Kohteet: Venäjä - Laatokan karjala

Ladataan karttaa..
Laatokan Karjalan Talvisota: Rautatiealikäytävä

Salmin suojeluskuntapiirin perustama Erillinen Pataljoona 8 (kapt Nikula) eteni pohjoisesta ja katkaisi puna-armeijan 18.D:n ja 168.D:n välisen maantieyhteyden rautatiealikäytävän maastossa 9.2.1940. Alikäytävän kautta kulki ainoa tie, ja maastossa oli runsaasti lunta. Pataljoonan haltuun ottama alue oli vajaan kilometrin levyinen. Sen itäpuolelle muodostui ns. Rykmentinmotti eli...

Sijainti: 61,662836, 31,415299

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Ruhtinaanmäki

Puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioona suuntasi kaksi rykmenttiään Lemetin tienhaarasta pohjoiseen 12.12.1939, ja divisioonan hyökkäyksen painopiste oli Ruhtimaanmäen suunnalla vuodenvaihteessa 1939-1940. Ruhtinaanmäeltä rykmenttien tavoitteena oli edetä toisaalta pohjoiskoilliseen Kollaan suomalaispuolustajien selustaan ja toisaalta kehittää operaatiota länsiluoteeseen...

Sijainti: 61,724483, 31,498375

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Ruokojärvi

Idästä Lemetin tienhaaran ja Ruhtinaanmäen kautta Ruokojärvelle eteni yksi puna-armeijan rykmentti (316.JR/18.D) joulukuussa 1939. Sen lähitavoitteena oli Leppäsyrjän rautatieaseman saavuttaminen, mutta hyökkäys pysähtyi suomalaisjoukkojen torjuntaan Ruokojärven kylämaisemassa sekä häirintäiskuihin Ruhtinaanmäen ja Ruokojärven välisellä tiellä. Vihollisrykmentin...

Sijainti: 61,728646, 31,388338

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Rykmentinmotti

Tammikuussa 1940 Ruhtinaanmäen ja Ruokojärven suunnilla taistelleet puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan kaksi rykmenttiä joutuivat suomalaisten vastahyökkäysten paineessa puolustuskannalle. Rykmenttien huollon edelleen vaikeutuessa ne joutuivat aloittamaan vetäytymisensä etelään ja ryhmittymään Lemetin tienhaaraan ja siitä etelälounaaseen rautatiealikäytävälle johtavan...

Sijainti: 61,662979, 31,437586

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Saarijärven motti

Maantien varteen Saarijärven eteläpuolelle jäi suomalaisjoukkojen saartamiksi noin 480 puna-armeijalaista 18.1.1940. Saarretulla joukolla oli aseina kahdeksan tykkiä, 16 konekivääriä, 20 pikakivääriä ja kolme panssarivaunua. Suomalaisjoukot tuhosivat motin puolustajat ja ottivat materiaalin sotasaaliiksi 21.2.1940. ENa 2017.

Sijainti: 61,662771, 31,712877

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Siiran tien pohjoispää

Siiran tie on metsätie, joka yhdistää Lemetti-Käsnäselkä -maantien Lemetti-Loimola -maantiehen. Tie kulkee erämaa-alueen läpi pääpiirtein luode-kaakko -suunnassa, ja sillä on pituutta 22 kilometriä. Talvisodassa tien eteläpäähän saarrettiin vihollinen mottiin, jonka pelasti tuholta rauhan tulo maaliskuussa 1940. Tien pohjoispää oli joukkojemme hallussa koko sodan ajan, ja sen...

Sijainti: 61,817258, 31,583552

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Siiran tienhaaran motti

Siiran tie on metsätie, joka yhdistää Lemetti-Käsnäselkä -maantien Lemetti-Loimola -maantiehen. Tie kulkee erämaa-alueen läpi pääpiirtein kaakko-luodesuunnassa, ja sillä on pituutta 22 kilometriä. Uran kaakkoispään liittymäkohtaa Lemetti-Käsnäselkä -maantiehen sanotaan Siiran tienhaaraksi. Tienhaaraan muodostui motti, kun suomalaispataljoona katkaisi maantien puoli...

