Kohteet: Venäjä - Viena

Ahvenlahden kylä sijaitsi Jelettijärven länsiosassa saksalaisen 6.SS-Divisioona Nordin vastuualueella. Jatkosodassa kylään oli ryhmitetty divisioonan Tiedustelupataljoona (Aufklärungs-Abteilung Nord). ENa 2017.

Jatkosodan aikainen venäläinen Enkijärven sotilaslentotukikohta sijaitsee 45 kilometriä Louhen taajaman kaakkoispuolella, 9 kilometriä Enkijärven kylän pohjoispuolella. Kiitotien pituus on 2 320 metriä, pääsuunta W-E. ENa 2017.

Joutsenjärven eli Lebedevo-järven eteläpuolella sijaitsi pieni venäläinen lentokenttä Jatkosodassa. Kun vahvennettu JR 53 eteni Kiestingistä rautatietä pitkin kohti Louhea, sen tulitukena oli 4./KTR 16. Patterin kalustona olivat haaralavettiset 75 K/36 kanuunat, jotka oli saatu sotasaaliiksi Suomussalmella Talvisodassa. Tykit kuljetettiin Kiestingistä junalavettien avulla...

Jatkosodassa Haikolanjärven saareen, missä sijaitsee nykyinen Haikolan kylä, oli majoittuneena partisaaniosasto Punainen sotalippu (Krasnaja Znamja). Osaston miesvahvuus oli noin 150. Muut Haikolan leirikeskuksen partisaaniosastot olivat Sotahuuto (Boevojennij klitš) ja Punaiset partisaanit (Krasnyj partizany). Haikolan keskittymässä oli partisaaneja kaikkiaan 400-500 miestä....

Hämeen kylä sijaitsi 40 kilometriä Uhtualta luoteeseen. Kylä oli tärkeä tukikohta ja huoltokeskus viholliselle. Se suuntasi joukkojaan tätä kautta Pistojoen länsipuolelle ja edelleen Pistojärven kylän suuntaan pohjoiseen Jatkosodan alkuvaiheessa. Heinäkuun lopulla 1941 kylä saatiin joukkojemme haltuun. Kylä ei toipunut sotavuosien menetyksistä. Nykyään kylän vanhoista...

Jelettijärven kylä sijaitsi samannimisen järven itäosassa saksalaisen 6.SS-Divisioona Nordin vastuualueella. Kylään oli ryhmitetty yksi komppania divisioonan Tiedustelupataljoonasta (Aufklärungs-Abteilung Nordista) Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Paikka oli Kiestingin rintaman kenttävartiopuolustuksen etulinjaa. ENa 2017.

Heimosotien Vienan retkellä vuonna 1919 Jyskyjärven kylässä sijaitsi heimosoturien kenttävartio. Tuon heimosotaretken kuluessa Englanti sekaantui Vienan suunnan poliittis-sotilaallisiin asioihin organisoimalla retkikuntamme vastavoimaksi paikallisesta väestöstä muutaman sadan miehen vahvuisen Karjalan rykmentin, joka oli varustettu englantilaisin univormuin ja asein. Lisäksi...

Kananaisten kylä, varsinaisesti vastapäisessä niemessä. Täällä oli lähtien syksyllä 1941 suomalainen kenttäsairaala , loka-marraskuussa 11 KS mm.  sekä muita huoltojoukkoja, rannasta vesitasot veivät haavoittuneita eteenpäin. Paikka on erittäin kaunis, tien oikaisu vie rannan ohi, mutta vanha tie kulkee rannan kautta lenkkinä palaten takaisin uudelle tielle. Näkymä on nykyisin...

Kananaisten eli Pontsalenjoen lentokenttä sijaitsi 110 kilometriä Kuusamosta itään ja seitsemisen kilometriä nykyisen Pääjärven taajaman länsipuolella. Kananaisten kylään, jossa sijaitsi tämän suunnan esikunta-alue, on matkaa parikymmentä kilometriä. Kentän laskualueen laajuus oli 1450 m x 60 metriä. Kentän maaperä oli hiekkaa, joka pinnoitettiin metallisilla...

