Kohteet: Venäjä - Aunuksen Karjala

Ladataan karttaa..
Ahvenjärvi Aunus

Ahvenjärven (Ostretšjen) valtasi I/JR 26 koukkaamalla kylään pohjoisluoteesta 1.11.1941. Kylästä irtauduttiin länteen kesäkuun 1944 lopulla. ENa 2017.

Sijainti: 62,997118, 34,034562

Avaa kohteen tiedot
Alavoinen Aunus

Alavoinen on suurehko kylä Aunuksen aukean luoteispäässä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Laguksen Tst.Os Polon, III/JR 44 ja Kev.Os 4 valtasivat kylän 5.9.1941. Asemasodan aikaan kylässä toimi mm. saha, jolle tukit uitettiin Aunusjokea pitkin. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 15.Prikaatin pääosat vetäytyivät kylän kautta luoteeseen 25.6.1944. Tässä tilanteessa...

Sijainti: 61,011513, 32,690461

Avaa kohteen tiedot
Alavoisen ponttonisilta Aunus

Jatkosodassa suomalaisjoukkojen painopistehyökkäys Tuulosjoelta Laatokan rantamaantien suunnassa alkoi 4.9.1941. Ensimmäisenä hyökkäyspäivänä 5.Divisioonan joukot mursivat vihollispuolustuksen Tuulosjoella ja saavuttivat Alavoisen kylän luoteisreunan iltaan mennessä. Seuraavana päivänä hyökkäystä jatkettiin niin, että Osasto Laguksen kolme taisteluosastoa (Polon, Häkkinen,...

Sijainti: 60,993770, 32,726816

Avaa kohteen tiedot
Alekka Säämäjärvi Aunus

Jatkosodan 11.Divisioonan hyökätessä itään viimeistään Jessoilan tasalla oli tullut selväksi, että vihollinen puolustautuisi Petroskoin maantien suunnassa erittäin sitkeästi, ja että sillä olisi tukenaan myös raskaita Klim Voroshilov -panssarivaunuja. Niinpä divisioonan etenemisessä otettiin tauko ja alettiin suunnitella etenemistä koukkausten avulla. Divisioonan...

Sijainti: 61,866234, 33,252234

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen lakeus

Aunuksen peltolakeus ja tasanko ovat olleet aikaisemmin Laatokan matala lahti, joka jääkauden jälkeisen maankohoamisen ja Laatokan vedenpinnan laskun myötä on kuivattu pelloiksi. Lakeuden pinta-ala on noin 24 km x 13 km. Talot lakeudella nuokkuvat hiljaa virtaavien jokien rannoilla muodostaen nauhamaisia, useamman kilometrin mittaisia pitkittäisiä talosarjoja. Talojen päädyt ovat joko...

Sijainti: 60,976358, 32,794184

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Radio Vieljärvi Aunus

Aunuksen Radio oli suomalainen radioasema jatkosodassa suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalan osassa. Aunuksen radio oli yksi jatkosodan rintamaradioita. Pekka Tiilikainen aloitteli radiomiehen uraansa. Talvisodan kuluessa ja jatkosodan alun aikana Päämaja huomasi, miten voimakas oli radion vaikutus rintamajoukkojen keskuudessa. Toisaalta mitä kauemmas Itä-Karjalaan suomalaiset...

Sijainti: 61,567431, 32,840397

Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Ryhmän johtamispaikka Kolatselkä Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä sotatoimiyhtymä Aunuksen Ryhmä perustettiin Karjalan Armeijan tilalle joukkojemme uudelleenorganisoinnissa maaliskuussa 1942. Ryhmän alajohtoportaina olivat muun muassa Syvärin rintamasta vastanneet V AKE Latvassa ja VI AKE Nurmoilassa. Aun.R:n eräs johtamispaikka oli Kolatselässä, missä työskentelytilat oli rakennettu Kollaanjoen...

Sijainti: 61,708958, 32,219539

Avaa kohteen tiedot
Aunuksenkaupungin tiilitehdas Aunus

Jatkosodan sotatoimialueella tarvittiin tiiliä tulisijoihin, savupiippuihin sekä muihin kovaa rakennusmateriaalia vaativiin kohteisiin. Aunuksenkaupungin tiilitehdas, joka sijaitsi puolitoista kilometriä keskustasta kaakkoon, tuotti tiilet Etelä-Aunuksen ja Syvärin rintaman rakennuskohteisiin. ENa 2017.

Sijainti: 60,972197, 32,995503

Avaa kohteen tiedot
Aunuksenkaupunki Aunus

Aunuksenkaupunki (Aunuslinna, ven. Olonets) on satoja vuosia vanha kaupunki, perustamisvuosi 1649. Taajama-asutus sijaitsee Aunusjoen ja Mäkriänjoen yhtymäkohdan ympärillä. Keväällä 1919 suomalainen vapaaehtoinen sotilasjoukko, joka tunnetaan nimellä Aunuksen retkikunta, valtasi retkensä alussa kaupungin parin kuukauden ajaksi. Selustaan kohdistuneen vihollisen maihinnousun takia...

Sijainti: 60,975094, 32,975049

Avaa kohteen tiedot
Aunuslinnan rautatieasema

Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Radan valmistumista ja sen rakentajia kunnioitettiin juhlajunalla, joka ajoi Äänislinnasta Aunuslinnaan maaliskuussa 1943. Aunuslinnan alkuperäinen asemarakennus on hävinnyt. Paikan viereen itäpuolelle on tehty uusi kivirakennus (koordinaatti). ENa 2017.

Sijainti: 60,988227, 32,963550

Avaa kohteen tiedot
Djumenuskin kylä Aunus

Prääsän-Pyhäjärven taistelujen jälkeen 11.Divisioona ryhtyi etenemään suoraan kohti Petroskoita syyskuun 1941 loppupuoliskolla, sillä kaupungin valtaus oli Karjalan Armeijan seuraava päätavoite. Divisioonan tällekin hyökkäystaisteluille oli tyypillistä, että JR 29 sitoi ja puristi vihollista päämaantien suunnassa, ja samaan aikaan sekä JR 8 että JR 50 tekivät...

Sijainti: 61,762486, 33,738524

Avaa kohteen tiedot
Floran ja Lauran kirkko Mäkriä Aunus

Floran ja Lauran kirkko on eräs Aunuksen vanhimpia rakennuksia. Se on rakennettu 1610-luvulla kunniaksi niille voitoille, jotka Venäjä sai sodissa Ruotsia vastaan tällä seutukunnalla. Rakennus on melko pieni, ja se on tehty hirsistä. Ulkopinta on laudoitettu 1800-luvulla. Kirkko on pyhitetty kahdelle naiselle, Floralle ja Lauralle, joita Aunuksen talonpojat kunnioittivat karjan...

Sijainti: 60,925868, 33,125795

Avaa kohteen tiedot
Ienimäjoen silta Syväri

Tuulosjoelta 4.9.1941 Syvärin suuntaan aloitetun hyökkäyksen edistymisen nopeus yllätti puna-armeijan, sillä Osasto Laguksen 2./JP 2 oli edennyt Ienimäjoen tasalle jo 6.9. iltapäivällä, ja sen tukena olleet T-26-panssarivaunut levittäytyivät jokivarteen. Tällöin maantiesilta oli vielä ehjä, vaikkakin sitä oli yritetty polttaa. Joen etelärantaa puolusti vihollisen...

Sijainti: 60,846583, 33,270378

Avaa kohteen tiedot
Interposelok Aunus, Talvisodan siviilisotavankileiri Vasojärvi

Viime vuosisadan alussa amerikansuomalaiset olivat antaneet tuntuvan panoksen Yhdysvaltojen ja Kanadan talouteen metsätyömailla, kaivoksissa, rautateillä ja maataloudessa. Yhdysvalloissa alkoi kuitenkin Suuri lama 1920-luvun lopussa, ja monet joutuivat silloin työttömiksi. Myös Euroopassa alkoi laskusuhdanne, ja sen seurauksena vallitsi korkea työttömyys. Sen sijaan Neuvosto-Karjalassa...

Sijainti: 61,336981, 33,430225

Avaa kohteen tiedot
Ivanselkä Aunus

Elokuun 1941 alussa puna-armeijan 7.Armeijaa vahvennettiin ylijohdon reserveistä 272.Jalkaväkidivisioonalla ja 3.Nostoväkidivisioonalla, joiden tarkoituksena oli estää joukkojemme eteneminen Syväriä kohti. Tavoitteena oli myös käynnistää aktiiviset hyökkäystoimet muun muassa 1.Divisioonaa vastaan ja iskeä kaakosta divisioonan selustaan Vieljärvelle. Tätä...

Sijainti: 61,470459, 32,956209

Avaa kohteen tiedot
Jaasjärven ent. luostari Aunus

Jaasjärvellä sijaitsee rapistunut luostari, jonka perusti Joona Jaasjärveläinen 1500-luvun lopulla. Siellä erämaassa hän kilvoitteli itsensä kanssa, viljeli kivistä peltoaan ja hoiti karjaansa. Ajastaan paikasta kehittyi huomattava yhteisö Itä-Aunukseen, mutta Neuvostoliiton aikana luostari raunioitui täysin. Jatkosodassa Äänisen rantatietä edenneen Taisteluosasto Puhakan...

Sijainti: 61,322139, 34,940170

Avaa kohteen tiedot
Jessoila Säämäjärvi Aunus

JR 50 eteni riuskasti Kurmoilasta Jessoilan kylään (Essoilaan) ja valtasi sen 25.8.1941 illalla. Yhden päivän etenemisen aikana reitillä vallattiin myös kylät Kiiskoila, Angellahti ja Uhmoila. Vallattu kylä on nykyisin Vanha Jessoila. Sodan jälkeen Jessoilan uusi keskuskylä on muotoutunut pari kilometriä idemmäksi. ENa 2017.

Sijainti: 61,849821, 33,178364

Avaa kohteen tiedot
Jessoilan rautatiepysäkki Aunus

Jessoila oli Säämäjärven alueen keskeinen rautatiepysäkki, jonka kautta siirrettiin joukkojamme sekä hyökkäysvaiheessa 1941 että vetäytymisvaiheessa 1944. ENa 2017.

Sijainti: 61,844315, 33,213737

Avaa kohteen tiedot
Joensuu Aunus

Joensuu (nyk. Mihailovskoje) on Kuujärven kunnan keskuskylä, missä on noin 500 asukasta. Se on myös lyydiläisen kulttuurin keskuspaikka. Kylässä avattiin Lyydiläinen keskus vuonna 2010, ja se muun muassa säilyttää lyydiläistä perinnettä ja palvelee kylään saapuvia matkailijoita. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Marttisen vahvennettu 2./JP 4 eteni lännestä ja valtasi...

Sijainti: 61,016017, 33,735509

Avaa kohteen tiedot
Jouhivaara Seesjärvi Aunus

Osasto Törni, 1.Divisioonan Jääkärikomppania, perustettiin virallisesti 3.12.1943. Osasto siirtyi 31.12. Jouhivaaraan, joka oli suunniteltu yksikön tukikohtakyläksi. Osasto Törnin tarkoituksena oli vihollisen iskujen torjunta ja taistelu partisaaneja vastaan. Jouhivaarassa oli myös Seesjärven rannikkoa puolustaneen majuri Eino Malmivaaran komppanian komentopaikka. Malmivaaran...

Sijainti: 63,169214, 33,629698

Avaa kohteen tiedot
Juustjärvi Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 25, joka kuului 4.Divisioonan joukkoihin, valtasi Juustjärven 19.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä toimi Kenttäsairaala 25. Sodan viivytysvaiheessa 21.Prikaatin II Pataljoona ensin 1.7.1944 aamupäivällä torjui vihollisen hyökkäyksen, sitten irtautui asemistaan ja illan kuluessa siirtyi lännemmäksi Semsvaaraan. ENa 2017.

Sijainti: 62,780724, 33,545394

Avaa kohteen tiedot
Jyrkilä Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1.Divisioonan III/JR 60 valtasi lännestä hyökäten Jyrkilän kylän 21.7.1941. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 7.Divisioonan III/JR 9 irtautui 2.7.1944 kylästä länteen tuottaen sitä ennen runsaasti tappioita vihollisdivisioonalle, jonka hyökkäystä tukivat maataistelukoneet, runsas tykistö, raketinheittimet ja panssarivaunut. ENa 2017.

