Kohteet: Venäjä - Syväri - Ääninen

11.Divisioonan asemasotavaiheen johtamispaikka sijaitsi Pidmassa Syvärin pohjoisrannalla. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 8, JR 29, JR 50, Kev.Os 10, KTR 4, Rask.Psto 30, VP 32, Pion.P 28, 32.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.

Erilaisten rikkomusten selvittäminen oikeudenmukaisesti laissa määrättyine seuraamuksineen kuuluu hyvän järjestyksen ja kurin sekä oikeudenkäytön perusteisiin. Sota-aikana kenttäoikeus toimi alioikeutena, ja sen puheenjohtajana tuli olla lainoppinut henkilö sekä jäseninä yksi vähintään luutnantin arvoinen upseeri ja yksi aliupseeri tai miehistöön kuuluva. Korkein...

Oltuaan 32 kuukautta etulinjan rintamavastuussa Syvärin eteläpuolella 17.Divisioona siirtyi Ylipäällikön reserviksi ja marssi Syvärin pohjoispuolelle lepoon ja huoltoon toukokuun 1944 puolivälissä (rintamavastuun otti 8.Divisioona). Divisioonan joukot ryhmittyivät tien Uslanka-Kuujärvi-Kuittinen-Mäkriä varteen. Esikuntatoiminnot olivat Kortesjärvellä. Täältä divisioona...

17.Divisioonan Esikunta sijaitsi Vaasenissa Syvärillä Jatkosodan asemasodan aikana. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 13, JR 34, JR 55 (jäi Hangon rintamalle kesällä 1941), JR 61 (saapui JR 55:n tilalle), Kev.Os 19, KTR 8, Rask.Psto 24 (asemasodan loppuvaiheeseen asti), VP 34, Pion.P 32, 38.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. Shemenskin-Pertjärven taisteluun...

Mannerheim antoi 31.10.1943 käskyn, jonka nojalla tuli perustaa kolme uutta prikaatia, joista yksi - 20.Prikaati - sijoitettaisiin Syvärille. Sen komentajaksi tuli eversti A. Kemppi, ja 20.Prikaati perustettiin virallisesti 1.1.1944. Se oli suoraan Aunuksen Ryhmän alainen joukko. Tammikuun 1944 lopulla prikaatin esikunta ryhmittyi Monasterinkylään (Efremovskaja Monastiriin), joka oli...

Jatkosodan 5.Divisioonan johtamispaikka Syvärillä sijaitsi Ienimäjärven ja Pyhälammen välisellä kannaksella. Matkaa etulinjaan etelään Syvärin pohjoisrantaan oli noin 15 kilometriä. 5.Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 2, JR 22, JR 23, JR 44, Kev.Os 4, KTR 3, Rask.Psto 24 (alkaen kesäkuu 1944), VP 23, Pion.P 21 sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.

7.Divisioonan Esikunta sijaitsi Voznesenjassa Syvärillä Jatkosodan asemasodan aikana. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 9, JR 30, JR 51, Kev.Os 15, KTR 2, Rask.Psto 28, VP 26, Pion.P 35, 28.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.

Jatkosodassa Alehovštšinassa (Olehistossa, Hetevistössä) sijaitsi Syvärin suunnasta vastanneen venäläisen 7.Erillisen Armeijan esikunta, joka oli suoraan Neuvostoliiton yliesikunta Stavkan johdossa syyskuusta 1941 alkaen. Kevättalvella 1944 7.Er.A muuttui 7.Armeijaksi, ja se siirrettiin Karjalan Rintaman johtoon. Alehovštšinassa risteävät Lotinapelto-Tihvinä -tie ja...

Alehovštšinan kylän värikäs kirkko on rakennettu vuonna 1730. Neuvostoliiton alkuvuosina se suljettiin. Toisessa maailmansodassa kirkkorakennus toimi sotasairaalana, kun kylässä toimi myös Syvärin suunnasta vastannut venäläisten joukkojen 7.Erillisen Armeijan Esikunta (myöhemmin 7.Armeijan Esikunta). Sotien jälkeen, Neuvostoliiton loppuvuosina, kirkko oli perunavarastona....

Jatkosodassa III/JR 51 valtasi Baranin kylän 8.10.1941. Tämä nykyään autioitunut kylä sijaitsee tienristeysalueella länsi-itä-suuntaisen Podporoze-Osta -maantien varrella. Tieurat lähtivät kylästä etelään Goraan, kaakkoon Konselkään, koilliseen Voznesenjaan ja pohjoisluoteeseen Kuzran kylän kautta Syvärille, missä oli Vjaz-saaren kohdalla satamalaituri. Syvärillä kulki...

