Kohteet: Venäjä - Viena

Päämajan tiedusteluosaston alainen erillisyksikkö Erillinen Pataljoona 4 muodosti maaliskuussa 1944 komppanioittensa miehistä tiedustelu- ja hävitysosaston, jonka tehtävänä oli tuhota sekä Jyskyjärven kylä, jossa oli vihollisen partisaanitoiminnan tukikohta, että Suopassalmen kylä, missä oli todettu vihollisen kenttävartio ja huoltokeskus. Lisäksi tarkoituksena oli Suopasvaaran...
Avaa kohteen tiedot
Päämajan kaukotiedustelujoukko-osasto Er.P 4 muodosti tiedustelu- ja hävitysosaston, jonka tehtävänä oli tuhota Suopassalmen kylä, missä oli todettu vihollisen kenttävartio ja huoltokeskus. Lisäksi tarkoituksena oli Suopasvaaran ilmavalvonta-aseman hävittäminen. Taisteluosaston johtajaksi määrättiin majuri Into Kuismanen, ja sen kokonaisvahvuus oli 189 miestä. Osasto koottiin...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Ryhmä J:n Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona miehitti Suvannon kylän ensimmäisen taistelupäivänsä iltana (1.7.1941). ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Osasto Pessi, joka oli Ryhmä J:n 35.Rajajääkärikomppanian osasto, varmisti aution Suvi-Suurijärven kylän 25.7.1941. Kylässä oli noin 40 taloa ja muun muassa oma kansakoulu. Asemasotavaiheessa kylään oli ryhmittyneenä Rajajääkäripataljoona 7:n 1K ajalla heinäkuu 1943 - kesäkuu 1944. Pataljoonan komentopaikka sijaitsi lähistöllä, Suurijärven kaakkoisnurkalla. ENa...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan sotatoimien kestettyä Vienassa jo reilut kaksi viikkoa Ryhmä J:n joukot olivat edenneet satakunta kilometriä. Joukkojen kärki lähestyi Sohjanajokea. Tässä vaiheessa vihollinen pyrki iskemään erämaiden läpi Ryhmän selustayhteyksille. Sen tavoitteena oli vallata takaisin alue Pistojärvi-Suvanto-Tiiro ja katkaista Ryhmän huoltotie noin 50-60 kilometriä kärjen takana....
Avaa kohteen tiedot
Tiiron kylässä käytiin heimosotien Karjalan kansannousun viimeiset taistelut helmikuussa 1922. Edellisenä vuonna karjalaiset talonpojat olivat aloittaneet kapinoinnin Neuvostoliiton hallintoa vastaan. Heidän tarkoituksenaan oli vapauttaa Itä-Karjala venäläisvallasta. Talonpojat ja muut vapaushenkiset organisoituivat Karjalan Metsäsissijärjestöksi, johon liittyi kaikkiaan noin 3...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 11:sta taistelupartio varmisti Tollonjoen kylän heinäkuun 1941 alkupäivistä alkaen. Myöhemmin muut joukot etenivät Tollonjoelta noin 30 kilometriä itään, minne rakennettiin kenttävartiolinja. Sodan jälkeen Neuvostoliitto määritteli Tollonjoen perspektiivittömäksi kyläksi, jonka tiestöä ja julkisia palveluja ei...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa lännestä hyökännyt Ryhmä J:n JR 53:n I Pataljoona löi vihollisen Tuhkajoki-linjalta Kananaisen suuntaan 10.7.1941. Tämän jälkeen Kevyt Osasto Sintonen siirtyi kärkeen ja jatkoi etenemistä itään. Osasto valtasi Kananaisen kylän (11.7.) ja sitten tienristeyksen (12.7.), joka sijaitsee kolme kilometriä kylän itäpuolella. Tuhkajoki on pohjoiseen laskeva kolmen...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Ryhmä J:n Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona valtasi Tuhkalan kylän 5.7.1941. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Hyökkäämällä lännestä Ryhmä J:n Kevyt Osasto Sintonen valtasi Tungjärven tienristeyksen 12.7.1941. Risteyksestä lähtevät urat toisaalta etelään Röhöön ja toisaalta itäkoilliseen Sohjanaan. Käytännössä kaikki Kiestingin suunnan joukot ja ajoneuvot kulkivat - tulivat ja menivät - tämän risteyksen kautta. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Tunkua (Tungut, Tunguo) on vienankarjalainen kylä, joka sijaitsee Tunkuanjoen muodostaman lahdekkeen rannalla Kosmos-järven länsipuolella. Suikujärven pogostaan kuulunut Tunkuan kylä mainitaan ensimmäisen kerran 1500-luvun lopun verokirjoissa. Kylä oli levittäytynyt suojaisen lahdenpohjukan kolmelle sivulle, joita kutsuttiin nimellä Repola, Vaarakylä ja Keskikylä. Kylän väkiluku...
