Kohteet: Venäjä - Syväri - Ääninen

Tukikohta Kärki sijaitsi Särkijärven ja Kimjärven välisen Myllypuron eteläpuolella. Siellä oli kolme korsua: jalkaväkijoukkueen korsu, tykistön tulenjohtueen korsu ja saunakorsu. Tukikohtaan mentiin kaarisillan kautta Myllypuron yli. Kärjen hallussapito oli tärkeää sikäli, että jos paikka olisi ollut vihollisen hallussa, sieltä olisi ollut esteetön ampuma-ala koko Pirunkukkulan...

Jatkosodassa III/JR 9 valtasi 8.10.1941 Levinan kylän ja tienhaara-alueen, joka sijaitsi länsi-itä-suuntaisen Podporoze-Osta -maantien varrella. Tästä kohdasta lähtivät urat etelään Kopovaan ja pohjoiseen Nikitinskajaan, Rotjoilaan ja Minovaan. Paikan eteläpuolitse virtaavan Levinanjoen törmiin kaivettiin mm. pataljoonan komentopaikan ja sotilaskodin tiloja. Lohkolla JR 9:n etulinjan...

Noin viisi ja puoli kilometriä Podporozen keskustasta lounaaseen, aivan Linjatien varressa, sen pohjoispuolella, sijaitsee kaksi suomalaista pallokorsua alkuperäisillä paikoillaan. Laitteiden numerot ovat AL5583 ja AL5584. Näiden kummankin pallokorsun kohdalla erottuvat betoniset ilmanvaihtotorvet hyvin. Lisäksi toisen oviaukko on varsin hyvin näkyvillä. ENa 2017.

Lotinapellon sotahistoriapuisto sijaitsee Syvärin etelärannalla kaupungin länsilaidalla. Sen laajuus on noin 450 m x 300 m. Alueella on alkuperäisiä konekivääri- ja tulenjohtopesäkkeitä, panssarikiviä ja muita rantatörmän taisteluvarustuksia sekä sotamuistomerkkejä. Puiston keskellä on museorakennus, jonka tilat on jaettu viideksi näyttelyksi. Ensimmäisessä...

Lentokentän ammusvarastossa syttyi tulipalo toukokuussa 2008. Palossa tuhoutui noin 450 ilmataisteluohjusta. Ohjusten kappaleita lensi 3-4 kilometrin päähän kaupungin keskustaan. Kenttää kotipesänään pitänyt Suhoi Su-27 -kalustolla varustettu hävittäjälentorykmentti siirrettiin muualle vuonna 2009 "liian vaarallisena läheiselle siviiliasutukselle." Lisätiedot:...

Jääkäripataljoona 2 saavutti Syvärin pohjoisrannan Kanoman kohdalla 7.9.1941. Tällöin huomattiin, että vihollinen oli rakentanut proomuista vahvan sillan Syvärin yli. Proomut olivat varsin suuria, noin 25-30 metriä pitkiä ja 7-8 metriä leveitä. Niiden päälle oli tehty tukeva lankkukansi. Keskellä tosin oli  60 metrin aukko, jota vastaava jakso, joka käsitti 6 proomua,...

Karjalan Armeijan hyökkäys saavutti Syvärin rannan 7.9.1941, ja ylipäällikkö Mannerheim seurueineen saapui Mikkelistä tarkastelemaan tilannetta kolme päivää myöhemmin. Seurue siirtyi Aunuksenkaupungista Syvärin rantaan, ja 1.Tiedotuskomppanian päällikkö, luutnantti Martti Haavio kirjoitti muistiinpanonaan 10.9.1941: Liityimme Aunuksenkaupungissa autojonoon, joka suunnisti...

Aunuksen kannas, ylä Syväri Särkijärven taistelu, Miljoona ja Pirunkukkula Touko-kesäkuun vaihteessa 1942 JR50 siirtyi Syvärin yläjuoksulle. JR50:n rintamavastuu Kimjärven itäpuolella kesti noin kuukauden 5.7.–17.8.1942. Tänä aikana rykmentti kävi kovan Särkijärven eli Pirunkukkulan taistelun 22.–23.7.1942. Vihollisella oli hallussaan Särkijärven kylä ja sen...