Pistojärven rannalla sijaitsi Kantoniemen kylä, jonka miehitti 6./JR 12 5.7.1941 illalla. Kylä oli tyhjillään ja polttamaton. Komppania oli edennyt rajalta erämaan läpi reilut 30 kilometriä, ja sen muonat alkoivat käydä vähiin. Kenttäkeittiö ja töpinä olivat yhä tiettömän taipaleen takana valtiorajalla. Tällöin III AK:n toimesta komppaniaa tuettiin yhdellätoista...

Jatkosodassa Suomen III Armeijakunnan (mm. 3.D:n ja JR 53:n) tavoitteena oli lyödä vihollisen rajavarmistusjoukot ja jatkaa hyökkäystä edelleen itään. Ensimmäisenä tavoitteena oli saavuttaa Uhtua-Kiestinki -tasa. Tältä tasalta hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa Muurmannin radalle, painopisteenä Vienan Kemin suunta. III AK:n 3.Divisioonan hyökkäys pysähtyi elokuun 1941 alussa...

Kemin sotilaslentokenttä on rakennettu Kylmän sodan aikana. Sen betonisen kiitotien pituus on 2 520 metriä, pääsuunta W-E. Kenttäalueelta löytyvät kaikki tavanomaiset sotilaslentokentän rakenteet. ENa 2017.

Rajajääkäripataljoona 8 perustettiin elokuussa 1942, ja se ryhmittyi kenttävartiopuolustukseen Ylä-Kuittijärven eteläisen lahden ja Luvajärven (pl) välille syyskuussa 1942. RajaJP 8:n tehtävänä oli varmistaa kenttävartiolinjalla sekä vastaiskuilla, väijytyksillä ja takaa-ajolla tuhota selustaan päässeet vihollisosastot ja -partiot. Pataljoonan komentopaikka,...

Kenttävartio Kontokin paikalla sijaitsee nykyisin 29 500:n asukkaan Kostamuksen kaivoskaupunki. Kaupunkilaiset louhivat rautamalmia, josta rikastetaan rautapellettejä. Tuotantoa viedään muun muassa Kokkolan satamaan 3-4 junaa vuorokaudessa, ja kussakin junassa on 60 vaunua. Kostamuksen malmin arvioidaan riittävän vuoteen 2090 asti. Jatkosodassa Kontokin kenttävartiokaistalla toimi...

Kepan entinen venäläinen sotilaslentokenttä sijaitsee kylän kaakkoispuolella yhden kilometrin etäisyydellä. Kentän laskualueen laajuus on 710 m x 90 m. Pääsuunta NE-SW. Jatkosodan aikana Kepan kylässä sijaitsi myös venäläisten Uhtuan rintaman huoltokeskus. ENa 2017.

Jatkosodan III Armeijakunnan 17.6.1941 käskemän taistelujaotuksen mukaan 3.Divisioonasta ja armeijakuntajoukoista muodostettiin kaksi ryhmää (F ja J) ja reservi. Pohjoisempi ryhmä, everstiluutnantti Jussi Turtolan komentama Ryhmä J, oli vahvennettu JR 53. Vahvennuksina olivat II/KTR 16, Lin.Psto 6, Lin.P 15 ja 35.RajaJK. Lisäksi Saksan Norjan-armeija alisti III AK:lle 6.Divisioonaan...

Kiisjoen kylä sijaitsi Tuoppajärven lounaisrannalla. Syksyllä 1941 Divisioona J:n Osasto Leppäkoski (Linnoituspataljoona 6) siirsi autiosta kylästä suuren määrän tarpeellista materiaalia joukoillemme Kiestinkiin ja Sohjanaan. Siirtäminen tapahtui ponttonilautoilla ja moottoriveneillä. Jatkosodan asemasotavaiheessa kylä oli kenttävartiopuolustuslinjamme etupuolella. ENa 2017.