Avaa kohteen tiedot
Usmana oli vienankarjalainen kylä, jonka maastossa everstiluutnantti Malmin johtama suomalaisretkikunta kärsi tappion Heimosotien taistelussa huhtikuussa 1918. Tänne oli tultu, kun Suomen Vapaussodan ylipäällikkö Mannerheim antoi 23.2.1918 päiväkäskyn, jossa hän vakuutti, ettei panisi miekkaansa tuppeen ennen kuin "viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin...
Avaa kohteen tiedot
Osasto Pessi, joka oli Ryhmä J:n 35.Rajajääkärikomppanian sivustasuojausosasto, varmisti aution Vaarakylän 25.7.1941. Kylässä oli noin 20 taloa ja muun muassa oma mylly Valasjoen niskalla. Asemasotavaiheessa kylään oli ryhmittyneenä Rajajääkäripataljoona 7:n 2K ajalla heinäkuu 1943 - kesäkuu 1944. Komppania vastasi kenttävartiopuolustuslinjasta, joka ulottui Vaarakylästä...
Avaa kohteen tiedot
Everstiluutnantti Jussi Turtolan Ryhmä J:n hyökkäyssuunnitelman mukaan hänen joukkonsa ylittäisivät Sohjananjoen kahdessa paikassa heinäkuun 1941 lopussa, ja lisäksi osalla voimista tehtäisiin Valaslahdelta Tuoppajärveä pitkin vesistökoukkaus vihollisen selustaan. Tuohon saarrostavaan hyökkäykseen järven yli käskettiin Jalkaväkirykmentti 53:n I Pataljoona (kapt Breitholtz)....
Avaa kohteen tiedot
Valkeajärven ympäristössä oli lukuisia Jatkosodan Uhtuan rintaman esikunta- ja huoltotoimintoja. Valkeajärvi sijaitsee Malviaisten tien varressa. Malviaisten tie on hiekkanummella kulkeva tie, joka on ajoneuvokelpoinen hyvinkin pitkältä matkalta. Eldankajärven jää -iskelmän sana Bieloje-ozero ("... on täällä Bieloje-, Tshirni- ja Tschorneje-ozerot, juu...") tarkoittaa juuri...
Avaa kohteen tiedot
Talvisodassa Raatteen tien moteista takaisin rajan taakse paenneet puna-armeijan 44.Jalkaväkidivisioonan komentaja, prikaatinkomentaja Vinogradov, esikuntapäällikkö, eversti Volkov, sekä poliittisen osaston päällikkö Pahomov teloitettiin ampumalla Vasonvaaran kylän eteläpuolisen järven jäällä 11.1.1940. Toimitusta seurasivat kaikki hengissä säilyneet muut 44.Jv.D:n sotilaat....
Avaa kohteen tiedot
Kotiseutumuseo "Pommeri" (Kemi, Karjalan tasavalta) perustettiin vuonna 1980 julkisena museo. Vuonna 1985 muutti uusiin tiloihin - entinen rakentaminen Solovetskin valtiovarainministeriö, ensimmäinen kivitalo Vienan Kemissä (1763). Näyttelyina Pomorit ja Gulag (vankileirien saaristo). THa2016 Osoite: Ul. Vitsupa 12, Vienan Kemi, sposti: pomorie@onego.ru , ...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Suomussalmelta 1.7.1941 aamulla etenemään lähteneet 3.Divisioonan joukot valtasivat Vuokkiniemen 2.7. illalla ja jatkoivat tieuran suunnassa kohti pohjoista. Asemasodan aikana kylässä toimi huolto- ja esikuntayksiköitä ja sitä varmisti mm. yksi panssariautojoukkue. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Vuonninen on kylä Ylä-Kuittijärven pohjoisperukassa, johon laskevat sekä Kursmajoki että Vuonnisenjoki. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa III AK:n 3.Divisioonan pääosa eli Ryhmä Fagernäs valtasi Vuonnisen siten, että JR 11 eteni etelästä ja JR 32 luoteesta kylään. Taistelun loppuvaihe käytiin yöllä 8.-9.7.1941. Vihollinen vetäytyi Vuonnisenjoen itärannalle...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa III Armeijakunnan painopistesuunnassa eversti Fagernäsin 3.Divisioonan Ryhmä F saavutti vihollisen päävastarinta-aseman Vuonnisenjoella 9.7.1941. Vuonnisenjoen ylimenohyökkäyksestä päätettiin, että Ryhmän Osasto Malm sitoisi vihollisen tien suunnassa vasemmalta saarrostaen, ja Ryhmän Osasto Vuokko tekisi Melkajanlahdelta ylimenohyökkäyksen pohjoiseen, mikä...
Avaa kohteen tiedot
Vänrikki Paavo Kolin pioneeriosaston toiminta Kolhoosimäen maastossa todennäköisesti pelasti Kiestingin motin puolustajat joutumasta entistä vaikeampaan tilanteeseen 2.9.1941. Vihollinen oli murtautumaisillaan Kolhoosimäelle ja Kapustnajajoen rautatiesillan maastoon, kun Koli tovereineen lähti juoksumarssia kohtaamistaisteluun, löi vihollisen Kolhoositien itäpuolella ja vakautti...
Avaa kohteen tiedot