Marraskuun alussa 1943 Jalkaväkirykmentti 46 lakkautettiin, ja sen II/JR 46 siirtyi Karjalan Kannakselta Aunukseen liitettäväksi eversti Kempin 20.Prikaatin IV Pataljoonaksi. Pataljoona saapui Tokarin asemalle ja marssi sieltä Mätysovaan 30.12.1943. Kevättalvella 1944 pataljoona rakensi puolustusasemia Mätysovan ja Pidman välille sekä teki tietöitä Mätysovan kylän, Tsolman...

Niin sanottuun Podporozen Mökkikylään oli sijoitettuna Syvärin rintaman reservissä ja lepovuorossa olleita joukkojamme Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Ampumaharjoitteluun tarkoitettu rata sijaitsi Mökkikylän ja Syvärin välissä olevalla sorakuopalla. Mainittakoon, että 20.Prikaatin II Pataljoona majoittui Mökkikylässä ajalla tammikuu-kesäkuu 1944. Alunperin talot oli...

Tyypillinen suomalainen konekiväärikupukorsu (A5554). Sijaitsee reilut kuusi kilometriä Podporozen lounaispuolella Niiniselän maastossa. ENa 2017.

Jatkosodassa Nikitinskajan kylä asuinrakennuksineen oli etulinjan joukkojemme tärkeä tukeutumispaikka. Tänne oli sijoitettuna mm. eläinlääkintä-, huolto- ja viestiosia. Kylän laidalla sijaitsivat III/KTR 2:n tuliasemat. Koordinaatti kartalla osoittaa kylän entisen kirkon paikan; kirkko oli palanut vuonna 1933. 1.Tiedotuskomppanian luutnantti Olavi Paavolainen kävi...

Nikola oli pieni kylä Iivinänjoen suulla Rovskojenniemeä vastapäätä. Kylässä toimi joukkojemme perustama yksiraaminen saha, jonka tuotteita käytettiin laajalti Syvärin rintaman erilaisissa rakennustöissä. Tukit uitettiin sahan ääreen Iivinänjokea pitkin, ja valmiit tuotteet lähtivät tarvitsijoille vesitiekuljetuksina. 1.Sillanrakennuskomppania toimi Nikolasta käsin...

Jatkosodassa joukkojemme ensimmäinen rakennettu siltayhteys yli Syvärin tehtiin Nišiin, joka on pari kilometriä Podporozen kaupungin luoteispuolella. Sillan rakensi Pioneeripataljoona 32 kahdestakymmenestäviidestä sotasaalisproomusta, ja sillä oli pituutta 110 metriä. Tämä silta purettiin, kun sen viereen saatiin rakennettua 108-metrinen ponttonisilta loppusyksyllä 1941. Aunuksen...

Goran taisteluihin liittyen pikaoikeus tuomisti Baranissa kaksi 2./JR 9:n miestä kuolemaan 20.12.1941, sillänämä kieltäytyivät palaamasta yksikköönsä etulinjaan, Goraan. Tuomitut, Voitto Veikko Ahomäki ( s.16.3.1915 Ilmajoki ) ja Toivo Iisakki Mäkelä ( s. 25.6.1917 Ilmajoki ). Tuomitut teloitettiin ampumalla samana päivänä Baranin kylän eteläreunalla, maantien varressa...

Toisessa maailmansodassa Kädenlyönti Syvärillä -operaatiosuunnitelman mukaan Saksan 163.Divisioonan ja 39.Panssariarmeijakunnan joukkojen oli tarkoitus kohdata toisensa Ojatin kylässä ja näin sinetöidä Leningradin saarto vuoden 1941 lopulla. 163.D olisi hyökännyt Syväriltä Ylä-Kalatsista 15 kilometriä etelään, ja 39.Ps.AK Tihvinästä 100 kilometriä pohjoiseen. Kuitenkin...

