Kohteet: Venäjä - Aunuksen Karjala

Alavoinen on suurehko kylä Aunuksen aukean luoteispäässä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Laguksen Tst.Os Polon, III/JR 44 ja Kev.Os 4 valtasivat kylän 5.9.1941. Asemasodan aikaan kylässä toimi mm. saha, jolle tukit uitettiin Aunusjokea pitkin. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 15.Prikaatin pääosat vetäytyivät kylän kautta luoteeseen 25.6.1944. Tässä tilanteessa...

Jatkosodassa suomalaisjoukkojen painopistehyökkäys Tuulosjoelta Laatokan rantamaantien suunnassa alkoi 4.9.1941. Ensimmäisenä hyökkäyspäivänä 5.Divisioonan joukot mursivat vihollispuolustuksen Tuulosjoella ja saavuttivat Alavoisen kylän luoteisreunan iltaan mennessä. Seuraavana päivänä hyökkäystä jatkettiin niin, että Osasto Laguksen kolme taisteluosastoa (Polon, Häkkinen,...

Jatkosodan 11.Divisioonan hyökätessä itään viimeistään Jessoilan tasalla oli tullut selväksi, että vihollinen puolustautuisi Petroskoin maantien suunnassa erittäin sitkeästi, ja että sillä olisi tukenaan myös raskaita Klim Voroshilov -panssarivaunuja. Niinpä divisioonan etenemisessä otettiin tauko ja alettiin suunnitella etenemistä koukkausten avulla. Divisioonan...

Aunuksen peltolakeus ja tasanko ovat olleet aikaisemmin Laatokan matala lahti, joka jääkauden jälkeisen maankohoamisen ja Laatokan vedenpinnan laskun myötä on kuivattu pelloiksi. Lakeuden pinta-ala on noin 24 km x 13 km. Talot lakeudella nuokkuvat hiljaa virtaavien jokien rannoilla muodostaen nauhamaisia, useamman kilometrin mittaisia pitkittäisiä talosarjoja. Talojen päädyt ovat joko...

Aunuksen Radio oli suomalainen radioasema jatkosodassa suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalan osassa. Aunuksen radio oli yksi jatkosodan rintamaradioita. Pekka Tiilikainen aloitteli radiomiehen uraansa. Talvisodan kuluessa ja jatkosodan alun aikana Päämaja huomasi, miten voimakas oli radion vaikutus rintamajoukkojen keskuudessa. Toisaalta mitä kauemmas Itä-Karjalaan suomalaiset...

Jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä sotatoimiyhtymä Aunuksen Ryhmä perustettiin Karjalan Armeijan tilalle joukkojemme uudelleenorganisoinnissa maaliskuussa 1942. Ryhmän alajohtoportaina olivat muun muassa Syvärin rintamasta vastanneet V AKE Latvassa ja VI AKE Nurmoilassa. Aun.R:n eräs johtamispaikka oli Kolatselässä, missä työskentelytilat oli rakennettu Kollaanjoen...

Jatkosodan sotatoimialueella tarvittiin tiiliä tulisijoihin, savupiippuihin sekä muihin kovaa rakennusmateriaalia vaativiin kohteisiin. Aunuksenkaupungin tiilitehdas, joka sijaitsi puolitoista kilometriä keskustasta kaakkoon, tuotti tiilet Etelä-Aunuksen ja Syvärin rintaman rakennuskohteisiin. ENa 2017.

Aunuksenkaupunki (Aunuslinna, ven. Olonets) on satoja vuosia vanha kaupunki, perustamisvuosi 1649. Taajama-asutus sijaitsee Aunusjoen ja Mäkriänjoen yhtymäkohdan ympärillä. Keväällä 1919 suomalainen vapaaehtoinen sotilasjoukko, joka tunnetaan nimellä Aunuksen retkikunta, valtasi retkensä alussa kaupungin parin kuukauden ajaksi. Selustaan kohdistuneen vihollisen maihinnousun takia...

Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Radan valmistumista ja sen rakentajia kunnioitettiin juhlajunalla, joka ajoi Äänislinnasta Aunuslinnaan maaliskuussa 1943. Aunuslinnan alkuperäinen asemarakennus on hävinnyt. Paikan viereen itäpuolelle on tehty uusi kivirakennus (koordinaatti). ENa 2017.

Prääsän-Pyhäjärven taistelujen jälkeen 11.Divisioona ryhtyi etenemään suoraan kohti Petroskoita syyskuun 1941 loppupuoliskolla, sillä kaupungin valtaus oli Karjalan Armeijan seuraava päätavoite. Divisioonan tällekin hyökkäystaisteluille oli tyypillistä, että JR 29 sitoi ja puristi vihollista päämaantien suunnassa, ja samaan aikaan sekä JR 8 että JR 50 tekivät...

Floran ja Lauran kirkko on eräs Aunuksen vanhimpia rakennuksia. Se on rakennettu 1610-luvulla kunniaksi niille voitoille, jotka Venäjä sai sodissa Ruotsia vastaan tällä seutukunnalla. Rakennus on melko pieni, ja se on tehty hirsistä. Ulkopinta on laudoitettu 1800-luvulla. Kirkko on pyhitetty kahdelle naiselle, Floralle ja Lauralle, joita Aunuksen talonpojat kunnioittivat karjan...

Tuulosjoelta 4.9.1941 Syvärin suuntaan aloitetun hyökkäyksen edistymisen nopeus yllätti puna-armeijan, sillä Osasto Laguksen 2./JP 2 oli edennyt Ienimäjoen tasalle jo 6.9. iltapäivällä, ja sen tukena olleet T-26-panssarivaunut levittäytyivät jokivarteen. Tällöin maantiesilta oli vielä ehjä, vaikkakin sitä oli yritetty polttaa. Joen etelärantaa puolusti vihollisen...

Viime vuosisadan alussa amerikansuomalaiset olivat antaneet tuntuvan panoksen Yhdysvaltojen ja Kanadan talouteen metsätyömailla, kaivoksissa, rautateillä ja maataloudessa. Yhdysvalloissa alkoi kuitenkin Suuri lama 1920-luvun lopussa, ja monet joutuivat silloin työttömiksi. Myös Euroopassa alkoi laskusuhdanne, ja sen seurauksena vallitsi korkea työttömyys. Sen sijaan Neuvosto-Karjalassa...

Elokuun 1941 alussa puna-armeijan 7.Armeijaa vahvennettiin ylijohdon reserveistä 272.Jalkaväkidivisioonalla ja 3.Nostoväkidivisioonalla, joiden tarkoituksena oli estää joukkojemme eteneminen Syväriä kohti. Tavoitteena oli myös käynnistää aktiiviset hyökkäystoimet muun muassa 1.Divisioonaa vastaan ja iskeä kaakosta divisioonan selustaan Vieljärvelle. Tätä...

Jaasjärvellä sijaitsee rapistunut luostari, jonka perusti Joona Jaasjärveläinen 1500-luvun lopulla. Siellä erämaassa hän kilvoitteli itsensä kanssa, viljeli kivistä peltoaan ja hoiti karjaansa. Ajastaan paikasta kehittyi huomattava yhteisö Itä-Aunukseen, mutta Neuvostoliiton aikana luostari raunioitui täysin. Jatkosodassa Äänisen rantatietä edenneen Taisteluosasto Puhakan...

JR 50 eteni riuskasti Kurmoilasta Jessoilan kylään (Essoilaan) ja valtasi sen 25.8.1941 illalla. Yhden päivän etenemisen aikana reitillä vallattiin myös kylät Kiiskoila, Angellahti ja Uhmoila. Vallattu kylä on nykyisin Vanha Jessoila. Sodan jälkeen Jessoilan uusi keskuskylä on muotoutunut pari kilometriä idemmäksi. ENa 2017.