Sijainti: 61,666701, 31,742356

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Taistelu JP 4:n leirialueella

Helmikuun 1940 alussa Jääkäripataljoona 4 siirtyi Nietjärveltä Käsnäselkä - Lemetin tienhaara -maantien pohjoispuolelle. Tehtävänä oli torjua eteläkaakosta Itä-Lemetin motin suuntaan pyrkivät puna-armeijan hiihto-osastot maantien eteläpuolisella erämaa-alueella. Pataljoonan komentopaikka perustettiin reilut 600 metriä Veelammen lounaispuolelle Rämeojan pohjoispuolelle....

Sijainti: 61,654457, 31,566178

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Uomaan motti

Uomaan kylään pysähtyneet Työläisten ja talonpoikien puna-armeijan 18.Jalkaväkidivisioonan joukot jäivät mottiin, kun yksi suomalaispataljoona katkaisi maantien kylän itäpuolelta ja toinen länsipuolelta 17.1. 1940. Saarroksiin jäi 490 miestä ja divisioonavarastoja. Motti oli avoin etelään pikkulampien täplittämään korpeen. Puna-armeijalaisten yritykset avata tie...

Sijainti: 61,664518, 31,850399

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Uuksunjoki-linja

Uomaan kylän itäpuolelle pohjoisesta hyökännyt suomalaispataljoona I/JR 34 katkaisi maantien ja työnsi puolustuksensa Uomaan itäreunalta parin kilometrin päähän itään Uuksunjoki-linjalle 17.1.1940. Tammikuun kuluessa puna-armeija keskitti joen itäpuolelle uuden jalkaväkidivisioonan (60.D:n), joka pyrki hyökkäämään maantien suunnassa länteen ja saarroksiin joutuneiden...

Sijainti: 61,657861, 31,901377

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Viinamäki

Talvisodan Viinamäki oli Kitilän suurmotin sisäreunan kukkula, josta puna-armeijan 168.Jalkaväkidivisioonan osastot pyrkivät hyökkäämään Vorojenkiven alueelle saarrettujen joukkojensa avuksi helmikuussa 1940. Suomalaisjoukot torjuivat kaikki nämä hyökkäykset, ja saarretut tuhoutuivat 18.2.1940 mennessä. ENa 2017.

Sijainti: 61,655874, 31,408794

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Vorojenkivenmäki

Vorojenkivi on mäki pari kilometriä Lemetin tienhaaran lounaispuolella. Suomalaisjoukkojen hallitsema mäki osoittautui erääksi ratkaisevaksi maastonkohdaksi puna-armeijan 168.Divisioonan  ja 18.Divisioonan eristämisessä toisistaan ja näin Lemetin tienhaaran motin ja Rykmentinmotin tuhoon johtaneissa taisteluissa. Saarretut puna-armeijalaiset yrittivät...

Sijainti: 61,666358, 31,432931

Avaa kohteen tiedot
Laatokan Karjalan Talvisota: Vuortanajärvi

Suomalaisjoukkojen tammikuun 1940 alun suuren saarrostushyökkäyksen toinen lähtöalue oli Vuortanajärven maastossa, josta eversti Autin joukot etenivät Mastokankaan ja Koivuselän kautta Pitkäranta-Kitilä maantielle Koirinojan kosken tienhaaraan. Järven luoteispuolella sijainnut tukkikämppäryhmä toimi Autin joukkojen huoltokeskuksena. Itä-Lemettiin saarrettujen...

Sijainti: 61,659978, 31,579543

Avaa kohteen tiedot
Laitioinen Suistamo

Soanlahden ja Suistamon välillä sijaitsevan Laitioisen kylän valtasi Jalkaväkirykmentti 23 16.7.1941. Kylään edettiin koillisesta Jalovaaran suunnasta. Pyrkimyksenä oli katkaista Soanlahden kirkonkylän suunnalla taistelevien vihollisosastojen vetäytymistie, missä onnistuttiinkin. ENa 2017. 

