Kohteet: Venäjä - Aunuksen Karjala

Ladataan karttaa..
Ahvenjärvi Aunus

Ahvenjärven (Ostretšjen) valtasi I/JR 26 koukkaamalla kylään pohjoisluoteesta 1.11.1941. Kylästä irtauduttiin länteen kesäkuun 1944 lopulla. ENa 2017.

Sijainti: 62,997118, 34,034562

Avaa kohteen tiedot
Alavoinen Aunus

Alavoinen on suurehko kylä Aunuksen aukean luoteispäässä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Laguksen Tst.Os Polon, III/JR 44 ja Kev.Os 4 valtasivat kylän 5.9.1941. Asemasodan aikaan kylässä toimi mm. saha, jolle tukit uitettiin Aunusjokea pitkin. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 15.Prikaatin pääosat vetäytyivät kylän kautta luoteeseen 25.6.1944. Tässä tilanteessa...

Sijainti: 61,011513, 32,690461

Avaa kohteen tiedot
Alavoisen ponttonisilta Aunus

Jatkosodassa suomalaisjoukkojen painopistehyökkäys Tuulosjoelta Laatokan rantamaantien suunnassa alkoi 4.9.1941. Ensimmäisenä hyökkäyspäivänä 5.Divisioonan joukot mursivat vihollispuolustuksen Tuulosjoella ja saavuttivat Alavoisen kylän luoteisreunan iltaan mennessä. Seuraavana päivänä hyökkäystä jatkettiin niin, että Osasto Laguksen kolme taisteluosastoa (Polon, Häkkinen,...

Sijainti: 60,993770, 32,726816

Avaa kohteen tiedot
Alekka Säämäjärvi Aunus

Jatkosodan 11.Divisioonan hyökätessä itään viimeistään Jessoilan tasalla oli tullut selväksi, että vihollinen puolustautuisi Petroskoin maantien suunnassa erittäin sitkeästi, ja että sillä olisi tukenaan myös raskaita Klim Voroshilov -panssarivaunuja. Niinpä divisioonan etenemisessä otettiin tauko ja alettiin suunnitella etenemistä koukkausten avulla. Divisioonan...

Sijainti: 61,866234, 33,252234

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen lakeus

Aunuksen peltolakeus ja tasanko ovat olleet aikaisemmin Laatokan matala lahti, joka jääkauden jälkeisen maankohoamisen ja Laatokan vedenpinnan laskun myötä on kuivattu pelloiksi. Lakeuden pinta-ala on noin 24 km x 13 km. Talot lakeudella nuokkuvat hiljaa virtaavien jokien rannoilla muodostaen nauhamaisia, useamman kilometrin mittaisia pitkittäisiä talosarjoja. Talojen päädyt ovat joko...

Sijainti: 60,976358, 32,794184

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Radio Vieljärvi Aunus

Aunuksen Radio oli suomalainen radioasema jatkosodassa suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalan osassa. Aunuksen radio oli yksi jatkosodan rintamaradioita. Pekka Tiilikainen aloitteli radiomiehen uraansa. Talvisodan kuluessa ja jatkosodan alun aikana Päämaja huomasi, miten voimakas oli radion vaikutus rintamajoukkojen keskuudessa. Toisaalta mitä kauemmas Itä-Karjalaan suomalaiset...

Sijainti: 61,567431, 32,840397

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Ryhmän johtamispaikka Kolatselkä Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä sotatoimiyhtymä Aunuksen Ryhmä perustettiin Karjalan Armeijan tilalle joukkojemme uudelleenorganisoinnissa maaliskuussa 1942. Ryhmän alajohtoportaina olivat muun muassa Syvärin rintamasta vastanneet V AKE Latvassa ja VI AKE Nurmoilassa. Aun.R:n eräs johtamispaikka oli Kolatselässä, missä työskentelytilat oli rakennettu Kollaanjoen...

Sijainti: 61,708958, 32,219539

Avaa kohteen tiedot
Aunuksenkaupungin tiilitehdas Aunus

Jatkosodan sotatoimialueella tarvittiin tiiliä tulisijoihin, savupiippuihin sekä muihin kovaa rakennusmateriaalia vaativiin kohteisiin. Aunuksenkaupungin tiilitehdas, joka sijaitsi puolitoista kilometriä keskustasta kaakkoon, tuotti tiilet Etelä-Aunuksen ja Syvärin rintaman rakennuskohteisiin. ENa 2017.

