Kohteet: Venäjä - Suojärvi

Oulussa perustettu Talvisodan Polkupyöräpataljoona 7 teki Aittojoella ensimmäisen vastahyökkäyksen etenevää vihollisdivisioonaa vastaan joulukuun 1939 alussa. Voimasuhteet olivat kuitenkin sellaiset, ettei pataljoona saanut mekanisoitua vihollisdivisioonaa pysähtymään. Kun Tolvajärvellä tämä sitten onnistui suomalaisjoukkojen keskitetyn toiminnan tuloksena,...

Annantehdas oli rautaruukki ja tehdasyhteisö Suojärven Karatsalmella (koordinaatti). Ruukin perusti kreivitär Anna Orlova-Tshesmenskaja vuonna 1809, ja sen tarkoituksena oli tuottaa rautaa Venäjän tsaarin armeijan tarpeisiin. Raaka-aineena käytettiin seudun vesistöistä nostettua järvimalmia. Päätuote oli valutykkirauta, jota käytettiin tykinputkien ja -kuulien valmistamiseen,...

JR 50:n I Pataljoona valtasi takaisin Hautavaaran kylän 20.8.1941 aamulla. ENa 2017.

11.Divisioonan joukkoihin kuulunut III/JR 29 valtasi Hyrsylän kylän 25.7.1941. Kylään puna-armeija oli kenttävarustanut asemat mm. kalmiston alueelle (koordinaatti), ja ryhmittänyt kylän puolustukseen pataljoonan vahvuiset joukot. Taistelussa Hyrsylän ja Ignoilan välisellä tiellä tuhottiin pst-kiväärillä kolme hyökkäysvaunua ja kaksi panssariautoa. Vihollinen vetäytyi...

Hyrsylän kansakoululla toimi 21.Kenttäsairaala elokuun 1941 lopulla pari viikkoa. Koulurakennus on hävinnyt sodan jälkeen, ja paikalle on rakennettu talo. ENa 2017.

Ignoilan kylän läpi virtaa Suojoki, jonka koskeen rakennettiin voimalaitos 1930-luvun alussa (koordinaatti). Jalkaväkirykmentti 50 valtasi voimalaitoksen ja kylän takaisin 19.8.1941 ja jatkoi pohjoiseen Hautavaaran suuntaan. ENa 2017.

Jeroisen suomalais-saksalainen kenttähautausmaa sijaitsi Tepposen talon pellolla Suojärven (järven) luoteiskulmalla syksyllä 1941. Kun maanomistaja halusi pellon taas omaan käyttöönsä, täältä sankarivainajat siirrettiin toisaalle: saksalaiset Tolvajärven kenttähautausmaalle ja suomalaiset kotipitäjiensä sankarihautausmaille. ENa 2017.

Suurikokoinen, puinen Kollaan Risti sijaitsi Kollaanmäen pohjoisrinteellä maantien varressa Jatkosodan asemasotavaiheen aikaan ja pitkään myös sodan jälkeen. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Paavolainen kävi Kollaalla 2.8.1941 ja kuvaili vaikutelmiaan seuraavasti: On maisemia, joiden ylle ei edes ajallinen välimatka ole vielä pystynyt luomaan sovitusta ja rauhaa - joiden...

Kollaa kestää -muistomerkki sijaitsee sata metriä maantien pohjoispuolella Kollaanjoen länsirannalla. Muistomerkin puuhamiehenä on toiminut Alvar Lytsy, jonka Aleksanteri-isä kaatui Kollaan luoteispuolella Tsumeikassa 12.3.1940. Lytsy teetti omalla kustannuksellaan paaden pitkärantalaisessa kivihiomossa ja siirsi sen Kollaalle. Suistamo-Seura ry:n hakemuksesta saatiin Suojärven...

Talvisodan aikainen panssarikivieste Kollaanjoen itäpuolella. ENa 2017.

