Kohteet: Venäjä - Syväri - Ääninen

Rovskojenniemen suomalainen bunkkerilinja - Rovskojen Valli - saatiin pääpiirtein valmiiksi asemasodan loppuun mennessä. Linjalla ei kuitenkaan koskaan taisteltu, ja sen bunkkerit jäivät korven kätköön ja unohduksiin yli 70 vuodeksi. Kohteesta vihiä saanut pieni löytöretkeilijöiden joukko lähti pyrkimään bunkkerilinjalle keväällä 2016, ja niinpä linja saavutettiin ja...

Rovskojenniemen suomalaisella bunkkerilinjalla - Rovskojen Vallilla - sijaitsee erikoinen, järeä betonibunkkeri, jossa on yhteen runkoon valettu kaksi erillistä taistelutilaa, joihin on takaa omat sisäänkäyntinsä. ENa 2017.  

Rannikkotykistörykmentti 13:sta eteläisin patteri toimi Lambapurolla (Lamminojalla). Kalustona oli kolme 76/VK-04-tykkiä. ENa 2016.

Tuulosjoelta 4.9.1941 käynnistynyt hyökkäys saavutti Syvärin 7.9. aamulla. Ensimmäisenä yksikkönä Syvärin rannalle eteni Jääkäripataljoona 3:n 1.Komppania. Tämä tapahtui Rutsissa (Ojakylässä). Pienessä rantakylässä oli taloja ja kirkonraunio. Ylipäällikkö Mannerheim kunnioitti jääkärikärjen saavutuksia ja vieraili seurueineen Rutsissa 10.9. Aamupäivän...

Paikka on Syvärin sivuhaara, jonka päässä on kenttähautausmaa, alue on sodan jälkeen hävitetty ja se on luonnonsuojelu alueella. Sankarihaudan muodostaa n. 50x50 m suuri koivuaitainen hautausmaa ja sen länsipäässä suuri n. 6 m korkea koivuinen risti. Pisistä pääsee tosin huonoa tietä paikalle, matkaa tulee noin 26 kilometriä. Alueelle on haudattu kolmisensataa saksalaista...

Osana huhtikuun 1942 suurhyökkäystään Syvärillä vihollinen suuntasi hiihtopataljoonia erämaan kautta pohjoiskoilliseen kohti Pertjärveä. Vihollisen kärkijoukot etenivät 11.4. iltaan mennessä Sakspuron ylittävän maantiesillan länsipuolelle. Eteneminen oli kuitenkin sen verran äänekästä, että nuo joukot havaittiin, ja sillan varmistuksena ollut suomalaisvartio suoritti...

11.Divisioonan kenttäsairaala (32.KS) saapui Pitkärannasta Syvärille tammikuun 1942 lopulla ja asettui Pidmajärven Sankosaaren kylään.  A-osasto sijoittui koululle, B-osasto kirkkoon ja sairaalaparakkeihin, apteekki erilliseen hirsitaloon, samoin poliklinikka, toimisto ja kenttäpostikonttori. Ruokalalle, pesulalle, muonavarastolle sekä tauti- ja eristysosastolle tarvittiin...

Jatkosodan Syvärin 190 kilometrin levyisessä rintamassa äärimmäisenä oikealla sijaitsi Suolohko. Sodan aikana lohkolla ehti palvella rintamavastuussa monenlaisia joukkoja, muun muassa saksalainen 163.D sekä suomalaiset 5.D, 8.D, Ps.D ja 15.Pr. Nykyään alueella on miinavaara, ja siellä liikkumista on rajoitettu määräämällä seutu luonnonsuojelualueeksi. Sen rajat on osoitettu...

Joukkomme linnoittivat tehokkaasti Syvärin pohjoisrannan Jatkosodan aikana. Linnoiteketjun eräs konekiväärikupubunkkeri, laite A6519, sijaitsee virran vesirajassa. Laitteen panssarikupu on tehty Suomessa. Tällaisia kupuja tehtiin Vuoksenniska Oy:n, Karhula Oy:n ja Värtsilä-Yhtiöiden tehtailla, mistä ne kuljetettiin junilla ja kuorma-autoilla linnoitustyömaiden luo. ENa 2017.