Sijainti: 60,972197, 32,995503

Avaa kohteen tiedot
Aunuksenkaupunki Aunus

Aunuksenkaupunki (Aunuslinna, ven. Olonets) on satoja vuosia vanha kaupunki, perustamisvuosi 1649. Taajama-asutus sijaitsee Aunusjoen ja Mäkriänjoen yhtymäkohdan ympärillä. Keväällä 1919 suomalainen vapaaehtoinen sotilasjoukko, joka tunnetaan nimellä Aunuksen retkikunta, valtasi retkensä alussa kaupungin parin kuukauden ajaksi. Selustaan kohdistuneen vihollisen maihinnousun takia...

Sijainti: 60,975094, 32,975049

Avaa kohteen tiedot
Aunuslinnan rautatieasema

Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Radan valmistumista ja sen rakentajia kunnioitettiin juhlajunalla, joka ajoi Äänislinnasta Aunuslinnaan maaliskuussa 1943. Aunuslinnan alkuperäinen asemarakennus on hävinnyt. Paikan viereen itäpuolelle on tehty uusi kivirakennus (koordinaatti). ENa 2017.

Sijainti: 60,988227, 32,963550

Avaa kohteen tiedot
Djumenuskin kylä Aunus

Prääsän-Pyhäjärven taistelujen jälkeen 11.Divisioona ryhtyi etenemään suoraan kohti Petroskoita syyskuun 1941 loppupuoliskolla, sillä kaupungin valtaus oli Karjalan Armeijan seuraava päätavoite. Divisioonan tällekin hyökkäystaisteluille oli tyypillistä, että JR 29 sitoi ja puristi vihollista päämaantien suunnassa, ja samaan aikaan sekä JR 8 että JR 50 tekivät...

Sijainti: 61,762486, 33,738524

Avaa kohteen tiedot
Floran ja Lauran kirkko Mäkriä Aunus

Floran ja Lauran kirkko on eräs Aunuksen vanhimpia rakennuksia. Se on rakennettu 1610-luvulla kunniaksi niille voitoille, jotka Venäjä sai sodissa Ruotsia vastaan tällä seutukunnalla. Rakennus on melko pieni, ja se on tehty hirsistä. Ulkopinta on laudoitettu 1800-luvulla. Kirkko on pyhitetty kahdelle naiselle, Floralle ja Lauralle, joita Aunuksen talonpojat kunnioittivat karjan...

Sijainti: 60,925868, 33,125795

Avaa kohteen tiedot
Ienimäjoen silta Syväri

Tuulosjoelta 4.9.1941 Syvärin suuntaan aloitetun hyökkäyksen edistymisen nopeus yllätti puna-armeijan, sillä Osasto Laguksen 2./JP 2 oli edennyt Ienimäjoen tasalle jo 6.9. iltapäivällä, ja sen tukena olleet T-26-panssarivaunut levittäytyivät jokivarteen. Tällöin maantiesilta oli vielä ehjä, vaikkakin sitä oli yritetty polttaa. Joen etelärantaa puolusti vihollisen...

Sijainti: 60,846583, 33,270378

Avaa kohteen tiedot
Interposelok Aunus, Talvisodan siviilisotavankileiri Vasojärvi

Viime vuosisadan alussa amerikansuomalaiset olivat antaneet tuntuvan panoksen Yhdysvaltojen ja Kanadan talouteen metsätyömailla, kaivoksissa, rautateillä ja maataloudessa. Yhdysvalloissa alkoi kuitenkin Suuri lama 1920-luvun lopussa, ja monet joutuivat silloin työttömiksi. Myös Euroopassa alkoi laskusuhdanne, ja sen seurauksena vallitsi korkea työttömyys. Sen sijaan Neuvosto-Karjalassa...

