Kohteet: Venäjä - Ääninen itäpuoli

Toisen maailmansodan aikainen suurehko venäläinen lentokenttä Äänisjärven itäpuolella. Laskualueen laajuus oli 1 300 m x 430 m. Nykyisin kentän alueella on taimitarha eli metsäpuiden taimien tuotantotila. ENa 2017.

Ajaessaan takaa Poventsasta vetäytyvää vihollista joukkomme kävivät pisimmillään Haapaselän kylässä Äänisjärven itäpuolella joulukuussa 1941. Samaan operaatioon liittyi 1./URR:n eteneminen Äänisniemeltä jäätä pitkin itään Pigmatkaan, mistä oli tarkoitus edetä edelleen maantielle vihollisen selustaan. Tämä ei kuitenkaan onnistunut vihollisen lujan vastarinnan takia,...

Tämä Mustajoen eli Tsernaja Retskan joukkoteloitus- ja hautapaikka löydettiin ja tutkittiin vuonna 1989. Tutkimuksissa eräs hautakuoppa avattiin, ja siitä löydettiin 25 pääkalloa, joissa kaikissa oli luodinreikä. Varusteiden jäänteistä (nahkapieksut, silmälasit, napit, jne.) on voitu päätellä, että osa teloitetuista oli suomalaisia. Hauta-alueen laajuus on kolme hehtaaria, ja...

Konoša on risteysasema Arkangelin ja Vologdan välisellä rataosuudella. Asemaa ja rataa tiedustellut virolaisista sotilaista koottu kaukopartio tuhoutui kokonaan syksyllä 1942. Lisäksi vihollisen onnistui kaapata partiota noutamaan saapunut saksalainen lentokone. Jatkosodassa Osasto Vehniäiseen, joka oli Päämajan kaukopartio-osasto, liittyi virolaissotilaita, jotka halusivat...

Vytegra on kaupunki Volgan-Itämeren vesitien varrella Äänisjärven kaakkoispuolella. Kaupungissa on 11 000 asukasta, ja sen tunnetuin nähtävyys on sukellusvene B-440. Alus on rakennettu Leningradissa vuonna 1969, ja se oli osa Venäjän Pohjoisen laivaston kokoonpanoa (4.Lv/211.Pr) vuoteen 1982 asti. Sen jälkeen se siirtyi koulutusalukseksi Venäjän Itämeren laivastoon (25.Pr/4.D)....

Suomalaisten VII Armeijakunta antoi Uudenmaan Rakuunarykmentille käskyn katkaista venäläisten perääntymistie. Tehtävän sai 3.Eskadroona. Sen tuli edetä Äänisniemeltä jään yli 18 km Pigmatkan kylään ja sieltä edelleen rantatielle 6 km päähän katkaistakseen tien.  Rannalle kainaloihin asti kasautunut lumi ja vihollisen vartiomiesten valppaus johtivat siihen, että...

Puna-armeija perusti Puutoisessa 1.Partisaaniprikaatin eli Puutoisen Sissiprikaatin syksyllä 1941. Mukaan värvättiin Itä-Karjalasta poisevakuoituja miehiä ja naisia. Mukaan tuli myös muutama alkuperäinen suomalainen punapakolainen. Komentajana toimi Paateneen kylästä kotoisin ollut majuri I. Grigorjev. Prikaati koulutettiin Puutoisessa, ja se sai tehtävän kesäkuussa 1942: hyökkäys...

Pälmän taajama on Äänisen rantakylä, joka on perustettu vuonna 1939. Nykyisin siellä on noin 1600 asukasta. Taajaman luoteislaidalla on pienkoneiden lentokenttä (koordinaatti), jonka asvaltoitu kiitotie on 600 metrin pituinen. Keskellä taajamaa ovat tšasouna ja venäläinen sotamuistomerkki. Kylän etelälaidan niemessä on vuonna 2005 toimintansa aloittanut saha. THa 2016 ja...

Pälmän Vanhakylässä oli puna-armeijan varuskunta Toisen maailmansodan aikana, ja täältä varuskuntajoukot toteuttivat Äänisjärven rannikkovarmistusta. Varuskunnan omaan puolustusjärjestelmään kuuluivat muun muassa kenttälinnoitetut hirsibunkkerit. Niistä esimerkkinä tässä kuvia bunkkeri numero 10:stä. Koordinaatti osoittaa sen sijainnin. Kaikkiaan hirsibunkkereita on ollut...

Äänisen jäädyttyä havaitsivat suomalaiset lentäjät, että Vodlajoen suuhun oli jäänyt talvehtimaan viitisenkymmentä alusta, hinaajia, tervahöyryjä, proomuja ym. Alukset päätettiin alukset tuhota ennen jäiden lähtöä. Saman tien voitaisiin polttaa ja räjäyttää lähettyvillä olevia varastoja ja esikuntia sekä siepata vankeja. Tehtävää varten perustettiin Äänisen...

Toisessa maailmansodassa Vytegran kaupunki oli sotatoimien selustaa, mutta paikkakunta oli tärkeä logistinen keskus, mikä osaltaan perustui hyväkuntoiseen lentokenttään ja hyvään sijaintiin kanavareitin varressa. Kun aikoinaan Marian kanava avattiin liikenteelle vuonna 1810, Vytegrasta alkoi muodostua huomattava kauppakeskus. Kanavan ja Vytegran merkitys alkoivat kuitenkin vähetä...