Osta on pieni kylä Äänisen lounaispäässä. Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 9 eteni kylän edustalle ja kaivautui asemiin lokakuussa 1941. Rykmentin puolustama Ostan lohko oli Suomen leveysasteilla itäisin rintamanosa, jossa suomalaiset sotilaat olivat pysyvästi asemissa. Ostasta kulki vihollisen tärkeä rintamasuuntainen huoltotie Kurvoilan kautta Gongenitsijärvelle (kartassa...

Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) eteni lounaasta Pidmajärveltä Ostretsinaan ja valtasi kylän 18.9.1941. Sotasaaliina käyttöömme jäi kaksi hinaajaa, kaksi proomua, viisi kuorma-autoa, yksi iso traktori, hevosia ja satoja säkkejä viljaa. Sotavangeiksi otettiin neljä teknillisten joukkojen upseeria ja em. hinaajien matruusit. Samalla huomattiin, että Ostretsinasta 1,5 km...

Shemenskin-Pertjärven taistelun alkuvaiheessa huhtikuussa 1942 vihollisen eräs vahva hyökkäyskiila eteni etelästä Podporoze-Osta -maantien pohjoispuolelle Pajarinmäkeen. Tänne vihollinen kaivautui ja muodosti portinpylvästukikohdan ryhtyen valmistelemaan hyökkäyksen jatkoa pohjoiseen, Syvärin rantaan. Tässä tilanteessa hälytettiin taistelualueelle JP 4 Paateneesta ja...

Panssariharju oli sulkulinja Ohtalin lohkolla Syvärin pohjoispuolella. Matkaa etulinjan asemiimme eteläkaakkoon rantaan oli kuutisen kilometriä. Panssariharju oli myös rintamavastuuta vaihtavien joukkojen vaihto- ja huoltopiste (koordinaattikohta), josta etulinjaan saapuva joukko opastettiin eteenpäin. Kauan sitten harju on ollut muinaisen, nykyistä laajemman Syvärin rantatörmä....

11.Divisioonan 32.Lääkintäkomppania oli sijoitettuna Peltoisten kylään asemasodan vuosina. Komppania hoiti kuljetukset etulinjan joukkosidontapaikoilta 32.Kenttäsairaalaan, joka sijaitsi Sankosaaressa. ENa 2016.

Pertjärvi on pieni kylä samannimisen järven rannalla. Asemasodan aikana kylän kumpuilevat pellot olivat joukkojemme aktiivisessa ruuantuotannossa: perunaa, lanttua, kaalia, porkkanaa, sipulia ja viljoja. Järven molemmilta puolilta lähtivät huoltourat etelään etulinjaan, jonne oli matkaa 7-8 km. ENa 2016.

Äänisjärven Laatokkaan yhdistävällä Syvärillä on pituutta runsaat 220 kilometriä. Joen yläjuoksulla puolustuksemme oli työnnetty joen eteläpuolelle. Tämän eteläpuolisen rintaman leveys oli 110 kilometriä, ja sillä oli syvyyttä 10-30 kilometriä. Rintamaa puolustivat runsaat kolme divisioonaa, joiden yhteydet taaksepäin Syvärin pohjoisrannalle turvattiin silloilla....

Jatkosodassa 11.Divisioonan esikunta sijaitsi Pidman kylän alueella.  Kylässä, sen itäisellä jokitörmällä (Grishinskajassa) oli kaksi kirkkoa, joista toinen oli tehty tiilestä ja toinen puusta. Tuo vepsäläistyylinen puukirkko paloi ja tuhoutui, kun vihollishävittäjä oli ampunut kirkkoa 19.4.1942. Asemasodan aikana tiilikirkkoa, joka oli rapistunut ja...

Pidman proomusilta (255 m) valmistui toukokuun 1942 alussa. Sen viereen rakennettiin varsinainen kenttäsilta (282 m), joka valmistui joulukuussa 1943. Tällöin proomusilta purettiin, ja proomut vapautuivat muuhun käyttöön. Sillan päät olivat Syvärin rantojen sorapenkoilla, jotka ovat sittemmin jääneet veden alle, kun Podporozen voimalaitospato valmistui ja nosti vedenpintaa...