Sijainti: 61,336981, 33,430225

Avaa kohteen tiedot
Ivanselkä Aunus

Elokuun 1941 alussa puna-armeijan 7.Armeijaa vahvennettiin ylijohdon reserveistä 272.Jalkaväkidivisioonalla ja 3.Nostoväkidivisioonalla, joiden tarkoituksena oli estää joukkojemme eteneminen Syväriä kohti. Tavoitteena oli myös käynnistää aktiiviset hyökkäystoimet muun muassa 1.Divisioonaa vastaan ja iskeä kaakosta divisioonan selustaan Vieljärvelle. Tätä...

Sijainti: 61,470459, 32,956209

Avaa kohteen tiedot
Jaasjärven ent. luostari Aunus

Jaasjärvellä sijaitsee rapistunut luostari, jonka perusti Joona Jaasjärveläinen 1500-luvun lopulla. Siellä erämaassa hän kilvoitteli itsensä kanssa, viljeli kivistä peltoaan ja hoiti karjaansa. Ajastaan paikasta kehittyi huomattava yhteisö Itä-Aunukseen, mutta Neuvostoliiton aikana luostari raunioitui täysin. Jatkosodassa Äänisen rantatietä edenneen Taisteluosasto Puhakan...

Sijainti: 61,322139, 34,940170

Avaa kohteen tiedot
Jessoila Säämäjärvi Aunus

JR 50 eteni riuskasti Kurmoilasta Jessoilan kylään (Essoilaan) ja valtasi sen 25.8.1941 illalla. Yhden päivän etenemisen aikana reitillä vallattiin myös kylät Kiiskoila, Angellahti ja Uhmoila. Vallattu kylä on nykyisin Vanha Jessoila. Sodan jälkeen Jessoilan uusi keskuskylä on muotoutunut pari kilometriä idemmäksi. ENa 2017.

Sijainti: 61,849821, 33,178364

Avaa kohteen tiedot
Jessoilan rautatiepysäkki Aunus

Jessoila oli Säämäjärven alueen keskeinen rautatiepysäkki, jonka kautta siirrettiin joukkojamme sekä hyökkäysvaiheessa 1941 että vetäytymisvaiheessa 1944. ENa 2017.

Sijainti: 61,844315, 33,213737

Avaa kohteen tiedot
Joensuu Aunus

Joensuu (nyk. Mihailovskoje) on Kuujärven kunnan keskuskylä, missä on noin 500 asukasta. Se on myös lyydiläisen kulttuurin keskuspaikka. Kylässä avattiin Lyydiläinen keskus vuonna 2010, ja se muun muassa säilyttää lyydiläistä perinnettä ja palvelee kylään saapuvia matkailijoita. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Marttisen vahvennettu 2./JP 4 eteni lännestä ja valtasi...

Sijainti: 61,016017, 33,735509

Avaa kohteen tiedot
Jouhivaara Seesjärvi Aunus

Osasto Törni, 1.Divisioonan Jääkärikomppania, perustettiin virallisesti 3.12.1943. Osasto siirtyi 31.12. Jouhivaaraan, joka oli suunniteltu yksikön tukikohtakyläksi. Osasto Törnin tarkoituksena oli vihollisen iskujen torjunta ja taistelu partisaaneja vastaan. Jouhivaarassa oli myös Seesjärven rannikkoa puolustaneen majuri Eino Malmivaaran komppanian komentopaikka. Malmivaaran...

Sijainti: 63,169214, 33,629698

Avaa kohteen tiedot
Juustjärvi Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 25, joka kuului 4.Divisioonan joukkoihin, valtasi Juustjärven 19.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä toimi Kenttäsairaala 25. Sodan viivytysvaiheessa 21.Prikaatin II Pataljoona ensin 1.7.1944 aamupäivällä torjui vihollisen hyökkäyksen, sitten irtautui asemistaan ja illan kuluessa siirtyi lännemmäksi Semsvaaraan. ENa 2017.

Sijainti: 62,780724, 33,545394

Avaa kohteen tiedot
Jyrkilä Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1.Divisioonan III/JR 60 valtasi lännestä hyökäten Jyrkilän kylän 21.7.1941. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 7.Divisioonan III/JR 9 irtautui 2.7.1944 kylästä länteen tuottaen sitä ennen runsaasti tappioita vihollisdivisioonalle, jonka hyökkäystä tukivat maataistelukoneet, runsas tykistö, raketinheittimet ja panssarivaunut. ENa 2017.