Talvisodan alussa osa Suomussalmen siviiliväestöä jäi venäläisten hyökkäyskiilojen väliin pussiin. Nämä siviilit siirrettiin helmikuussa 1940 Jyskyjärven lähelle Kintismään siviilisotavankileiriin. Vankeutta kesti kesäkuuhun 1940 asti. Vienan Kemijoen rannalla sijaitseva Kintismä oli metsätyöläisten kämppäalue, metsäpunkti. Lähimpään kylään, Jyskyjärvelle, oli...

Jatkosodan heinäkuussa 1941 suomalaisen III AK:n 3.Divisioonan pääosa eli Ryhmä Fagernäs eteni kohti Uhtuaa. Joukot saavuttivat lännestä hyökäten Pistojoen Korpijärven kylän kohdalla 19.7.1941. Tällöin vihollinen oli räjäyttänyt maantiesillan ja vetäytynyt joen itäpuolelle. Ryhmä F:n joukkojen Pistojoen ensimmäinen ylimenohyökkäys tehtiin 25. RajaJK taholta ja...

Ryhmä J:n hyökkäyksen saavutettua Korpijärven tasan, Ryhmän Esikunta käski (7.7.1941) perustaa Kevyt Osasto Sintosen Korpijärvellä 8.7. Sen kokoonpanoon kuuluivat Polkupyöräkomppania Koskivirta (2.PPK/Kev.Os. 5), JR 53:n kokoonpanosta neljä jääkärijoukkuetta, rykmentin Tykkikomppaniasta yksi joukkue, rykmentin Kranaatinheitinkomppaniasta yksi joukkue, hyökkäysvaunujoukkue,...

Jatkosodassa Kostamuksen kylässä oli Rajajääkäripataljoona 8:n kenttävartiolinjan keskustukikohta (= rajajääkärikomppanian komentopaikka). Tukikohdan rakennukset bunkkeroitiin rakentamalla kaksinkertaiset seinät alaosaan ja täyttämällä välit maalla. Taisteluvarustukset rakennettiin siilipuolustusta varten. Viereisiin kenttävartioihin pidettiin yhteyttä radioilla ja partioilla....

Kuorilahden kylä sijaitsi Tuoppajärven kaakkoisosassa. Tämän vienankarjalaisen asutusyhteisön monilukuiset hirsirakennukset olivat tyypillisesti vankkoja, mutta maalaamattomia. Syksyllä 1941 Divisioona J:n Osasto Leppäkoski (Linnoituspataljoona 6) siirsi autiosta kylästä suuren määrän tarpeellista materiaalia joukkojemme käyttöön. Siirtäminen tapahtui ponttonilautoilla ja...

Käpälin kylä sijaitsi viitisen kilometriä Kananaisen eteläpuolella Uhtua-Tungjärvi -maantien läheisyydessä. Suurin osa kylän asukkaista tuli pakolaisina Suomeen Itä-Karjalan kansannousun loppuvaiheessa helmikuussa 1922, kun Karjalan Metsäsissijärjestö joutui alakynteen taistelussaan punaisia vastaan. Osa asukkaista palasi takaisin ns. suuren amnestian aikaan vuonna 1925....

Jatkosodassa Jalkaväkirykmentti 11 (Ryhmä Fagernäs) valtasi Latvajärven kylän lyhyen taistelun jälkeen 1.7.1941 aamupäivällä. Tappioina kirjattiin mm. 11 omaa kaatunutta. Vihollisen rajavarmistusjoukoista kaatui 30 miestä ja kuusi jäi sotavangiksi. Ryhmä F:n tukena toimi saksalainen kevyt panssarikomppania, 3./Panzer-Abteilung 40. Yksikön päällikkönä toimi Oberleutnant...

Lohilahti oli kylä Tuoppajärven samannimisen lahden pohjoisrannalla. Kylän valtasi 11.8.1941 JR 53:n I Pataljoonalle alistettu vahvennettu 35.RajaJK. Tämä 330 miehen osasto sotaväen varusteineen, hevosineen ja kärryineen purjehti ruuhi- ja ponttonikalustolla parikymmentä kilometriä Kiestingistä Lohilahdelle ja otti alueen haltuunsa. ENa 2017.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa sodan tulimyrsky pyyhki Lohivaaran kylän yli moneen kertaan sekä itään että länteen. Kuitenkin vuoden 1941 lopussa rintama alkoi kiteytyä kylän itäpuolelle, missä asemat pidettiin syksyn 1944 vetäytymisvaiheeseen saakka. Ensimmäisen kerran kylän hallinnasta taisteltiin elokuussa 1941, kun Osasto Mäkeläinen, joka oli koottu jalkaväkiosastoksi...