Pikkumiljoona oli venäläisten ennen sotia rakentama bunkkeri, joka jäi joukkojemme haltuun syksyn 1941 vakauttamistaistelujen seurauksena. Bunkkerin alkuperäinen torjuntasuunta oli maantien suunnassa länteen. Petri Sarjanen kirjoittaa paikasta teoksessaan Tuntematon Rokka: Tällä rintamalohkolla sijaitsivat myös kuuluisat korsut Miljoona ja Pikkumiljoona, jotka molemmat olivat...

Jalkaväkirykmentti 8 toimi Piltsussa lokakuun 1941 loppupuoliskolta tammikuun 1942 lopulle saakka. Rykmentti saapui Piltsuun Petroskoista ja sen tehtävänä oli toimia mm. reservijoukkona. Täältä JR 8 siirtyi Juksovan suunnalle tammi-helmikuun 1942 vaihteessa. Nykyään Piltsun seudulla on miinavaara, ja siellä liikkumista on rajoitettu määräämällä seutu...

Särkijärven pohjoispuolella on Pirunkukkulaksi nimetty mäki, joka jäi vihollisen käsiin Orenshenskojen taistelun loppuasetelmassa. Joukkomme yrittivät parikin kertaa valloittaa kukkulan iskuosastomaisilla hyökkäyksillä. Esimerkiksi heinäkuun 1942 hyökkäysyritys alkoi kyllä hyvin, mutta vihollisen vastatoimien käynnistyttyä kukkulalta jouduttiin vetäytymään lähtöasemiin....

Varmaan jokaisella Jatkosodan rintamasuunnalla oli oma Pirunsaarensa, ja Syvärillä kyseinen paikka oli Pogostan lohkon etulinjan tukikohta keskellä aukeaa suota. Sieltä yhä löytyy muun muassa taistelukaivantoja, piikkilankaesteitä ja ajan sortamia korsuja, joissa kaminat savutorvineen ovat paikoillaan. ENa 2017.

Plotino (Plotitsno) on kylä Syvärin etelärannalla. Jatkosodan vuosina kylään oli sijoitettuna 11.Divisioonan joukoista muun muassa Viestipataljoona 32 ja 32.Eläinlääkintäkomppania. Nykyisin kylän rannassa on suosittu veneenlaskupaikka, -luiska. ENa 2016.

Kun Jatkosodassa Muurmannin radan silta oli kokonaan vallattu 12.9.1941, saatiin lisää joukkoja ja kalustoa Syvärin eteläpuolelle ja ryhdyttiin Podporozen kaupungin valtaamiseen.  Vihollinen oli keskittänyt kaupungin puolustukseen 3-rykmenttisen 314.Divisioonan, yhden NKVD-rykmentin ja neljä erillispataljoonaa. Nämä joukot olivat kaivautuneet hyviin asemiin ja...

Torjuntakeskus sijaitsee Podporozen keskustan itäisen tieliittymän vastata päätä pisteestä 60.9001834, 34.2217255 lähtevän huonokuntoisen tien varrella, n.1,5 km päätieltä. Tämä tie toimi huoltotienä sodanaikana kaakossa oleville etulinjan joukoille. Torjuntakeskuksessa on kahdeksan kantalinnoitetta, joista rautakuvut poistettu. Ajo kohteella mahdollista vain hyvällä...

Torjuntakeskus sijaitsee Podporozesta eteläkaakkoon lähtevän sodan aikaisen kenttäradan uran molemmin puolin. Siinä on seitsemän numeroitua linnoitetta. Rautakuvut poistettu, muutoin ehjät. Ajoreitti: : Podporozen ohitustieltä lähdetään tietä pisteestä 60.882271, 34.167738 luoteesta tultaessa oikealle datsakylän keskivaiheelle. Pisteestä 60.8774, 34.15615...

