Kohteet: Venäjä - Salmi

Heimosotien muistomerkki on Salmin hautausmaalla, joka sijaitsee 2,3 kilometriä Tulemajoen maantiesillalta Aunuksenkaupungin suuntaan. Tänne on haudattu 37 heimosoturia, jotka kaatuivat Aunuksen retkellä vuonna 1919. Kumpareella on muistomerkkinä kookas kivipaasi, jonka pinnassa on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Itä-Karjalan vaakuna, joka esittää pystyssä seisovaa Karjalan...

Jatkosodassa Hiivan kylä oli maihinnousutaistelujen polttopisteessä heinäkuun 1941 lopulla, sillä Neuvostoliiton Merisotalaivaston komentaja oli antanut 19.7.1941 käskyn maihinnoususta Lunkulansaarelle. Tavoitteena oli auttaa puna-armeijan joukkoja suomalaisten läpimurron torjumisessa Laatokan koillisrannikolla. Saaresta maihinnousujoukko etenisi mantereelle suomalaisjoukkojen...

Mantsinsaaren linnakkeen miehistökasarmi Härkämäellä. Aikoinaan rakennus oli toiminut kouluna, ja se siirrettiin nykyiselle paikalleen kasarmiksi 1920-luvun alussa. Koko kasarmi- ja patterialue on rakennettu samoihin aikoihin. Kokonaisuuteen kuuluivat kasarmin lisäksi puinen rantalaituri, betoninen kahden raskaan tykin tuliasema, upseerien asunto ja useita talousrakennuksia....

Mantsinsaaren Härkämäen patteri rakennettiin vuonna 1921. Rakennustyöt toteutti helsinkiläinen Granit-yhtiö. Patterin pääampumasuunta oli lounaaseen eli Laatokan ulapalle. Taistelusuunnitelmaan otettiin mukaan myös takasektorin suunta eli ammunnat mantereen puolelle. Tulen tarkkuus Talvisodassa ja Jatkosodan viivytysvaiheessa perustuivatkin siihen, että koko ampumasektori mantereen...

Salmin pitäjän Kanabrojärven kylä sijaitsi Suomen itärajalla. Valtionraja jakoi sekä kylän että järven kahtia. Neuvostoliiton puoleinen kylänosa tyhjennettiin vuonna 1935 asukkaista, jotka vietiin teloitettaviksi toisaalle. 1./JP 2 miehitti Kanabrojärven kyläalueen  20.7.1941 ja jatkoi pääosillaan Suurimäen suuntaan. Kesällä 1944 vihollinen hyökkäsi panssareiden...

Salmin pitäjän Karkun kylä on rakennettu Laatokan ja Karkunlammen rantojen välissä olevalle vaaralle. Talvisodan alussa vihollinen valtasi kylän ja hieman myöhemmin aurasi yhden lentokentistään Karkunlammen jäälle. Sieltä vihollisen koneet tekivät lentoja erityisesti Lemetin ja Kitelän taistelualueelle, minne oli matkaa 40-60 kilometriä. Jatkosodassa kylän läheisyydessä...

Jatkosodan aikana tässä Salmin rajavartioston rakennuksessa toimi 67.Sotasairaala, joka siirtyi sairasjunakuljetuksena Suolahdelle juhannusaattona 1944, ja rakennuksen tiloihin asettui 26.KS/5.D, joka oli käyttänyt tätä samaa rakennusta toiminnassaan myös hyökkäysvaiheen aikana vuonna 1941. ENa 2017.

Heinäkuun alussa 1944 viivytystaistelua käynyt 7.Divisioona kääntyi Käsnäselästä kohti pohjoisluodetta, kohti Loimolan U-asemalinjaa. Samaan aikaan merkittävät vihollisvoimat panssarivaunujen, tykistön ja ilmavoimien tukemina pyrkivät samassa suunnassa Loimolan rautatieasemalle. Kapteeni Yrjö Keinosen johtama Kevyt Osasto (= 3 komppaniaa + kuormasto) suojasi 7.Divisioonan...