Joki alkaa purona Kollaanjärvestä ja laskee runsaan 40 kilometrin päässä Kolatselassä Tulemajärveen, joka laskee Salmin kautta Laatokkaan. Luutnantti Olavi Paavolainen kirjoitti elokuun 1941 alussa: Juuri iltahämärä on Kollaan oikea hetki. Kukkulan laelta aukeaa laaja, karmaiseva näköala loivasti kumpuilevan, mustaksi palaneen suokankaan yli. Vasemmalla näkyy nokisten ja...

Osana 1.Jääkäriprikaatin toteuttamaa Loimolan valtausta 2./JP 2 eteni pohjoisesta etelään, seitsemän kilometriä Loimolan länsipuolella ja katkaisi Loimola-Pitkäranta -maantien 14.7.1941. Täällä, Kaartojärvellä komppania kohtasi puna-armeijan kranaatinheitinpataljoonan, Erillisen Raskaan Kranaatinheitinpataljoona 47:n, joka oli moottorimarssilla Loimolan suuntaan. Puhkesi kiivas...

Kirkko on Hermanniemen juuressa sankarihaudan vieressä ja säästynyt molemmilta sodilta. Rakennus on pystyssä noin kymmenen kilometriä Suojärveltä pohjoiseen ennen Kuikkaniemeä. http://yle.fi/uutiset/rajantakaisia_sankarihautoja_kunnostetaan_talkootyona__avustukset_hyvia_kannustumia/7346042

Talvisodassa Loimolan kylä oli Kollaan rintaman lähiselustassa. Jatkosodassa Kevyt Osasto 4 valtasi kylän takaisin yhteistoiminnassa Panssarijääkäripataljoonan kanssa 14.7.1941. Valtausta varten muodostettiin kaksi rynnäkköosastoa, joiden varustuksena olivat kuorma-autot ja panssarintorjuntatykit: miehet lavoilla, tykit vedossa. Ensimmäiseen portaaseen kuuluivat neljä...

Loimolan kansakoululla toimi 22.Kenttäsairaala heinä-elokuun 1941 vaihteen ympärillä. TK-mies Paavolainen kirjoitti muistiinpanoinaan kylän näkymistä elokuun 1941 alussa: Porukkamme leiriytyy kenttäsairaalaksi muutetun Loimolan kansakoulun vierelle. Lähimmät naapurimme ovat kaikki saksalaisia... Pitkä kävely lähellä telttojamme saksalaisten hautausmaalla. Se on samaa...

Yleispoliittisen tilanteen kiristyessä venäläiset alkoivat rakentaa vahvoja asemia ja erillisiä  puolustuspesäkkeitä rajalta Suojärvelle ja Petroskoihin johtavien teiden varsille keväästä 1941 alkaen. Lisäksi maastotyyppi esim. Loimolan ja Suojärven välillä suosi puolustajaa, kun maantien suunnassa suot ja kumpareinen kangasmaasto vuorottelevat lyhyin välimatkoin. Niinpä...

Talvisodan Piitsoinoja-linja oli kenttävarusteltu vastaanottotasa, josta vetäydyttiin Kollaanjoen puolustuslinjalle 4.12.1939. ENa 2017.

Ratavartijan asunto, tunnetaan paremmin nimellä Punaisen talon mäki. MK

Hyökkäämällä idän suunnasta JR 50:n joukot valtasivat sekä Suojoen maantiesillan että rautatiesillan 20.8.1941. Venäläiset olivat rakentaneet maantiesillan lossin tilalle välirauhan aikana. Iskussa siltojen räjäytysmiehistöt yllätettiin ja tuhottiin, ja nuo jo panostetut sillat saatiin käyttöön ehjinä. Rykmentti jatkoi vihollisen takaa-ajoa luoteen suuntaan eli kohti...

Suojärven kunnantalo ja paloasema, jotka valmistuivat juuri ennen Talvisodan syttymistä.

Rautatieyhteys Sisä-Suomesta Suojärvelle valmistui vuonna 1923, ja rata avattiin liikenteelle seuraavana vuonna. Talvisodan aikana venäläiset yhdistivät idän suunnasta tulevan hyökkäysratansa tähän ja siirsivät tätä kautta mm. lisäjoukkojaan Kollaan rintamalle. Jatkosodassa junaliikenne välillä Petroskoi - Matkaselkä meni tästä. ENa 2017.

