneen erämaassa, kun sen tiedustelupartioita liikkui pohjoiseen, mm. Itä-Lemetin motin suuntaan. Myöhemmin saatiin tietää, että...

Suomalaisjoukkojen toteutettua suuren saarrostushyökkäyksen tammikuun 1940 alussa ja katkaistua puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan maayhteydet sen takaa Koirinojalla alkoi divisioonan huolto vaikeutua. Divisioonan sotamateriaaleja yritettiin saada perille Laatokan jäätä pitkin etelästä. Tälläkin reitillä tappiot alkoivat nousta sietämättömiksi, kun suomalaisjoukot...

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa eversti Autin joukot etenivät idästä eli Koivuselän suunnasta Koirinojan kosken tienhaaraan ja katkaisivat puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan ainoan huoltotien 10.1.1940. Tämän katkaisun myötä alkoi muodostua ns. Kitilän suurmotti. Rintamalinjojen väliin jäi Koirinojan koski (koordinaatti), joka on...

Kun suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen tuloksena maantie Pitkäranta-Sortavala oli katkaistu pari kilometriä Konnunkylän pohjoispuolella Koirinojalla 10.1.1940 ja pari kilometriä kylän eteläpuolella Salmin rajavartioston Pitkärannan kasarmien kohdalta viikkoa myöhemmin, oli syntymässä Konnunkylän motti. Sen sivusta oli tosin auki Laatokan jäälle ja Kitilän...

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan joukkojen irtautuessa 13.1.1940 Ruhtinaanmäeltä etelään osa joukoista lähti vetäytymään Mitron kylän kohdalta kaakkoon. Vetäytymisura kulki Koposenselän mäkialueen kautta Lemetin kylään (Länsi-Lemettiin). Suomalaisjoukot torjuivat vetäytyvän osaston pääsyn omiensa yhteyteen 15.1., ja saartoivat puna-armeijalaiset. Näin...

Suomalaisjoukot pysäyttivät puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan kärkijoukot Ruokojärven kylän alueelle joulukuussa 1939. Käytyjen torjuntataistelujen aikana suomalaisten sulkulinja oli Kulismajoen Jukankoskella. Tätä kautta kulki vihollisen havittelema tieura pohjoiseen Pyörittäjän kylään ja sieltä edelleen Leppäsyrjän rautatieasemalle. Tammikuussa 1940 vihollisjoukot...

Tammikuun 1940 alun suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen yhteydessä todettiin Lavajärven kylässä olevan suurehko määrä venäläisjoukkoja. Niiden määrä kasvoi, kun suomalaisjoukot katkaisivat maantien pari kilometriä kylän itäpuolen järvikannaksella 20.1., ja löivät siellä olleet joukot Lavajärvelle. Tällöin kannaksen länsipuolelle muodostui Lavajärven...

Ruhtinaanmäelle ja Ruokojärvelle joulukuussa 1940 edenneet puna-armeijan 18.Jalkaväkiivisioonan joukot pakotettiin vetäytymään taaksepäin noin 10 kilometriä Lemetin tienhaaran maastoon tammikuun 1940 loppupuoliskolla. Tällöin tienhaarasta maantien suunnassa etelään kolmen kilometrin matkalle oli ryhmittynyt muun muassa kaksi kulunutta jalkaväkirykmenttiä, yksi...

Lemetti-sana tulee siitä, että seudulla oli kaksi tilaa/taloa, joiden kummankin nimi oli Lemetti. Varsinainen Lemetin kylä eli Länsi-Lemetti oli maantien kohdalla Koirinojan (puron) länsipuolella. Itä-Lemetti sijaitsi puolitoista kilometriä edellisestä kaakkoon. Tammikuun 1940 alun suuren saarrostushyökkäyksen edettyä Käsnäselkä-Lemetin tienhaara -maantien...

Tammikuun 1940 alusta Itä-Lemetissä oli ollut suuri motti, johon oli saarrettuna 3260 puna-armeijalaista. Tässä joukossa olivat myös sekä 18.Jalkaväkidivisioonan että 34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin komentajat. Saatuaan keskitettyä lisäjoukkoja Pitkärannan alueelle, vihollinen pyrki kaakon suunnasta Itä-Lemettiin joukkojensa avuksi. Eräs tällainen avustamisyritys...

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan tykistörykmentti ja haupitsirykmentti ryhmittyivät 12.12.1939 Mitron kylän alueelle divisioonan edettyä idästä Lemetin tienhaaraan ja jatkettua siitä edelleen pohjoiskoilliseen Ruhtinaanmäelle. Divisioonansa mukana nämä tykistöosat joutuivat vetäytymään takaisin suomalaisjoukkojen vastahyökkäysten ja suuren saarrostushyökkäyksen...

Käsnäselkä - Lemetin tienhaara -maantien eteläpuolella sijaitseva Mustasuon erämaa-alue on laajuudeltaan noin 5 km x 5 km. Puna-armeijan hiihto-osastot pyrkivät eteläkaakosta tämän alueen kautta maantielle ja Itä-Lemettiin saarrettujen joukkojensa avuksi helmikuussa 1940. Peitteisellä korpialueella käytiin kahakoita ja paikoin koviakin taisteluja lähes päivittäin....

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen alettua tammikuun 1940 alussa puna-armeijan joukot olivat pakotetut keskeyttämään hyökkäyksensä Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi -linjalta Kollaan ja Leppäsyrjän rautatieaseman suuntiin. Vihollisjoukot aloittivat vetäytymisensä takaisin etelään 13.1., ja eräs puna-armeijalaisten osasto ryhmittyi Pienen Kelivaaran laelle. Koska omat...

Korkea, jyrkkärinteinen Pukitsanmäki, jonka nimi tulee sen juurella sijaiinnesta Pukitsan talosta, oli tärkeä maastokohta Laatokan Karjalan mottitaistelujen menestyksekkäässä hoitamisessa. Osana Laatokan koillisnurkan suurta saarrostushyökkäystä Karjalan Kannakselta irrotettu Jääkäripataljoona 4 (kapt Johansson) eteni hyökkäyksen kärkenä Pukitsanmäelle 8.1.1940....

Salmin suojeluskuntapiirin perustama Erillinen Pataljoona 8 (kapt Nikula) eteni pohjoisesta ja katkaisi puna-armeijan 18.D:n ja 168.D:n välisen maantieyhteyden rautatiealikäytävän maastossa 9.2.1940. Alikäytävän kautta kulki ainoa tie, ja maastossa oli runsaasti lunta. Pataljoonan haltuun ottama alue oli vajaan kilometrin levyinen. Sen itäpuolelle muodostui ns. Rykmentinmotti eli...