Kohteet: Venäjä - Laatokan karjala

Ladataan karttaa..
Ahinkoski Ruskeala

Ahinkoski, joka on saanut nimensä kosken luoteispuolella olleesta talosta/tilasta, on Tohmajoen monihaarainen koski sileiden kallioiden keskellä. Koskimaisema on ollut elokuvien kuvauspaikkana sekä suomalaisten että venäläisten aikaan. Maisemassa on osin kuvattu muun muassa venäläinen Aamunkoitot ovat täällä hiljaiset -elokuva, joka kertoo Suuren isänmaallisen sodan...

Sijainti: 61,915632, 30,626659

Avaa kohteen tiedot
Alatun rautatieasema Suistamo

Talvisodan aikana Alattu oli eräs Laatokan Karjalan keskeisimpiä rautatieasemia, jonka kautta joukkoja tuotiin rintamalle. Jatkosodan loppuvaiheessa asema oli Suistamon alueelta evakuoitavan materiaalin tärkeä kuormauspaikka. Tulipalo tuhosi asemarakennuksen viime vuosikymmenellä. ENa 2017.

Sijainti: 61,885334, 31,054791

Avaa kohteen tiedot
Apteekkari Jääskeläisen huvila Kirjavalahti

Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa...

Sijainti: 61,781763, 30,782944

Avaa kohteen tiedot
Bomban talo Suojärvi

Bomban talo on vuonna 1855 Jegor Bombin -nimisen miehen pojalleen Dmitri Jegorovitšille Suojärvellä rakennuttama talo. Talo oli rakennettu suurista ja pyöreistä tasapaksuisista hirsistä pitkin sulkanurkin ilman, että on käytetty yhtään rautanaulaa tai minkäänlaisia rautaisia sideosia. Aikoinaan talossa asui Bombinien suurperhe, ja kun Dmitri vuonna 1915 kuoli, maat jaettiin hänen...

Sijainti: 62,193610, 32,434260

Avaa kohteen tiedot
Ent. Leppäkosken tehdas Harlu Jänisjoki

Harlu oli merkittävä suomalainen teollisuuspitäjä ennen sotia, jolloin Jänisjoen varressa oli kolme tärkeää tehdasta: joen yläjuoksulla olivat Hämekosken vaneritehdas ja voimalaitos ja alajuoksulla Läskelän paperitehdas, voimalaitos, puuhiomo ja saha. Jänisjoen keskijuoksulla Leppäkoskella eli Harlun kirkonkylässä sijaitsivat selluloosatehdas ja voimalaitos. Kaikki nämä...

Sijainti: 61,812897, 30,947246

Avaa kohteen tiedot
Harlun kirkon paikka ja sankarihaudat

Harlun sankarihautausmaa sijaitsee kylän keskustasta noin 3 kilometriä Harluun päin. Pieni Pyyrlampi jää tien oikealle puolen ja vasemmalle lähtee tie hautausmaalle. Hautausmaahan on haudattu 102 talvi-ja jatkosodan sankarivainajaa. Lisäksi 143 harlulaista sotavainajaa on haudattu Kanta-Suomeen eri hautausmaihin. Hautausmaa on uusiokäytössä ja sankarihaudat ovat lähes...

Sijainti: 61,800280, 30,960200

Avaa kohteen tiedot
Harlun kirkonkylä Jänisjoki

Harlun kirkonkylän eli Leppäkosken valtasi Jalkaväkirykmentti 30:n I Pataljoona Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 19.7.1941. Pataljoona eteni kuormastoineen luoteesta metsien kautta Harluun, valtasi kylän yllättäen yöllä ja piti asemansa siihen saakka, kunnes muita 7.Divisioonan joukkoja saapui alueelle pohjoisesta pitkin Jänisjoen vartta. Kylään on äskettäin rakennettu...

Sijainti: 61,808790, 30,937772

Avaa kohteen tiedot
Havuvaara Soanlahti

Kesäkuun lopulla 1941 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi Karjalan Armeijan ensimmäiseksi tehtäväksi lyödä vastassa oleva vihollinen sekä saavuttaa Syväri ja Äänisjärvi. Mannerheim tarkensi perusajatuksensa operatiivisessa käskyssään 30.6.1941: aikomukseni on lyödä ja erottaa toisistaan Laatokan luoteis- ja koillisrannoilla sekä Jänisjärven...