Jessoila oli Säämäjärven alueen keskeinen rautatiepysäkki, jonka kautta siirrettiin joukkojamme sekä hyökkäysvaiheessa 1941 että vetäytymisvaiheessa 1944. ENa 2017.

Joensuu (nyk. Mihailovskoje) on Kuujärven kunnan keskuskylä, missä on noin 500 asukasta. Se on myös lyydiläisen kulttuurin keskuspaikka. Kylässä avattiin Lyydiläinen keskus vuonna 2010, ja se muun muassa säilyttää lyydiläistä perinnettä ja palvelee kylään saapuvia matkailijoita. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Marttisen vahvennettu 2./JP 4 eteni lännestä ja valtasi...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1.Divisioonan III/JR 60 valtasi lännestä hyökäten Jyrkilän kylän 21.7.1941. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 7.Divisioonan III/JR 9 irtautui 2.7.1944 kylästä länteen tuottaen sitä ennen runsaasti tappioita vihollisdivisioonalle, jonka hyökkäystä tukivat maataistelukoneet, runsas tykistö, raketinheittimet ja panssarivaunut. ENa 2017.

1800-luvun lopulta alkaen satojatuhansia suomalaisia muutti Amerikkaan ja Kanadaan töihin. Heistä käytetään nimitystä amerikansuomalaiset. He toimivat metsä- ja kaivostöissä hakaten metsiä, perustaen sahoja, rakentaen taloja, tehden puusta levyjä, pylväitä, huonekaluja, louhien malmia, jne. Monet heistä joutuivat työttömiksi, kun Amerikassa vallitsi Suuri lama vuosina 1929-32....

Silta, jonka saksalaiset ristivät joen partaalla kaatuneen Hauptmann Rechardtin kunniaksi. Tämä kaatui joen itärannalla venäläisten rajavartiokasarmien valtaamisen yhteydessä konekiväärituleen. Saksalaispioneerit rakensivat sillan elokuussa 1941. Kevättulva 1943 vei sen, ja suomalaispioneerit rakensivat uuden tilalle kesällä 1943. Silta oli osa itä-länsisuuntaista varatietä...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 9 ja PPK - molemmat 7.Divisioonan joukkoja - etenivät lännestä erämaan läpi ja valtasivat Kaskanan kylän 14.9.1941. Kylää oli sitkeästi puolustanut konetuliaseilla varustettu viholliskomppania. Kylän valtaus tarkoitti sitä, että Kaskanaan Pyhäjärven suunnasta, luoteesta suunnanneen suuren viholliskolonnan ainoa vetäytymistie meni poikki. Tämä...

Jatkosodan Pyhäjärven ja Kaskanan taistelujen jälkeen 7.Divisioona sai käskyn hyökätä suoraan itään syyskuussa 1941. Tuo länsi-itäsuuntainen eteneminen ei kuitenkaan kävisi helposti, se ymmärrettiin. Välimatkaa lähtöpisteestä Kaskanan kylästä tavoitepisteeseen Muurmannin radanvarren Tarsepoliin oli 37 kilometriä. Kyliä yhdisti vain kinttupolku, ja maasto oli sen verran...

Jatkosodan lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja, tykistöä ja 20 panssarivaunua. Kyse oli vihollisen 272.Divisioonan kuormastosta, jonka etenemissuuntana oli etelä. 11.Divisioona oli katkaissut Prääsässä tältä kuormastolta tien pohjoisen...

Osana Viteleen valtausoperaatiota kesällä 1941 Jääkäripataljoona 4:n 1K valtasi Kaukoijärven kylän 23.7.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa vihollinen aloitti voimakkaan hyökkäyksen Kaukoijärven kautta Salmiin johtavan tien suunnassa tykistön, raketinheittimistön ja ilmavoimien tukemana 29.6.1944. Jalkaväkirykmentti 2 viivytti sitkeästi ja sitten irtautui...

Perttiselän pikkukappeli, Keksoin tšasouna, on taidokkaine salvostuksineen kestänyt aikaa vuosisadasta toiseen. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Olavi Paavolainen kertoi rakennuksesta 24.9.1941: Teimme tänään Nopasen kanssa tosi hienon löydön. Se on Keksoin pieni tšasouna, joka aivan yllättäen vilahtaa näkyviin harmaana kuin kanto, kangastien sukeltaessa Nurmoilan...

Suomalaisten kenttähautausmaa Tuuloksen Vitelen tien vieressä. Taisteluissa kesällä 1944 venäläisten Tuuloksen maihinnousussa kaatuneet sotavainajat haudattiin kyseiseen paikkaan. Opetusministeriön toimesta 90-luvulla hautapaikka kartoitettiin ja merkittiin sekä toteutettiin tuo muistomerkki. Vainajia ei ole koskaan kotiutettu, koska olivat siunattuja vainajia. Kaikkiaan vainajia on...

Kinalahti (karjalaksi Kinelahti ja Kinälahti) on paikallinen keskuskylä Vieljärvi - Vitele -tien varrella. Sen valtasi raskaan patterin suorittaman yhden tunnin tulivalmistelun jälkeen JR 44:n II Pataljoona (5.D) Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 22.7.1941. Joukkojemme vetäytymis- ja viivytysvaiheessa, Varloin tienristeyskylästä irtautumisemme jälkeen, vihollisen...

JR 50 eteni pohjoisesta Kinnasvaaran kylään (Kindasovoon) Suojoen pohjoisrannalle 4.9.1941. Kylän kohdalla oli kaksi siltaa: varsinainen maantiesilta ja sen itäpuolella matala propsisilta. Vihollinen yritti räjäyttää sillat seuraavana yönä, mutta räjäytys epäonnistui, ja vain maantiesillan eteläpuolinen pää hieman hajosi. Aamulla JR 50:n kaksi komppaniaa yksinkertaisesti...

Ruotsin ja Venäjän välisen sodan alettua vuonna 1570 ruotsalaiset joukkiot hävittivät Karjalaa monin paikoin, ja myös Kinnermäen kylä poltettiin. Talot rakennettiin uudelleen, mutta ne tuhoutuivat taas sotatoimissa vuosina 1613-14, kun ruotsalais-puolalais- liettualaiset joukkiot ulottivat hävitysretkensä seudulle. Hirsirakenteinen Kinnermäki nousi kuitenkin...

Kirvesjärvi on kylä samannimisen järven eteläpäässä. Jalkaväkirykmentti 35:n III Pataljoona (1.D) valtasi kylän 9.8.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytystaistelujen aikaan kesäkuun 1944 lopulla II/KTR 2 tuki Kirvesjärven tuliasemistaan 7.Divisioonan menestyksellistä torjuntataistelua vihollisen 65.Jalkaväkidivisioonaa vastaan Topasjärvellä. ENa 2017.

Jatkosodassa loppukesällä 1941 vihollinen suojasi Koivumäen kylässä sitkeällä vastarinnallaan Aunuksenkaupunki-Prääsä -maantietä pohjoisesta hyökkääviä suomalaisjoukkoja vastaan (mm. JR 34 ja II/JR 13; kumpikin 17.D:n joukkoja). Vasta 5.9.1941 mittavan tykistökeskityksen jälkeen kylä saatiin vallattua, ja eteneminen maantielle saattoi alkaa. Jatkosodan viivytysvaiheessa...

Kolatselkä on aunukselainen kylä, jonka kohdalla Kollaanjoki laskee Tulemajärveen. Jatkosodass Taisteluosasto Jatkosodassa Taisteluosasto Järvinen (mm. JP 2 + II/JR 44 + Kev.Os. 4 + Kev.Psto 11) eteni lännestä, ylitti Vanhan valtionrajan ja löi Kolatselkään ryhmittyneen parin komppanian vahvuisen vihollisjoukon kylästä 18.7.1941. Myöhemmin Jatkosodan aikana kylässä toimi muun...