Linnoitteet sijaitsevat Lopinanpelto - Vytegra tien molemmin puolin ennen Podporozea kahdessa tasossa. Kaikista kk-linnoitteista on rautakuvut viety. Moni matkalainen on ihmetellyt tien parannuksen yhteydessä maan pinnalle, tien laitaan siirrettyä pallokorsua, AL 5585. Tämä pallokorsu on etummaisen tasan majoituskorsu. samalla puolen tietä ollut kk-pesäke A5539 on todennäköisesti...

Koordinaatit: 60.89185, 34.04501 (linnoite A 5553). Linnoitteet sijaitsevat Syvärin eteläpuolella Murmannin radan molemmin puolin. Kantalinnoitteita on 5 majoitus- ja 6 kupubunkkeria.Näistä vain A5551:ssä on rautakupu paikoillaan. Reitti kohteeseen: Helpointa on ajaa pisteestä 60.8864264, 34.0895462 lähtevää sivutietä kaasuputkilinjalle ja siitä jalkaisin kohteille,...

Podporozen pato ja voimalaitos ovat rakennetut suurelta osin vankityövoimalla. Ennen II maailmansotaa Podporozen voimalaitostyömaalla ahkeroivat gulag-ojennustyöleirin vangit, ja sodan jälkeen saksalaiset sotavangit. Voimalaitos valmistui vuonna 1951. Nykyään autolla voi ylittää Syvärin patoa pitkin. Laivat ohittavat padon voimalan eteläpuolelta kanavan kautta....

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa suomalaisjoukkojen kärki eteni Muurmannin radan sillan pohjoispuolelle 8.9.1941. Tällöin silta oli vihollisen vahvasti varmistama mm. pst-tykeillä. Tässä tilanteessa 17.Divisioonan II/JR 13 sekä I/JR 34 ja II/JR 34 menivät kuusi kilometriä alempaa Syvärin yli ja valtasivat rautatiesillan etelärantaa pitkin vyöryttäen 12.9. Tämän tapahduttua III/JR...

Koordinaatit: 60.91373, 34.25801 (A5562) Torjuntakeskus sijaitsee Podporozen keskustasta itään lähtevän vanhan tien suunnalla. Tie toimi huoltotienä Shemenskin suunnan joukkoihin. Torjuntakeskuksessa 11 kantalinnoitetta. Rautakuvut kaikista kk-pesäkkeitä poistettu. Ajo-ohje Podporozen itäisestä liikenneympyrästä (60.9121638, 34.2232275) 2 km itään huonokuntoista,...

Koordinaatti (Podporozen keskustaan): 60.9122447, 34.1781235. Torjuntakeskusten koordinaatit kunkin kohteen keskelle ko Torjuntakeskusta käsittelevässä kohdassa. Podporoze (tai Syvärin kaupunki, tai Koskenala) on Syvärin linnoittamista suunniteltaessa katsottu tärkeimmäksi Syvärin etäpuoliseksi sillanpääksi. Kaupungin ympärille on rakennettu kuusi Torjuntakeskusta, lännestä...

 Torjuntakeskus sijaitsee Podporozen lounaispuolella vanhan kaupungista vievän ulosmenotien varella. Siina on 12 numeroitua kantalinnoitetta ja muutama numeroimaton linnoite Rommakkolammen länsipuolella. Linnoitteista AL5581 antaa hyvän kuvan pallokorsun mittasuhteista ja ainesvahvuuksista, se sijaitsee hiekkakuopan reunalla 20 - 30 m tieuralta. Reitti: Podporozen ohitustieltä...

Jatkosodan asemasodan aikaan joukkomme linnoittivat Syvärin pohjoisrannan tehokkaasti koko sen pituudelta. Ajateltiin, että siinä olisi puolustuskykyisen Suomen luonnollinen raja. Syvärin linnoitusjärjestelmään kuuluivat muun muassa betoniset tulibunkkerit, avoasemat, piikkilankaesteet, raivatut ampuma-alat, taistelukaivantojen verkostot sekä pallo- ja hirsikorsut majoitustiloina....

Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) eteni Peltoisen ja Volostnoi Navolokin suunnasta Posadiin 18.9.1941 ja jatkoi itään kohti Ostretsinaa. Osastoon kuulunut Kevyt Osasto 15/7.D erkani tienhaarassa pääjoukosta ja lähti hyökkäämään länteen kohti Tokarin asemaa, jonka se valtasi yhden panssarijoukkueen tukemana 19.9.1941. ENa 2016.

Kun 7.Divisioona oli ylittänyt Syvärin 6.10.1941, divisioonan Jalkaväkirykmentti 51 suunnattiin Voznesenjasta linnuntietä 40 km länsi-lounaaseen ottamaan haltuun ns. suurten järvien alue. Siellä järvet, niiden väliset kannakset ja Vitmusjoki ketjun tavoin muodostavat luonnollisen rintaman. Katsottiin, että tällainen linja olisi helppo puolustaa, ja että järvet...

Jatkosodassa Punaisen lipun sillan tasalla oli Lotinapellon lohkon Linnan alalohkon puolustuksen tukilinja. Silta oli saanut nimensä sen merkiksi laitetusta punaisesta lipusta. Siltamaaston hallinnasta käytiin kiivas taistelu sekä syyskuussa 1941 että kesäkuussa 1944. Sodanaikaisen sillan paikka on parikymmentä metriä nykyisen sillan pohjoispuolella. ENa 2018.

Jatkosodassa Syvärin eteläpuolisen rintamamme itäisin tukikohta Ranta sijaitsi Äänisjärven rantamaalla ja järven etelärantaa kiertävän kanavan maastossa.  Tukikohta oli varsin erillään muista tukikohdista, sillä Järvelä-niminen tukikohta oli lähimpänä reilun 2 kilometrin päässä. Yhteyttä sinne pidettiin partioin. Partioitava välimaasto oli nimetty Joeksi....

Evl Eino Vänttisen komentama JR 43 kuului Jatkosodan alussa 10.Divisioonaan, joka saavutti Karjalan Kannaksella pääasematasan syyskuun 1941 alkupuoliskolla. Rykmentin II P ja III P lakkautettiin joulukuussa 1941, ja jäljelle jäänyt I P pysyi edelleen pääasemassa Lempaalassa. Syksyllä 1942 pataljoona liitettiin JR 22:n III Pataljoonaksi, ja se siirtyi Syvärin rintamalle...

Suomalainen pallokorsu  AL5581, joka on hiekkakuopan reunalla, ja joka on paljastunut suurelta osin näkyviin. ENa 2017.

Syvärin etelärannalla Rovskojen kylässä (Rouskissa, Rouskulassa) oli proomunrakennustelakka ja viisi keskentekoista proomua, kun joukkomme etenivät alueelle syyskuun loppupuoliskolla 1941. Tuolloin muun muassa 7.Divisoonan Jalkaväkirykmentti 30 ajoi takaa ja tuhosi Aunuksen taisteluissa hajalle lyötyjä vihollisdivisioonien rippeitä, jotka pyrkivät etelään ja Syvärin yli....

Syvärin eteläpuolisen rintaman eräs erikoisuus olivat sillat, sillä millään muulla Jatkosodan rintamalla sillat eivät olleet niin merkittävässä roolissa kuin Syvärillä. Kenttäsillat rakennettiin Nišiin, Pidmaan, Rovskojeen ja Voznesenjaan. Lisäksi Syvärin voimalaitoksen pato ja Muurmannin radan rautatiesilta kunnostettiin ajoneuvoliikenteelle. Näiden lisäksi oli eräitä...

33 ehjää kantalinnoitetta siistissä rivissä viiden kilometrin matkalla helppokulkuisessa maastossa. Linnoitteet rakensi pääosin Linnoitusrakennuspataljoona 333. Rovskojenniemen bunkkerilinja - Rovskojen Valli - on eräs Syvärin rintaman merkittävimmistä sotahistoriakohteista ja suomalaisen linnoitusrakentamisen komea mestarinäyte; linnoitetun perinteemme tärkeä...