Suomalainen pallokorsu AL5585, joka on nostettu maanpinnalle näkyviin maantien varteen. Se sijaitsee reilut neljä kilometriä Podporozen lounaispuolella, kilometrimerkkien 33-34 välillä, 20 metriä tien eteläpuolella, sähkölinja-aukealla, vaaleasävyinen, näkyy hyvin kulkijoille. Ulkopinnassa on teksti: "10 hengen suojakorsu, Suomi, vuosi 1942". Pallokorsun rakentaminen....

Podporozen keskustasta seitsemän kilometriä länsilounaaseen, ns. Muurmannin radan torjuntakeskuksen alueella, on suomalainen panssarikuvullinen konekivääribunkkeri A5551. Se on sikäli harvinainen, että venäläiset ovat yleensä irrottaneet metallikuvut bunkkereistamme Jatkosodan jälkeen, mutta tässä kupu on yhä paikoillaan. Panssarikuvut tehtiin Suomessa Vuoksenniska Oy:n, Karhula...

Kaksi vierekkäin sijaitsevaa Syvärin pohjoisrannan linnoiteketjun betonibunkkeria tien varressa 600 metriä Vepsän Lukko -torjuntakeskuksesta luoteeseen. ENa 2017.

Suurniemessä eli Velikij Navolokissa sijaitsi 11.Divisioonan sotilaiden lepokoti Jukola, jonne muun muassa etulinjan komppaniat ja pataljoonat vuorollaan siirtyivät huoltoon. Aktiviteetteja olivat saunominen, pelien pelaaminen, lukeminen, urheileminen, metsästäminen, kalastaminen, yms. Vaatteet ja henkilökohtaiset aseet huollettiin. Sotilaiden ruokahuollosta vastasivat...

Podporozen kaupungin valtaamisen jälkeen syyskuussa 1941 Jalkaväkirykmentti 34:n joukot jatkoivat etenemistään kaupungin etelä- ja kaakkoispuolilla. I/JR 34 valtasi Kakoilan pogostan (kirkkokylän) lokakuun alussa 1941 ja jatkoi etenemistään vielä etelämmäksi Syrjänmäkeen ja siitä vielä kaakkoon Mergenitsin kylään. Vihollisista ei saatu juurikaan havaintoja. Tämä oli...

Jatkosodassa Taisteluosasto Marttinen valtasi Syvärin aseman syyskuussa 1941. Täten vihollisen huollon kannalta tärkeä Muurmannin rata oli ensimmäistä kertaa maailmanhistoriassa poikki.  Radan katkaisu Syvärin asemalla Jatkosodassa Osana laajempaa operaatiota perustettiin Taisteluosasto Marttinen (komentajana maj A. Marttinen) Mäkriänjärvellä 7.9.1941....

Aleksanteri Syväriläisen ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden luostari sijaitsee 24 kilometrin päässä Lotinapellon kaupungista Leningradin alueella. Pyhittäjä Aleksanteri Syväriläisen luostarin perustaminen tapahtui vuonna 1506. 500-vuotisen olemassaolonsa aikana luostari on saanut kokea monta onnettomuutta, joista pahin lienee ollut vuonna 1917 tapahtunut vallankumouksen...

Syvärin voimalaitos vuonna 1941 suomalaisten valtaama, venäläisten polttama. Laitoksessa oli ruotsalaiset Asean generaattorit. Venäläiset ehti viedä osan koneista pois ja rikkoa loput. Syvärin voimalaitoksen valtasi syyskuussa 1941 Etelä-Hämeestä koottu JR 23. Suomalaisten tiedustelu oli Syvärin rannan saavuttamisen jälkeen vielä varsin tietämätön...

Tiilitehtaan lohko sai nimensä Syvärin vastarannalla sijainneesta venäläisestä tiilitehtaasta. Tehtaan perustuksiin vihollinen oli kaivanut asemiaan, mistä muun muassa tarkka-ampujat toimivat Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Kun Ala-Syväriltä oli tarkoitus käynnistää saksalais-suomalaisten joukkojen Syvärin ylimenohyökkäys vuoden 1941 lopulla, suomalaisen 11.Divisioonan...

Koordinaatti kartalla osoittaa taisteluosaston (Vahv I/JR 9) johtamispaikkaa. Kohdassa on jäljellä korsukuoppia ja lähitaisteluasemia. Lähistöltä löytyy metsäuran poikki tehtynä panssarintorjuntaan liittyvä maaleikkauseste, kontraeskarppi. Vihollinen on rakentanut sen Jatkosodan asemasotavuosien aikana. Syksyllä 1941 Orenshenskojen taistelussa vasemmanpuoleista...