Kovero on Salmin pitäjän kylä, joka sijaitsee Tulemajoen länsirannalla 10 kilometriä kirkonkylästä pohjoiseen. Jatkosodassa Kovero vallattiin takaisin 19.7.1941. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 vihollinen ylitti Tulemajoen kylän kohdalla 5.7.1944 aamuyöllä, mutta Erillinen Pataljoona 15 tuhosi vihollisen ja piti kylän hallussaan iltayöhön saakka, jolloin pataljoona aloitti...

Salmin pitäjän Käsnäselkä on kylä hevosenkengän muotoisen Käsnäjärven ympärillä. Ennen sotia kylässä sijaitsi Salmin rajavartiolaitoksen 4.Komppamian kasarmi. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Käsnäselän hautausmaalle haudattiin väliaikaisesti 1.D:n ja 11.D:n sankarivainajia. Talven tultua heidät siirrettiin kotipitäjiinsä Sisä-Suomeen. Miten mennä...

Neuvostoliiton Merisotalaivaston komentaja antoi 19.7.1941 käskyn maihinnoususta Lunkulan- ja Mantsinsaarelle. Tavoitteena oli auttaa puna-armeijan joukkoja suomalaisten läpimurron torjumisessa Laatokan koillisrannikolla. Maihinnousua johtamaan määrättiin Laatokan rannikkopuolustuksen komentaja, kenraalimajuri Pavlov. Hän käski 4.Merijalkaväkiprikaatin II Pataljoonan tehtäväksi...

Lunkulan tukikohta-alue Lunkulansaaren ja mantereen välillä on Perämaansalmi. Se johtaa uoteesta Laatokan Lunkulanlahdelta kaakon suuntaan Laatokkaan. Salmen pituus on noin 2 km. Salmen jälkeen on parin kilometrin pituinen ja 1 km leveä Laatokan lahti. Salmen virtaama lienee pääosin Tulema joesta, joka laskee Lunkulanlahdelle. Salmen vähäisen virtaaman mukanaan tuoma aines on...

Salmin pitäjän Manssilan nimi tulee sanasta mandžoi (karj.), mikä tarkoittaa mansikkaa. Seutu onkin ollut tunnettu runsaista mansikkakasvustoistaan. Kylä oli eteläisin asutus tällä suunnalla ennen Vanhaa valtionrajaa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 22:n (5.D) joukot valtasivat kylän 22.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 2 (5.D)...

Manssilan ortodoksikirkko rakennettiin vuonna 1906. Sodan seurauksena rakennus tuhoutui, mutta sen paikalla on kirkon muistokivi mäen päällä. Jatkosodan viivytysvaiheessa kesällä 1944 kirkko oli vihollistulen kohdistuspisteenä. Kiivas tykistö- ja raketinheitintuli kohdistui Manssilaan 1.7.1944 aamulla. Tällöin muun muassa JR 2:n II Pataljoonan komentaja, majuri Tauno Simo kaatui...

Mantsinsaaren ortodoksiseurakunnan käyttöön siirrettiin hyväkuntoinen Kirkkojoen puukirkko vuonna 1882. Kirkko oli rakennettu vuonna 1786, ja se sijoitettiin saarella Peltoisten kylään korkealle paikalle. Vihollinen tuhosi rakennuksen tykistöllään tammikuussa 1940. Vuonna 2004 kirkon paikalle pystytettiin muistoristi, jossa on kirkosta kertova kaksikielinen kyltti. ENa 2017....

Mantsinsaaressa toimi Lentolaivue 12 koneina Fokkerit  ja kenttiä oli kaksi pengertien molemmin puolin, eteläinen kenttä  ja pohjoinen kenttä. Pohjoinen kiitorata oli luode-kaakko suunnassa ja pituus oli 850 m kun taas eteläinen oli edellistä 45 asteen kulmassa, pituus 1000 m. Laivue siirtyi kentälle elokuun alussa. Lentolaivue 12 oli Mantsinsaaressa ajalla 5.8 - 17.9. 1941....