Jatkosodan aikaan Kiestingistä johtivat sekä maantie että rautatie Louheen Muurmannin radalle. Suomalais-saksalaiset joukot pyrkivät näiden urien suunnassa Louhen rautatieasemalle elokuussa 1941. Rautatien suunnassa edenneet suomalaisjoukot pääsivät lähimmillään 32 maantiekilometrin päähän Louhen asemasta. Tämä kohta on Kiestingin kiila, joka radan ja maantien leikkauskohta...

Entinen venäläinen Louhen sotilaslentokenttä sijaitsee 12 kilometriä Louhen taajaman länsipuolella maantien ja rautatien varressa. Täältä viholliskoneet pyrähtivät muutamassa minuutissa Kiestingin suunnan rintamalinjojen ylle Jatkosodassa. Kylmän sodan aikana kenttää laajennettiin, ja lopulta sen laskualueen laajuus oli 1900 m x 220 m; pääsuunta W-E. ENa 2017.

Suomen sotahistorian laajin kaukopartioisku tehtiin tammikuussa 1942, ja sen tarkoituksena oli katkaista Muurmannin rata ja tuhota Mai Guban asemakylä varastoineen. Iskun taustalla oli se, että ilmeisesti Moskovan joulukuun 1941 vastahyökkäyksen innoittamana puna-armeijan Karjalan Rintama käynnisti tammikuussa 1942 operaation Maaselän kannaksen suomalaisjoukkoja vastaan....

Kylmän sodan ilmapiirissä Neuvostoliiton torjuntahävittäjä ampui kaksi ohjusta kohti eteläkorealaista matkustajakonetta Kuolan niemimaan ilmatilassa huhtikuussa 1978. Matkustajakoneeseen tuli osuma ja sen seurauksena paineistukseen vuotoja. Kuitenkin koneen lentäjä onnistui tekemään pakkolaskun Korpijärven jäälle Louhen lähistölle (koordinaatti). Matkustajakoneen lento oli...

Melkajanlahti oli kylä Ylä-Kuittijärven rannalla. Kylän alueelta Osasto Vuokko teki ylimenohyökkäyksen järven yli Jatkosodassa. Operaatioon johti se, että III Armeijakunnan painopistesuunnassa eversti Fagernäsin 3.Divisioonan Ryhmä F saavutti 9.7.1941 vihollisen päävastarinta-aseman Vuonnisenjoella. Päätettiin, että Osasto Malm sitoisi vihollisen siellä tien suunnassa ja tekisi...

Mäntykylä sijaitsee 36 kilometriä Louhen länsipuolella maantien ja rautatien varressa. Jatkosodassa vahvennetun Jalkaväkirykmentti 53:n kärkijoukot etenivät rataa pitkin Mäntykylän liepeille ja ohikin 11.8.1941 mennessä. Varsinaisesti kylän maastoa ei saatu vallattua, mutta kylään ryhmittyneen vihollisen elintarvikevarasto onnistuttiin kaappaamaan hetkeksi. Varaston hallinnasta...

Vihollisen suuren keväthyökkäyksen 1942 (Jelettijärven taistelut) kärjen lähestyessä vaarallisesti pohjoisluoteesta Kiestinkiä ryhmittyi Osasto Puroma Ahvenlahden tielle ja aloitti vastahyökkäyksensä suoraan länteen 5.5.1942. Tässä ensimmäisessä suuremmassa vastahyökkäyksessä Osasto Puromaan kuuluivat I/JR 12, 6./JR 12, 1./JR 53, JääkJ/JR 12, kaksi pioneerikomppaniaa ja...