Jatkosodassa Syvärin rintaman eräs keskeisimmistä logistisista keskuksista oli Tokarin rautatieasema Muurmannin radalla.  Aseman valtasi 19.9.1941 7.Divisioonan joukkoihin kuulunut Kevyt Osasto 15, joka hyökkäsi radalle itäkaakosta, Pidmajärven luoteisnurkan suunnasta. Tokarin (Tokkarin) kautta kuljetettiin mm. sotamateriaaleja eteen ja taakse, sekä miehet...

Vepsän Lukko, suomalaisten rakentama nelikerroksiseen bunkkerikompleksi kalliomäellä Syvärin rannalla Krasnyi Borin ja Vosnezenjan välillä. Bunkkeriin on rakennettu kulkuaukkoja eri puolille. Takamaastosta oli nähtävästi voinut ajaa kuorma-autoja kallion sisään louhittuun luolaan. Eivät pommit eikä tykistö olleet pystyneet rakennelmaan, vaikka kuulemma Syvärin...

Entinen Travnikin kylä sijaitsee länsi-itä-suuntaisen Podporoze-Osta -maantien varrella. Siitä lähti kylätie Konselän, Karkan ja Goran kautta Kuzrajärville etulinjaan. Seutu on ylänköä, jossa korkeustaso 220 metriä ylittyy monin paikoin. Asemasodan aikana Travnikin perusmiehityksenä oli yksi reservikomppania. ENa 2016.

Troitsankonnun lentokenttä sijaitsi ns. Ohtalin lohkolla Syvärin pohjoisrannalla mäntykankaalla. Kenttä oli venäläisten rakentama, ja JP 3 valtasi sen 7.9.1941. Sotasaaliina saatiin yksi ehjä hävittäjä ja kentän pommivarasto. Kentän pohja oli kanervavarpujen sitomaa tiivistä hiekkaa, mikä sopi kaikenlaisille konetyypeillemme. Kentän mitat olivat 1550 m x 900 m. Tänään alueelta...

Taisteluosasto Hynnisen 2./JP 3 eteni Ostretsinasta Gakrutsein kyläryhmän (Haahkaojan) kautta Muromljaan, jonka se valtasi 19.9.1941. Kyläaukealla todettiin lentokenttä, jonka mitat olivat: 800 m x 300 m, pääsuunta NE-SW. Kenttä otettiin joukkojemme käyttöön, ja siitä käytettiin nimitystä Tsasovenskaja. Majoitustilat perustettiin taloihin kentän luoteispuolelle....

Vuonna 1915 rakennetun Uslangan kartonkitehtaan voimalaitos tuotti sähkövirran joukoillemme Vaaseniin ja Podporozeen Jatkosodan asemasodan aikana. Tehtaan rauniot ovat yhä löydettävissä maastosta. Rauniota vastapäätä, Uslankajoen länsirannan törmällä, on suomalaisia kenttävarustuksia. ENa 2017.

Uslanka, joka suomalaisessa peruskartassa on nimetty Palteenkyläksi, on pieni asutus Syvärin pohjoisrannalla Uslankajoen suulla. Jatkosodassa vallattuaan 7.9.1941 iltayöllä Kuujärven kuntakeskuksen eli Joensuun Vahv 2./JP 4 jatkoi etenemistään itään yön aikana. Komppania saapui Uslankaan varhain aamulla ja huomasi Syvärillä hinaajan vetämässä kahta proomua. Panssarivaunut...

Uusi Segeža oli kylä Syvärin rannalla. Jatkosodassa siellä sijaitsi Sekeen lohkon Koukkulan alalohkon Muikku-niminen tukikohta. Nykyään alueella on miinavaara, ja siellä liikkumista on rajoitettu määräämällä seutu luonnonsuojelualueeksi. Sen rajat on osoitettu liitekartassa. ENa 2018.

Uusikylä oli pieni asutus Syvärin etelärannalla. Nykyään kylä on autio. Osana Shemenski-Bulajevan valtausoperaatiota Kevyt Osasto 19 saapui Mätysovaan 17.9.1941, ylitti Syvärin ja perusti sillanpään Uusikylään. Panssarivaunujoukkue tuli sillanpääasemaan joen yli ponttooneilla. Sitten panssarivaunujen tukema Kevyt Osasto 19 ja Yhdistyneet Rajajääkärikomppaniat tekivät...