Sijainti: 62,212640, 30,916851

Avaa kohteen tiedot
Hiidenvuoren luola Hiidenselkä

Hiidenvuori näyttävä kalliovuori, jonka laelta avautuvat komeat näkymät Laatokan rannikon saaristoon ja Jänisjokilaaksoon. Vuoren laelle on louhittu luola mäen korkeimman kohdan alle. Luolan katossa on läpimitaltaan metrinen reikä. Luola kuului Talvisodan puolustusjärjestelmiimme. Täällä oli Jänisjoen suulle sijoitettujen tykkiemme tulenjohto. Pieni tähystysaukko ei...

Sijainti: 61,721237, 30,983185

Avaa kohteen tiedot
Hämekosken silta Jänisjoki

Hämekosken silta eräs keskeinen kohde Jänisjokilinjalla. Talvisodan aikana sillan maasto oli vahvasti varusteltu. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 50 saapuessa joen itärannalle havaittiin silta räjäytetyksi. Kun 7.Divisioonan joukot (muun muassa Kev.Os 15, II/JR 51 ja SissiP 2) olivat puhdistaneet myös länsirannan vihollisjoukoista, tehtiin räjäytetyn sillan...

Sijainti: 61,859945, 30,957663

Avaa kohteen tiedot
Hämekoski

Entinen suomalaisten rakentama voimalaitos. Aivan viime vuosina korjattu. MK

Sijainti: 61,857421, 30,949346

Avaa kohteen tiedot
I/KTR 4:n johdon kaatumispaikka Soanlahti

Sunnuntai 13.7.1941 muodostui Kenttätykistörykmentti 4:n I Patteriston johtajille kohtalokkaaksi, sillä he joutuivat maantiellä vihollisen väijytykseen ja kaatuivat. Kyseisen päivän aamuna I/KTR 4 oli saanut marssikäskyn ja lähti liikkeelle Kuhilasvaarasta Soanlahdelle johtavaa maantietä pitkin aamupäivän aikana. Tavoitteena oli Laajan kylä, jonka piti jo olla omien...

Sijainti: 62,085907, 30,965705

Avaa kohteen tiedot
Ilmakanvuori Pälkjärvi

Pälkjärven pitäjän korkein kohta (176,3 m) on Ilmakanvuori, ja tämän mäkialueen valtasi  7.Divisioonan III/JR 9 luoteesta edeten 13.7.1941. Kylässä ei ollut vihollismiehitystä, mutta alue oli tehokkaasti miinoitettu. Aamuyöllä 14.7. ryhmän vahvuinen vihollispartio teki vastahyökkäyksen Ilmakan kansakoulun maastoon (koordinaatti), mutta partio tuhottiin. Sotien jälkeen...

Sijainti: 62,015142, 30,645780

Avaa kohteen tiedot
Ilmeen sankarihaudat

Ilmeen kylä kuului aikanaan Rautjärven pitäjään, 60 % pitäjästä on nykyisen suomen puolella, loput 40 % jäi pakkoluovutetulle alueelle. Ilmeen kirkosta (vihitty käyttöön 1777) on kuvien mukaan jäljellä torniosa, varsinainen kirkkosali on lahonnut ja romahtanut. Kirkon viereiseen hautausmaahan on haudattu vuoden 1918 kaatuneita 8, talvisodan kaatuneita 19 ja jatkosodan...

Sijainti: 61,296307, 29,363547

Avaa kohteen tiedot
Ilomäki Värtsilä

Ennen Karjalan Armeijan yleishyökkäyksen alkamista (10.7.1941) 11.Divisioonan Jalkaväkirykmentti 29 hyökkäsi rajan yli ja valtasi vihollisen vahvasti varustaman Ilomäen 6.-7.7. Tästä JR 29:n hyökkäys jatkui Värtsilän kirkonkylän suuntaan. ENa 2017.

Sijainti: 62,235032, 30,794869

Avaa kohteen tiedot
Impilahden kirkon paikka

Kirkosta ovat jäljellä portaat ja muistokivi, itse kirkon kivijalalle on neuvostoaikana ilmestynyt asuintalo. Paikan vieressä on Aleksanteri I:n vierailun muistoksi pystytetty kivi, ihme kyllä säilynyt paikoillaan. Kirkon paikkaa viistosti vastapäätä (luoteessa, maantien toisella puolella) on suomalaisten sankarihautausmaa. MK

Sijainti: 61,671263, 31,157526

Avaa kohteen tiedot
Jalovaara Suistamo

Talvisodan aikana Jalovaaran kylässä toimi Kenttäsairaala 12 muutaman viikon ajan. Kylään putosi pommeja kolme kertaa, mutta pommituksista ei koitunut tuhoja. Jatkosodassa Jalovaarassa käytiin Suistamon pitäjän suurin taistelu 14.-15.7.1941. Kylän valtasivat JR 23:n joukot. Suomalaisia kaatui taistelussa 24. Venäläisten tappioiksi laskettiin 110 kaatunutta ja 10 vankia....