Jelettijärven taistelut kevät 1942 Pahajoen pohjoispuoliset kukkulat ovat kuin portinpylväät Ahvenlahden tien (Jelettijärven tien) molemmin puolin. Ne muodostivat luonnollisen linnoituksen, johon vihollisjoukot pureutuivat lujasti Kiestingin suunnan suurhyökkäyksessään keväällä 1942. Kuitenkin, kun vihollisen hyökkäyksen kärki oli pysäytetty ja tuhottu 4-5...

Saksan sodanjohto lähetti Jatkosodassa suomalaisen Ryhmä Fagernäsin tueksi kevyen panssarikomppanian, Panssariosasto 40:n 3.Komppanian. Yksikön päällikkönä toimi Oberleutnant Walther. Komppania liitettiin Ryhmän taistelujaotuksessa Kevyt Osasto 5:n organisaatioon kesäkuun 1941 lopussa. Näin vahvennettua joukkoa kutsuttiin hyökkäyksen alkuvaiheessa Osasto Fossiksi komentajansa...

Jatkosodan aikana Haikolassa sijaitsi venäläisten partisaanien koulutuskeskus. Sen leiripaikalla on sotamuistomerkki (koordinaatti). Täältä oli lähtöisin suurin osan niistä partisaaneista, jotka Jatkosodassa tekivät raakuuksia suomalaisia siviilejä kohtaan.Täältä operoivat seuravat osastot; Punaiset partisaanit n. 150 miestä, Sotahuuto, vahvuus 160 miestä, Punainen sotalippu,...

Pirttijärvi tunnetaan Jatkosodan erään epäonnisen partioiskumme paikkana. Tapahtumat käynnistyivät, kun maaliskuun 1942 alussa Jalkaväkirykmentti 12 sai käskyn muodostaa kahden komppanian vahvuisen osaston, jonka tehtävänä oli sekä Vitsataipaleen että Pirttijärven kylien vihollisjoukkojen ja rakennusten tuhoaminen. Vihollinen käytti kyliä kenttävartioinaan ja...

Pirttilahden kylä sijaitsi Ylä-Kuittijärven rannalla. Jatkosodassa kylä otettiin haltuun heinäkuun 1941 alkupäivinä. Osana Rajajääkäripataljoona 8:n kenttävartiopuolustusta Pirttilahteen oli ryhmittyneenä yksi varmistava joukkue asemasotavaiheen aikana. ENa 2017.

Divisionna J:n hyökkäyksessä Kananaisista Sohjanaa ja Kiestinkiä kohden niin sanotulla Mottikukkulalla käydyissä taisteluissa Jalkaväkirykmentti 53:n III Pataljoona onnistui saartamaan venäläisen JR 242:n II Pataljoonan pääosat 19.-20.7.1941. Kukkula sijaitsee pisteessä 173.7 (liitekartassa piste 173.6). Saarrettu vihollispataljoona puolustautui sitkeästi kenttävarustetuissa...

Jalkaväkirykmentti 12:n II Pataljoona (II/JR 12) muodostettiin Savukoskella Sallaan ja Kemijärvelle sijoitetun välirauhan aikaisen 12. prikaatin palveluksessa olleista varusmiehistä. Jatkosodan alkaessa sillä se liitettiin heti sodan alussa Kuusamosta Uhtuan ja Kiestingin suunnan joukkoihin ja pataljoona määrättiin rintaman oikealle siivelle selvittämään...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 11:sta I Pataljoona valtasi Ponkalahden kylän kiivaan laukaustenvaihdon jälkeen 4.7.1941. Asemasodan aikaan kylä oli rintaman selustassa. Sodan jälkeen Neuvostoliitto määritteli Ponkalahden perspektiivittömäksi kyläksi, ja kylä alkoi autioitua 1960-luvulla. Sen jälkeen kyläpeltoja on hyödynnetty lähinnä heinänteossa....

Vuokkiniemen kylän kohdalta lähtee tie lounaaseen kohti valtiorajaa. Tämä Latvajärven tie, joka Suomen puolella muuttuu Raatteen tieksi, oli sata vuotta sitten Vienan valtaväylä Suomeen ja Suomen valtaväylä Vienaan. Talvisodassa vihollisen 163.Jalkaväkidivisioona ja 44.Jalkaväkidivisioona kulkivat tästä risteyksestä ja etenivät tietä pitkin rajalle ja sen yli, mutta nuo...