Sijainti: 61,580918, 32,744196

Avaa kohteen tiedot
Jänkäjärvi Aunus

Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukkoihin kuulunut I/JR 4 eteni Kotsjärven tienristeyksestä pohjoiseen ja valtasi Jänkäjärven kylän 18.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä toimi Ilmavalvontakomppania 66:n eräs ilmavalvonta-asema. Osasto Kivikkon rungon muodostanut Rajajääkäripataljoona 5 saapui Seesjärven lounaisnurkan kautta pohjoiskoillisesta ja ryhmittyi Jänkäjärven...

Sijainti: 62,881546, 32,976712

Avaa kohteen tiedot
Kaimaoja Aunus, Talvisodan siviilisotavankileiri

1800-luvun lopulta alkaen satojatuhansia suomalaisia muutti Amerikkaan ja Kanadaan töihin. Heistä käytetään nimitystä amerikansuomalaiset. He toimivat metsä- ja kaivostöissä hakaten metsiä, perustaen sahoja, rakentaen taloja, tehden puusta levyjä, pylväitä, huonekaluja, louhien malmia, jne. Monet heistä joutuivat työttömiksi, kun Amerikassa vallitsi Suuri lama vuosina 1929-32....

Sijainti: 62,391626, 34,148320

Avaa kohteen tiedot
Kapteeni Rechardtin silta Suojoki Aunus

Silta, jonka saksalaiset ristivät joen partaalla kaatuneen Hauptmann Rechardtin kunniaksi. Tämä kaatui joen itärannalla venäläisten rajavartiokasarmien valtaamisen yhteydessä konekiväärituleen. Saksalaispioneerit rakensivat sillan elokuussa 1941. Kevättulva 1943 vei sen, ja suomalaispioneerit rakensivat uuden tilalle kesällä 1943. Silta oli osa itä-länsisuuntaista varatietä...

Sijainti: 62,148402, 32,665498

Avaa kohteen tiedot
Karjalan Maaselkä Seesjärvi

Syksyllä 1941 8.Divisioonan joukot valtasivat Karjalan Maaselän kylän koukkaamalla etelän kautta maantien suunnassa pohjoiseen (JR 4) ja puristamalla samalla lännestä maantien suunnassa itään (JR 24). Vihollinen oli varustanut ja miehittänyt Karjalan Maaselän harjanteet. Etelästä Osterjärven pohjoispään kautta hyökännyt JR 4 sulki tienristeysalueen Maaselänlahden pohjukassa, j...

Sijainti: 63,162079, 33,940775

Avaa kohteen tiedot
Kaskana Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 9 ja PPK - molemmat 7.Divisioonan joukkoja - etenivät lännestä erämaan läpi ja valtasivat Kaskanan kylän 14.9.1941. Kylää oli sitkeästi puolustanut konetuliaseilla varustettu viholliskomppania. Kylän valtaus tarkoitti sitä, että Kaskanaan Pyhäjärven suunnasta, luoteesta suunnanneen suuren viholliskolonnan ainoa vetäytymistie meni poikki. Tämä...

Sijainti: 61,354508, 33,803232

Avaa kohteen tiedot
Kaskana-Tarsepol -tieura Aunus

Jatkosodan Pyhäjärven ja Kaskanan taistelujen jälkeen 7.Divisioona sai käskyn hyökätä suoraan itään syyskuussa 1941. Tuo länsi-itäsuuntainen eteneminen ei kuitenkaan kävisi helposti, se ymmärrettiin. Välimatkaa lähtöpisteestä Kaskanan kylästä tavoitepisteeseen Muurmannin radanvarren Tarsepoliin oli 37 kilometriä. Kyliä yhdisti vain kinttupolku, ja maasto oli sen verran...

Sijainti: 61,311964, 34,100558

Avaa kohteen tiedot
Kaskanan korven motti Aunus

Jatkosodan lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja, tykistöä ja 20 panssarivaunua. Kyse oli vihollisen 272.Divisioonan kuormastosta, jonka etenemissuuntana oli etelä. 11.Divisioona oli katkaissut Prääsässä tältä kuormastolta tien pohjoisen...

Sijainti: 61,434312, 33,772139

Avaa kohteen tiedot
Kaukoijärvi Aunus

Osana Viteleen valtausoperaatiota kesällä 1941 Jääkäripataljoona 4:n 1K valtasi Kaukoijärven kylän 23.7.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa vihollinen aloitti voimakkaan hyökkäyksen Kaukoijärven kautta Salmiin johtavan tien suunnassa tykistön, raketinheittimistön ja ilmavoimien tukemana 29.6.1944. Jalkaväkirykmentti 2 viivytti sitkeästi ja sitten irtautui...

Sijainti: 61,280048, 32,270411

Avaa kohteen tiedot
Keksoin tšasouna Perttiselkä Aunus

Perttiselän pikkukappeli, Keksoin tšasouna, on taidokkaine salvostuksineen kestänyt aikaa vuosisadasta toiseen. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Olavi Paavolainen kertoi rakennuksesta 24.9.1941: Teimme tänään Nopasen kanssa tosi hienon löydön. Se on Keksoin pieni tšasouna, joka aivan yllättäen vilahtaa näkyviin harmaana kuin kanto, kangastien sukeltaessa Nurmoilan...

Sijainti: 61,079838, 32,953675

Avaa kohteen tiedot
Kenttähautausmaa Tuulos Vitele

Suomalaisten kenttähautausmaa Tuuloksen Vitelen tien vieressä. Taisteluissa kesällä 1944 venäläisten Tuuloksen maihinnousussa kaatuneet sotavainajat haudattiin kyseiseen paikkaan. Opetusministeriön toimesta 90-luvulla vainajat kotiutettiin kotimaan multiin. Hautapaasi löytyy oikealta puolelta mentäessä suuntaan Aunus. MKe 2017

Sijainti: 61,120907, 32,582119

Avaa kohteen tiedot
Kinalahti Aunus

Kinalahti (karjalaksi Kinelahti ja Kinälahti) on paikallinen keskuskylä Vieljärvi - Vitele -tien varrella. Sen valtasi raskaan patterin suorittaman yhden tunnin tulivalmistelun jälkeen JR 44:n II Pataljoona (5.D) Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 22.7.1941. Joukkojemme vetäytymis- ja viivytysvaiheessa, Varloin tienristeyskylästä irtautumisemme jälkeen, vihollisen...

Sijainti: 61,391695, 32,604291

Avaa kohteen tiedot
Kinnasvaara Aunus

JR 50 eteni pohjoisesta Kinnasvaaran kylään (Kindasovoon) Suojoen pohjoisrannalle 4.9.1941. Kylän kohdalla oli kaksi siltaa: varsinainen maantiesilta ja sen itäpuolella matala propsisilta. Vihollinen yritti räjäyttää sillat seuraavana yönä, mutta räjäytys epäonnistui, ja vain maantiesillan eteläpuolinen pää hieman hajosi. Aamulla JR 50:n kaksi komppaniaa yksinkertaisesti...

Sijainti: 61,721873, 33,458615

Avaa kohteen tiedot
Kinnermäki Aunus

Ruotsin ja Venäjän välisen sodan alettua vuonna 1570 ruotsalaiset joukkiot hävittivät Karjalaa monin paikoin, ja myös Kinnermäen kylä poltettiin. Talot rakennettiin uudelleen, mutta ne tuhoutuivat taas sotatoimissa vuosina 1613-14, kun ruotsalais-puolalais- liettualaiset joukkiot ulottivat hävitysretkensä seudulle. Hirsirakenteinen Kinnermäki nousi kuitenkin...

Sijainti: 61,525975, 32,823855

Avaa kohteen tiedot
Kirvesjärvi Aunus

Kirvesjärvi on kylä samannimisen järven eteläpäässä. Jalkaväkirykmentti 35:n III Pataljoona (1.D) valtasi kylän 9.8.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytystaistelujen aikaan kesäkuun 1944 lopulla II/KTR 2 tuki Kirvesjärven tuliasemistaan 7.Divisioonan menestyksellistä torjuntataistelua vihollisen 65.Jalkaväkidivisioonaa vastaan Topasjärvellä. ENa 2017.

Sijainti: 61,520218, 33,017866

Avaa kohteen tiedot
Kirvesvaara Aunus

Jalkaväkirykmentti 4:n I Pataljoonan Jääkärijoukkue valtasi Kirvesvaaran kylän 19.10.1941 ja otti siinä yhteydessä 40 vihollissotilasta vangiksi. Ennen sotia kylän siviiliasukkaat olivat rekimestareita, erikoistuneet siis rekien valmistamiseen. Marraskuussa 1942 Kirvesvaarasta parikymmentä kilometriä itään rantautui Seesjärven yli soutamalla tullut 10-miehinen partisaanijoukko....

Sijainti: 63,169424, 33,361856

Avaa kohteen tiedot
Koivumäki Aunus

Jatkosodassa loppukesällä 1941 vihollinen suojasi Koivumäen kylässä sitkeällä vastarinnallaan Aunuksenkaupunki-Prääsä -maantietä pohjoisesta hyökkääviä suomalaisjoukkoja vastaan (mm. JR 34 ja II/JR 13; kumpikin 17.D:n joukkoja). Vasta 5.9.1941 mittavan tykistökeskityksen jälkeen kylä saatiin vallattua, ja eteneminen maantielle saattoi alkaa. Jatkosodan viivytysvaiheessa...

Sijainti: 61,182501, 33,065558

Avaa kohteen tiedot
Kolatselkä Aunus

Kolatselkä on aunukselainen kylä, jonka kohdalla Kollaanjoki laskee Tulemajärveen. Jatkosodass Taisteluosasto Jatkosodassa Taisteluosasto Järvinen (mm. JP 2 + II/JR 44 + Kev.Os. 4 + Kev.Psto 11) eteni lännestä, ylitti Vanhan valtionrajan ja löi Kolatselkään ryhmittyneen parin komppanian vahvuisen vihollisjoukon kylästä 18.7.1941. Myöhemmin Jatkosodan aikana kylässä toimi muun...

Sijainti: 61,678341, 32,227482

Avaa kohteen tiedot
Kolmas Ratkaiseva Präkkä Aunus

Kolhoosi Kolmas Ratkaiseva sijaitsi Präkkässä. Sen rakennukset ovat kadonneet, mutta kolhoosin pellot ovat 4,5 km Prääsän eteläpuolella Vanhan maantien varressa. Kolmas Ratkaiseva on tullut tunnetuksi JR 8:n sotatien yhtenä taistelupaikkana. Präkkästä 2,6 km koilliseen sijaitsi kolhoosikylä Punainen Tähti pisteen 61.655907, 33.657577 ympäristössä. Kyseisen paikan...

Sijainti: 61,641530, 33,619294

Avaa kohteen tiedot
Kontiovaara Aunus

Suomalaisjoukkojen lähestyessä Karhumäkeä lännestä syksyllä vihollisen puolustus sitkistyi. Esimerkiksi Kontiovaaran kylän, joka on 30 kilometrin päässä Karhumäestä, valtaaminen vei Jalkaväkirykmentti 25:n joukoilta pari päivää. Kylä saatiin haltuun 31.10.1941. Jatkosodan viivytysvaiheessa 1944 IV/21.Pr tukitykistöineen tuhosi mm. vihollisen kolme panssarivaunua...

Sijainti: 62,938333, 33,936439

Avaa kohteen tiedot
Kontupohja Aunus

Kontupohjan kaupunki sijaitsee Äänisen Kontupohjanlahden päässä. Kaupunki perustettiin vuonna 1938, ja sen asukasmäärä oli tuolloin reilut 13 000 (nykyään 32 900). Amerikansuomalaiset ja karjalaiset käytännössä rakensivat kaupungin 1920- ja 1930-luvulla. Vuonna 1929 valmistuneen sähkövoimalan myötä kaupunkiin rakennettiin myös sellu- ja paperitehdas. Jatkosodassa...

Sijainti: 62,203991, 34,269274

Avaa kohteen tiedot
Kontupohjan talvikenttä

Kontupohjan kenttä oli Äänisjärven lahdelmaan aurattu talvikenttä pääsuuntana NE-SW. Kentän laidalle rakennettiin lämmin huoltohalli alkutalvesta 1942. ENa 2016.