Sijainti: 62,018561, 31,187559

Avaa kohteen tiedot
Jänisjärven rautatieasema

Jänisjärven rautatieasemalla Aunuksen rata liittyy rataan Matkaselkä-Suojärvi-Petroskoi. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 valtasi aseman maaston 17.7.1941. Jatkosodan aikana Jänisjärven kautta ovat kulkeneet tiettävästi kaikki Karhumäen, Aunuksen ja Syvärin suunnan soturimme. Sen kautta ovat liikkuneet myös sankarivainajat, sotasairaaloihin...

Sijainti: 61,890775, 30,947461

Avaa kohteen tiedot
Kaalamo Ruskeala

Osana Karjalan Armeijan yleishyökkäystä 19.Divisioonan joukkoihin kuulunut JR 58 aloitti hyökkäyksensä Kiteen Mustalammelta kohti Laatokkaa 10.7.1941 illalla. Hyökkäyskaistan maasto korkeine mäkineen ja niiden välissä olevine soineen ja puro-uomineen suosi puolustustaistelua käyvää vihollista. Tästä huolimatta JR 58 työntyi hyvin kapeana kiilana viitisentoista...

Sijainti: 61,903338, 30,500617

Avaa kohteen tiedot
Kaatiovaaran tienhaara Soanlahti

Havuvaaran taistelun (9.7.1941) jälkeen 11.Divisioonan hyökkäyksen painopiste käännettiin etelään johtavan tien suuntaan. Ensimmäisenä tavoitteena oli Jänisjärven pohjoisranta. Painopistesuunnassa keskellä edennyt Jalkaväkirykmentti 8 valtasi Kaatiovaaran tienhaaran 10.-11.7. koko yön kestäneen taistelun jälkeen. JR 8 jatkoi tästä edelleen etelään kohti Koirinvaaraa,...

Sijainti: 62,147783, 30,913847

Avaa kohteen tiedot
Kakunvaara Värtsilä

Jatkosodan 7.Divisioonan hyökkäys lähti liikkeelle käskyllä KARMA 10.7.41 klo 17:00. Divisioonan hyökkäysryhmityksessä vasemmalla edennyt III/JR 30 mursi vihollisen lujan rajapuolustuksen ja valtasi Kakunvaaran kylän yhteistoiminnassa Osasto Korvenheimon kanssa 11.7. aamupäivällä. ENa 2017.

Sijainti: 62,138875, 30,697640

Avaa kohteen tiedot
Kenttähautausmaa Tolvajärvi

Kenttähautausmaa, haudattu niin suomalaisia kuin saksalaisia sotureita. JHe 2017.

Sijainti: 62,274722, 31,479444

Avaa kohteen tiedot
Kiekua Soanlahti

11.Divisioonan joukkoihin kuulunut II/JR 50 valtasi Kiekuan kylän 12.7.1941 hyökkäämällä pohjoisesta. Kylä sijaitsi Kiekuanjärven lounaispäässä. ENa 2017.

Sijainti: 62,104949, 30,984845

Avaa kohteen tiedot
Kirkkolahti Ruskeala

Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 9:n edetessä Jänisjärven länsirannan suuntaan rykmentin I Pataljoona valtasi Kirkkolahden kylän 12.7.1941. Kylä oli miehittämätön, mutta vahvasti varusteltu. Siellä oli valmiina pesäkkeitä, raivauksia, murroksia, sulutteita sekä piikkilanka- ja panssariesteitä. Huomatessaan suomalaisjoukkojen yllättävän saapumisen kylään, vihollinen teki...

Sijainti: 61,989256, 30,767102

Avaa kohteen tiedot
Kitelän uuden ortodoksikirkon paikka Impilahti

Kitelän kylä, josta toisinaan käytetään nimitystä Kitilän kylä, sijaitsi Syskyänjoen varrella Impilahden pitäjän alueella. Kylän kohdalla joesta käytettiin myös nimeä Kitilänjoki. Jokilaakson maa oli sen verran hedelmällistä, että paikkakunnasta muotoutui ajastaan merkittävä maanviljelyskylä. Kylän ns. uusi kirkko sijaitsi kumpareella, jonne johtivat betoniportaat....