Sijainti: 61,580918, 32,744196

Avaa kohteen tiedot
Jänkäjärvi Aunus

Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukkoihin kuulunut I/JR 4 eteni Kotsjärven tienristeyksestä pohjoiseen ja valtasi Jänkäjärven kylän 18.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä toimi Ilmavalvontakomppania 66:n eräs ilmavalvonta-asema. Osasto Kivikkon rungon muodostanut Rajajääkäripataljoona 5 saapui Seesjärven lounaisnurkan kautta pohjoiskoillisesta ja ryhmittyi Jänkäjärven...

Sijainti: 62,881546, 32,976712

Avaa kohteen tiedot
Kaimaoja Aunus, Talvisodan siviilisotavankileiri

1800-luvun lopulta alkaen satojatuhansia suomalaisia muutti Amerikkaan ja Kanadaan töihin. Heistä käytetään nimitystä amerikansuomalaiset. He toimivat metsä- ja kaivostöissä hakaten metsiä, perustaen sahoja, rakentaen taloja, tehden puusta levyjä, pylväitä, huonekaluja, louhien malmia, jne. Monet heistä joutuivat työttömiksi, kun Amerikassa vallitsi Suuri lama vuosina 1929-32....

Sijainti: 62,391626, 34,148320

Avaa kohteen tiedot
Kapteeni Rechardtin silta Suojoki Aunus

Silta, jonka saksalaiset ristivät joen partaalla kaatuneen Hauptmann Rechardtin kunniaksi. Tämä kaatui joen itärannalla venäläisten rajavartiokasarmien valtaamisen yhteydessä konekiväärituleen. Saksalaispioneerit rakensivat sillan elokuussa 1941. Kevättulva 1943 vei sen, ja suomalaispioneerit rakensivat uuden tilalle kesällä 1943. Silta oli osa itä-länsisuuntaista varatietä...

Sijainti: 62,148402, 32,665498

Avaa kohteen tiedot
Karjalan Maaselkä Seesjärvi

Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukot valtasivat Karjalan Maaselän kylän koukkaamalla etelän kautta maantien suunnassa pohjoiseen (JR 4) ja puristamalla samalla lännestä maantien suunnassa itään (JR 24). Vihollinen oli varustanut ja miehittänyt Karjalan Maaselän harjanteet. Etelästä Osterjärven pohjoispään kautta hyökännyt JR 4 sulki tienristeysalueen Maaselänlahden pohjukassa, j...

Sijainti: 63,162079, 33,940775

Avaa kohteen tiedot
Kaskana Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 9 ja PPK - molemmat 7.Divisioonan joukkoja - etenivät lännestä erämaan läpi ja valtasivat Kaskanan kylän 14.9.1941. Kylää oli sitkeästi puolustanut konetuliaseilla varustettu viholliskomppania. Kylän valtaus tarkoitti sitä, että Kaskanaan Pyhäjärven suunnasta, luoteesta suunnanneen suuren viholliskolonnan ainoa vetäytymistie meni poikki. Tämä...

Sijainti: 61,354508, 33,803232

Avaa kohteen tiedot
Kaskana-Tarsepol -tieura Aunus

Jatkosodan Pyhäjärven ja Kaskanan taistelujen jälkeen 7.Divisioona sai käskyn hyökätä suoraan itään syyskuussa 1941. Tuo länsi-itäsuuntainen eteneminen ei kuitenkaan kävisi helposti, se ymmärrettiin. Välimatkaa lähtöpisteestä Kaskanan kylästä tavoitepisteeseen Muurmannin radanvarren Tarsepoliin oli 37 kilometriä. Kyliä yhdisti vain kinttupolku, ja maasto oli sen verran...

Sijainti: 61,311964, 34,100558

Avaa kohteen tiedot
Kaskanan korven motti Aunus

Jatkosodan lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja, tykistöä ja 20 panssarivaunua. Kyse oli vihollisen 272.Divisioonan kuormastosta, jonka etenemissuuntana oli etelä. 11.Divisioona oli katkaissut Prääsässä tältä kuormastolta tien pohjoisen...

Sijainti: 61,434312, 33,772139

Avaa kohteen tiedot
Kaukoijärvi Aunus

Osana Viteleen valtausoperaatiota kesällä 1941 Jääkäripataljoona 4:n 1K valtasi Kaukoijärven kylän 23.7.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa vihollinen aloitti voimakkaan hyökkäyksen Kaukoijärven kautta Salmiin johtavan tien suunnassa tykistön, raketinheittimistön ja ilmavoimien tukemana 29.6.1944. Jalkaväkirykmentti 2 viivytti sitkeästi ja sitten irtautui...

Sijainti: 61,280048, 32,270411

Avaa kohteen tiedot
Keksoin tšasouna Perttiselkä Aunus

Perttiselän pikkukappeli, Keksoin tšasouna, on taidokkaine salvostuksineen kestänyt aikaa vuosisadasta toiseen. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Olavi Paavolainen kertoi rakennuksesta 24.9.1941: Teimme tänään Nopasen kanssa tosi hienon löydön. Se on Keksoin pieni tšasouna, joka aivan yllättäen vilahtaa näkyviin harmaana kuin kanto, kangastien sukeltaessa Nurmoilan...

Sijainti: 61,079838, 32,953675

Avaa kohteen tiedot
Kenttähautausmaa Tuulos Vitele

Suomalaisten kenttähautausmaa Tuuloksen Vitelen tien vieressä. Taisteluissa kesällä 1944 venäläisten Tuuloksen maihinnousussa kaatuneet sotavainajat haudattiin kyseiseen paikkaan. Opetusministeriön toimesta 90-luvulla vainajat kotiutettiin kotimaan multiin. Hautapaasi löytyy oikealta puolelta mentäessä suuntaan Aunus. MKe 2017

Sijainti: 61,120907, 32,582119

Avaa kohteen tiedot
Kinalahti Aunus

Kinalahti (karjalaksi Kinelahti ja Kinälahti) on paikallinen keskuskylä Vieljärvi - Vitele -tien varrella. Sen valtasi raskaan patterin suorittaman yhden tunnin tulivalmistelun jälkeen JR 44:n II Pataljoona (5.D) Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 22.7.1941. Joukkojemme vetäytymis- ja viivytysvaiheessa, Varloin tienristeyskylästä irtautumisemme jälkeen, vihollisen...

Sijainti: 61,391695, 32,604291

Avaa kohteen tiedot
Kinnasvaara Aunus

JR 50 eteni pohjoisesta Kinnasvaaran kylään (Kindasovoon) Suojoen pohjoisrannalle 4.9.1941. Kylän kohdalla oli kaksi siltaa: varsinainen maantiesilta ja sen itäpuolella matala propsisilta. Vihollinen yritti räjäyttää sillat seuraavana yönä, mutta räjäytys epäonnistui, ja vain maantiesillan eteläpuolinen pää hieman hajosi. Aamulla JR 50:n kaksi komppaniaa yksinkertaisesti...

Sijainti: 61,721873, 33,458615

Avaa kohteen tiedot
Kinnermäki Aunus

Ruotsin ja Venäjän välisen sodan alettua vuonna 1570 ruotsalaiset joukkiot hävittivät Karjalaa monin paikoin, ja myös Kinnermäen kylä poltettiin. Talot rakennettiin uudelleen, mutta ne tuhoutuivat taas sotatoimissa vuosina 1613-14, kun ruotsalais-puolalais- liettualaiset joukkiot ulottivat hävitysretkensä seudulle. Hirsirakenteinen Kinnermäki nousi kuitenkin...

Sijainti: 61,525975, 32,823855

Avaa kohteen tiedot
Kirvesjärvi Aunus

Kirvesjärvi on kylä samannimisen järven eteläpäässä. Jalkaväkirykmentti 35:n III Pataljoona (1.D) valtasi kylän 9.8.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytystaistelujen aikaan kesäkuun 1944 lopulla II/KTR 2 tuki Kirvesjärven tuliasemistaan 7.Divisioonan menestyksellistä torjuntataistelua vihollisen 65.Jalkaväkidivisioonaa vastaan Topasjärvellä. ENa 2017.

Sijainti: 61,520218, 33,017866

Avaa kohteen tiedot
Kirvesvaara Aunus

Jalkaväkirykmentti 4:n I Pataljoonan Jääkärijoukkue valtasi Kirvesvaaran kylän 19.10.1941 ja otti siinä yhteydessä 40 vihollissotilasta vangiksi. Ennen sotia kylän siviiliasukkaat olivat rekimestareita, erikoistuneet siis rekien valmistamiseen. Marraskuussa 1942 Kirvesvaarasta parikymmentä kilometriä itään rantautui Seesjärven yli soutamalla tullut 10-miehinen partisaanijoukko....

Sijainti: 63,169424, 33,361856

Avaa kohteen tiedot
Koivumäki Aunus

Jatkosodassa loppukesällä 1941 vihollinen suojasi Koivumäen kylässä sitkeällä vastarinnallaan Aunuksenkaupunki-Prääsä -maantietä pohjoisesta hyökkääviä suomalaisjoukkoja vastaan (mm. JR 34 ja II/JR 13; kumpikin 17.D:n joukkoja). Vasta 5.9.1941 mittavan tykistökeskityksen jälkeen kylä saatiin vallattua, ja eteneminen maantielle saattoi alkaa. Jatkosodan viivytysvaiheessa...

Sijainti: 61,182501, 33,065558

Avaa kohteen tiedot
Kolatselkä Aunus

Kolatselkä on aunukselainen kylä, jonka kohdalla Kollaanjoki laskee Tulemajärveen. Jatkosodass Taisteluosasto Jatkosodassa Taisteluosasto Järvinen (mm. JP 2 + II/JR 44 + Kev.Os. 4 + Kev.Psto 11) eteni lännestä, ylitti Vanhan valtionrajan ja löi Kolatselkään ryhmittyneen parin komppanian vahvuisen vihollisjoukon kylästä 18.7.1941. Myöhemmin Jatkosodan aikana kylässä toimi muun...

Sijainti: 61,678341, 32,227482

Avaa kohteen tiedot
Kolmas Ratkaiseva Präkkä Aunus

Kolhoosi Kolmas Ratkaiseva sijaitsi Präkkässä. Sen rakennukset ovat kadonneet, mutta kolhoosin pellot ovat 4,5 km Prääsän eteläpuolella Vanhan maantien varressa. Kolmas Ratkaiseva on tullut tunnetuksi JR 8:n sotatien yhtenä taistelupaikkana. Präkkästä 2,6 km koilliseen sijaitsi kolhoosikylä Punainen Tähti pisteen 61.655907, 33.657577 ympäristössä. Kyseisen paikan...

Sijainti: 61,641530, 33,619294

Avaa kohteen tiedot
Kontiovaara Aunus

Suomalaisjoukkojen lähestyessä Karhumäkeä lännestä syksyllä vihollisen puolustus sitkistyi. Esimerkiksi Kontiovaaran kylän, joka on 30 kilometrin päässä Karhumäestä, valtaaminen vei Jalkaväkirykmentti 25:n joukoilta pari päivää. Kylä saatiin haltuun 31.10.1941. Jatkosodan viivytysvaiheessa 1944 IV/21.Pr tukitykistöineen tuhosi mm. vihollisen kolme panssarivaunua...

Sijainti: 62,938333, 33,936439

Avaa kohteen tiedot
Kontupohja Aunus

Kontupohjan kaupunki sijaitsee Äänisen Kontupohjanlahden päässä. Kaupunki perustettiin vuonna 1938, ja sen asukasmäärä oli tuolloin reilut 13 000 (nykyään 32 900). Amerikansuomalaiset ja karjalaiset käytännössä rakensivat kaupungin 1920- ja 1930-luvulla. Vuonna 1929 valmistuneen sähkövoimalan myötä kaupunkiin rakennettiin myös sellu- ja paperitehdas. Jatkosodassa...

Sijainti: 62,203991, 34,269274

Avaa kohteen tiedot
Kontupohjan talvikenttä

Kontupohjan kenttä oli Äänisjärven lahdelmaan aurattu talvikenttä pääsuuntana NE-SW. Kentän laidalle rakennettiin lämmin huoltohalli alkutalvesta 1942. ENa 2016.

Sijainti: 62,186812, 34,261716

Avaa kohteen tiedot
Korza Aunus

Luoteesta edennyt JR 50:n I Pataljoona kohtasi 26.8.1941 Korzassa vihollisen varustetuissa asemissaan, joita alettiin välittömästi pehmittää tykistötulella. Tämän jälkeen pataljoona hyökkäsi ja valtasi kylän vielä saman päivän iltana. Tämä karjalaiskylä oli menettänyt tuntuvasti asukkaitaan Stalinin-Kuusisen vainoissa 1930-luvun lopulla. 16.Kenttähevossairaala...

Sijainti: 61,830656, 33,167701

Avaa kohteen tiedot
Kosin tienristeys Jessoila Aunus

Kosin tienristeyksen alueella hyökkäyskaista, josta saatettiin edetä itään elokuussa 1941, oli vain kilometrin levyinen, ja sen läpi kulkivat itään sekä maantie että rautatie. Vihollinen oli kenttävarustanut ja miinoittanut maastonkohdan tehokkaasti, ja joukoillemme erityistä uhkaa tuottivat vihollisen hyökkäysvaunut sekä syöksyjä tekevä panssarijuna. Lujasta...

Sijainti: 61,845050, 33,183782

Avaa kohteen tiedot
Kossalmi Osasto Kuismasen tukikohta Aunus

Kossalmella entinen punaupseerien lomakoti oli osasto Kuismasen tukikohtana yli kaksi vuotta. Kossalmi sijaitsee parikymmentä kilometriä Petroskoista koilliseen. Ison huvilan olivat rakentaneet Neuvosto-karjalaan muuttaneet amerikansuomalaiset. JHe 2017.( koordinaatit tarkistettava paikan päällä )

Sijainti: 62,021781, 34,117664

Avaa kohteen tiedot
Kotkatjärvi Aunus

Kotkatjärvi on noin tuhannen asukkaan kylä Aunuksen kannaksen keskiosassa. Sen valtasi Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 30 (7.D) 10.9.1941. Asemasodan aikana kylässä oli ilmavalvonta-asema. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 45:n III Pataljoona (8.D) irtautui Kotkatjärveltä luoteeseen, Varloin suuntaan 27.6.1944. ENa 2017.

Sijainti: 61,270618, 33,214003

Avaa kohteen tiedot
Kotsjärven tienristeys Aunus

Porajärvi-Juustjärvi -maantieltä Kotsjärven kohdalta erkanee tie pohjoiskoilliseen Seesjärven suuntaan. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Prikaati Kuusisaaren joukot valtasivat risteyksen 18.10.1941. Tämän jälkeen 8.Divisioona, joka oli siirtynyt Karjalan Kannakselta Aunukseen syys-lokakuun vaihteessa, ryhtyi päävoimillaan etenemään risteyksestä kohti Seesjärveä. Sodan...

Sijainti: 62,792099, 32,981438

Avaa kohteen tiedot
Kristiania Aunus

Lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja ja tykistöä sekä 20 panssarivaunua. Rivistön etenemissuuntana oli etelä. 1.Divisioonan joukot pysäyttivät osan tästä rivistöstä Kristianiaan (Hammaslahteen) saartaen sen 13.9. Myöhemmin saatiin...

Sijainti: 61,520501, 33,494969

Avaa kohteen tiedot
Kukkajärvi Aunus

Vihollisen todetessa, että se ei näyttäisi pääsevän vastahyökkäystavoitteeseensa eli Savinovon kautta Vieljärvelle 1.Divisioonan selustaan heinäkuun loppupuoliskolla 1941, siirsi se hyökkäyskärkensä reilut kymmenen kilometriä lännemmäksi, kohti Kukkajärveä. Sieltä kulki tie etelään Jyrkilän kylään Vieljärven rantaan. 1.Divisioonan vahvennettu II/JR 35 oli...

Sijainti: 61,647708, 32,743457

Avaa kohteen tiedot