Sijainti: 61,949648, 31,093839

Avaa kohteen tiedot
Lehtomäen tienristeys Soanlahti

Lehtomäen tienristeysalueella, josta lähtevät tiet pohjoiseen Soanjärvelle, itäkaakkoon Prolavaaraan, lounaaseen Soanlahden kirkonkylään ja luoteeseen Värtsilään, taisteltiin kiivaasti Jatkosodan hyökkäysvaiheessa heinäkuussa 1941. Risteyksen tultua vallatuksi 16.7.1941 koko JR 8 marssi sen kautta itäkaakkoon Jalovaaran suuntaan, ja JR 50 lounaaseen Soanlahden kirkonkylän...

Sijainti: 62,056209, 31,081383

Avaa kohteen tiedot
Luonnonkaunis kannas Tolvajärvi

Tolvajärvellä Hirvasjärven ja Myllyjärven kannas on erittäin luonnonkaunis, kapea kirkkaat vesistöt molemmin puolin. Matkailumajan rauniot myöskin aivan lähellä.

Sijainti: 62,297310, 31,482510

Avaa kohteen tiedot
Luutn. Gummeruksen kaatumispaikka Läskelä Jänisjoki

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 8 oli ryhmittyneenä Läskelään Jänisjoen itärannalle ajalla 17.-22.7.1941. Rintamasuunta oli länteen. Rykmentin oikealla puolella eli Jänisjoen ylävirran suunnalla oli Jalkaväkirykmentti 50 samaten ryhmittyneenä joen itärannalle. Samaan aikaan 7.Divisioonan joukot puhdistivat tehokkaasti Jänisjoen länsirantaa vihollisista....

Sijainti: 61,762191, 31,004800

Avaa kohteen tiedot
Läskelän entinen kansakoulu

Viipurin Suojeluskunnan pojat olivat majoitettuna tähän kouluun juuri ennen Talvisodan alkua. Paikka aivan kosken partaalla Läskelässä. MK

Sijainti: 61,763611, 31,001111

Avaa kohteen tiedot
Läskelän paperitehdas Jänisjoki

Läskelän kylän läpi laskee Jänisjoki, joka lähtee Jänisjärvestä, joka on meteoriitin osumasta syntynyt maljamainen allas. Joen parinkymmenen kilometrin matkalla järven ja Laatokan välinen korkeusero on 60 metriä, josta Läskelässä hupenee 13 metriä. Tähän Läskelänkoskeen Venäjän Tykistöhallitus oli perustanut pienen sahan 1800-luvun alussa. Tykistöhallituksen...

Sijainti: 61,761432, 31,002414

Avaa kohteen tiedot
Läskelän rautatieasema Jänisjoki

Jänisjokilaakson teollisuusyritysten tarpeita varten rakennettiin 1920-luvulla haararata Jänisjärven asemalta Läskelään. Rataosuus otettiin käyttöön vuonna 1925. Talvi- ja Jatkosodassa Läskelän asema oli joukkojemme logistinen keskus. Viimeisen vuosikymmenen aikana aseman länsipuolelle on ilmestynyt kivilouhos, ja aseman ratapihalla usein näkee lastausta odottavia tai...

Sijainti: 61,760949, 30,989679

Avaa kohteen tiedot
Marmorilouhos Ruskealassa

Ruskealasta on louhittu kiveä rakennuksia ja kirkkoja varten 1700-luvulta alkaen. Esimerkiksi Ruskealan marmoria on käytetty Pietarin Marmoripalatsissa, Kazanin kirkon lattioissa, Iisakin kirkossa sekä Talvipalatsissa ja Eremitaasissa. Helsingissä samaa marmoria on käytetty muun muassa Yleisradion entisessä toimitalossa (Kasarmintorin laidalla) ja Säästöpankin rakennuksessa....