Sijainti: 61,679817, 31,335137

Avaa kohteen tiedot
Koirinvaara Soanlahti

Pohjoisesta eli Havuvaarasta tuleva tie liittyy Koirinvaaran kylän kohdalla Värtsilä-Soanlahti -maantiehen. Tämän tienristeysalueen valtasi Jalkaväkirykmentti 8 12.7.1941. Viholliselle aiheutettiin noin 200 kaatuneen tappiot. Sotasaaliiksi JR 8 sai kaksi kevyttä panssaria, kolme 3:n tuuman tykkiä, viisi raskasta kranaatinheitintä, kolme konekivääriä ja kuusi sairasautoa....

Sijainti: 62,105251, 30,914061

Avaa kohteen tiedot
Kokkarin kylän paikka

Kylän paikalta löytyy paikallisen kaupan kivijalka. MK

Sijainti: 62,311667, 31,286111

Avaa kohteen tiedot
Korpiselän kirkko

Viimeisiään vetelevä kirkko on jäänyt pahasti rajavyöhykkeelle aitojen taakse. MK

Sijainti: 62,342500, 31,004444

Avaa kohteen tiedot
Korpiselän sankarihauta

Korpiselän sankarihautoihin on haudattu 87 sankarivainajaa. Korpiselän sankarihaudat sijaitsevat kirkonkylässä: ortodoksinen kirkon vieressä ja luterilainen luterilaisella hautausmaalla.Korpiselkä seura pystytti vuonna 1996 kirkon viereiselle sankarihaudalle ekumeenisen muistokiven, jonka arkkipiispa Johannes vihki. Kivessä on teksi "Tällä paikalla lepäävien sodissa 1939-1944...

Sijainti: 62,342308, 31,005014

Avaa kohteen tiedot
Kujunsalmen silta Pälkjärvi Jänisjärvi

Puolustusvoimat rakensi 600 metriä pitkän puusillan Kujunsalmen yli vuonna 1939. Hyökkäysvaiheessa Jatkosodan heinäkuussa 1941 taistelujohdon yhtenä ideana oli edetä tämän sillan kautta Soanlahdelle ja iskeä Jänisjärven itäpuolella 11.Divisioonaa vastaan taistelevan vihollisen selustayhteyksille. Mutta Jalkaväkirykmentti 30:n jääkärijoukkueiden saapuessa lännestä sillan...

Sijainti: 62,053834, 30,902110

Avaa kohteen tiedot
Kurenurmen motti Kirjavalahti

Heinäkuun lopulla 1941 vihollinen oli irtaannutettu Jänisjokilinjalta länteen, ja I/JR 30:n hyökkäys painoi sen joukkoja kohti Kirjavalahden pohjukkaa. Toisaalla II/JR 9 oli katkaissut vihollisen vetäytymistien puolitoistakilometriä pohjukasta länteen Järventauksen tienhaarassa 23.7.1941. Näin lahden pohjukkaan Kurenurmeen muodostui motti, joka laukesi 25.7. aamuun mennessä....

Sijainti: 61,779728, 30,745586

Avaa kohteen tiedot
Laaja Soanlahti

Laajan kylä sijaitsi Soanlahti-Värtsilä -maantien varressa, ja sieltä erkani kylätie Kiekuaan. Jalkaväkirykmentti 29:n I ja II Pataljoona valtasivat Laajan 14.7.1941 yhteistoiminnassa II/JR 50:n kanssa. ENa 2017.

Sijainti: 62,078576, 30,988407

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan taistelut: Syskyänjoen kivieste

Talvisodan aikainen panssarikivieste Syskyänjoen eteläpuolella. Tälle pääpiirteiselle tasalle pysäytettiin Lemetin tienhaarasta Kollaan puolustajien selustayhteyksille pyrkineet neuvostojoukot.(208.JR/18.D) joulukuussa 1939. Täältä nuo joukot työnnettiin 10 kilometriä takaisin Lemetin tienhaaran maastoon ja saarrettiin mottiin tammikuussa 1940. Tämän suunnan taisteluista...

Sijainti: 61,754800, 31,514082

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Itä-Lemetin motti

Itä-Lemetin motti eli Kenraalimotti syntyi suomalaisten suuren saarrostushyökkäyksen myötä tammikuun 1940 alussa, ja se laukesi reilut 50 päivää myöhemmin helmikuun lopussa. Motti oli varsin tulivoimainen, sillä sen sisällä taisteli 3260 puna-armeijalaista ja kymmeniä panssarivaunuja. Motissa olivat myös puna-armeijan 18.D:n ja 34.Kev.Hv.Pr:n johto, prikaatinkomentajat...