Sijainti: 62,186812, 34,261716

Avaa kohteen tiedot
Korza Aunus

Luoteesta edennyt JR 50:n I Pataljoona kohtasi 26.8.1941 Korzassa vihollisen varustetuissa asemissaan, joita alettiin välittömästi pehmittää tykistötulella. Tämän jälkeen pataljoona hyökkäsi ja valtasi kylän vielä saman päivän iltana. Tämä karjalaiskylä oli menettänyt tuntuvasti asukkaitaan Stalinin-Kuusisen vainoissa 1930-luvun lopulla. 16.Kenttähevossairaala...

Sijainti: 61,830656, 33,167701

Avaa kohteen tiedot
Kosin tienristeys Jessoila Aunus

Kosin tienristeyksen alueella hyökkäyskaista, josta saatettiin edetä itään elokuussa 1941, oli vain kilometrin levyinen, ja sen läpi kulkivat itään sekä maantie että rautatie. Vihollinen oli kenttävarustanut ja miinoittanut maastonkohdan tehokkaasti, ja joukoillemme erityistä uhkaa tuottivat vihollisen hyökkäysvaunut sekä syöksyjä tekevä panssarijuna. Lujasta...

Sijainti: 61,845050, 33,183782

Avaa kohteen tiedot
Kossalmi Osasto Kuismasen tukikohta Aunus

Kossalmella entinen punaupseerien lomakoti oli osasto Kuismasen tukikohtana yli kaksi vuotta. Kossalmi sijaitsee parikymmentä kilometriä Petroskoista koilliseen. Ison huvilan olivat rakentaneet Neuvosto-karjalaan muuttaneet amerikansuomalaiset. JHe 2017.( koordinaatit tarkistettava paikan päällä )

Sijainti: 62,021781, 34,117664

Avaa kohteen tiedot
Kotkatjärvi Aunus

Kotkatjärvi on noin tuhannen asukkaan kylä Aunuksen kannaksen keskiosassa. Sen valtasi Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 30 (7.D) 10.9.1941. Asemasodan aikana kylässä oli ilmavalvonta-asema. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 45:n III Pataljoona (8.D) irtautui Kotkatjärveltä luoteeseen, Varloin suuntaan 27.6.1944. ENa 2017.

Sijainti: 61,270618, 33,214003

Avaa kohteen tiedot
Kotsjärven tienristeys Aunus

Porajärvi-Juustjärvi -maantieltä Kotsjärven kohdalta erkanee tie pohjoiskoilliseen Seesjärven suuntaan. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Prikaati Kuusisaaren joukot valtasivat risteyksen 18.10.1941. Tämän jälkeen 8.Divisioona, joka oli siirtynyt Karjalan Kannakselta Aunukseen syys-lokakuun vaihteessa, ryhtyi päävoimillaan etenemään risteyksestä kohti Seesjärveä. Sodan...

Sijainti: 62,792099, 32,981438

Avaa kohteen tiedot
Kristiania Aunus

Lentotiedustelumme oli havainnut 10.9.1941 Pyhäjärven länsipuolella noin yhdeksän kilometriä pitkän vihollisrivistön, jossa oli tien täydeltä kuorma-autoja, hevosajoneuvoja ja tykistöä sekä 20 panssarivaunua. Rivistön etenemissuuntana oli etelä. 1.Divisioonan joukot pysäyttivät osan tästä rivistöstä Kristianiaan (Hammaslahteen) saartaen sen 13.9. Myöhemmin saatiin...

Sijainti: 61,520501, 33,494969

Avaa kohteen tiedot
Kukkajärvi Aunus

Vihollisen todetessa, että se ei näyttäisi pääsevän vastahyökkäystavoitteeseensa eli Savinovon kautta Vieljärvelle 1.Divisioonan selustaan heinäkuun loppupuoliskolla 1941, siirsi se hyökkäyskärkensä reilut kymmenen kilometriä lännemmäksi, kohti Kukkajärveä. Sieltä kulki tie etelään Jyrkilän kylään Vieljärven rantaan. 1.Divisioonan vahvennettu II/JR 35 oli...

Sijainti: 61,647708, 32,743457

Avaa kohteen tiedot
Kumsa Aunus

Kumsan kylän rakensivat alueelle karkotetut venäläiset kulakit 1930-luvulla. Kulakeiksi sanottiin ennen Venäjän Lokakuun vallankumousta hieman maata ja pari lehmää omistaneita "riistäjämaanviljelijöitä", joilta kohta otettiin omaisuus pois ja sitten heidät karkotettiin perheet ja suvut pirstoen eri puolille Neuvostoliittoa, kuka minnekin. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa III/JR 26...

Sijainti: 62,954804, 33,803858

Avaa kohteen tiedot
Kumsjärvi Aunus

4.Divisioonan I/JR 26 valtasi Kumsjärven kylän (Pokrovskojen) 29.10.1941. Kylästä jatkettiin etenemistä itään Ahvenjärvelle ja Tsopina-Seesjärvi -tielle. Kesällä 1944 kylän kautta siirtyi Maaselän rintaman joukkojamme länteen, ja I/21.Pr viivytti osuuden Kumsjärveltä Kumsaan 25.-26.6.1944. ENa 2017.

Sijainti: 62,995416, 33,834000

Avaa kohteen tiedot
Kurmoila Säämäjärvi Aunus

Vietyään loppuun Suvilahti- ja Tsalkki-operaationsa 11.Divisioona suuntasi huomionsa itään, ja divisioonan ensimmäisenä tavoitteena oli murtaa vihollisen puolustus 10 kilometriä leveällä Säämäjärvi-Sotjärvi -kannaksella. Siellä maasto sisälsi lukuisia pieniä lampia ja järviä sekä harjuja. Tätä kannasta puna-armeija oli kenttävarustellut kuumeisesti elokuun 1941...

Sijainti: 61,897711, 33,070091

Avaa kohteen tiedot
Kutismajoen motti Aunus

Vihollinen oli rakentanut lujat asemat Kutismajoen itärannalle Säämäjärvi-Petroskoi -maantien varteen. Kun JR 8 ryhtyi asemia murtamaan 2.9.1941, alussa oli sikäli epäonnea, että oman tykistön tulivalmistelu kohdistui suoraan omien joukkojen päälle. Nämä kykenivät kuitenkin järjestäytymään uudelleen, ja Kutismajoki ylitettiin. Sitten pataljoonan vahvuinen vihollinen...

Sijainti: 61,877111, 33,594242

Avaa kohteen tiedot
Kuttujevin tori Aunuksenkaupunki Aunus

Aunuksenkaupungin eli Aunuksenlinnan valtausparaati pidettiin Kuttujevin torilla 10.9.1941. 1.Tiedotuskomppanian päällikkö, luutnantti Martti Haavio merkitsi muistiinpanon päiväkirjaansa: Aamulla oli paraati Kuttujevin torilla. Rivistöt olivat luotisuoria. Sotilaiden asetakkien napit olivat kiinni - tosin hieman nuhruisten asetakkien. Kenraali Talvelan päässä oli koppalakki. Me...

Sijainti: 60,978050, 32,964396

Avaa kohteen tiedot
Kuujärvi Aunus

Kuujärvi on kylä, jonka yksi runo teki kuuluisaksi, kun IV Armeijakunnan 1.Tiedotuskomppanian luutnantti Yrjö Jylhä liikkui ja kirjoitti Jatkosodan Aunuksessa. Laulu Kuujärvestä -runon Jylhä muotoili istuessaan Palaniemen kylään viettävällä rinteellä ja katsellessaan kylämaisemaa. Runoon hän kiteytti taistelut Aunuksesta, alueen pitkät etäisyydet, maisemayllätykset ja...

Sijainti: 61,002621, 33,760815

Avaa kohteen tiedot
Kuusiniemen tukikohta Seesjärvi Aunus

Kuusiniemi oli eräs tukikohtamme Seesjärven etelärannalla. Yöllä 17.3.1944 venäläiset hyökkäsivät tukikohtaan saartaen sen. Osasto Törni lähti läheisestä Jouhivaaran kylästä liikkeelle, aloitti vastahyökkäyksen ja löi vihollisen takaisin Seesjärven pohjoispuolelle. Taistelualueelta löydettiin kaatuneita vihollisia 83. Vankeja saatiin 32. Omia kaatui kuusi. Jääkäri...

Sijainti: 63,186905, 33,831207

Avaa kohteen tiedot
Käsnäselkä

Käsnäselkä on kylä hevosenkengän muotoisen Käsnäjärven ympärillä. Se on viimeinen suomalaiskylä Sortavala-Prääsä -maantien varressa lännestä itään liikuttaessa. Talvisodassa Käsnäselkä joutui ensimmäisenä tuleen vihollisen 18.Jalkaväkidivisioonan hyökätessä Kolatselän suunnasta. Jatkosodassa Kevyt Osasto 4 valtasi kylän takaisin 17.7.1941. Jatkosodan...

Sijainti: 61,662020, 32,009764

Avaa kohteen tiedot
Lahdentaus Aunus

Syksyllä 1941 4.Divisioonan III/JR 25 ja Kevyt Osasto 14 valtasivat Semsjärven pohjoispäässä sijaitsevan Lahdentauksen kylän 25.10.1941. Asemasotavaiheessa kylässä oli Maaselän Ryhmän huollon johtamispaikka. Ryhmän huoltopäällikkönä toimi eversti Urho Jonkka. ENa 2017.

Sijainti: 62,942038, 33,607342

Avaa kohteen tiedot
Latva Aunus

Latva on reilun 2000 asukkaan kylä 6 km x 6 km laajuisella peltoaukealla Iivinänjoen varressa. Jatkosodan asemasodan aikaan kylässä toimi V AKE, jonka alajohtoportaita olivat 7.DE Voznesenjassa ja 11.DE Pidmassa. Yläjohtoportaana toimi Aun.RE. Peltoaukealla oli Latvan sotilaslentokenttä. Hyökkäysvaiheessa Tst.Os Hynninen (mm. JP 3) oli saapunut etelästä Iivinänjoen vartta...

Sijainti: 61,356733, 34,634795

Avaa kohteen tiedot
Latva-Vetka Aunus

Latva-Vetka (Sarri) on kylä Latvan aseman pohjoispuolella ja Iivinänjoen pohjoisrannalla. Kyläasutus on saanut alkunsa Muurmannin radan rakentamisen myötä sata vuotta sitten, ja kylään muutti metsätyöläisiä Vologdan alueelta 1920- ja 30-luvuilla. Nykyään asukkaita on noin tuhat. Kylässä ovat sekä metsäteollisuuspiirin että metsänhoitoalueen konttorit. Radan...

Sijainti: 61,361435, 34,448196

Avaa kohteen tiedot
Latvan lentokenttä Aunus

Latva on Suomen kenttälääkintähistorian merkittävimpiä paikkakuntia. Kun Osasto Laguksen kärkenä edennyt Tst.Os Hynninen saapui etelästä Iivinänjoen vartta Latvaan ja valtasi kylän 21.9.1941, pitkät etäisyydet alkoivat tuottaa ylipääsemättömiä vaikeuksia joukon huollolle. Tiet olivat syksyn sateiden takia liejuiset ja upottavat, mikä esti voitelu- ja...

Sijainti: 61,362013, 34,648941

Avaa kohteen tiedot
Latvan rautatieasema Aunus

Jatkosodassa 7.Divisioonan saapuminen yllättävästi lännestä erämaan läpi Muurmannin radalle johti kiivaisiin taisteluihin radalle puolustukseen ryhmittynyttä vihollista vastaan syyskuussa 1941. Taisteluissa Jalkaväkirykmentti 9 (7.D) saartoi Latvan rautatieaseman ja siellä olleet puna-armeijan joukot 22.-23.9. Aseman ympäristössä käytiin monipäiväiset taistelut, joissa...

Sijainti: 61,348192, 34,457141

Avaa kohteen tiedot
Lentokenttä Koveri Aunus

Koverin varalaskupaikkaa alettiin rakentaa syksyllä 1943 ja kenttä valmistui jo tammikuuksi 1944. Kenttä rakennettiin vankityövoimalla, aivan kentän vieressä oli entinen venäläisten metsätyökeskus, josta tehtiin jo syksyllä 1941 venäläisille sotavangeille sotavankileiri. Hyvin nopeasti leirin asukkaiksi tuli koti Suomen vankiloista sisäpoliittiset vangit ns. ryömäläiset,...