Sijainti: 61,944444, 30,580278

Avaa kohteen tiedot
Matkaselän rautatieasema Ruskeala

Viipurin, Sortavalan ja Joensuun toisiinsa yhdistäneen Karjalan radan Matkaselän rautatieasema avattiin liikenteelle marraskuussa 1894. Asemalta rakennettiin kolmen kilometrin pituinen pistoraide Ruskealan Marmori Oy:n tuotantolaitokselle. Vuonna 1924 avattiin liikenteelle Suojärven rata, joka erkanee Matkaselästä itään ja jatkui sieltä myöhemmin Petroskoihin. Sekä Talvi- että...

Sijainti: 61,967781, 30,536586

Avaa kohteen tiedot
Muistomerkki Murheenristi Lemetin tienristeysalue

Murheenristi on Suomen ja Venäjän yhteisesti toteuttama Talvisodan muistomerkki. Ristin paljastustilaisuudessa heinäkuussa 2000 Suomen valtiota edusti pääministeri Paavo Lipponen, jonka isä taisteli näillä paikoilla puna-armeijaa vastaan vuosina 1939-40. Laatokan Karjalan Talvisodan moteista ns. Lemetin tienhaaran motti oli Murheenristin merkkaamalla alueella, ja suurin osa...

Sijainti: 61,675685, 31,451281

Avaa kohteen tiedot
Muuanto Suistamo

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jääkäripataljoona 2 valtasi Muuannon kylän 13.7.1941 etenemällä alueelle pohjoisesta. Alikersantti Mauno Ylikojola kertoo: Tulikasteeni sain JP 2:n vallatessa Muuannon. Venäläisillä olivat vahvat asemat kylän kansakoulunmäellä. Hyökkäsimme saarrostaen, me konekiväärimiehet oikealta koukaten. Veimme konekiväärimme erääseen...

Sijainti: 62,088914, 31,442821

Avaa kohteen tiedot
Pappilanmäki Iljala Pälkjärvi

Jatkosodan 7.Divisioonan I/JR 30 valtasi Pälkjärven Pappilanmäen 11.7.1941 siten, että yksi komppania hyökkäsi luoteesta ja toinen koillisesta. Kiivasta vastarintaa tehnyt vihollinen joutui vetäytymään Pälkjärven kirkolle päin. Nykyisin pappilarakennus on jokseenkin raunioitunut. ENa 2017.

Sijainti: 62,060273, 30,696352

Avaa kohteen tiedot
Petäjävaara Korpiselän pitäjä

Jalkaväkirykmentti 8:n partiot olivat liikkuneet etumaastossa heinäkuun 1941 alussa ja huomanneet siellä vahvasti varustettuja, mutta heikosti miehitettyjä kohtia, kuten Niinivaara, Kukkovaara ja reilun parin kilometrin päässä rajalinjasta sijaitseva Petäjävaara. Nämä II/JR 8 miehitti 4.-5.7.1941 Täten ennen Karjalan Armeijan yleishyökkäyksen alkamista (10.7.) JR 8 oli...

Sijainti: 62,235201, 30,832367

Avaa kohteen tiedot
Pirttipohja Ruskeala

Heinäkuun puolivälissä 1941 7.Divisioonan Jalkaväkirykmentti 30 eteni Pirttipohjan asemakylän pohjoispuolelle ja aloitti kylän saarrostamisen sekä idän että lännen puolelta. Tämän seurauksena kahden komppanian vahvuinen vihollinen jäi mottiin kylän alueelle. Kesken saarron lujittamisen (15.7.) saapui lännestä Matkaselän suunnasta Pirttipohjan rautatiepysäkille...

Sijainti: 61,955596, 30,687767

Avaa kohteen tiedot
Prolavaara Soanlahti

III/JR 50 valtasi Prolavaaran kylän 15.7.1941 hyökkäämällä koillisesta, kun vihollisen rintama ja varustukset olivat luoteeseen. Ennen sotia Prolavaarassa toimi dolomiittikaivos ja Soanjoen Prolankoski pyöritti vehnämyllyä ja sirkkelisahaa. ENa 2017.  