Sijainti: 61,661491, 31,524797

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Juttuselkä

Juttuselkä on pieni kylä Ruhtinaanmäen länsipuolella Impilahden pitäjässä. Talvisodassa kylän maastoon vihollinen oli ryhmittänyt tulivoimaisia joukkoja oman tärkeän Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi -huoltotiensä ja sen sillan suojaksi. Vihollisen panssarivaunuja päivysti ja partioi kylässä ja huoltotiellä. Juttuselän hallinnasta käytiin armotonta taistelua...

Sijainti: 61,727017, 31,485415

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Katitsanlampi

Laatokan koillisnurkan alueella suomalaisjoukot aloittivat tammikuun 1940 alussa divisioonan vahvuisilla voimilla suuren saarrostushyökkäyksen, jolla pyrittiin katkaisemaan puna-armeijan joukkojen tieyhteydet sekä maantiellä Käsnäselkä-Lemetin tienhaara että maantiellä Pitkäranta-Kitilä. Joukkojen kiinteistä kokoonpanoista oli luovuttu ja oli muodostettu tehtäväkohtaisia...

Sijainti: 61,713344, 31,560600

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Kiperäpolvi

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen jälkeen Käsnäselkä-Lemetti -maantien eteläpuolinen erämaa-alue Mustasuon ympäristössä oli varmistettu ainoastaan partioilla tammikuussa 1940. Kuun lopulla havaittiin vihollisen toiminnan aktivoituneen erämaassa, kun sen tiedustelupartioita liikkui pohjoiseen, mm. Itä-Lemetin motin suuntaan. Myöhemmin saatiin tietää, että...

Sijainti: 61,648189, 31,582526

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Kitilän suurmotti

Suomalaisjoukkojen toteutettua suuren saarrostushyökkäyksen tammikuun 1940 alussa ja katkaistua puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan maayhteydet sen takaa Koirinojalla alkoi divisioonan huolto vaikeutua. Divisioonan sotamateriaaleja yritettiin saada perille Laatokan jäätä pitkin etelästä. Tälläkin reitillä tappiot alkoivat nousta sietämättömiksi, kun suomalaisjoukot...

Sijainti: 61,665705, 31,358886

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Koirinojan kosken th

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa eversti Autin joukot etenivät idästä eli Koivuselän suunnasta Koirinojan kosken tienhaaraan ja katkaisivat puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan ainoan huoltotien 10.1.1940. Tämän katkaisun myötä alkoi muodostua ns. Kitilän suurmotti. Rintamalinjojen väliin jäi Koirinojan koski (koordinaatti), joka on...

Sijainti: 61,638483, 31,410474

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Konnunkylän motti

Kun suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen tuloksena maantie Pitkäranta-Sortavala oli katkaistu pari kilometriä Konnunkylän pohjoispuolella Koirinojalla 10.1.1940 ja pari kilometriä kylän eteläpuolella Salmin rajavartioston Pitkärannan kasarmien kohdalta viikkoa myöhemmin, oli syntymässä Konnunkylän motti. Sen sivusta oli tosin auki Laatokan jäälle ja Kitilän...

Sijainti: 61,617568, 31,416091

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Koposenselän motti

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan joukkojen irtautuessa 13.1.1940 Ruhtinaanmäeltä etelään osa joukoista lähti vetäytymään Mitron kylän kohdalta kaakkoon. Vetäytymisura kulki Koposenselän mäkialueen kautta Lemetin kylään (Länsi-Lemettiin). Suomalaisjoukot torjuivat vetäytyvän osaston pääsyn omiensa yhteyteen 15.1., ja saartoivat puna-armeijalaiset. Näin...

Sijainti: 61,693813, 31,494755

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Kulismajoen Jukankoski

Suomalaisjoukot pysäyttivät puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan kärkijoukot Ruokojärven kylän alueelle joulukuussa 1939. Käytyjen torjuntataistelujen aikana suomalaisten sulkulinja oli Kulismajoen Jukankoskella. Tätä kautta kulki vihollisen havittelema tieura pohjoiseen Pyörittäjän kylään ja sieltä edelleen Leppäsyrjän rautatieasemalle. Tammikuussa 1940 vihollisjoukot...