Bataševskajan kylässä (Pataselassa) sijaitsi Kenttätykistörykmentti 4:n johtamispaikka Jatkosodan asemasotavuosina. Kylästä oli jäätie järven itärannalle talvisin. Paikan nykyinen nimi on Konets. ENa 2016.  

Bogatsevanmäki on huomattavan korkea mäki Voznesenjan koillispuolella Syvärin pohjoisrannalla. Mäkeen kantalinnoitettiin yhden komppanian puolustuskeskus, missä Suomen mies seisoi vartiossa vielä 23.6.1944. Kuitenkin linnoitus oli jätettävä taakse Aunuksen kannaksen länsiosan yleistilanteen takia ja jatkettava viivytystaistelua käyden pohjoiseen. ENa 2017.

Bulajeva (Pulaila) oli tärkeä tienristeysmaasto, missä Podporoze-Osta -maantiestä erkanee tieura Tsikjärven kautta Vinnitsaan. Risteys vallattiin siten, että länsiluoteesta Podporozesta edennyt Yhdistyneet Rajajääkärikomppaniat (käytännössä rajajääkäripataljoona) ja pohjoisesta Uusiselästä edennyt Kevyt Osasto 19, jota tuki panssarivaunukomppania, tekivät...

20.Prikaatin tultua perustetuksi vuoden 1944 alussa prikaatin Huoltokomppania ja 54.Kenttäsairaalaosasto ryhmittyivät Efremovskajaan 24.1.1944. Kylä tunnettiin myös nimellä Mäköinen. Nykyään se on autio, ja kirkko raunioitunut. Huoltokomppania kuormattiin junaan viereisellä Muurmannin radan Tselman rautatiepysäkillä kesäkuun puolivälissä 1944, ja se saapui Viipuriin...

Jatkosodan ensimmäinen T-34-panssarivaunu vallattiin viholliselta Syvärin voimalaitoksen lohkolla lokakuussa 1941. Tapahtumien kulku oli seuraava. Venäläiset aloittivat voimalaitoksen lohkolla vastahyökkäyksen 2.10.1941 iltapäivällä. Lohkon puolustuksen tukena olleet omat T-26-panssarivaunumme ajoivat tuliasemaan ja avasivat tulen neljää hyökkäävää taisteluvaunua vastaan....

Jatkosodassa viholliskoneet käyttivät lentokenttänään Vodlitsan kylän peltoaukeaa, josta ne pyrähtivät muutamassa minuutissa Syvärin rintaman ylle. Kenttäaukea on heinittynyt ja pusikoitunut nykypäivänä. ENa 2017.

Syvärin etelärannalla sijaitsee erillinen puolustusasema Rovskojenniemen bunkkerilinjan itäpuolella. Vaikka aseman ja linjan väliä on pari kilometriä, ne kuuluvat samaan puolustuskokonaisuuteen. Niemen ja sen itäpuolen puolustusaseman välimaasto on ollut avosuota, joka sittemmin on peittynyt Podporozen voimalaitospadon rakentamisen ja vedenpinnan nousun myötä veden alle....

Gavrilovskajan taistelu oli Orenshenskojen taistelun eräs osataistelu, jossa Jalkaväkirykmentti 30:n kaksi pataljoonaa yritti pihtiliikettä Šokšjärven koilliskulman kautta ja Vitmusjoen eteläpuolitse Gavrilovskajan kylään ja edelleen JR 51:n kimpussa olevan vihollisen selustaan koilliseen 18.10.1941 alkaen. Selustaan pääsy oli lähellä onnistua, mutta vihollisen vastatoimet...

Goravaara sijaitsee Syvärin eteläpuolella 6-7 km etelään ent. Baranin kylästä. Se on noin kahden neliökilometrin laajuinen pöytämäinen vaara, jonka päällä oli ennen neljä kylää: Karka (Karkka), Mishino (Misinä), Shumilino (Sumila) ja Gora (Mäkikylä). Gora sanana tarkoittaa vuorta, ja Goravaara nouseekin selvästi muuta maisemaa korkeammalle. Sen kainalossa lepäilee vajaan...