Vuonna 1921 Mantsinsaarelle rakennettiin 2-tykkinen Canet-patteri, ja sen kivivahvisteinen tähystys- ja tulenjohtotorni sijaitsee parisataa metriä tykkiasemien kaakkoispuolella. ENa 2017.

Matsinsaaren hautausmaa Peltoisen kylässä. JHe 2018

Miinala on joenvarsikylä ja Salmin pitäjän vanhin asutuskeskus. Se on ryhmittynyt Miinalanjoen suulle. Kylä oli aikoinaan Salmin varsinainen keskuskylä, ja sinne rakennettiin mm. paalulinnoitus osana valtakunnan itärajan puolustusta. Vuosisatojen saatossa ja eritoten 1800-luvun loppupuoliskolta alkaen pitäjän keskus liikkui perustettujen sahojen, hovin ja Salmin ortodoksikirkon...

Oritselän kylän tsasouna sijaitsi korkealla mäellä keskellä kylää, josta oli näköala hiekkasärkille Longoinlahteen ja Laatokalle. Rukoushuone oli rakennettu pappismarttyyri Blasioksen muistolle. Kansa kutsui sitä Valasiksi ja Valassin pruasniekkaa siellä vietettiin talvella. Viimeisinä saaressa asuttuina vuosina starosana toimivat Tiit Nasaroff ja Vasili karhu. JHe 2018.

Jatkosodassa 3./JP 3 teki laajan koukkauksen lännestä Käsnäselän kautta Salmin kirkonkylän itäpuolelle ja varmisti edetessään Orusjärven kylän 18.7.1941. Tavoitteena oli Tulemajoen ylittävän maantiesillan haltuunotto. Lähestyessään Salmin kirkonkylää koillisesta komppaniaa vastaan tuli maantien Orusjärven tienhaarassa - 2,5 km kirkonkylän itäpuolella - vihollisen...

Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa  7.Divisioonalle alistettu JR 45:n III Pataljoona (8.D) viivytti 3.-4.7.1944 vihollista Palojärveltä Kolatselän suuntaan, pohjoiseen. Erillinen Pataljoona 21 ja Osasto Virkkunen (mol. 8.D) siirtyivät Palojärven kautta länteen Tulemajoen yli 3.7.1944. Tälle suunnalle alkoi muodostua kriisi, kun vihollinen hyökkäsi heti joen yli...

Kuvaus Vuonna 1922 rakennettu Pien-Jukakosken voimalaitos tuotti kaiken tarvittavan sähkön Salmin kirkonkylän, Miinalan ja Kirkkojoen kotitalouksiin ennen sotia. Jatkosodassa, Salmin valtausoperaatiossa heinäkuussa 1941, muun muassa pääosat JP 3:sta ja JP 4:stä sekä JR 44 ja I/JR 22 ylittivät Tulemajoen Pien-Jukakosken voimalaitospatoa pitkin ja valtasivat pohjoiskoillisesta...

Pyhäm Iljan kalmisto Työmpäisten kylässä, lähellä rantaa. Hautausmaalla sijainneesta tsasounasta on jäljellä vain rappukivi. Ympärillä on tiheä kuusikko. Lähde Karjalan Liitto. JHe 2018.

Vuonna 1930 on valmistunut Mantsinsaaren itärannalle pengertie, jonka pituus on 1120 metriä. Tämän tien pään ja Pöllän väliin jää salmi, jonka leveys on 300 metriä. Siinä oli aikoinaan lossiyhteys, mutta nykyään, päästäkseen Mantsinsaareen, matkailija voi käyttää venekyytipalvelua Pöllän rannasta. Siellä, saaren läpi kulkevan tien päässä vasemmalla, on punainen Nadja...

Manssilan Rajakivi sijaitsee kylän eteläpuolella tien pienen mutkan kohdalla. Kiven toiselle poskelle on kirjoitettu sinisellä SUOMI, toiselle punaisella CCCP. Ilmeisesti liikenneturvallisuussyistä Rajakivi on siirretty tien itäpuolelle, 15 metrin päähän alkuperäiseltä paikaltaan. Vielä 1990-luvun alkupuoliskolla kivi sijaitsi omalla paikallaan maantien länsipuolella aivan tiessä...

nro 1 61.2579358, 32.1990395, Näkötornin alapuolella, talo rakennettu päälle nro 2 61.2599994, 32.2084808 nro 3 61.2491847, 32.2110558 Talo rakennettu päälle nro 4 61.2590914, 32.2242737 Rajakonnun lentokentällä nro 5 61.2695727, 32.2340584 Peltoaukealla nro 6 61.2904422, 32.2680473 Nykykuvat Timo Hakala

Heinäluoto on pieni majakkasaari kilometrin verran Mantsinsaaren eteläpään kaakkoispuolella. Sinne sijoitettiin kesällä 1918 kaksi 75 mm:n laivatykkiä, ja niille varattiin 120 kappaletta ammuksia. Kun Härkämäen patteri valmistui Mantsinsaarelle vuonna 1921, Heinäluodon patteri purettiin ja tykit evakuoitiin toisaalle. Jatkosodan aikana Rannikkotykistörykmentti...

Peiponen oli kylä korkealla mäellä Mantsinsaaren länsirannalla. Siellä toimi kahdella 75 millimetrin tykillä varustettu patteri vuosina 1918-20. Kun kylästä neljä kilometriä kaakkoon suunniteltu Härkämäen patteri alkoi valmistua, Peiposen patteri purettiin ja tykit evakuoitiin. Patterialue otettiin uudelleen käyttöön Jatkosodan aikana, ja kalustoksi tulivat kaksi 57...

Salmin pitäjän Räimälä on kylä Miinalanjoen rannalla Laatokan rantatien varressa. Miinalanjoki muodostaa alueella luonnollisen puolustustasan. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa, Salmin valtausoperaation yhteydessä, Jääkäripataljoona 3 katkaisi maantien Räimälän länsipuolella 19.7.1941 ja ryhmittyi joen rannalle asemiin, rintamasuunta itään, länteen ja etelään. Muut joukot...

Salmin pitäjän asukasluku oli noin 14 000 asukasta 1930-luvulla. Pääelinkeinot olivat maatalous, sahateollisuus ja kalastus. Kirkonkylä eli Tulema oli pitäjän keskuskylä. Marraskuun 30. päivänä 1939 eversti Bondarevin komentama 168.Jalkaväkidivisioona ylitti valtakunnanrajan usean tien suunnassa Salmin pitäjän alueelle ja lähti etenemään kohti Salmin kirkonkylää....

Suomalaiset ja venäläiset muistomerkit on koottu samalle alueelle aivan päätien varteen. MKe 2017.

Nykyisin Salmin huomattavin nähtävyys on raunioitunut ortodoksikirkko, Pyhän Nikolaoksen kirkko. Viime sotien aika runteli rakennusta, jota ei ole sen koommin kunnostettu, mutta tiilirakenteisena se on yhä pystyssä. Kirkon rakennutti Anna Orlova-Tšesmenskaja, joka oli mm. Suojärven Annantehtaiden perustaja. Kirkon rakennustyöt kestivät seitsemän vuotta, ja rakennus otettiin...

Talvisodan puolustussuunnitelmassa Lunkulansaaressa oli kolme puolustustasaa: 1) Perämaansalmi-linja, 2) Likolammen linja eli saaren kapein kohta keskivaiheilla, ja 3) Grisoin linja välillä Grisoinlampi-Huskasenlahti. Sodan alkuvaiheessa Erillinen Polkupyöräpataljoona 4 joutui vetäytymään Mantsinsaarelle ylivoimaisen vihollisen hyökkäyksen edessä 5.12.1939. Mutta kun oli saatu...

Ennen sotia Salmin lohkon puolustussuunnitelmassa Mantsin- ja Lunkulansaaren sekä Uuksalonpäänniemen muodostaman kokonaisuuden päätehtävä oli torjua vihollisen hyökkäykset Laatokalta. Kuitenkin Talvisodassa vihollinen yritti murtaa puolustusasemat mantereelta käsin ja ennen kaikkea eteni kohdan ohitse rantatietä pitkin Laatokan koillisnurkkaan, minne se pysäytettiin ja...

Uuksun kylä (entiset Salmin pitäjän Ylä-Uuksu ja Ala-Uuksu) sijaitsee Uuksunjoen suulla Pitkäranta - Salmi -maantien varrella. Joki oli aikoinaan merkittävä tukinuittoväylä, ja kylästä muodostui puuteollisuuden keskus. Laivalaiturien äärellä olivat valtio-omisteisen Kaidan sahan puutavaravarastot. Saha toimi läheisessä Uuksalonpäässä. Uuksussa toimi kaksi suurta...

Salmin pitäjän Uusikylä on Pitkäranta - Salmi maantien varressa. Tie mutkittelee kylän kumpuilevien peltoaukeiden läpi. Kylän koulu (koordinaatti), joka on tehty sementtitiilistä, valmistui juuri ennen Talvisotaa. Viimeksi se on toiminut venäläisten pikkupioneerien leirikäytössä. Talvisodassa viivytysjoukkomme vetäytyivät kylästä Uuksunjoki-linjalle 4.12.1939....

Raja oli Ruotsin ja Venäjän välinen virallinen valtioraja vuosina 1617-1721. Sama raja oli Suomen autonomisen suuriruhtinaskunnan ja Venäjän välisenä tullirajana ja hallinnollisena rajana vuosina 1811-1917. Suomen itsenäistyttyä vuonna 1917 rajasta tuli jälleen virallinen valtioraja, minkä molemmat valtio-osapuolet vahvistivat Tarton rauhansopimuksessa vuonna 1920. Viime sotien...

Uuksun hautausmaalla sijaitsevat Suomen Vapaussodan muistomerkki, Uuksun sankarihautausmaa, venäläisten lentäjien muistomerkki, pieni tšasouna ja useita erikoisia hautakiviä. Miten mennä kohteeseen: Salmiin päin mentäessä Uuksunjoen sillalta 240 metrin päästä lähtee hiekkapohjainen ura pohjoiseen, vasempaan. Etene sitä 50 metriä ja käänny uudelleen vasempaan. Siitä...

Laatokan rannan Variskivi oli virallisen valtionrajan rajamerkki, johon rajalinja tuli Laatokan länsirannalta ulapan yli suoraan. Rantaviivalla rajalinja jatkui luoteeseen 2 km Vino-ojalle Tällä osuudella rantamaa kuului Venäjään, vesialue Suomeen. Rannasta raja nousi Vino-ojaa ja tilusrajaa pitkin 3 km koilliseen maantiehen kiinni, ja maantien länsipuolisessa ojassa se kulki...

Muistomerkki liittyy heinäkuussa 1944 99.Kaartindivisioonan JR 300:n suorittamaan maastokoukkaukseen, jonka avulla katkaistiin suomalaisten III/JR 9:n ja Kevyt Osasto Keinosen vetäytymistie. Nämä kuitenkin irtautuivat toisaalle eivätkä jääneet mottiin. Muistomerkki on tien katkaisukohdassa, ja sen laatassa on lueteltu kaatuneiden nimiä. ENa 2017.

Venäjän ilmapuolustuksen ohjustorjuntaan liittyvä Kylmän sodan aikainen lentokenttä sijaitsee viisi kilometriä Salmin kirkonkylän itäpuolella. Betonilaatoista tehdyn kiitotien pituus on 1 800 metriä. Pääsuunta NW-SE. ENa 2017.