Talvisodan jälkeen venäläiset aloittivat Kollaalla kaatuneiden hautaamiset, ja löydetyt suomalaiskaatuneet haudattiin Kollaanmäen kohdalle maantien pohjoispuolelle Jokelan tilan peltoon. Kesällä 1941 Jatkosodan hyökkäysvaiheen rintaman siirryttyä kauemmas itään, suomalaiset aloittivat alueella Talvisodan kaatuneiden etsinnät. Tunnistetut lähetettiin kotipitäjiinsä, mutta...

Talvisodassa Suojärven Suvilahti menetettiin viholliselle 2.12.1939. Jatkosodassa JR 50 valtasi alueen takaisin 21.8.1941, kun hyökkäys eteni itäkaakosta kylään. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa 1.Divisioona sai luvan luopua Suvilahdesta 10.7.1944. Suvilahti oli keskus- ja asemakylä Suojärven kunnassa, jonka asukasluku oli noin 16 000 vuonna 1939. Kunta oli teollistunut...

Alikersantti Simo Häyhä on tullut tunnetuksi eräänä kaikkien aikojen tehokkaimmista tarkka-ampujista. Hän taisteli Talvisodan Kollaalla, ja eräs hänen tuliasemistaan oli koordinaatin osoittamassa kallioasemassa. Tämä Simo Häyhän kallioasema oli oikeastaan etuvartioasema ei-kenenkään maalla Kollaanjoen itäpuolella. Oma varsinainen pääpuolustusasemammehan oli Kollaanjoen...

Teatraalinen venäläinen sotamuistomerkki sekä tavanomainen Leninin patsas on aseteltu Suojärven keskustan tienristeysalueelle. Kohdassa on myös Pietari Tikkiläisen muistomerkki. Tämä inkerinsuomalainen konekivääriryhmän johtaja taisteli puna-armeijan joukoissa Ristisalmella Jatkosodan 1941 heinäkuussa ja kaatui konekiväärinsä taakse, ja hänestä tehtiin 7.Armeijan...

Saapuessaan U-asemaan heinäkuun 1944 alkupäivinä 7.Divisioonan joukot olivat säilyttäneet taistelukelpoisuutensa, ja kaksikymmentä päivää kestäneiden yhtämittaisten viivytystaistelujen aikana joukot olivat tuhonneet runsaasti vihollisen lentokoneita, panssarivaunuja ja rynnäkkötykkejä sekä elävää voimaa. Taistelut alkoivat saavuttaa kulminaatiopisteensä, ja...

Heinäkuun 1944 ensimmäisestä viikosta alkaen Loimolan suunnan puolustuksesta vastasi vetäytymisvaiheen aikana ankaria taisteluja käynyt 7.Divisioona, jonka joukkoja olivat mm. kantarykmentti JR 9 sekä JR 8 ja JR 56. Vihollisen yritykset murtaa U-aseman puolustus Loimolan itäpuolella Suovanjärven puolustuslohkolla tehtiin tyhjiksi kahden ensimmäisen taisteluviikon aikana....

Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä rajasta tuli jälleen virallinen valtionraja, minkä molemmat valtio-osapuolet vahvistivat Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920. Puna-armeijan joukot...

Kaksinaisen kylän kaakkoispuolella kulkee Vanha valtionraja Suojärven Leppäniemen kylän ja venäläisen Kangasjärven kylän välillä tien kohdalla. Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen...

Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä rajasta tuli jälleen virallinen valtionraja, minkä molemmat valtio-osapuolet vahvistivat Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920. Tästä...

Korunkiojassa kulkee Vanha valtionraja Ignoilan ja Veskelyksen välillä. Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtionraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä rajasta tuli jälleen virallinen valtionraja, minkä molemmat...

Uusi Suvilahti - Hautavaara -maantieura ylittää Vanhan valtionrajan sekä Viiruojan että Suojoen kohdalla. ENa 2017.