Röhön kylä oli Uhtuan ja Kiestingin välillä tiettömien taipaleiden takana kauniin heikkarantaisen järven rannalla. Järvessä oli tuo lauluissakin mainittu Sinisilta, joka oli suomalaisen kenttävartio joukon tekemä. Tänne kohdistui useita venäläisten hyökkäyksiä, ja eräässä niistä kenttävartion miehet pelasti saksalaiset kevyet panssarivaunut. Marraskuun 2....

Saksalaissotilaiden Kiestingin kenttähautausmaa sijaitsi Neljän tien risteyksen alueella. Kunkin haudan merkkinä oli Ukkosenjumalan keihään kärki hautakummun päässä ja kypärä kummun päällä. Vetäytyessään Kiestingistä syksyllä 1944 saksalaiset poistivat hautausmaan portin ja muut tunnukset sekä tasoittivat maan hautojen häpäisyn välttämiseksi. ENa 2017.

Tämä Tungjärven kylä, venäjäksi Tungozero,  on alunperin saksalaisten rakentama parakkikylä, jossa oli aikanaa 18. AK:n Esikunta. Parakit ovat suorissa riveissä "katuineen" ja venäläiset ottivat parakkikylän käyttöönsä lähellä olevan metsäkombinaatin asumiskeskukseksi. Kylässä on "uunituore" suomalaisten rakentama kirkko ja kylä on asuttu ja parakkeja on paranneltu...

Salmivaaran kylä sijaitsi Tuoppajärven Lammaslahden rannalla. Joukkojemme edettyä alueelle, huomattiin, että kylä oli ollut vuosia autiona, ja sen asukkaat oli karkotettu kolhoosiin. Sotavuosien ajan paikka oli Kiestingin rintaman etulinjaa, vihollinen vaani vastarannalla. ENa 2017.

Segeža (myös Sekehe, Sekee) on kaupunki Muurmannin radan varressa Itä-Vienassa. Kaupungin suurin työnantaja säkkipaperia valmistava sellu- ja paperitehdas. Tehtaan rakentaminen aloitettiin ennen Talvisotaa, ja siellä tuotettiin kranaatinheittimiä ja miinoja puna-armeijalle sota-aikana. Lentorykmentti 4 pommitti tehdasaluetta helmikuussa 1943. Jatkosodassa kaupungin kupeessa toimi myös...

Röhön kylän lähellä. Kyseinen silta rakennettiin vuonna 1941 helpottaman kulkua läheiseen kenttävartioon vaaralle. Kuuluisa sota-ajan laulu on myös tästä tehty. JHe 2014. Röhön rantaa kooste , tekijä JHe 2012 https://sshs.kuvat.fi/kuvat/R%C3%B6h%C3%B6/R%C3%B6h%C3%B6rantaa+2206012.mp4

Sohjanan ylimenohyökkäys Everstiluutnantti O. Selinheimo komentaman JR 53:n pääosan hyökkäys Sohjananjoen yli tapahtui 31.7 klo 01.00 alkaen. Iskuportaalle oli alistettu valonheitinjoukkueella vahvistettu 3./Pion.P 15 ja tämän tehtävänä oli huolehtia ylimenohyökkäyksen järjestelyistä sekä tukea pataljoonan taistelua vastarannalla. Ylimeno tapahtui ruuhilla kahdessa...

Kylmän sodan aikana Vienan Kemin sotilaslentokentältä operoineen venäläisen lentorykmentin väen asuinalueelle on asetettu muistomerkiksi Suhoi Su-15 -hävittäjäkone. Kone oli kaksimoottorinen torjuntahävittäjä, jonka Neuvostoliitto kehitti 1960-luvulla. Konetyyppi jäi pois käytöstä vuonna 1993. Se korvattiin Su-27- ja MiG-31-hävittäjillä. Su-15-koneilla ammuttiin alas muun...