Puna-armeijan 114.Jalkaväkidivisioona hyökkäsi 19.12.1941 tykistön ja ilmavoimien tukemana Goravaaralle ja valtasi sen laella olleet kylät, mm Goran (Mäkikylän) ja Shumilinon (Sumilan). Vaaralle tuli lounaasta ura, jota vihollinen käytti päähuoltoreittinään. Suomalaisjoukkojen valmistellessa Goran takaisinvaltausta päätettiin hyökätä pohjoisesta uralle ja pureutua siihen...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JP 3 miehitti Gorkan kylän 9.9.1941. Tällöin T-26-vaunujen tulella upotettiin kaksi suurta vihollisvenettä miehistöineen. Nämä olivat pyrkimässä Syvärin etelärannalta kylään. Kolmatta venettä vaurioitettiin, mutta se selvisi takaisin lähtörannalleen. Seuraavana päivänä joukkomme tiedustelivat sopivia Syvärin ylimenopaikkoja. Tiedustelijat...

Tultuaan perustetuksi 20.Prikaati määrättiin suoraan Aunuksen Ryhmän alaiseksi joukoksi ja sijoitettiin 17.D:n ja 11.D:n alueille Syvärille. Prikaatin Pioneerikomppania ja I Pataljoona sijoitettiin Hevroninoon (Heuroilaan), missä ne rakensivat Syvärin pohjoisrannan puolustusasemia ja teitä kevään 1944 ajan. ENa 2016.  

Homorovitsi on pieni kylä Podporoze-Osta -valtatien varrella. Jatkosodan vuosina kylä oli huollollisesti merkittävien teiden risteys, mistä erkanivat tiet toisaalta kaakkoon ja etelään etulinjoille sekä toisaalta pohjoiseen Pidman sillalle ja Plotinon rantakylään. Homorovitsista oli matkaa etulinjaan suoraan etelään 6 km. Nykyään kylässä on harmaita rakennuksia siellä...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Tst.Os Hynninen (mm. JP 3) eteni Iivinänjoen vartta etelästä Iivinään, valtasi sen 19.9.1941 ja jatkoi pohjoiseen kohti Latvaa. Asemasodan aikana valmistui Ylä-Syvärin kenttärata, ja se kulki Iivinän eteläpuolella. Iivinänjoen asema ristittiin Jyvenjoeksi. Viivytys- ja vetäytymisvaiheessa viimeisenä suomalaisena joukko-osastona II/JR 8...

Ylipäällikkö Mannerheim vieraili Syvärin eteläpuolisella rintamalla elokuussa 1942. Kuvassa hän keskustelee 7.Divisioonan komentajan, kenraalimajuri A. Svenssonin kanssa V Armeijakunnan divisioonien rajalla Ison Kuzrajoen sillalla. Ylipäällikkö on siirtymässä 11.Divisioonan lohkolle, jonka komentaja, kenraalimajuri K. A. Heiskanen (äärimmäisenä vasemmalla) on juuri...

Jatkosodassa Syvärijoen eteläpuolisen rintamamme länsipään etulinja on Lotinapelto-Podporoze -tien Tenenitsin tienhaarasta 990 metriä pohjoiseen. Tuolla kohdalla etulinja leikkaa valtatien. Tien molemmin puolin näkyy selviä taisteluvarustuksia. Syvärin rannasta alkaen neljä ensimmäistä tukikohtaa olivat Jaala 1, Jaala 2, Jaala 3 ja Jaala 4. Nykyinen valtatie kulkee...

20.Prikaatin Kranaatinheitinkomppania oli sijoitettuna Jakovlevskajan kylään (Jaakkoilaan) ajalla tammikuu-kesäkuu 1944. Kylään lähtee asvalttitie Mätysovasta. ENa 2016.

Jatkosodan asemasotavuosina Podporozen kirkkorakennuksissa pidettiin joukoillemme valistus-, esitelmä- ja musiikkitilaisuuksia, viihdytysiltamia, jumalanpalveluksia, yms. Kaupungin voimalaitospadon käyttöönoton ja veden pinnan nousun myötä nämä kirkot ovat hävinneet 1950-luvun alussa. Äskettäin on rakennettu uusi kirkko lähelle venäläistä sotamuistomerkkiä kaupungin...

Tammikuussa 1944 20.Prikaatin organisaatioon kuuluneet 53.Kenttäsairaalaosasto ja 53.Lääkintäjoukkue sijoitettiin Jokikontuun (Ekondaan), mistä ne lähtivät Viipuriin kesäkuun 1944 puolivälissä. ENa 2017.

Jalkaväkirykmentti 2:n johtamispaikka oli Syvärin etelärannalla kilometrin verran voimalaitospadolta koilliseen Jatkosodan asemasotavuosina. ENa 2017.

Jalkaväkirykmentti 30:n johtamispaikka Syvärillä sijaitsi 650 metriä Konselän kylän kirkosta länteen. Esikunnan korsukylä oli kaivettu Noidanojan eteläpuolella sijaitsevan kukkulan pohjoisrinteeseen. Miten mennä kohteeseen: Baranin tienristeysalueelta lähtee etelään metsäura, jota pitkin 2 km sähkölinjalle, jota pitkin kaakkoon 400 metriä kohteelle. ENa 2016.