Sijainti: 62,051917, 31,121800

Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven hautausmaa

Hautausmaa sijaitsee Värtsilä-Sortavala -tien varressa noin 16 km Niiralan raja-asemalta, suoraan t-risteyksen edessä. Risteyksessä on tienviitta. Maantien puoli on suurimmaksi osaksi aidattu valkoisella aidalla. Heti entisen hautausmaan portin oikealla puolella oli vanha 1700 -luvulla rakennettu kellotapuli, joka hyökkäysvaiheen aikana kesällä 1941 tuhoutui...

Sijainti: 62,051030, 30,678737

Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven kirkon paikka

Pälkjärven kirkon suunnitteli arkkitehti Ferdinand Öhman, ja rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kun Jatkosodan 7.Divisioonan I/JR 30 valtasi Värtsilä-Sortavala -maantiellä Pälkjärven Pappilanmäen 11.7.1941, kiivasta vastarintaa tehnyt vihollinen vetäytyi maantieltä kilometrin verran kirkon maastoon. Seuraavana päivänä vihollinen karkotettiin kirkon maastosta ja...

Sijainti: 62,053611, 30,691389

Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven rautatiepysäkki

Jatkosodan alussa 7.Divisioona hyökkäsi kaakkoon Tohmajärvi-Pälkjärvi -tien molemmin puolin. Ensitavoitteina olivat rajan suuntaiset: 1) Värtsilä-Sortavala -rautatielinja ja 2) sähkölinja sekä 3) Värtsilä-Sortavala -maantie välillä Kakunvaara - Pälkjärven (järven) kaakkoispää. Divisioonan hyökkäys lähti liikkeelle 10.7.1941 klo 17, ja rautatielinja ylitettiin...

Sijainti: 62,109401, 30,587133

Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven sankarihaudat

Pälkjärven sankarihaudat ovat 1869 vihityn kirkon pihalla. Hautoihin on laskettu 5 vapaussodan, 19 talvisodan ja 36 jatkosodan kaatunutta sankarivainajaa. Tie kirkolle kääntyy vasemmalle noin pari kilometriä ennen Sortavala Puikkolan T-risteystä. Päätieltä matkaa kirkon raunioille on vajaa 400 m. Paikalla on Erkki Erosen suunnittelema ja 14.10.1995 paljastettu muistomerkki. Vuonna...

Sijainti: 62,055015, 30,696734

Avaa kohteen tiedot
Pälkjärven taistelun 1808 muistomerkki

Pälkjärven taistelu käytiin Suomen sodan aikana 9.8.1808. Taistelussa majuri Malmin johtamat suomalais-ruotsalaiset joukot löivät kenraali Aleksejevin 1300-miehisen venäläisosaston Pälkjärven kaakkoispäässä. Suomalais-ruotsalaisessa taisteluosastossa oli 400 vapaaehtoista talonpoikaa ja 250 sotilasta. Näistä kaatui 11 sotilasta sekä 8 talonpoikaa. Venäläisjoukot...

Sijainti: 62,037110, 30,680532

Avaa kohteen tiedot
Pälksaaren sairaala Pälkjärvi

Pälksaaren piirimielisairaala vihittiin käyttöön vuonna 1925. Jatkosodan alussa, kun 7.Divisioonan pääosat hyökkäsivät Tohmajärvi-Pälkjärvi -maantien suunnassa kaakkoon, divisioonan III/JR 9 eteni Pälkjärven länsipuolelle ja valtasi 11.7.1941 piirimielisairaalan rakennusryhmän alueen. Myöhemmin Jatkosodan aikana 25.Sotasairaala toimi näissä rakennuksissa. Nykyisin...

Sijainti: 62,055556, 30,591389

Avaa kohteen tiedot
Runonlaulajan patsaan paikka Tolvajärvi

Runonlaulajan patsaan jalusta Tolvajärven rannassa, itse muistomerkki on kadonnut jäljettömiin. Kiveä on etsitty tuloksetta myös järvestä. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Paavolainen kävi Tolvajärvellä heinäkuun 1941 lopussa ja kuvaili patsaan paikkaa näin: Saavutamme vihdoin sen paikan, missä metsä loppuu, harjun selkä taittuu ja vedet taipuvat molemmilta puolin...