Sijainti: 61,753498, 31,410014

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Lavajärven motti

Tammikuun 1940 alun suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen yhteydessä todettiin Lavajärven kylässä olevan suurehko määrä venäläisjoukkoja. Niiden määrä kasvoi, kun suomalaisjoukot katkaisivat maantien pari kilometriä kylän itäpuolen järvikannaksella 20.1., ja löivät siellä olleet joukot Lavajärvelle. Tällöin kannaksen länsipuolelle muodostui Lavajärven...

Sijainti: 61,652699, 31,641967

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Lemetin tienhaaran motti

Ruhtinaanmäelle ja Ruokojärvelle joulukuussa 1940 edenneet puna-armeijan 18.Jalkaväkiivisioonan joukot pakotettiin vetäytymään taaksepäin noin 10 kilometriä Lemetin tienhaaran maastoon tammikuun 1940 loppupuoliskolla. Tällöin tienhaarasta maantien suunnassa etelään kolmen kilometrin matkalle oli ryhmittynyt muun muassa kaksi kulunutta jalkaväkirykmenttiä, yksi...

Sijainti: 61,674789, 31,450844

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Länsi-Lemetin motti

Lemetti-sana tulee siitä, että seudulla oli kaksi tilaa/taloa, joiden kummankin nimi oli Lemetti. Varsinainen Lemetin kylä eli Länsi-Lemetti oli maantien kohdalla Koirinojan (puron) länsipuolella. Itä-Lemetti sijaitsi puolitoista kilometriä edellisestä kaakkoon. Tammikuun 1940 alun suuren saarrostushyökkäyksen edettyä Käsnäselkä-Lemetin tienhaara -maantien...

Sijainti: 61,680535, 31,499145

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Mastokankaan motti

Tammikuun 1940 alusta Itä-Lemetissä oli ollut suuri motti, johon oli saarrettuna 3260 puna-armeijalaista. Tässä joukossa olivat myös sekä 18.Jalkaväkidivisioonan että 34.Kevyen Hyökkäysvaunuprikaatin komentajat. Saatuaan keskitettyä lisäjoukkoja Pitkärannan alueelle, vihollinen pyrki kaakon suunnasta Itä-Lemettiin joukkojensa avuksi. Eräs tällainen avustamisyritys...

Sijainti: 61,647605, 31,530273

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Mitro

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan tykistörykmentti ja haupitsirykmentti ryhmittyivät 12.12.1939 Mitron kylän alueelle divisioonan edettyä idästä Lemetin tienhaaraan ja jatkettua siitä edelleen pohjoiskoilliseen Ruhtinaanmäelle. Divisioonansa mukana nämä tykistöosat joutuivat vetäytymään takaisin suomalaisjoukkojen vastahyökkäysten ja suuren saarrostushyökkäyksen...

Sijainti: 61,711549, 31,467628

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Mustasuo

Käsnäselkä - Lemetin tienhaara -maantien eteläpuolella sijaitseva Mustasuon erämaa-alue on laajuudeltaan noin 5 km x 5 km. Puna-armeijan hiihto-osastot pyrkivät eteläkaakosta tämän alueen kautta maantielle ja Itä-Lemettiin saarrettujen joukkojensa avuksi helmikuussa 1940. Peitteisellä korpialueella käytiin kahakoita ja paikoin koviakin taisteluja lähes päivittäin....

Sijainti: 61,619826, 31,584822

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Pienen Kelivaaran motti

Suomalaisjoukkojen suuren saarrostushyökkäyksen alettua tammikuun 1940 alussa puna-armeijan joukot olivat pakotetut keskeyttämään hyökkäyksensä Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi -linjalta Kollaan ja Leppäsyrjän rautatieaseman suuntiin. Vihollisjoukot aloittivat vetäytymisensä takaisin etelään 13.1., ja eräs puna-armeijalaisten osasto ryhmittyi Pienen Kelivaaran laelle. Koska omat...

Sijainti: 61,690236, 31,441196

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Pukitsanmäki

Korkea, jyrkkärinteinen Pukitsanmäki, jonka nimi tulee sen juurella sijaitsevasta Pukitsan talosta, oli tärkeä maastokohta Laatokan Karjalan mottitaistelujen menestyksekkäässä hoitamisessa. Osana Laatokan koillisnurkan suurta saarrostushyökkäystä Karjalan Kannakselta irrotettu Jääkäripataljoona 4 (kapt Johansson) eteni hyökkäyksen kärkenä Pukitsanmäelle 8.1.1940....

Sijainti: 61,654976, 31,427369

Avaa kohteen tiedot