Asemasodan aikana Jalkaväkirykmentti 50:n johtamispaikka sijaitsi Kargatsjärven luoteisrannan kumpareella. Kohteeseen pääsee parhaiten Pertjärven (järven) itäpäästä etelää kohti menevää metsäuraa pitkin. Esikunta-alueelle johtava ura haarautuu pääurasta 380 metriä Kargatsjärven (Kontioisjärven, Karkasjärven) pohjoispuolella ja vie järven pohjoisrantaa pitkin kohteelle. ENa...

Shemenskin Pogosta (kirkkokylä, paikallishallintopiirin keskus) oli Jalkaväkirykmentti 61:n johtamispaikka asemasodan vuosina. Kylästä reilut puoli kilometriä lounaaseen oli tärkeä tienristeysalue Bulajeva (Pulaila). ENa 2016.

Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 8:n johtamispaikka sijaitsi 2,9 kilometriä Juksovan kirkolta itään. ENa 2016.

Tukikohta Kummun taistelu toukokuussa 1944 Jatkosodan 7. Divisioonan tukikohta Kumpu oli Syvärin rintaman kaakkoisin tukikohta. Kummusta olivat mm. erinomaisen hyvät tähystysmahdollisuudet venäläisten huoltotielle Ostan ja Kurvoilan välillä. Kumpua sanottiinkin "7. Divisioonan silmäksi ja korvaksi.” Toisaalta, ulkonevana tukikohtana se oli monelta suunnalta...

Rotjoilassa (Rodionovossa) sijaitsi Jalkaväkirykmentti 9:n johtamispaikka. Esikunnan korsut oli kaivettu puronotkoon, jossa ei ole nykyään jäljellä muuta kuin suuria kuoppia ja lähitaisteluasemia. Viereisessä Rotjoilan kylässä oli suuri sotilaskotirakennus. Johtamispaikalta kilometri pohjois-luoteeseen on Minovan kylä, missä on Jumalanäidin kazanilaisen ikonin muistolle...

Juksovanjärven itärannan kylissä sijaitsi mm. JR 8:n huolto- ja viestiosia, hammaslääkäriasema sekä urheilu- ja paraatikenttä asemasodan aikana. Vepsäläistyylinen Juksovan puukirkko (koordinaatti) on rakennettu vuonna 1493. Rinnalle on rakennettu viime vuosina uusi kirkko. Paikka erinomainen vierailukohde, upeat kirkot ja järvenranta. ENa/JHe 2016.

Suurehko suomalainen teräsbetonikorsu A5501 sijaitsee viisi kilometriä Podporozen ydinkeskustan itäpuolella Vanhan maantien varressa. Laitteeseen on käytetty betonia noin 560 kuutiometriä. Tällainen järeä bunkkeri maksoi miljoona markkaa, kun pallokorsun hinnaksi tuli 86 000 markkaa. ENa 2017.

Jatkosodassa I/JR 34 valtasi Kakoilan pogostan (kirkkokylän) lokakuun alussa 1941 ja eteni etelään vielä Syrjänmäen kylään ja siitä vielä kilometrin verran kaakkoon Mergenitsiin.  Täältä kuitenkin vetäydyttiin edullisemmalle puolustustasalle Kakoinjärven (Kakojärven) pohjoispuolelle, missä aloitettiin kenttävarustelu. Paikka nimettiin Tukikohta Kakoksi....

Goravaaran luoteispuolella on erillinen mäki, jonka nimeksi Jatkosodassa tuli Kaljukukkula (eräissä piirroksissa nimenä on Paljaskallio). Kukkulan hallinnasta käytiin armottomia taisteluja vuodenvaihteen 1941-42 ympärillä. Taistelut olivat Goran taistelujen osataisteluja, ja niissä Rajajääkäripataljoona 4 kärsi 56-prosenttiset tappiot. Lopulta kukkula jäi...

Karhunpesä oli 5.Divisioonan sotilaskoti Syvärin luostarille haarautuvan tien kohdalla. Rakennuksen suunnitteli vänrikki Ilmari Tapiovaara, ja sen ulkoseinäpinta tehtiin pystyistä mäntyriuista. Turvepäällysteinen katto naamioi maastoon rakennuksen, joka valmistui toukokuussa 1942. 5.D:n komentajan, kenraalimajuri Kustaa Tapolan, vaimo toimi Karhunpesän johtajana. ENa 2017.

Pioneeripataljoona 1 rakensi kenttäsillan Vaaseninjoen yli Soginnitsyssä 5.11.- 3.12.1941. Sillan pituus oli 75 m ja kantavuus 12 tonnia. Se oli tärkeä osanen selustatiellä Pidma - Tokari - Soginnitsy - Kuujärvi. Tien rakensi Linnoitusrakennuspataljoona 462. Tällä tiellä oli merkittävä rooli joukkojemme siirroissa Jatkosodan aikana. Muun muassa Jalkaväkirykmentti 50 siirtyi...

Kiilanlinna oli 11.Divisioonan kokous- ja valistustalo sekä sotilaskoti, jonka juhlasali toimi myös elokuvateatterina. Tuo harjakattoinen rakennus oli 300:n neliömetrin hirsitalo, joka sijaitsi mäntymetsän keskellä Vanhan maantien varressa. Pääsisäänkäynti oli tehty rakennuksen nurkkaan. Sisätiloina olivat suuri sali ja sivustoille tehdyt huoneet, keittiö ja varastotilat. Talon...

Jatkosodan Syvärin rintaman Karelkan lohkon etulinja kulki pitkin Syvärin rantaa tehden keskivaiheilla terävän kulman ja suuntautui sen jälkeen länsiluoteeseen kohti Laatokkaa. Terävässä kulmassa sijaitsi Kippari-tukikohta. Tätä paikkaa vihollinen pystyi tulittamaan suorasuuntausaseillaan monesta suunnasta. Tähystys tukikohdasta oli järjestettävä kokonaan periskooppien varaan....

Osana Podporozen valtausoperaatiota I/JR 13 ylitti ponttooneilla Syvärin 17.9.1941 ja muodosti sillanpään Kiviniemeen. Pataljoona jatkoi hyökkäystään joen eteläpuolella lounaaseen ja sai yhteyden Podporozen itäosat vallanneen Jalkaväkirykmentti 34:n joukkoihin 18.9.1941. Nykyään Kiviniemi on autiona. ENa 2016.

Orenshenskojen taistelussa vihollisen 114.Jalkaväkidivisioona työnsi suomalaisjoukkoja viitisen kilometriä taaksepäin eli pohjoiseen Kiviojalinjalle lokakuussa 1941. Tähän taistelun loppuasetelmaan linjat sitten vakiintuivat asemasodan ajaksi. Lohkon tukikohtien nimet alkavat L-kirjaimella. Tukikohdat Lappi ja Leuka olivat kenttävartiotyyppisiä, ja niiden tarkoituksena oli mm....

Ylitettyään Syvärin Voznesenjassa 6.10.1941 Jalkaväkirykmentti 9 jatkoi hyökkäystään rantatien suunnassa kohti Ostaa. Neuvostojoukot taistelivat sitkeästi, ja niiden lyöminen vaati monentyyppisiä saarrostusliikkeitä. Tien suunnassa vihollinen oli varustanut korsulinjoja  purokohtiin, joissa se puolustautui terhakkaasti tykistö- ja ilmavoimat tukenaan. Koromyslovan...

Kovkenitsin eli Koukkulan kylän kohdalla on ollut lossiyhteys Syvärin yli ennen sotia ja sodan jälkeenkin siihen asti kunnes Lotinapellon maantiesilta otettiin käyttöön 1970-luvun alussa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa kärkijoukkomme etenivät kylään 8.9.1941. Sodan aikana täällä Sekeen lohkon Koukkulan alalohkolla ehti palvella rintamavastuussa monenlaisia joukkoja, muun muassa...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 3./JR 23 (5.D) eteni pohjoisesta ja saavutti Kuuttilahden kylän 8.9.1941. Kylä otettiin haltuun taisteluitta. Tällä suunnalla rintamavastuun ja Syvärin varmistustehtävän otti saksalainen JR 307/163.D 13.9.1941. Syksyllä 1941 kaavailtiin Syvärin ylimenohyökkäystä Kuuttilahden lohkon alueelta kohti Ojatin asemakylää. Tarkoitus oli kohdata siellä...

Kuzran kylä (Petrovskaja, Petroila) sijaitsi Kuzrajoen varrella Syvärin eteläpuolella. Hyökkäysvaiheessa luutnantti Keinosen PPK/7.D valtasi kylän lokakuussa 1941. Keinonen kuvailee valtausta kirjassaan Kärkijoukkona Syvärille: Kohtaamatta vihollista saavuimme puoliyöhön mennessä lähelle kyläaukean etelälaitaa. Yhtäkkiä kärkiryhmän konepistoolien terävät sarjat...