Sijainti: 62,275000, 31,517778

Avaa kohteen tiedot
Ruskealan kirkko (Uusi kirkko)

Alkuperäisen kirkon paikalla on aivan uuden Herran kukkaro nimellä kulkevaa kirkkoa. MK

Sijainti: 61,933611, 30,583056

Avaa kohteen tiedot
Saksalainen kenttähautausmaa Loimola

Eversti Viljo Laakso saksalaisten hautausmaalla Loimolassa elokuussa 1944. Kesällä 1941 Näätäojan (Kollaa) - Tolvajärven - Aittojoen -Tsalkin alueella hyökkäsi saksalainen 163. Divisioona. Sen kaatuneet koottiin ja haudattiin Loimolassa sankarihautaan. Hyökkäysvaiheen päätyttyä divisioona oli ensin puolustuksessa Syvärin suulla, josta se toukokuun lopulla 1942 siirrettiin...

Sijainti: 61,996770, 31,697630

Avaa kohteen tiedot
Sarkajokilinjan majoituskorsu Suistamo

Ranska kuului I maailmansodan voittajavaltioihin, ja Suomi konsultoi Ranskaa omien puolustusjärjestelyjensä toteuttamisessa. Syksyllä 1919 Suomeen saapui ranskalainen sotilaskomissio, jonka kokoonpanossa linnoittamisen asiantuntemusta edusti majuri J. J. Gros-Coissy. Hän laati Laatokan koillispuolelle puolustussuunnitelman, jonka runkona oli Jänisjoki. Eräs yksityiskohta...

Sijainti: 61,896618, 31,204903

Avaa kohteen tiedot
Soanlahden luterilaisen kirkon raunio

Soanlahden luterilaisen kirkon raunio sijaitsee kyläharjanteen päällä. Vihollinen poltti kirkon vetäytyessään alueelta heinäkuussa 1941. Raunion vieressä on kirkon muistoristi, jota vastapäätä on Soanlahden sankarihautausmaa muutaman kymmenen metrin päässä. Talvisodan YH:n aikana Pohjois-Pohjanmaalla perustettu Polkupyöräkomppania 7 oli varmistamassa Soanlahden...

Sijainti: 62,030495, 31,033964

Avaa kohteen tiedot
Soanlahden ortodoksisen kirkon raunio

Ortodoksikirkon raunio sijaitsee maantien varressa Lehtomäen risteyksen ja Soanlahden kyläharjanteen välillä. Kirkkoa sanottiin myös Veljakan kirkoksi. Vihollisjoukot polttivat rakennuksen vetäytyessä alueelta heinäkuussa 1941. Kirkon paikan merkkinä on muistoristi. ENa 2017.

Sijainti: 62,035368, 31,050015

Avaa kohteen tiedot
Suistamon ortodoksinen kirkko

Suistamon empiretyylisen kirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel, ja se valmistui vuonna 1844. Talvisodan aikana kirkossa pidettiin sota-ajan hartaus- ja valistustilaisuuksia. Välirauhan aikana kirkosta oli tehty teatteri. Jatkosodan alkuvaiheissa vihollinen sytytti rakennuksen tuleen vetäytyessään Suistamolta heinäkuussa 1941, mutta paikalle rientäneet kärkijoukkomme sammuttivat...

Sijainti: 61,913306, 31,139120

Avaa kohteen tiedot
Suojärven luterilainen kirkko

Suojärven evankelisluterilainen kirkko sijaitsi Suvilahdessa nykyisen Hotelli Karelian paikalla, jossa pihalla on muistokivi.