Sijainti: 61,142226, 33,036058

Avaa kohteen tiedot
Lökki Aunus

Lökki on kylä Kutsjärven rannalla Lemetti - Prääsä -maantien varrella. JR 60:n II Pataljoona (1.D) valtasi Lökin 22.7.1941. Sodan puhjettua ja suomalaisjoukkojen edetessä ripeästi puna-armeijan johto huolestui Kolatselän, Palalahden ja Vieljärven tapahtumista. Marsalkka Kliment Vorošilov ja kenraalieversti Andrei Zdanov saapuivat rintamakäynnille 19. heinäkuuta tälle...

Sijainti: 61,612933, 33,066356

Avaa kohteen tiedot
Maaselän Ryhmän johtamispaikka Semsjärvi Aunus

Jatkosodan asemasodan vuosina Maaselän kannaksen rintamasta vastanneen Maaselän Ryhmän johtamispaikka sijaitsi Semsjärven kylässä. Ryhmä muodostettiin II Armeijakunnan rungosta maaliskuussa 1942. Semsjärven kylän oli vallannut syksyllä 1941 III/JR 26 (25.10). Kylän alueelta irtauduttiin länteen kesäkuun 1944 lopulla. ENa 2017.

Sijainti: 62,937600, 33,625925

Avaa kohteen tiedot
Maihinnousussa 1944 kaatuneiden venäl. muistokivi Aunus

Maihinnousutaisteluissa Viteleen ja Tuuloksen välillä kesäkuussa 1944 kaatuneiden venäläisten muistokivi. Kiven muoto symboloi laivan keulaa. ENa 2017.

Sijainti: 61,131951, 32,543186

Avaa kohteen tiedot
Mallitalo Ylä-Sieksi Aunus

Jatkosodan aikana Aunuksessa rakennettiin linnoitusten ohella paljon uusia rakennuksia. Eräs sellainen oli mallitalo Lukinin perheelle Ylä-Sieksin kylään Aunukseen. Tämä kokonaisuus sisälsi asuinrakennuksen lisäksi saunan ja navetan. Ajatuksena kai oli, että Aunuksen kylien rakennuskanta uudistettaisiin tulevina aikoina tähän tapaan. Lukinin mallitalokokonaisuuden rahoitti Rajaseudun...

Sijainti: 60,953426, 32,907672

Avaa kohteen tiedot
Mangan kylä Aunus

11.Divisioonan joukkoihin kuulunut 32.Eläinlääkintäkomppania toimi Mangan kylässä 25.9.-5.10.1941. Tämän jälkeen yksikkö siirtyi oman divisioonansa yhteyteen Petroskoihin. Divisioonaportaan eläinlääkintäkomppaniat olivat erikoisyksikköjä, joiden tehtävänä oli osaltaan ylläpitää joukkojemme liikkuvuutta. Käytännössä komppaniat huolehtivat sotahevosista ja...

Sijainti: 61,634108, 33,413816

Avaa kohteen tiedot
Markkila Aunus

Syyskuun 1941 puoliväliin mennessä oli käynyt selväksi, että Säämäjärveltä Petroskoihin johtavien maantien ja rautatien suunnat olivat venäläisten vahvasti linnoittamat, sillä jo parisen kuukautta venäläiset työpataljoonat olivat kaivaneet taisteluhautoja ja panssariesteitä sekä rakentaneet tulikorsuja, murroksia ja piikkilankaesteitä. Edelleen, syyskuun alun taistelut...

Sijainti: 61,919025, 33,642615

Avaa kohteen tiedot
Matrossa Aunus

Matrossan kylä laajentui koneellistetun metsätyökeskuksen myötä 1920-luvulla, ja saman vuosikymmenen lopulla kylän väestö koostui enimmäkseen amerikansuomalaisista metsätyöperheistä, jotka sitten tuhoutuivat Stalinin-Kuusisen vainoissa 1930-luvun lopulla. Jatkosodassa JR 50 hyökkäsi kaakosta koukkaamalla Matrossan itäpuolelle ja valtasi kylän 22.9.1941. Myöhemmin...

Sijainti: 61,781622, 33,813701

Avaa kohteen tiedot
Mäkrijärvi Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Mäkrijärven kylän valtasi vahvennettu 2./JP 4 7.9.1941. Tämän jälkeen VI AKE käski muodostaa Osasto Marttisen, jonka johtoon tuli majuri Alpo Marttinen. Mäkrijärvellä perustettuun osastoon kuuluivat 2./JP 4, 1./Ps.P, Kev.Os 15, Kev.Os 19 ja 19.TykK. Tehtävänä oli edetä Syvärille ja vallata Muurmannin radan Syvärin asema (toteutui 8.9.)....

Sijainti: 61,031415, 33,486367

Avaa kohteen tiedot
Mäkriä Aunus

Taisteluosastot Hynninen ja Häkkinen valtasivat Aunuksen aukeiden kaakkoispäässä sijaitsevan Mäkriän kylän 6.9.1941. Tällöin Mäkriänjoen ylittävä silta (koordinaatti) saatiin ehjänä haltuun. Asemasotavaiheen aikana Aunuksen rataa jatkettiin Uuksusta 110 kilometriä juuri Mäkriään. Rautatieaseman ympäristössä oli suuria huoltovarastoja. Jatkosodan viivytysvaiheessa viimeiset...

Sijainti: 60,928845, 33,105214

Avaa kohteen tiedot
Mäkriän ent. rautatieasema Aunus

Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Tämä rata oli eräs ratkaisevimpia seikkoja Tali-Ihantalan suurtaistelun torjuntavoiton saavuttamisessa kesällä 1944, sillä rataa pitkin voitiin siirtää Kannakselle nopeasti mm. koko 17.Divisioona ja pääosat 11.Divisioonasta torjumaan vihollisen maahantunkeutumista. Logistiikasta mainittakoon,...

Sijainti: 60,942773, 33,116691

Avaa kohteen tiedot
Mäntyselkä Aunus

Voimakkaan puolen tunnin tulivalmistelun jälkeen 4.Divisioonan joukkoihin kuulunut Jalkaväkirykmentti 35 valtasi Mäntyselän kylän 23.10.1941 ja eteni kilometrin verran Karsikkojärven-Semsjärven kannakselle asti. Taistelupäivän aikana saatiin 150 sotavankia. Myöhemmin em. järvikannaksen vihollispuolustus murtui, kun III/JR 25 koukkasi Semsjärven kiertäen luoteesta vihollisen...

Sijainti: 62,885024, 33,725473

Avaa kohteen tiedot
Mökkikylän sauna Nurmoila Aunus

AKE:n vierasmajat, mökkikylän sauna ja VI AKE:n tärkeimmät osat olivat tällä Kalajärven ja Pyhäjärven kannaksella. Kenraali Talvelan korsu oli nimeltään Salmi. Esikuntapäälliköllä Martin Stewenillä oli oma korsunsa kuten aselajipäälliköillä. VI AK komentaja silloinen kenraalimajuri Paavo Talvela halusi pyöreän saunan, kertoo Martti Haavio kirjassaan "Me kuljimme...

Sijainti: 61,088705, 32,924333

Avaa kohteen tiedot
Niiniselkä Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa vihollinen perääntyi Kinnasvaarasta Niiniselkään, missä kylän kukkulamaasto oli sellaisenaan luonnon muovaama linnoitus. Niiniselän taistelun alkuvaiheessa Prääsä-Petroskoi -maantien ja Prääsän kylän suojaksi vihollinen oli keskittänyt tänne pataljoonan vahvuiset voimat, mutta taistelun loppuvaiheessa maastoa puolusti enää puolitoista...

Sijainti: 61,708334, 33,577275

Avaa kohteen tiedot
Niiniselkä Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 22:n III Pataljoona (5.D) valtasi Niiniselän kylän 28.7.1941. Kylästä erkanevat tiet toisaalta lounaaseen Säntämään ja toisaalta kaakkoon Puskuselkään. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 4:n I Pataljoona (8.D) irtautui kylästä 28.6.1944. Viholliselle tuotettiin raskaita tappioita kiivaassa taistelussa, mm. seitsemän vihollispanssaria...

Sijainti: 61,297430, 32,881834

Avaa kohteen tiedot
Nirkka Aunus

Nirkka oli sotatoimien kannalta tärkeä tienristeys Aunuksenkaupunki - Prääsä -maantien varressa. Kohdasta erkani tieura luoteeseen kohti Nuosjärveä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa maantien suunnassa lounaasta hyökkäämällä JR 9:n III Pataljoona (7.D) ja JR 56:n I Pataljoona (1.D) valtasivat Nirkan 12.9.1941. Nirkkaa 60 kilometriä etelämpänä puna-armeija valtasi...

Sijainti: 61,479693, 33,361081

Avaa kohteen tiedot
Novinki Aunus

Novingin kylän valtasi II/JR 13 (17.D) 6.9.1941. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa Novingissa viivytti II/JR 4, joka irtautui kylästä pohjoisluoteeseen 26.6.1944, kun vihollinen työnsi Aunuksenkaupunki-Prääsä -maantielle vahvoja voimia sekä etelästä että idästä. ENa 2017.

Sijainti: 61,087497, 32,973279

Avaa kohteen tiedot
Nuosjärvi Aunus

Nuosjärvi on kuntakeskuskylä samannimisen järven eteläpäässä. Osana Karjalan Armeijan yleishyökkäystä 1.Divisioonan joukkoihin kuuluneet JR 60 ja JR 56 mursivat vihollispuolustuksen Nuosjärven taistelussa 6.-8.9.1941, ja eteneminen itään saattoi jatkua. Nykyään kylän venäjänkielinen nimi on Krošnozero, ja järvellä erottuu kalanviljelylaitos. ENa 2017.

Sijainti: 61,630635, 33,179568

Avaa kohteen tiedot
Nurmoila Aunus

Jatkosodassa VI Armeijakunnan 1.Tiedotuskomppania oli sijoittuneena Nurmoilan kylään, mistä komppanian rintamakirjeenvaihtajat liikkuivat eri puolille Aunusta ja Syvärin rintamaa raportoiden kotimaisiin lehtiin sota-ajan asioista. Majoitustalona oli koordinaatin osoittama rakennus. Tiedotuskomppanian luutnantti Olavi Paavolainen kuvaili kylänäkymää näin 22.9.1941: Todellinen...

Sijainti: 61,075129, 32,924055

Avaa kohteen tiedot
Nurmoilan kasarmialue Aunus

Jatkosodassa Nurmoilan lentokenttä ja sen luoteispuolinen kasarmialue olivat kymmenien lentopommitusten kohteena, mutta tappioita tuli yllättävän vähän. Tavallisesti vihollisen pommikoneet nousivat ilmaan Laatokan eteläpuolisilta lentokentiltä ja kaartoivat Laatokan ulapan kautta Nurmoilan ylle. Tällöin yllätysmahdollisuus oli suurimmillaan. Lisäksi epäiltiin, että jossain...

Sijainti: 61,058510, 32,953382

Avaa kohteen tiedot
Nurmoilan lentokenttä Aunus

Nurmoilan lentokenttä sijaitsee 7,5 km Aunuksenkaupungin pohjoispuolella Muurmannin valtatien vieressä, tien länsipuolella. Venäläiset rakensivat kentän ennen II maailmansotaa. Jatkosodassa kentän valtasi rynnäköllä 7.9.1941 I/JR 22:n 2K, joka eteni kentälle Aunuksenkaupungin suunnasta. Hiekkapohjaisen laskualueen laajuus oli 1600 m x 660 m; pääsuunta SE-NW. Kenttä oli...

Sijainti: 61,046796, 32,980907

Avaa kohteen tiedot
Ondrusovalaisen muistotšasouna Pisi Aunus

Tsaari Iivana IV Julman (1534-1584) tyttären kummi, munkki Adrian Ondrusovalainen joutui ryöstön kohteeksi Pisissä toukokuussa 1550. Hän oli paluumatkalla Moskovasta Ondrusovan luostariinsa, kun Pisin rosvot arvelivat, että hänellä olisi rahaa ja keisarillisia arvolahjoja mukanaan. Sellaisia ei kuitenkaan löytynyt, ja Ondrusovalainen kuoli ryöstökahakassa. Marttyyrikuolemansa...

Sijainti: 60,828972, 32,909879

Avaa kohteen tiedot
Ondrusovan luostari Aunus

Ondrusovassa (Ontroilassa) sijaitsi linnakkeistomme johtamispaikka Jatkosodan aikana. Sen yhteydessä oli sääasema. Läheisessä Hatsinsaaressa sijaitsivat rannikkotykistöpatterin tuliasemat. Joukkomme hyödynsivät Ondrusovan luostarin rakennuskantaa toiminnassaan. Luostarin oli perustanut 1500-luvun alussa Adrian Ondrusovalainen, maallikkonimeltään Andrei Zavalisin. Hänet oli...

Sijainti: 60,993951, 32,596761

Avaa kohteen tiedot
Paateneen pogosta Seesjärvi Aunus

Paateneen pogosta sijaitsee kirkkoniemessä Seesjärven länsirannalla. Niemen ortodoksikirkko (koordinaatti) on rakennettu vuonna 1900. Jatkosodassa etelälounaasta edenneet Jalkaväkirykmentti 4:n joukot ottivat pogostan haltuun 19.10.1941. Sodan viivytysvaiheessa Rajajääkäripataljoona 5 irtautui täältä etelälounaaseen 24.6.1944. ENa 2017.

Sijainti: 63,267271, 33,411308

Avaa kohteen tiedot
Pajusuon asema Aunus

Ylä-Syvärin kenttärata rakennettiin Jatkosodan aikana länsi-itäsuuntaisena Syvärin pohjoispuolelle. Radan pituus oli 72 kilometriä, ja rata alkoi Muurmannin radan Pajusuon asemalta. Viimeinen junamme kenttäradalla kulki 20.6.1944. ENa 2017.

Sijainti: 61,203061, 34,446477

Avaa kohteen tiedot
Palalahti Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JP 2 ja Kevyt Osasto 4 etenivät lännestä Palalahden kylään ja valtasivat sen 19.7.1941. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa 7.Divisioonan JR 9 puolusti Palalahtea heinäkuun 1944 alussa. Laatokan rantatien ja Keski-Aunuksen yleistilanteen johdosta kylän aluetta ei suunniteltu puolustettavan jyrkästi, joten 3.7.1944 alkaen viivytystä jatkettiin...

Sijainti: 61,627802, 32,353334

Avaa kohteen tiedot
Palokuntatalo Aunuksenkaupunki Aunus

Palokuntatalo sijaitsi kaupungin keskustassa Sortavalan suuntaan lähtevän maantien varressa. Rakennus on sittemmin purettu, ja sen tontilla on nykyisin rautakauppa. Jatkosodan alkuvaiheessa Ilmansuojelukomppania 977:n kenttäsammutusjoukkoihin liittynyt sotamies Mauno Koivisto kertoo kirjassaan Koulussa ja sodassa saapumisestaan Aunukseen 9.9.1941: Aunuksen lakeudet tekivät minuun...

Sijainti: 60,976591, 32,965758

Avaa kohteen tiedot
Pannila Aunus

Jatkosodan 17.Divisioonan JR 13 ja JR 34 irrotettiin Hangon rintamalta heinäkuun 1941 puolivälissä, ja kokoonpanoon liitettiin mukaan JR 61. Divisioona siirtyi Riihimäen, Tohmajärven, Värtsilän, Käsnäselän, Kolatselän ja Vieljärven kautta Keski-Aunuksen sotatoimialueelle heinä-elokuun vaihteessa. Tehtävänä oli suojata Laatokan rantatietä pitkin Tuuloksenjoelle...

Sijainti: 61,493877, 32,892995

Avaa kohteen tiedot
Pekkilä Aunus

III/JR 8 yhteistoiminnassa yhden JR 29:n komppanian kanssa valtasi Pekkilän 20.-21.8.1941. Pekkilässä Yläjoelta tuleva tie liittyy maantiehen Veskelys - Jessoila. ENa 2017.

Sijainti: 61,879726, 32,915437

Avaa kohteen tiedot
Peltoinen Aunus

JR 8 jatkoi hyökkäystään Prääsästä etelään kohti Pyhäjärveä 10.9.1941. Etenemisen aluksi vallattiin Präkkän kylän Kolmas Ratkaiseva kolhoosi ja taistelupäivän päätteeksi Peltoisten kylä. Sotasaaliiksi jäi viisi panssarivaunua. JR 8:n eteneminen oli sen verran riuskaa, että vihollisrykmentin esikunta joutui pakenemaan Peltoisista veneillä Peltoistenjärven yli...

Sijainti: 61,594944, 33,643213

Avaa kohteen tiedot
Peski Sotjärvi Aunus

I/JR 29 valtasi Peskin kylän eli Sotjärven aseman 20.8.1941. Tämän jälkeen pataljoona pysäytti panssarintorjuntatykillä venäläisen kaksivaunuisen panssaroidun junan kolme kilometriä Peskin itäpuolella ja siirsi junan rintamalinjan omalle puolelle. Junamiehistö ei ollut ollut selvillä rintamalinjan kulusta ja oli siksi ajanut suoraan JR 29:n syliin. ENa 2017.

Sijainti: 61,832363, 32,934816

Avaa kohteen tiedot
Pisi Aunus

Pisi on pieni aunukselainen kylä 17 kilometriä Mäkriästä lounaaseen ja kuuden kilometrin päässä Laatokan rannasta. Kylän läpi virtaa Pisinjoki. Aunuksen retkellä vuonna 1919 jääkärivääpeli Antti Isotalon johtama joukkue eteni pohjoisesta Laatokan jäätä pitkin ja valtasi Pisin lännen kautta 22.4.1919. Pari kuukautta myöhemmin kylästä jouduttiin vetäytymään punaisten...

Sijainti: 60,817698, 32,917989

Avaa kohteen tiedot
Prokkoila Aunus

Elokuun 1941 lopussa 11.Divisioonan tavoitteena oli murtautua Säämäjärvi-Sotjärvi -kannaksen läpi. Vankitietojen mukaan noin 5000 työvelvollista oli rakentanut lujaa puolustuslinjaa järvikannaksen keskiosaan elokuun alusta alkaen. JR 8:n ja JR 29:n joukot saartoivat 25.8. järvikannaksen keskelle Prokkoilaan ryhmittyneet vihollisen taistelujoukot mottiin, joka laukaistiin...

Sijainti: 61,863669, 32,993923

Avaa kohteen tiedot
Prääsä Aunus

Prääsän kylä sijaitsee Prääsäjärven länsirannalla Aunuksessa. Kyseessä on tärkeä tienristeysmaasto, missä luoteesta Säämäjärveltä tuleva tie ja lännestä Sortavalasta tuleva tie liittyvät Lotinapelto-Petroskoi -valtatiehen. Jatkosodassa Prääsä vallattiin 11.Divisioonan joukkojen yhteistoiminnalla 8.9.1941: JR 50 sulki Prääsä-Petroskoi -maantien kylän...

Sijainti: 61,692781, 33,622062

Avaa kohteen tiedot
Prääsä-Petroskoi -maantien katkaisukohta Aunus

JR 50 eteni Kinnasvaarasta Suojokea (Suojujokea) pitkin kymmenen kilometriä alavirtaan ja iski sitten Prääsä-Petroskoi -maantielle katkaisten vihollisen yhteydet 7.9.1941. Erikoista oli, että osa miehistä kulki paikalle ruuhilla ja syöksyveneillä. Osa marssi jokivartta pitkin. Tien katkaisukohtaan puna-armeijalaiset olivat kaivaneet hyvät asemat, ja rintamasuunta oli sopivasti...

Sijainti: 61,721915, 33,654749

Avaa kohteen tiedot
PSS-linja Karjalankylä Aunus

PSS-pääpuolustuslinjan etupuolella Karjalankylässä (Karelskajassa) oli puolustuksellisesti edullinen kukkulamaasto, jonne kenttävarusteltiin etuvartioasema. Kesällä 1944 JR 4:n I Pataljoona viivytti vihollista tässä asemassa. Siihen tuli murtuma, kun vihollinen tykistön ja panssarivaunujen tukemana rynnäköi kyläkukkulalle. Sattui myös niin, että yksi raskas Klim Vorošilov...

Sijainti: 60,865245, 33,409379

Avaa kohteen tiedot
PSS-linja välillä Saarimäensuo - Suomusuo Aunus

Tällä lohkolla PSS-pääpuolustuslinjan leveys oli kymmenen kilometriä, ja sen taakse Mäkriän etelä- ja itäpuolelle varusteltiin sulkulinja. ENa 2017.

Sijainti: 60,900719, 33,169097

Avaa kohteen tiedot
PSS-linja, Joutsenlampi Aunus

PSS-linjan Joutsenlammen alalohko on Mäkrijärven etelälounaispuolella parin, kolmen kilometrin päässä maantiestä. Lohkolla lammen ympäristössä III/JR 45 viivytti ja taisteli lyhyesti 24.6.1944, ja irtautui sitten käskystä luoteen suuntaan Tsilmijärvelle ja edelleen Kotkatjärvelle 25.6.1944 alkaen. ENa 2017.  

Sijainti: 61,013134, 33,459695

Avaa kohteen tiedot
PSS-linja, Kuittinen Aunus

Kuittinen on kylä Mäkriänjoen varrella parikymmentä kilometriä Aunuksenkaupungin itäpuolella. Kylässä on nykyisin 800 asukasta, ja heistä yli puolet on kansalaisuudeltaan karjalaisia. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kuittisen valtasi kahdella panssarivaunulla ja kahdella pst-tykillä vahvennettu 2./JP 4 6.9.1941. Asemasodan aikana kylässä toimi linnoitusjoukkojemme saha. Liittyen...

Sijainti: 60,992095, 33,214606

Avaa kohteen tiedot
PSS-linja, Mandrogijärvi Aunus

Mandogijärven (Mannerjärven) PSS-linjan puolustuslohko sijaitsee Mäkrijärven lounaispuolella. Lohkon alueelta lähtee Mandrogijoen vartta kaakkoon toinen varusteltu puolustuslinja, joka liittyy Syvärin pohjoisrannan linnoiteketjuun 21 kilometrin päässä. Tuosta liittymäkohdasta itään 125 kilometrin matkalta Syvärin pohjoisranta on linnoitettu Äänisjärven rantaan asti. PSS-linjan...

Sijainti: 60,986710, 33,428350

Avaa kohteen tiedot
PSS-linja, Mäkrijärven kontraeskarppi Aunus

Osana PSS-linjan Mäkrijärven linnoitteita vihollisen oletettuun tulosuuntaan oli tehty maaleikkauseste eli kontraeskarppi (myötäjyrkänne). Sellaisen päällä panssarivaunun tai ajoneuvon oli pysähdyttävä, ja siitä oli mahdotonta tulla alas varsinkaan silloin, kun este on puolustajan tulen alla. ENa 2017.

Sijainti: 61,029365, 33,476243

Avaa kohteen tiedot
PSS-linja, Mäkrijärven panssarikivieste Aunus

Mäkrijärven PSS-linjalle rakennettiin 120-130 metriä etulinjan etupuolelle (itäpuolelle) panssarikivieste, joka jatkuu lyhyen matkaa myös järvessä. ENa 2017.

Sijainti: 61,030273, 33,475702

Avaa kohteen tiedot
PSS-linja, Mäkriän sulkulinja Aunus

Pari, kolme kilometriä PSS-pääpuolustuslinjan taakse varusteltiin sulkulinja Mäkriän kylän etelä- ja itäpuolelle. Linjan tarkoituksena oli toimia kylän, sen varastoalueiden ja Aunuksen radan Mäkriän pääteaseman suojana ja viimeisenä salpana. Sulkulinjalla oli leveyttä yhdeksän kilometriä. ENa 2017.

Sijainti: 60,919839, 33,146687

Avaa kohteen tiedot
PSS-linja, Sammatuksen puolustuslohko Aunus

Jatkosodan aikana Sammatuksen kylän ympäristöön rakennettiin vahvat linnoitteet ja muut varustukset. Alueella taisteltiin kiivaasti 24.-25.6.1944. Sammatuksen puolustajat torjuivat toistuvat hyökkäykset, vaikka kymmenet panssarivaunut yrittivät murtautua 15.Prikaatin I Pataljoonan asemien läpi. Pataljoona ja sille alistettu 24.Tykkikomppania sekä tykistö tuhosivat 24.6. yhteensä 26...

Sijainti: 60,927969, 33,258713

Avaa kohteen tiedot
PSS-linja, Suurisuo Aunus

PSS-linjan Suurisuon puolustuslohko sijaitsee Sammatuksen ja Mandrogijärven välillä. ENa 2017.  

Sijainti: 60,948286, 33,327971

Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan Ienimäjoen linja Aunus

PSS-pääpuolustuslinjan etupuolella, maantien suunnassa, oli puolustuksellisesti edullinen tasa, jonka luonnonesteitä olivat Ienimäjoki, Ienimäjärvi ja Pyhälampi. Tälle linjalle tehtiin kenttävarustelu. Kesällä 1944 JR 4:n III Pataljoona viivytti vihollista tällä linjalla vuorokauden (23.6.1944) ja irtautui sitten kolme kilometriä taaksepäin Jängerjoki-linjalle. ENa 2017....

Sijainti: 60,845403, 33,296507

Avaa kohteen tiedot
PSS-linjan laite AL3809 Mäkrijärvi Aunus

PSS-linjan laite AL3809 (ent. pallokorsu) on maantien varressa pohjoispuolella, näkyy tielle hyvin. ENa 2017.

Sijainti: 61,030395, 33,471694

Avaa kohteen tiedot
Pultsoila Aunus

Osasto Tiirikkala (mm. II/JR 44) valtasi 21.7.1941 Pultsoilan. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 4 (8.D) irtautui kylästä raivokkaasti taistellen pohjoiseen ja luoteeseen 3.7.1944. ENa 2017.

Sijainti: 61,487181, 32,494618

Avaa kohteen tiedot
Punainen Kyntäjä Riihiselkä Aunus

Kolhoosi Punainen Kyntäjä (Krasnyj Pahar) sijaitsi Riihiselässä. Kolhoosia ja kylää ei enää ole olemassa, mutta paikka on merkitty karttoihin sanalla Riihiselän alue (ur. Rigselga). Paikka ja pellot sijaitsevat reilun 7 kilometrin päässä Prääsästä lounaaseen Sortavalantien läheisyydessä. Punainen Kyntäjä, kuten monet Aunuksen kylät ja metsäpunktit, oli 1920- ja...

Sijainti: 61,641477, 33,528874

Avaa kohteen tiedot
Puoliväli Aunus

Jalkaväkirykmentti 50:n joukot valtasivat Puolivälin kylän (Polovinan) 24.9.1941. Pari vuotta sitten valmistunut uusi tie ohittaa Puolivälin, joten jos kylään haluaa mennä, sinne täytyy erikseen kääntyä valtatieltä. ENa 2017.  

Sijainti: 61,808060, 33,939427

Avaa kohteen tiedot
Puskuselkä Aunus

Puskuselän kylän valtasi JR 22:n III Pataljoona (5.D) yhteistoiminnassa JR 13:sta II Pataljoonan (17.D) kanssa 18.8.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 4:n II Pataljoona (8.D) irtautui kylästä 28.6.1944. ENa 2017.

Sijainti: 61,277344, 32,951743

Avaa kohteen tiedot
Puutoisten sissiprikaati - kukkula 264.9 Tjazha-joki Aunus

Kukkula 264.9 Tjazha-joella on paikka, missä puna-armeijan 1.Partisaaniprikaati pysäytettiin ja käännytettiin takaisin kesällä 1942. Kukkulalla on venäläinen sotamuistomerkki. Kohde sijaitsee saamelaisten muinaisen kulttipaikan, Vottovaaran, itäpuolella. 1.Partisaaniprikaati eli Puutoisen Sissiprikaati oli perustettu Puutoisessa syksyllä 1941. Sen komentajana toimi paatenelainen...

Sijainti: 63,061209, 32,719614

Avaa kohteen tiedot
Pyhäjärven pogosta Aunus

Pyhäjärven pogosta (kirkkokylä, paikallishallintopiirin keskuskylä) sijaitsee samannimisen järven luoteispäässä. Tähän suuntaan ahtautui Keski-Aunuksen vihollisvoimia, kun niitä vastaan taisteli toisaalta pohjoisesta 11.D, toisaalta lännestä 1.D ja toisaalta lounaasta 7.D syyskuun alkupuoliskolla 1941. 11.D:n JR 8 eteni pohjoisesta kohti kylää 11.9., mutta joutui...

Sijainti: 61,558002, 33,612303

Avaa kohteen tiedot
Pyhän Marian kirkko Aunus

Neitsyt Marian kirkko (rakennusvuosi 1788) on toiminut yhtäjaksoisesti kirkkona valmistumisestaan lähtien. Kartoissa se esiintyy myös nimellä Kankaan kirkko. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Olavi Paavolainen tutustui kirkkoon 21.9.1941 ja raportoi: Kiertelemme Aunuksenkaupungista hieman syrjässä sijaitsevassa Pyhän Marian kirkossa ja kalmistossa. Kirkko, jossa koko ajan on pidetty...

Sijainti: 60,966853, 32,927821

Avaa kohteen tiedot
Rajakonnun lentokenttä Aunus

Rajakonnun lentokentän kiitoradan pituus oli 900 metriä ja leveys 120 metriä. Pääsuunta NW-SE. Kentän sijaitsi 75 metriä läheisen Laatokan pinnan tasan yläpuolella. Kentän maastossa on venäläisten 1930-luvulla rakentama betonibunkkeri (koordinaatti), johon pääsee sisälle. ENa 2016.

Sijainti: 61,259031, 32,224390

Avaa kohteen tiedot
Rajakonnunmäen venäläinen bunkkeri Aunus

Hallitsevassa maastonkohdassa Rajakonnunmäellä sijaitseva venäläinen betonibunkkeri on rakennettu 1930-luvulla. ENa 2017.

Sijainti: 61,259814, 32,208538

Avaa kohteen tiedot
Rajakontu Aunus

Rajakontu (Pogrankondushi) on ensimmäinen venäläinen kylä Laatokan rantatietä Salmista kohti Vitelettä liikuttaessa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 22:n (5.D) joukot valtasivat kylän 22.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 2 (5.D) irtautui Rajakonnusta 1.7.1944. Kylämäeltä avautuu komea näkymä Laatokan ulapalle. ENa 2017.

Sijainti: 61,254986, 32,205625

Avaa kohteen tiedot
Rautatiepatterin tuliasemat Vitele Aunus

2.RautatPtrin tuliasemat Viteleessä Patteri on yksi kolmesta Jatkosodan aikaisesta rautatiepattereista. Muut olivat 1.RautatPtri Kannaksella ja 3. RautatPtri Hangossa (perustettu vasta 1943) Patteri toimi Laatokan Rannikkoprikaatin alaisuudessa. Se käväisi myös Kannaksella kesäkuussa 1944, mm Tienhaarassa, mutta siirrettiin kiireesti takaisin Laatokalle venäläisten...

Sijainti: 61,173377, 32,412543

Avaa kohteen tiedot
Revonselkä Aunus

Revonselkä on Muurmannin radan asemakylä, jonka 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 ja II/JR 51 valtasivat etelän suunnasta edeten 21.9.1941. Kylässä vihollisen puolustuksen tukena toimi panssarijuna, joka yhdessä tavallisen junan kanssa pääsi karkuun pohjoiseen taistelun käännyttyä suomalaisaseiden voittoon. Jatkosodan viivytysvaiheessa Rajajääkäripataljoona 4 irtautui Revonselästä...

Sijainti: 61,161411, 34,408662

Avaa kohteen tiedot
RTR 13 Aunusjoen suu Aunus

Jatkosodassa Rannikkotykistörykmentti 13:sta Aunuksenjoen suulla puolustuksesta vastasivat kaksi 76/VK-04-tykkiä miehistöineen. ENa 2016.

Sijainti: 61,066205, 32,594009

Avaa kohteen tiedot
RTR 13 Haapana Syväri

Rannikkotykistörykmentti 13:sta Haapanan patterin kalustona olivat kolme 152/45-C-tykkiä. ENa 2016.

Sijainti: 60,710488, 32,833397

Avaa kohteen tiedot
RTR 13 Hatsinsaari Aunus

Rannikkotykistörykmentti 13:sta puolustusryhmityksessä Hatsinsaareen oli ryhmitetty kaksi 125/50-V-tykkiä. Helmikuun 9. päivänä 1943 teki venäläinen Jak-7B hävittäjä pakkolaskun Ohtoinniemen eteläpuolelle. Lentäjä Ltn. Konstantin Martshenkon oli lähtenyt 10.30 suojauslennolle Valdomen kentältä, mutta eksynyt Aunuksen kannaksen kautta Laatokalle ja teki pakkolaskun bensiinin...

Sijainti: 61,003336, 32,567226

Avaa kohteen tiedot
RTR 13 Pisinjoen suu Aunus

Rannikkotykistörykmentti oli ryhmittänyt Pisinjoen suun asemiinsa neljä 76/K-02-tykkiä. ENa 2016

Sijainti: 60,822001, 32,818949

Avaa kohteen tiedot
RTR 13 Pisinniemi Aunus

Rannikkotykistörykmentin Pisinniemen (Pisin) asemissa rannikkovarmistuksesta vastasivat neljä 76/K-02-tykkiä miehistöineen. ENa 2016.

Sijainti: 60,896007, 32,716174

Avaa kohteen tiedot
RTR 13 Tuulosjoen suu Aunus

Tuulosjoen suun asemiinsa Rannikkotykistörykmentti 13 oli ryhmittänyt kaksi 76/K-36-tykkiä miehistöineen. Patterin alueella on korkeita hiekkadyynejä. Miten mennä kohteeseen: Pitkäranta-Aunuksenkaupunki -tieltä pisteestä 61.132233, 32.520474 erkanee eteläkaakkoon hiekkapohjainen ura, jota kolme kilometriä kulkemalla pääsee kohdealueelle. ENa 2016.

Sijainti: 61,109658, 32,545901

Avaa kohteen tiedot
RTR 13 Ukonniemi Rajakontu Aunus

Rannikkotykistörykmentti 13:sta Ukonniemen patteri sijaitsi Rajakonnun ja Viteleen välillä Laatokan itärannalla. Siellä oli Jatkosodan alkupuolella sotasaaliina saadut 125 mm kaksois-Vickers-tykit. Ne olivat tehokkaita aseita entisiä isäntiä vastaan. Sodan loppupuolella tilalle tuli 6-tykkinen kevyt patteri 76K/02. ENa 2016.

Sijainti: 61,203091, 32,246053

Avaa kohteen tiedot
RTR 13 Viteleenjoen suu Aunus

Jatkosodan aikana Rannikkotykistörykmentti 13.sta esikunta ja yksi patteri sijaitsivat Viteleessä. Patterin tuliasemat sijaitsivat Viteleenjoen suulla. Pääkalustona oli kaksi 152 K/04 -tykkiä. Lisää tulivoimaa antoivat kolme 75 VK/04 tykkiä. ENa 2016.

Sijainti: 61,174319, 32,377160

Avaa kohteen tiedot
Rubtsoila Aunus

JR 8:n II Pataljoona hyökkäsi lännestä ja valtasi Rubtsoilan kylän 27.8.1941. Täältä sitten koko JR 8 aloitti pitkän suokoukkauksensa 30. elokuuta. Tavoitteena oli Säämäjärven kylä samannimisen järven rannalla Petroskoihin johtavan maantien varressa. Sinne oli matkaa noin 25 kilometriä. Mukaan varattiin kolmen päivän muona ja kaksi tuliannosta, ja sitten monituhatpäinen...

Sijainti: 61,800952, 33,155417

Avaa kohteen tiedot
Ruokokoski Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Tiirikkala (mm. II/JR 44) valtasi Ruokokosken 21.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 8:n I Pataljoona suojasi ja piti auki Suurimäki - Palalahti -tietä Ruokokoskella heinäkuun 1944 alkupäivinä. Pataljoona taisteli pari päivää vihollisen sekä idästä että etelästä hyökännyttä 100.Kaartindivisioonaa ja 29.Panssariprikaatia...

Sijainti: 61,420576, 32,513118

Avaa kohteen tiedot
Saarimäen tienhaara Aunus

Heinä-elokuun 1941 vaihteen ympärillä Jatkosodan 11.Divisioonan rykmentit JR 8, JR 29 ja JR 50 marssivat maantietä pitkin lännestä tähän ja kääntyivät pohjoiskoilliseen ryhmittyäkseen Hyrsylän, Ignoilan ja Hautavaaran takaisinvaltaamista varten. ENa 2017.

Sijainti: 61,687903, 32,245683

Avaa kohteen tiedot
Saarimäki Aunus

Pyrittäessä heikentämään vihollisen synnyttämää painetta ja sivustauhkaa Näätäojan rintamalla heinäkuussa 1941 Kevyt Osasto 6 sai tehtäväkseen edetä Kolatselästä koilliseen ja katkaista Petroskoi-Suojärvi -rautatie. Rataa pitkin venäläiset siirsivät ja huolsivat joukkojaan lännen suunnalle. Ensitöikseen Osasto eteni Saarimäen kylään, jonka se valtasi lyhyen...

Sijainti: 61,740905, 32,285403

Avaa kohteen tiedot
Saarimäki Aunus

Saarimäki on korkeahko mäki ja pieni kylä Mäkriä-Pisi -tien varrella. Nykyinen tie kiertää mäen pohjoispuolelta, joten mäelle päästäkseen täytyy sinne erikseen kääntyä itäisestä tienhaarasta. Siinä on venäläinen sotamuistomerkki. Jatkosodassa mäen päälle oli varusteltu kaksi kantalinnoitettua tähystys- ja tulenjohtopaikkaa. ENa 2017.

Sijainti: 60,854495, 33,014016

Avaa kohteen tiedot
Saarimäki Aunus

Jalkaväkirykmentti 34 (17.D) valtasi Saarimäen kylän kolmen pataljoonansa keskitetyllä hyökkäyksellä 4.9.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 45:n II Pataljoona (8.D) viivytti kylässä suunnitelmallisesti ja vetäytyi tieuran suunnassa luoteeseen, kohti Puskuselkää 27.6.1944. ENa 2017.

Sijainti: 61,219725, 33,042078

Avaa kohteen tiedot
Salmenniska Aunus

JR 8 hyökkäsi Sotjärven rantaa pitkin kaakkoon ja sulki Sotjärven ja Vahatjärven välisen kannaksen Salmenniskassa (Nižnjaja Salmassa) 27.8.1941. Näin itään etenevän 11.Divisioonan oikea sivusta saatiin varmistettua. Paikassa Suojoki laskee Sotjärvestä Vahatjärveen, ja joen ylittää silta. Alasalmen kylä on Vahatjärven rannalla. ENa 2017.  

Sijainti: 61,750492, 33,162040

Avaa kohteen tiedot
Sambalskaja Iskun kylä Aunus

JR 8 eteni maastoitse lännestä ja valtasi Sambalskaja Iskun kylän ja siellä olleen tiilitehtaan 26.9.1941. Reilun kilometrin verran kylän länsipuolella sijaitsevalta kukkulalta, joka saatiin vallatuksi neljän komppanian yhteisoperaatiolla, näkyivät Muurmannin rata ja Petroskoin pohjoisosan taloja 13 kilometrin päässä. ENa 2017.

Sijainti: 61,779021, 34,053925

Avaa kohteen tiedot
Sammatus Aunus

Marski kävi tietämättään lähellä kuolemaa syyskuussa 1943. Sammatus (Sambatuksa) on pieni kylä eteläisessä Aunuksessa. Kylän aluetta linnoitettiin lujasti osana PSS-linjaa Jatkosodan asemasodan aikana, ja siellä käytiin kiivaita taisteluja kesäkuun 1944 lopulla. Ja siihen liittyy seuraava Jatkosodan tarina. Sammatuksessa järjestettiin 14.-26.9.1943 kurssi...

Sijainti: 60,935000, 33,252222

Avaa kohteen tiedot
Savinovo Aunus

Osana Käsnäselkä-Prääsä -maantien sivustavarmistusta III/JR 60 miehitti Savinovon kylän 22.7.1941, mikä olikin tarpeen, sillä seuraavana päivänä vihollinen aloitti laajamittaisen pihtiliikeoperaation, jonka toinen leuka iskisi koillisesta 1.Divisioonan selustaan juuri Savinovon kautta. Venäläisten vastahyökkäyksen pontimena oli marsalkka Kliment Vorošilovin ja...

Sijainti: 61,672841, 32,976037

Avaa kohteen tiedot
Semsvaara Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa lännestä maantietä pitkin edennyt Sissipataljoona 2 valtasi Semsvaaran kylän 19.10.1941. Vihollisen JR 126 oli täältä jo pääosin vetäytynyt, sillä 4.Divisioonamme oli edennyt etelästä Juustjärven suuntaan ja uhkasi täten vihollisrykmentin selustayhteyksiä; Juustjärveltä kulki vihollisen vetäytymistie itään. Kesällä 1944 III/JR 33 viivytti...

Sijainti: 62,746084, 33,411182

Avaa kohteen tiedot
Somba Sotjärvi Aunus

JR 29:n I Pataljoona saartoi Somban kylässä olleen vihollisen mottiin 25.8.1941 ja valtasi motin kovasta vastarinnasta huolimatta seuraavana päivänä. Tämän jälkeen pataljoona eteni itään Kungurusjoelle. Somban tutua vallatuksi JR 8 pystyi hyökkäämään Sotjärven rantaa pitkin kaakkoon sulkeakseen Sotjärven ja Vahatjärven välisen kannaksen Salmenniskalla. ENa 2017.

Sijainti: 61,819908, 32,995906

Avaa kohteen tiedot
Soutajoki Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Prikaati Kuusisaaren joukkoihin kuulunut SissiP 1 eteni lännen suunnasta ja saavutti Soutajoen 18.10.1941. Vihollinen oli asemissa räjäytetyn sillan takana joen itäpuolella. Seuraavana päivänä SissiP 1 ja II/JR 10 hyökkäsivät yli joen ja jatkoivat etenemistä itään. Samaan aikaan 3./PionP 22 rakensi uuden maantiesillan. Tämän tapahduttua polkupyörin...

Sijainti: 62,785560, 33,144232

Avaa kohteen tiedot
Soutajärvi Aunus

Jalkaväkirykmentti 4:n 1K eteni pohjoisluoteesta 18.10.1941 Soutajärven kylään, jonka vihollinen oli muuttanut tulimereksi. Pian tämän jälkeen Prikaati Kuusisaaren kärkenä lännestä maantietä pitkin edennyt Sissipataljoona 1 ohitti palavan kylän (18.10.) ja jatkoi edelleen itään. Joukkojemme näin suljettua vihollisen vetäytymistiet ajoi se osan kalustostaan järveen. Sieltä...

Sijainti: 62,807647, 33,118129

Avaa kohteen tiedot
Suopohjan lentokenttä Kontupohja Aunus

Lentokenttä sijaitsi Kontupohja-Hirvas -maantien  puolivälissä, tien itäpuolella. Laskualueen laajuus oli 1140 m x 200-395 m; pääsuunta N-S. Kentän itäpuolella oli kymmenen sirpalesuojaa. Nykyisin kentän paikka on niittyä. ENa 2016.

Sijainti: 62,331462, 34,023188

Avaa kohteen tiedot
Suurimäki Aunus

Suurimäki on reilun kilometrin pitkä ja reilut puoli kilometriä leveä vaara, jonka päällä on kyläasutus. Vaara kohoaa ympäröivää maastoa huomattavasti korkeammalle. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kevyt Osasto 4 eteni Suurimäen pohjoislaitaan 21.7.1941 ja havaitsi vihollisen ryhmittyneen vahvasti varusteltuihin asemiinsa mäellä. Seuraavana päivänä ammuttiin voimakas...

Sijainti: 61,308478, 32,470887

Avaa kohteen tiedot
Suuriselkä Aunus

Suuriselkä on kylä Kuittinen-Ulvana -tien varressa. Kylä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kansanomaisen rakennustaiteen kokonaisuus. Sen suojelukohteisiin kuuluu perinteisiä taloja reilun sadan vuoden takaa. Kiinnostavin näistä on paikallisen puuseppä Dubrovinin runsaasti koristelema talo, jonka sisätiloissa on Dubrovinin tekemiä pöytiä, tuoleja ja kaappeja. Jatkosodassa kylän...

Sijainti: 61,051067, 33,163984

Avaa kohteen tiedot
Säntämä Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kevyt Osasto 4 (5.D) valtasi Säntämän järvikannaksen 29.7.1941. Vihollisen käynnistettyä vastahyökkäyksensä elokuun 1941 alkupäivinä, järvikannakselta jouduttiin vetäytymään muutamia kilometrejä taaksepäin, ja vihollinen saattoi alkaa varustaa asemiaan kannakselle. Syyskuun 1941 alussa Säntämän kannaksen uudelleenavaaminen vei suomalaisilta...

Sijainti: 61,156866, 32,784692

Avaa kohteen tiedot
Säntämän tie Aunus

Jatkosodan Säntämän tie kulki itä-länsisuuntaisena Säntämästä Ylä-Viteleeseen (Pikkoilaan). Tämän tien kautta vetäytyivät pääosat 5.Divisioonan joukoista Vitele-Suurimäki -viivytyslinjalle kesäkuun 1944 lopussa. Tien kiivain käyttöaika oli 25.-27.6. Tie jatkui Ylä-Viteleestä toisaalta länteen Viteleen kylään ja toisaalta pohjoiseen Suurimäen tielle. Samaan...

Sijainti: 61,174558, 32,574642

Avaa kohteen tiedot
Säämäjoen maantiesilta Aunus

JR 8:n teki suomaaston läpi syvän ja ulottuvan koukkauksen, ja sen itäisenä tavoitteena oli maantie- ja rautatiesiltojen haltuunotto Säämäjoella (nimeltään myös: Säpsänjoki, Sänkäjoki tai Sjangajoki). Rykmentin II Pataljoona ylitti myllypatoa pitkin joen siltojen välillä ja yllätti vihollisen siltavartiot 31.8.1941 illalla. Maantiesilta saatiin ehjänä haltuun ja...

Sijainti: 61,892281, 33,412349

Avaa kohteen tiedot
Säämäjoen motti Aunus

4.Divisioonan saavuttua Karjalan Kannakselta jatkamaan etenemistä Säämäjärvi-Petroskoi -maantien suunnassa itään 11.Divisioonan hyökkäyksen painopiste kääntyi eteläkaakkoon. Tässä suunnassa JR 50 eteni maastoitse Säämäjärvi-Prääsä -tielle ja katkaisi Säämäjoella (tunnetaan myös nimellä: Säpsänjoki, Sänkäjoki tai Sjangajoki) puolustautuneen vihollisen...

Sijainti: 61,809114, 33,462758

Avaa kohteen tiedot
Säämäjärven kylä Säämäjärvi Aunus

JR 8 aloitti koko rykmentin voimin laajan koukkausoperaation Rubtsoilan kylän liepeiltä 30.8.1941. Tavoitteena oli saavuttaa Säämäjärven kylä, jonka kautta kulki Jessoila-Petroskoi -maantie, sekä idempänä Säämäjoen maantie- ja rautatiesillat. Rykmentti eteni Säämäjärvi-Prääsä -tielle 31.8. aamupäivällä. Tämän jälkeen JR 8:n I Pataljoona kääntyi tien suunnassa...

Sijainti: 61,885653, 33,303325

Avaa kohteen tiedot
Tihveri Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Tihverin kylän valtasi Jalkaväkirykmentti 22:n III Pataljoona (5.D) 28.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Tihverissä taisteltiin 28.-29.6.1944. Tällöin kylää puolustivat 8.Divisioonan  II/JR 4 ja 24.Tykkikomppania. Korpraali Toivo Ilomäki tuhosi neljä vihollispanssaria 75 K/40 -tykillään taistelujen aikana. Näitä tykkejä Suomi hankki...

Sijainti: 61,337914, 32,877465

Avaa kohteen tiedot
Topasjärvi Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 56:n II Pataljoona (1.D) hyökkäsi luoteesta ja valtasi Topasjärven kylän 8.9.1941. Eteneminen jatkui kaakkoon, ja vihollinen suojasi vetäytymistään tykistön ja kranaatinheittimistön tuli-iskuilla. Kuitenkin 1.D jyräsi vihollisen ja saavutti Aunuksenkaupunki - Prääsä -maantien 10.9. ja sai samalla yhteyden maantietä pohjoiskoilliseen...

Sijainti: 61,535540, 33,165744

Avaa kohteen tiedot
Torasjärvi Aunus

Torasjärvi on kylä Muurmannin valtatien varrella Aunuksessa. Kylän valtasivat 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 ja JR 51:n I Pataljoona 8.9.1941. Tämän jälkeen muutaman päivän ajan JR 51 kävi kovia taisteluja Nurmoilan järvimaastosta vetäytymään ryhtyneen vihollisen 3.Divisioonan kanssa ja esti vihollisen pääsyn maantien suunnassa kohti Prääsää. ENa 2017.

Sijainti: 61,192028, 33,108798

Avaa kohteen tiedot
Tornimäki Aunus

Keski-Aunuksessa Tornimäellä käytiin heinäkuussa 1944 eräs torjuntataistelu, joka on tullut tunnetuksi sekä Jalkaväkirykmentti 9:n rykmenttihistorian että Yrjö Keinosen kirjan Taistellen takaisin ansiosta. Tornimäellä Kevyt Osasto Keinonen ja yksi JR 9:n komppania torjuivat vihollisen vaarallisen pihtiliikkeen JR 9:n selustaan. Asetelmassa viivyttävä JR 9 oli ryhmittynyt...

Sijainti: 61,680774, 32,356328

Avaa kohteen tiedot
Tsalkki Aunus

Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 8 hyökkäsi etelästä tien suunnassa, mursi Tsalkin kylässä vihollisen bunkkereilla vahvistaman puolustuslinjan ja valtasi kylän 23.8.1941. Näin saatiin katkaistua Suojärveltä Säämäjärven pohjoispuolitse kulkeva tie, vaikkakin vihollinen ehti vetää suurimman osan kalustoaan kylän kautta itään. Vihollista lännestä puristanut...

Sijainti: 62,125938, 32,823699

Avaa kohteen tiedot
Tsilmijärvi Aunus

Tsilmijärvi on kylä Kotkatjärvi-Mäkrijärvi -tien varressa Aunuksessa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 51:n 6K ja II P:n jääkärijoukkue etenivät lännestä kylään vallaten sen 10.9.1941. Sitten parin seuraavan päivän ajan kylän hallinnasta käytiin kiivaita taisteluja, kun Nurmoilan ja Säntämän suunnalta lyödyn vihollisen 3.Divisioonan erisuuruisia osastoja pyrki korpien...

Sijainti: 61,167292, 33,332718

Avaa kohteen tiedot
Tsopina Aunus

Tsopina on tienristeyskylä 17 kilometriä Karhumäen länsipuolella, ja sen valtasivat 4.Divisioonan joukot (JR 26, JR 35) 3.11.1941. Tsopinasta alkoi 1.Jääkäriprikaatin panssarirynnäkkö Karhumäkeen 5.12.1941. Kärjessä etenivät kaksi keskiraskasta T-28-panssaria ja yksi keskiraskas T-34-panssari. Karhumäki saatiin kokonaan vallattua rajujen katutaistelujen jälkeen 8.12....

Sijainti: 62,914708, 34,158896

Avaa kohteen tiedot
Tst.Os Häkkisen hyökkäysreitti Aunuksenkaupunkiin Aunus

Jatkosodassa suomalaisjoukkojen painopistehyökkäys Laatokan rantamaantien suunnassa alkoi 4.9.1941, ja 5.Divisioonan joukot mursivat vihollispuolustuksen Tuulosjoella. Seuraavana päivänä hyökkäystä jatkettiin niin, että Osasto Laguksen kolme taisteluosastoa (Polon, Häkkinen, Hynninen) siirtyivät kärkeen. Taisteluosasto Häkkinen ylitti Tuulosjoen 5.9. kello 9:30 ja marssi...

Sijainti: 61,041286, 32,703803

Avaa kohteen tiedot
Tulemajoen silta Kolatselkä Aunus

Kolatselässä, Tulemajoella, oli syntymässä kriisi heinäkuun 1944 alkupäivinä, kun panssareiden tukemat 37.Kaartinarmeijakunnan joukot painostivat rajusti Jalkaväkirykmentti 8:n pataljoonia eteläkaakosta 10 kilometriä leveällä kaistalla. Rykmentti oli ryhmittynyt Tulemajoen niskan eteläpuolelle ja puolusti siltaa, jonka kautta kulki tärkeä tie joukkojemme selustaan....

Sijainti: 61,646988, 32,228201

Avaa kohteen tiedot
Tulemajärven rautaruukki Kolatselkä Aunus

Tulemajärven ruukilla jalostettiin järvimalmia reilut sata vuotta sitten parin vuoden ajan. Sitten tapahtui toimialalla rakennemuutos, kun dynamiitilla irti saatava vuorimalmi syrjäytti järvimalmin. Ruukin varsin massiiviset rakennukset jäivät tyhjilleen ja unohduksiinkin. Jatkosodassa armeijakuntaportaan 16.Kenttähevossairaala toimi Tulemajärven rautaruukilla...

Sijainti: 61,706013, 32,213713

Avaa kohteen tiedot
Tuuloksenjoen maantiesillan paikka Aunus

Kuvassa on Tuuloksenjoen ylittävän vanhan maantiesillan eli Rapolan sillan paikka etelästä pohjoiseen kuvattuna. Joessa näkyy vielä silta-arkkujen jäänteitä. Nykyinen, uusi maantiesilta on tästä kohdasta kilometrin verran alavirran suuntaan eli länteen. Kuvan oikeassa reunassa näkyy jokeen laskeutuva ura, jonka kohdalle rakennettiin syyskuun 1941 alussa ponttonisilta, jota...

Sijainti: 61,118440, 32,611476

Avaa kohteen tiedot
Tuulos Aunus

Jatkosodassa 1.Jääkäriprikaati ja 5.Divisioona etenivät Tuulosjoelle 24.7.1941 mennessä. Tällöin sodan hyökkäysvaihetta oli takana kaksi viikkoa. Tässä tilanteessa Mannerheim antoi uudet ohjeet sotatoimien jatkamisesta, ja niiden mukaan eteneminen rajoitettiin toistaiseksi linjalle Tuulos-Vieljärvi. Vain kevyet joukot saivat edetä tämän linjan itä- ja kaakkoispuolelle....

Sijainti: 61,121068, 32,588298

Avaa kohteen tiedot
Ulvana Aunus

Kevätkesällä 1919 Aunuksen retkikunnan kärkijoukot etenivät Ulvanaan asti. Mukana oli myös parikymppinen Elias Simojoki, joka suunnitteli sotilaan uraa. Hän joutui sotavangiksi, mutta onnistui riistäytymään irti vangitsijoiltaan Ulvanan sillalla, hyppäsi jokeen ja sitä kautta pakoon. Paetessaan nuori heimosoturi lupasi Jumalalle, että jos tämä pelastaa hänet omien puolelle, hän...

Sijainti: 61,077483, 33,103301

Avaa kohteen tiedot
Varloi Aunus

Jalkaväkirykmentti 22:n III Pataljoona (5.D) eteni lännestä ja valtasi Varloin tienristeyskylän 27.7.1941 sekä aloitti tämän jälkeen aktiivisen tiedustelun lähikyliin itään, kaakkoon ja etelään. Vihollisen pyrkiessä valtaamaan kylää takaisin elokuussa 1941 JR 13:sta II Pataljoona (17.D) tuki kyläalueen puolustusta vastahyökkäyksellään 13.-15.8. Tässä Varloin...

Sijainti: 61,408893, 32,879898

Avaa kohteen tiedot
Varuskuntakirkko Aunuksenkaupunki Aunus

Aunuksenkaupungin ortodoksinen kirkko, Smolenskin kirkko, on Aunuksen- ja Mäkriänjoen yhtymäkohdassa. Kirkko on rakennettu vuonna 1828. Venäjän Lokakuun vallankumouksen jälkeen kirkkorakennus alkoi rappeutua. Jatkosodassa rakennus kunnostettiin joukkojemme varuskuntakirkoksi, mutta sodan jälkeen rakennus jatkoi rappeutumistaan. Kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana kirkkoa on ryhdytty...

Sijainti: 60,979951, 32,959536

Avaa kohteen tiedot
Vasojärven luostari Aunus

Vasojärven luostarin juuret ovat 1500-luvun alkupuoliskolla. Silloin muuan munkki tuli Vasojärven rannalle ja kaivoi itselleen maakuopan. Siinä hän asui erakkona useita vuosia. Sitten paikkaan alettiin tehdä rakennuksia, mutta ne tuhoutuivat ensimmäisen kerran, kun ruotsalaiset ja puolalaiset joukkiot hävittivät luostarin ja surmasivat munkit 1600-luvun alussa. Tämän jälkeen...

Sijainti: 61,337819, 33,436947

Avaa kohteen tiedot
Venäl. maihinnousujoukkojen 1944 muistomerkki Tuulos

Venäläisten merijalkaväkiprikaatien maihinnousun 1944 muistomerkki on maantien varressa rautatietasoylikäytävän kohdalla Tuuloksen kylän lähellä. Jatkosodan kesäkuussa 1944 vihollisen ensimmäinen maihinnousuporras (70.MerijvPr), jonka vahvuus oli 3 600 miestä ja jonka aseistuksena olivat mm. 12 kenttätykkiä ja 18 pst-tykkiä, teki Laatokalta maihinnousun ja katkaisi tärkeän...

Sijainti: 61,132126, 32,521595

Avaa kohteen tiedot
Venäläinen bunkkeri Kaukoijärvi Aunus

Vanhan valtionrajan tuolla puolen venäläiset olivat kantalinnoittaneet Salmin pitäjän vastaista rajaa 1930-luvulla. Eräs noista linnoitteista eli suurehko betonibunkkeri sijaitsee reilun kilometrin Kaukoijärven kylän pohjoispuolella. Miten mennä kohteeseen: jos käytettävissä on maasturi, sillä pääsee kylästä pohjoisluoteeseen lähtevää tilusuraa pitkin bunkkerin...

Sijainti: 61,290497, 32,268607

Avaa kohteen tiedot
Venäläinen bunkkeri Kavaino Aunus

Vanhan valtiorajan tuolla puolen venäläiset olivat kantalinnoittaneet Salmin pitäjän vastaista rajaa 1930-luvulla, ja eräs noista betonibunkkereista sijaitsee Kavainon kylän pohjoislaidalla. ENa 2017.

Sijainti: 61,271051, 32,235743

Avaa kohteen tiedot
Venäläinen bunkkeri Rajakontu Aunus

Vanhan valtionrajan tuolla puolen venäläiset olivat linnoittaneet Laatokan rantatien ympäristöä rakentamalla muun muassa Rajakonnunmäelle bunkkereita 1930-luvulla. Eräs noista betonibunkkereista sijaitsee mäen takarinteessä. Sen päälle on sittemmin rakennettu asuintalo. ENa 2017.

Sijainti: 61,248937, 32,211295

Avaa kohteen tiedot
Venäläinen bunkkeri, luoteinen Kavaino Aunus

Kavainon kylän luoteislaidalla sijaitsee venäläinen betonibunkkeri, joka on rakennettu 1930-luvulla. ENa 2017.

Sijainti: 61,269317, 32,234335

Avaa kohteen tiedot
Venäläinen sotamuistomerkki Sammatus Aunus

Sammatuksen taistelun 1944 venäläinen muistomerkki on kylämäen päällä, missä sijaitsee myös kylän hautausmaa, jonka äärellä oli aiemmin kaksi kirkkoa. Mäen rinteiltä löytyy suomalaisten pallokorsujen paikkoja ja rakenteita. ENa 2017.

Sijainti: 60,935009, 33,252394

Avaa kohteen tiedot
Venäläisen 3.D:n muistomerkki Tuulosjoki Aunus

Heinä-elokuussa 1941 Tuulosjoella ja Säntämässä rintamaa suomalaisjoukkoja vastaan puolusti muun muassa 3.Nostoväkidivisioona, joka oli perustettu Leningradissa 4.7.1941. Perustamisvahvuus oli 8 500 sotilasta. Heinäkuun 1941 lopulla divisioona siirtyi Lotinapeltoon ja edelleen Nurmoilaan, mistä se ryhmittyi rintamaan Säntämä- ja Tuulosjoelle. Suomalaisjoukkojen hyökkäyksessä...

Sijainti: 61,119167, 32,621274

Avaa kohteen tiedot
Veskelys Aunus

11.Divisioonan JR 8 eteni Ignoilasta Veskelykseen ja valtasi kylän 19.8.1941. Seuraavana päivänä Kevyt Osasto 10 saapui varmistamaan kylää, ja JR 8 jatkoi etenemistään pohjoiseen Potkuselkään, Savilatsuun, Maaselkään ja Tsalkkiin. Nykyisin Veskelys on saman nimisen kunnan keskuskylä. