Kohteet: Venäjä - Ääninen länsiranta

Lentokenttä sijaitsi 2 km Puujoen kylästä (Derevjannojesta) etelälounaaseen. Joukkojemme lähestyessä etelästä eli Petäjäselän suunnasta Puujokea syyskuun lopulla 1941, kahdeksan vihollishävittäjää rynnäköi kärkeämme vastaan vähän väliä, sillä ne pystyivät hakemaan patruuna- ja polttoainetäydennystä läheiseltä kentältään. Vasta JP 3:n jääkäreiden...

Kirkko on rakennettu vuonna 1674, ja se sijaitsee vajaan kilometrin päässä kylän keskustasta luoteeseen. Rintamareportteri, luutnantti Olavi Paavolainen kierteli Aunuksen kyliä Jatkosodan aikana, ja hän kuvaili Himjoen kirkkoa toteamuksella pystyyn noussut kobra. Kuten tämä kirkko, samalla vepsäläisellä puuosaamisella ja kirvesmiestaidolla on tehty kymmenet kirkot Äänisen...

7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakka, johon kuuluivat III/JR 51, PPK/7.D ja kaksipatterinen III/KTR 2, valtasi yhdessä viikossa toistakymmentä vepsäläiskylää syys-lokakuun vaihteessa 1941 ja eteni Äänisen rantatiellä reilut 90 kilometriä: Šokšu, Išaniina, Vehkaoja, Šoutjärvi, Kakkorva, Ruoppaoja, Kalajoki, Toinenjoki, Kaskesoja, Himjoki, Kallio ja Syvärin pohjoisrannan...

Äänisen rantatietä etelään 7.Divisioonan kärkenä edennyt Polkupyöräkomppania otti Kakkorvan kylän haltuunsa 29.9.1941. Jatkosodan asemasotavaiheen aikana kylässä ei ollut sotilasyksiköitä kiinteästi. Kylän pohjoispuolelle Äänisen rantaan on tehty laivalaituri kiviaineskuormauksia varten pari vuotta sitten. Louhokselta satamaan kulkeva tie risteää Äänisen rantatien...

TK-mies, luutnantti Olavi Paavolainen kuvaili Kalajoen kalmistoa (koordinaatti) kirjassaan Synkkä yksinpuhelu seuraavasti: Kalajoen kylän hautausmaa olisi voinut olla Paul Valeryn Cimetiere-Marianin Kalmisto meren rannalla -runoelman innoittaja. Hautoja koristavat maassa makaavat liuskakivipaadet. Kuluu muutama minuutti ennen kuin käsittää, ettei mikään vandalismi eikä mikään...

Jatkosodassa pohjoisen suunnasta edennyt 7.Divisioonan Polkupyöräkomppania valtasi Kallion kylän 1.10.1941. Myöhemmin kylästä kehittyi Syvärin itäosan rintaman suomalaisjoukkojen sotalogistiikan keskus. Maantie kulki kylän läpi samaa uraa kuin nykyäänkin. Kesäisin vesitiekuljetukset tulivat Petroskoista Kallion satamaan. Lisäksi rakennettiin Ylä-Syvärin kenttärata...

Kaskesojalla maantie kulkee aivan Äänisjärven rannassa, ja tänne oli sijoitettu yksi tykkijaos suojaamaan joukkojemme vesitiekuljetuksia Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Vako Oy:n kauppa tuki paikallisten asukkaiden arkea ja loi hyvinvointia kylään. ENa 2017. Äänisen aallot (kesto 3:05): http://www.histdoc.net/historia/pic/jorimalm.mp3    

7.Divisioonan joukkoihin kuulunut Kevyt Osasto Vuorensola, jolle oli käsketty viivytystehtävä Äänisen rantatien suunnassa pohjoiseen, otti rintamavastuun III/JR 9:ltä Lehmijoella 24.6.1944. Osaston pyrkimyksenä oli voittaa aikaa, hidastaa vihollisen etenemistä ja näin suojata Petroskoin evakuointia. Osastoon kuului 360 miestä, ja sillä oli vahvennuksina pst-joukkue,...

Lukkosaaresta voidaan Petroskoin kaupunkiin pääsy estää Äänisen suunnasta. Jatkosodan aikana suomalaiset rakensivat sinne kantalinnoitetut asemat rannikkopatterille. Sinne sijoitettiin Äänisen Rannikkoprokaatiin kuulunut  nelitykkinen 152/45 C 42.Rask.Rt.Ptri. Patteri purettiin 22. - 25.6.1944 ja tykit kuljetettiin Äänislinnan kautta Haminaan, josta edelleen kaksi tykkiä...

Jatkosodassa Äänisen rantaa Voznesenjasta etelään vartioi Linnoituspatteristo 2, joka piti vihollisen tykkiveneet loitolla ja torjui niiden syöksyjä Äänisen lahdella. Kaksi 76 LK 13 -kanuunaa oli asemissa Äänisen kanavan itäpuolisessa Majaniemessä. Lin.Psto 2:n oikealla puolella rantaa varmisti Jalkaväkirykmentti 9:n Tykkikomppania Voseroksa-purolle asti, mistä alkoi...

Vehkaojan Mäkikylän lentokenttä sijaitsi maantien ja Äänisjärven välissä. Kentän kiitoradalla oli pituutta 880 metriä ja leveyttä 100 metriä. Pääsuunta NE-SW. Maaperä oli varsin kovapintaista savensekaista hiekkaa. Kenttää käytettiin tilapäisenä tukikohtana Jatkosodan vuosina. ENa 2016.

Jatkosodassa Petäjäselän kylän valtasi Taisteluosasto Hynninen (Vahv. JP 3) 23.9.1941. Näin Äänisen rantatie saatiin alle, ja taisteluosasto jatkoi pohjoiseen kohti Petroskoita. Hynnisen jäljessä muu Osasto Lagus eteni kylän kautta myös pohjoiseen, ja lännestä saapuneen 7.Divisioonan pääosat kääntyivät etelään, Syvärin suuntaan. Petäjäselkä oli siis hetken kuin...

Puujoen kylä on Äänisjärven rannalla, ja tästä on matkaa Petroskoihin 25 kilometriä. Ensimmäisenä joukko-osastona Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) saavutti Äänisen rannan juuri Puujoella 24.9.1941. Kesäkuun lopulla 1941 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim oli määrännyt Karjalan Armeijan ensimmäiseksi tehtäväksi 29.6. annetulla käskyllä lyödä vastassa oleva...

Yksi 404.Kevyen Rannikkopatterin tykeistä oli sijoitettu Golomansaarelle. Pyrkimyksenä oli sulkea Petroskoihin johtava vesitie ja suojata omia kuljetuksia rannan tuntumassa. ENa 2016.

RTR 4:n I Linnakkeiston 402.Kevyt Kenttäpatteri oli tuliasemissa Kalliossa. Patterin kalustona olivat neljä 75 K/17 -tykkiä. ENa 2016.

RTR 4:n II Linnakkeiston Erillinen jaos toimi suorasuuntausasemissa Kaskesojalla. Kalustona olivat kaksi 76 LK/13 -tykkiä.

Kulikova oli RTR 4:n eteläisin linnake, ja sen joukkoina olivat 31.Torjuntakomppania ja 401.Kevyt Kenttäpatteri, jolla oli kalustonaan neljä 75 K/17 -tykkiä. ENa 2016.

RTR 4:n II Linnakkeiston 403.Kevyt Kenttäpatteri varmisti rannikkoa ja Soutjärven satamaa Nurkanniemessä. Kalustona oli neljä 75 K/17-kenttätykkiä. ENa 2016.

36.Torjuntakomppania toimi Petäjäselästä käsin. Komppania kuului RTR 4:n III Linnakkeistoon. ENa 2016.

RTR 4:n 404.Kevyen Rannikkopatterin kaksi 75/50 C -rannikkotykkiä sijaitsi Puujoen itäpuolisessa niemessä. Patterin tykeistä yksi oli sijoitettuna Golomansaareen, joka on niemen luoteispuolella (koordinaatti 61.667221, 34.627457). 404.Kev.Rt.Ptri kuului IV Linnakkeiston organisaatioon. ENa 2016.

RTR 4:n 4.Moottoroidun Raskaan patterin tykkiasemat olivat Ruoppaojan kylän luoteispuolen kalliomassiivin päällä. Kalustona olivat neljä 122 K/31-tykkiä. Lisäksi Ruoppaojalle oli sijoitettuna RTR 4:n johtamispaikka ja Esikuntakomppania sekä 11.Rannikkoilmatorjuntakonekiväärikomppanian joukkoja. Kylään oli ryhmittynyt myös 7.Divisioonan huollon kannalta tärkeitä laitoksia....

III Linnakkeistoon kuulunut 8.Moottoroitu Raskas patteri oli tuliasemissa Soksunrannan niemessä. Yksikön pääkalustona oli kaksi 152 mm:n tykkiä (152 H/37). ENa 2016.

Rannikkotykistörykmentti 4:n III Linnakkeiston johtamispaikka oli Soksunrannassa, ja sen organisaatioon kuuluivat 8.Moottoroitu Raskas patteri Soksunrannan niemessä (pääkalustona 2 kpl 152 H/37) ja 36.Torjuntakomppania Petäjäselässä. ENa 2016.

RTR 4:n II Linnakkeiston johtamispaikka oli Soutjärvellä. Linnakkeistoon kuuluivat 403.Kevyt Kenttäpatteri Nurkanniemessä, 4.Moottoroitu Raskas patteri ja RTR 4:n Esikuntakomppania Ruoppaojalla, I Jaos / 5.Moottoroitu Kevyt patteri Toinenjoella, Erillinen jaos Kaskesojalla ja 11.Rannikkoilmatorjuntakonekiväärikomppania. ENa 2016.

RTR 4:n II Linnakkeiston 5.Moottoroidun Kenttäpatterin yksi jaos vartioi rannikkoa Toinenjoella. Kalustona olivat kaksi 76 K/36 -tykkiä. ENa 2016.

Jatkosodan alussa osana Äänisen rannikkopuolustusta sijoitettiin kaksitykkinen 41.Raskaan Patterin jaos Voznesenjaan. Jaos toimi näissä asemissa kesään 1943 asti. Kalustona olivat kaksi 152/45 C -tykkiä, joista siis myöhemmin toinen siirtyi Väliniemeen ja toinen Soksunrannan niemeen. ENa 2016.

Äänisen Rannikkoprikaatiin kuulunun Rannikkotykistörykmentti 14, 41. RaskPtri, aseistuksena 3 kpl 152/35-C, oli Väliniemessa asemissa ajalla tammikuu 1942 - maaliskuuhun 1944 asti. Päämajan käskyllä ko kalusto siirtyi Suomenlahdelle ja tilalle tuli 22.6.1944 saakka 5. MtKPtrin I jaos kalustona 2 kpl 76 K/36). Koordinaattipisteessä kahden tykin louhitut/betonoidut asemat,...

Linnoitusrakennuspataljoona 333 kantalinnoitti Väliniemen pohjoisniemekkeeseen erillisen yhden tykin tuliaseman, johon asennettiin 152/45 C-tykki. Miten mennä kohteeseen: Äänisen rantatieltä Lehmijoen kohdalta pisteestä 61.088158, 35.632144 lähtee selkeä metsäpolku Äänisen rannan suuntaisesti etelään. Marssimalla polkua 2,5 km ollaan Väliniemen pohjoisen tykkiaseman kohdalla....

Jatkosodan PPK/7.D eteni Ruoppaojan kylään pohjoisesta ja valtasi sen 30.9.1941. Asemasotavaiheen aikana kylässä toimivat muun muassa RTR 4:n esikunta sekä 7.Divisioonaan kuuluneet 28.Kenttäsairaala, asekorjaamo, autokorjaamo ja rintamamiesten virkistyskoti. Ruoppaojan maisemaa hallitsee maantien länsipuolella oleva kalliomassiivi, jonka kupeella on louhoksia. ENa 2016.

Soutjärven satamatien varrella käytiin raju taistelu kesäkuussa 1944 Kevyt Osasto Vuorensolan ja venäläisten maihinnousujoukkojen välillä. Osasto Vuorensolalle oli käsketty viivytystehtävä Äänisen rantatien suunnassa pohjoiseen. Pyrkimyksenä oli suojata Äänislinnan evakuointia. Osasto muodostettiin Kalliossa,  ja se otti 24.6.1944 rintamavastuun III/JR 9:ltä...

Äänisen rantatien varressa on useita kyliä pienin välimatkoin. Yleisesti ottaen nämä vepsäläiskylät olivat suhteellisen hyväkuntoisen näköisiä ja ryhdikkäitä.  Ne ovat rivikyliä, joissa talot ovat ryhmittyneet maantien kahden puolen aivan sen varteen ja yleensä päädyt tielle päin. Sellainen kylä on myös Toinenjoki, jonka PPK/7.D valtasi 30.9.1941. Ennen...

Soutjärven Vepsäläismuseon rakennus on Dimitri Tutšinin alias Mitro Pilvehisen talo. Rakennus on siirretty Soutjärven Mäkikylästä Soutjärven keskustaan ja siihen liittyy seuraava tarina. Jatkosodan Aunuksessa suuri osa väestöstä jäi asumaan normaalisti kyläyhteisöihinsä. Äänisenrannan Soutjärvellä tämä tarkoitti sitä, että kylän asukkaat, jotka olivat...

Etelän suunnasta Äänisen rantatietä pitkin edennyt Osasto Lagus valtasi Uusiselän kylän 28.9.1941. Uusiselässä sijaitsi kommunistieliitin luksustaloja, ns. Gyllingin huviloita, joita joukkomme käyttivät toimistoina ja majoitustiloina Jatkosodan asemasotavaiheessa. Huvilat olivat saaneet nimityksensä suomalaisesta Edvard Gyllingistä, joka oli ollut Neuvosto-Karjalan johtava...

PPK/7.D valtasi Vehkaojan 28.9.1941. Kylästä luovuttiin vetäytymisvaiheen alettua 26.6.1944. Kylän raunioitunut tiilikirkko (koordinaatti) on aivan maantien varressa. ENa 2016.

Vallattuaan Vehkaojan kylän 28.9.1941 aamulla PPK/7.D eli "Pinna" sai tietää, että kylän satamassa muutaman kilometrin päässä olisi jokin laiva. Varmistettuaan kylän luut. Keinosen johtama PPK eteni satamapoukamaan, jonne saavuttaessa huomattiin, että rannasta noin 100 metrin päässä olivat siipiratashinaaja ja suurikokoinen hinattava proomu, jossa oli satoja evakuoituja...

Ylä-Syvärin Rautatien Kallion asema oli 6.7.1942 - 11.2.1944 rakennetun kenttäradan itäisin asema. Paikalla on vain aseman perustukset ja maastossa havaittavissa ratapihan raiteiden urat. Radan vihkiäiset olivat 19.2.1944. Tienhaara Äänisen rantatieltä Kallion asemalle. Etelästä Voznasenjasta tultaessa tien vasemmalla puolella, kilometri pylvään 32/124 läheisyydessä...

Šokšu on suurehko vepsäläiskylä Äänisen rantatien varressa. Kylän keskustassa rantatieltä erkanevat tiet pohjoiseen Šokšunrantaan ja etelälounaaseen Jaasjärven raunioituneelle luostarille. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Taisteluosasto Puhakka (III/JR 51, PPK/7.D ja kaksipatterinen III/KTR 2) valtasi Šokšun kylän 26.-27.9.1941. ENa 2017.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa syksyllä 1941 7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakan pääosat sitoivat Šokšun kylää puolustaneen vihollisen maantien suunnalla lännessä, ja 9./JR 51 ja PPK/7.D kaartoivat metsien kautta toiselle puolelle kylää maantielle. Siellä ne ryhmittyivät 26.9. illansuussa asemiin tiemutkan maastoon (koordinaatti) kilometrin verran kylästä Syvärille päin....

7.Divisioonan Taisteluosasto Puhakka valtasi Šokšunrannan kylän syyskuun lopulla 1941. Jatkosodan asemasotavaiheen aikana rannan kallioniemessä toimi RTR 4:n patteri. Äänisenranta, johon Šokšunranta kuuluu, on kuuluisa kivilaaduistaan ja asukkaiden kivenkäsittelytaidoista. Alueella on ollut vuosisatojen ajan louhoksia, joista on hyödynnetty Karjalaisen poimuvuoriston eli...

Šoutjärven Mäkikylän kirkko liittyy vakoilun ja radiotiedustelun historiaan. Jatkosodassa Suomen armeijan radiotiedustelu organisoitiin Päämajan Radiopataljoonaksi (PMRad.P) 18.6.1941. Pataljoonan liikkuvat kuuntelujoukkueet organisoitiin komppaniakokoonpanoon (3.Moottoroitu Radiotiedustelukomppania). Komppanian kuuntelu-, suuntimo-, voima-asema-, toimisto- ja viestitysvaunuiksi oli...

Šoutjärvi on vepsäläisasutuksen keskuskylä Äänisenrannassa. Jatkosodan 7.Divisioonan kärkijoukkojen saartaessa kylää 29.9.1941 vihollinen sytytti kymmenkunta rakennusta tuleen ja vetäytyi kylästä ilman taistelua kohti Syväriä. Asemasodan aikaan kylässä olivat Itä-Karjalan sotilashallinnon alue-esikunta ja yksi RTR 4:n torjuntakomppania. Alue-esikunnan päällikkönä...