Jatkosodan aikana Uutujärven kylässä sijaitsi reservi- ja vastahyökkäyspataljoonien majoitus-, harjoitus- ja koulutuspaikka sekä huollon varastoja. Kylän liepeille rakennettiin 5.Divisioonan juhla- ja koulutustila, Uutulinna. ENa 2017.

Jatkosodassa ensimmäisenä yksikkönä Syvärin ylitti 7.Divisioonan joukkoihin kuulunut Kevyt Osasto 15, sen 1.Komppania. Ylimeno tapahtui veneillä 9.9.1941 kello 15-16 kahdella joukkueella Vaasenissa. Paria tuntia myöhemmin komppanian kaksi muuta joukkuetta ylittivät Syvärin 8 km lännempänä Uslangassa. Vaasenin ylimeno liittyi Muurmannin radan sillan valtausoperaatioon,...

Vaasenin Pogostan (kirkkokylän, paikallishallintopiirin keskuksen) valtasi Vahv 2./JP 4 8.9.1941. Jatkosodan aikana Pogostan kohdalla oli tärkeä maantiesilta Vaaseninjoen yli. Kylään majoittui lepovuorossa olleita rintamajoukkojamme. 17.Divisioonan organisaatioon kuulunut 38.Kenttäsairaala toimi myös Vaasenissa. ENa 2017.

Muurmannin radan Vatsjärven (Vatsojärven) rautatiepysäkki oli erityisesti 20.Prikaatin joukkojen käyttämä pysäkki keväällä 1944. ENa 2016.

20.Prikaatin Viestikomppania ja Tykkikomppania olivat sijoitettuna Vavšukovskajaan (Vausukkalaan) ajalla tammikuu-kesäkuu 1944. Kylän kautta kulki tie Mätysovasta Efremovskajaan, missä sijaitsi prikaatin huolto-osia. Kylän niemessä on rapistunut Pyhän Elisan kirkko (koordinaatti), joka on rakennettu vuonna 1899, mutta joka on poistunut käytöstä 1930-luvulla. Miten mennä...

Podporozen venäläinen sotamuistomerkki on Syvärin uoman korkean rantatörmän päällä. Muistomerkki kunnostettiin vuonna 2014: siihen laitettiin tulet, ja sen eteen tuotiin kaksi kenttätykkiä. Paikasta on avara näköala jokiuomaan ja Podporozen voimalaitospadolle. ENa 2016.

Kirjailija Väinö Linna ammensi vaikutteita Tuntematon sotilas -romaaniinsa Jatkosodan tositapahtumista. Myös eräillä henkilöhahmoilla ovat olleet esikuvansa. Esimerkiksi alikersantti Antti Rokan esikuvana oli sakkolalainen Viljam Pylkäs, ja luutnantti Vilho Koskelan esikuvana oli nilsiäläinen Einari Kokkonen. Romaanin ja siitä tehdyn elokuvien eräs kuuluisimpia kohtauksia on...

Vinnitsan ikiaikainen vepsäläiskylä on jylhänkomeassa Ojattijoen laaksossa. Laakson rinteet kohoavat molemmin puolin yli 100 metrin korkeuteen verrattuna laakson pohjalla virtaavaan jokeen. Jatkosodassa Vinnitsa oli venäläisten tärkeä huoltokeskus. Kylän kautta suunnattiin joukkoja etulinjaan, joka oli 25 km pohjoisempana. Shemenskin-Pertjärven offensiivia varten...

Jalkaväkirykmentti 23 (5.D) valtasi Syvärin voimalaitoksen syyskuun 1941 puolivälissä. Laitoksen padon varaan Pioneeripataljoona 21 rakensi sillan, joka avattiin autoliikenteelle kevättalvella 1942. Aunuksen Ryhmän joukot saivat 16.6.1944 käskyn vetäytyä viivyttäen kohti U-asemaa. Tällöin Syvärin eteläpuolisella rintamanosalla oli joukkoja runsaat kolme divisioonaa, jotka...

Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) eteni Mätysovan ja Peltoisen suunnasta Volostnoi Navolokiin 18.9.1941 ja varmistettuaan kylän jatkoi pohjoiseen. Jatkosodan asemasotavuosina 11.Divisioonan huoltotie Pidma-Tokari kulki kylän kautta. Nykyinen nimi on Volnavolok, ja kirkon paikalla on pieni tšasouna. ENa 2016.

Voronje (Vorona) oli kylä Syvärin etelärannalla Pidmasta reilut pari kilometriä alavirtaan. Paikassa Sakspuro laskee Syväriin. Puron suulla sijainnut kirkko jäi Podporozen voimalaitospadon rakentamisen ja vedenpinnan 3-4 metrin nousun myötä veden alle 1950-luvun alussa. Kyläkin on siitä sitten autioitunut. Shemenskin-Pertjärven taisteluiden aikana Voronjen kautta...

Voznesenja on kylä Syväri-joen alkukohdassa. Jatkosodassa kylän valtasi Jalkaväkirykmentti 9 reippaan ylimenohyökkäyksensä päätteeksi 6.10.1941. Asemasodan aikaan Voznesenjaan ryhmittyi 7.DE ja divisioonaportaan muodostelmia. Syvärin yli valmistui 392 metriä pitkä kenttäsilta huhtikuussa 1942. Tämä silta räjäytettiin omin aktiivisin toimin vetäytymisvaiheen alettua kesäkuussa...

Jalkaväkirykmentti 9 ylitti Syvärin tällä kohdalla 6.10.1941. Tapahtumain kulku Lokakuun alussa 1941 Syvärin jokilinjalla seisoi uupunut ja suuresti harventunut 7.Divisioona. Oli kuitenkin saatu käsky ylittää joki, mutta kaksi ensimmäistä ylimenoyritystä -- 5.10. aamuyöllä ja 5.10. keskiyöllä – peruuntuivat. Miehet eivät rohjenneet astua ruuhiin eivätkä...

Jatkosodan aikana joukkomme rakensivat Syvärin yli Voznesenjaan kenttäsillan, jota voidaan pitää suomalaisen pioneeri- ja sillanrakennustaidon mestariluomuksena. Sillan tekivät Pioneeripataljoona 13 ja 1.Sillanrakennuskomppania, ja sillä oli pituutta 392 metriä. Ajoradan leveys oli 6 metriä, ja sillan kantavuus 12 tonnia. Rakentamisvaiheessa parikymmentä metriä pitkien paalujen...

Pääasiassa 7.Divisioonan kuljetustarpeita palvellut Voznesenjan lentokenttä sijaitsi puolitoista kilometriä kylästä lounaaseen. Kentällä oli leveyttä 68-220 metriä ja pituutta 800 metriä. Pohja oli hiesusavea ja nurmikkoa. Koneiden seisontapaikat olivat kentän luoteispäässä. Nykyään käyttämättömän kentän laidalla on säähavaintoasema. ENa 2016

Ylä-Kalatsin kohdalta oli tarkoitus käynnistää saksalais-suomalaisten joukkojen Syvärin ylimenohyökkäys vuoden 1941 lopulla. Tämä olisi ollut siis alkupiste operaatiolle Kädenlyönti Syvärillä, kuten suunnitelmaa sotahistoriassa nimitetään. Operaation tavoitteena oli muodostaa toinen saartorengas Leningradin ympärille. Operaatiota varten Ala-Syvärin pohjoisrannalle oli...

Joukkomme valtasivat Ylä-Mantereen kylän Syvärin voimalaitoksen valtaamisoperaatioon liittyvän ylimenon yhteydessä syyskuun puolivälissä 1941. Kylä oli selustassamme Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Alueelta vetäydyttiin Syvärin toiselle puolelle kesäkuun 1944 jälkipuoliskolla. Tämän vuosituhannen puolella alueelle on perustettu Mandrogi-niminen lomakylä. Sen menestys perustuu...

Zaostrovje (Saarentaka) on kylä Syvärin etelärannalla. Kun Jatkosodassa Ala-Syväriltä oli tarkoitus käynnistää saksalais-suomalaisten joukkojen Syvärin ylimenohyökkäys vuoden 1941 lopulla, suomalaisen 11.Divisioonan tehtävänä olisi ollut saksalaisen 163.Divisioonan vasemman sivustan suojaaminen ja eteneminen Zaostrovjeen. Suomalaisdivisioonan hyökkäyksen kärjeksi kaavaillun JR...