Kolhoosi Kolmas Ratkaiseva sijaitsi Präkkässä. Sen rakennukset ovat kadonneet, mutta kolhoosin pellot ovat 4,5 km Prääsän eteläpuolella Vanhan maantien varressa. Kolmas Ratkaiseva on tullut tunnetuksi JR 8:n sotatien yhtenä taistelupaikkana. Präkkästä 2,6 km koilliseen sijaitsi kolhoosikylä Punainen Tähti pisteen 61.655907, 33.657577 ympäristössä. Kyseisen paikan...

Kontupohjan kaupunki sijaitsee Äänisen Kontupohjanlahden päässä. Kaupunki perustettiin vuonna 1938, ja sen asukasmäärä oli tuolloin reilut 13 000 (nykyään 32 900). Amerikansuomalaiset ja karjalaiset käytännössä rakensivat kaupungin 1920- ja 1930-luvulla. Vuonna 1929 valmistuneen sähkövoimalan myötä kaupunkiin rakennettiin myös sellu- ja paperitehdas. Jatkosodassa...

Kontupohjan kenttä oli Äänisjärven lahdelmaan aurattu talvikenttä pääsuuntana NE-SW. Kentän laidalle rakennettiin lämmin huoltohalli alkutalvesta 1942. ENa 2016.

Luoteesta edennyt JR 50:n I Pataljoona kohtasi 26.8.1941 Korzassa vihollisen varustetuissa asemissaan, joita alettiin välittömästi pehmittää tykistötulella. Tämän jälkeen pataljoona hyökkäsi ja valtasi kylän vielä saman päivän iltana. Tämä karjalaiskylä oli menettänyt tuntuvasti asukkaitaan Stalinin-Kuusisen vainoissa 1930-luvun lopulla. 16.Kenttähevossairaala...

Kosin tienristeyksen alueella hyökkäyskaista, josta saatettiin edetä itään elokuussa 1941, oli vain kilometrin levyinen, ja sen läpi kulkivat itään sekä maantie että rautatie. Vihollinen oli kenttävarustanut ja miinoittanut maastonkohdan tehokkaasti, ja joukoillemme erityistä uhkaa tuottivat vihollisen hyökkäysvaunut sekä syöksyjä tekevä panssarijuna. Lujasta...

Kossalmella entinen punaupseerien lomakoti oli osasto Kuismasen tukikohtana yli kaksi vuotta. Kossalmi sijaitsee parikymmentä kilometriä Petroskoista koilliseen. Ison huvilan olivat rakentaneet Neuvosto-karjalaan muuttaneet amerikansuomalaiset. JHe 2017.  

Kotkatjärvi on noin tuhannen asukkaan kylä Aunuksen kannaksen keskiosassa. Sen valtasi Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 30 (7.D) 10.9.1941. Asemasodan aikana kylässä oli ilmavalvonta-asema. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 45:n III Pataljoona (8.D) irtautui Kotkatjärveltä luoteeseen, Varloin suuntaan 27.6.1944. ENa 2017.

Lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja ja tykistöä sekä 20 panssarivaunua. Rivistön etenemissuuntana oli etelä. 1.Divisioonan joukot pysäyttivät osan tästä rivistöstä Kristianiaan (Hammaslahteen) saartaen sen 13.9. Myöhemmin saatiin...

Vihollisen todetessa, että se ei näyttäisi pääsevän vastahyökkäystavoitteeseensa eli Savinovon kautta Vieljärvelle 1.Divisioonan selustaan heinäkuun loppupuoliskolla 1941, siirsi se hyökkäyskärkensä reilut kymmenen kilometriä lännemmäksi, kohti Kukkajärveä. Sieltä kulki tie etelään Jyrkilän kylään Vieljärven rantaan. 1.Divisioonan vahvennettu II/JR 35 oli...

Vietyään loppuun Suvilahti- ja Tsalkki-operaationsa 11.Divisioona suuntasi huomionsa itään, ja divisioonan ensimmäisenä tavoitteena oli murtaa vihollisen puolustus 10 kilometriä leveällä Säämäjärvi-Sotjärvi -kannaksella. Siellä maasto sisälsi lukuisia pieniä lampia ja järviä sekä harjuja. Tätä kannasta puna-armeija oli kenttävarustellut kuumeisesti elokuun 1941...

Vihollinen oli rakentanut lujat asemat Kutismajoen itärannalle Säämäjärvi-Petroskoi -maantien varteen. Kun JR 8 ryhtyi asemia murtamaan 2.9.1941, alussa oli sikäli epäonnea, että oman tykistön tulivalmistelu kohdistui suoraan omien joukkojen päälle. Nämä kykenivät kuitenkin järjestäytymään uudelleen, ja Kutismajoki ylitettiin. Sitten pataljoonan vahvuinen vihollinen...

Aunuksenkaupungin eli Aunuksenlinnan valtausparaati pidettiin Kuttujevin torilla 10.9.1941. 1.Tiedotuskomppanian päällikkö, luutnantti Martti Haavio merkitsi muistiinpanon päiväkirjaansa: Aamulla oli paraati Kuttujevin torilla. Rivistöt olivat luotisuoria. Sotilaiden asetakkien napit olivat kiinni - tosin hieman nuhruisten asetakkien. Kenraali Talvelan päässä oli koppalakki. Me...

Kuujärvi on kylä, jonka yksi runo teki kuuluisaksi, kun IV Armeijakunnan 1.Tiedotuskomppanian luutnantti Yrjö Jylhä liikkui ja kirjoitti Jatkosodan Aunuksessa. Laulu Kuujärvestä -runon Jylhä muotoili istuessaan Palaniemen kylään viettävällä rinteellä ja katsellessaan kylämaisemaa. Runoon hän kiteytti taistelut Aunuksesta, alueen pitkät etäisyydet, maisemayllätykset ja...

Käsnäselkä on kylä hevosenkengän muotoisen Käsnäjärven ympärillä. Se on viimeinen suomalaiskylä Sortavala-Prääsä -maantien varressa lännestä itään liikuttaessa. Talvisodassa Käsnäselkä joutui ensimmäisenä tuleen vihollisen 18.Jalkaväkidivisioonan hyökätessä Kolatselän suunnasta. Jatkosodassa Kevyt Osasto 4 valtasi kylän takaisin 17.7.1941. Jatkosodan...

Latva on reilun 2000 asukkaan kylä 6 km x 6 km laajuisella peltoaukealla Iivinänjoen varressa. Jatkosodan asemasodan aikaan kylässä toimi V AKE, jonka alajohtoportaita olivat 7.DE Voznesenjassa ja 11.DE Pidmassa. Yläjohtoportaana toimi Aun.RE. Peltoaukealla oli Latvan sotilaslentokenttä. Hyökkäysvaiheessa Tst.Os Hynninen (mm. JP 3) oli saapunut etelästä Iivinänjoen vartta...

Latva-Vetka (Sarri) on kylä Latvan aseman pohjoispuolella ja Iivinänjoen pohjoisrannalla. Kyläasutus on saanut alkunsa Muurmannin radan rakentamisen myötä sata vuotta sitten, ja kylään muutti metsätyöläisiä Vologdan alueelta 1920- ja 30-luvuilla. Nykyään asukkaita on noin tuhat. Kylässä ovat sekä metsäteollisuuspiirin että metsänhoitoalueen konttorit. Radan...

Latva on Suomen kenttälääkintähistorian merkittävimpiä paikkakuntia. Kun Osasto Laguksen kärkenä edennyt Tst.Os Hynninen saapui etelästä Iivinänjoen vartta Latvaan ja valtasi kylän 21.9.1941, pitkät etäisyydet alkoivat tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia joukon huollolle. Tiet olivat syksyn sateiden takia liejuiset ja upottavat, mikä esti voitelu- ja...