Sijainti: 62,080087, 32,358107

Avaa kohteen tiedot
Suojärven sankarihautausmaa

Suojärven sankarihautausmaa, jokaisella risti, kuva tulee myöhemmin

Sijainti: 62,190750, 32,426190

Avaa kohteen tiedot
Särkisyrjän taistelun 1941 muistomerkki Ruskeala

Särkisyrjän taistelu käytiin 18.-22.7.1941. Tällöin Laatokan Karjalan takaisinvaltaustaisteluun liittyen Jalkaväkirykmentti 37 eteni idän suunnasta Vahvajärven eteläpuolitse länteen tavoitteenaan Värtsilä-Sortavala -maantie, mutta rykmentin joukot kohtasivat Särkisyrjän kylässä suureen kivinavettaan ja talojen kivijalkoihin linnoittautuneen vihollisen, joka tuotti rykmentille...

Sijainti: 61,902716, 30,698231

Avaa kohteen tiedot
Tolvajärven matkailumaja Tolvajärvi

Suomen Matkailijayhdistyksen Tolvajärven matkailumaja valmistui kesäksi 1939 ja avattiin kesäkuussa 1939. Majan ensimmäinen emäntä oli neiti Helvi Merikoski. Hän jäi sinne Punaisen Ristin vapaaehtoisena, kun matkailumaja evakúoitiin ja siitä tehtiin 21. kenttäsairaalan osasto 1 eli ns. Talvelan ryhmän kenttäsairaala ja se toimi sairaalana 17.12.1939 - 14.3.1940. Talvisodassa...

Sijainti: 62,287778, 31,490833

Avaa kohteen tiedot
Tsokki Korpiselkä

Kuva on Tsokin ja Kokkarin kylien välissä olevalta yhteiseltä hautausmaalta. MK

Sijainti: 62,323056, 31,206667

Avaa kohteen tiedot
Ulmosenjokilinjan konekiväärikorsut Suistamo

Suomeen saapui syksyllä 1919 ranskalainen sotilaskomissio antamaan apua nuoren tasavallan puolustuslaitoksen luomisessa ja muissa maanpuolustuksen järjestelyissä. Komissiossa linnoittamisen asiantuntemusta edusti majuri J. J. Gros-Coissy. Hän sai Yleisesikunnan päälliköltä, kenraali O. P. Enckelliltä tehtäväkseen laatia suunnitelman mm. Jänisjokilinjan linnoittamisesta....

Sijainti: 61,906902, 31,098638

Avaa kohteen tiedot
Uomaan lentokenttä

Uomaan kenttä oli hiekkakenttä Sääksjärven lounaispuolella. Kiitoratoja oli kaksi, ja niillä pituutta 900 m - 1000 m. Koordinaatti osoittaa kiitoratojen leikkauspisteen. Jatkosodassa kenttää käyttivät muun muassa Lentolaivue 16, Hävittäjälentolaivue 32 ja Tiedustelulentolaivue 12. Heinkel-kellukekoneilla lennettiin kaukopartiolentoja järveltä. Koneet ankkuroitiin rantaan...

Sijainti: 61,660164, 31,791544

Avaa kohteen tiedot
Vanha valtionraja Keskimäjärvi Käsnäselkä

Ikiajat kahden suomalais-ugrilaisen heimon raja on kulkenut metsäisten kukkuloiden, soiden ja pienten järvien kautta Käsnäselän ja Kolatselän välillä. Aikoinaan täällä ei ollut länsi-itä -suuntaisia teitä, mutta kulkuyhteydet toimivat talviteitä ja polkuja pitkin. Rajan yli harjoitettiin vapaata vaihtokauppaa. Stolbovan rauhansopimuksen perusteella raja määritettiin...

Sijainti: 61,649114, 32,108352

Avaa kohteen tiedot
Vanha Värtsilä

Muutama suomenaikainen rakennus on säilynyt, paikalliset ovat kunnostaneet rakennukset. Päätyjen sisäänkäynnit ovat paikallista arkkitehtuuria, talon väri on lähes alkuperäinen. MK

Sijainti: 62,173333, 30,695833

Avaa kohteen tiedot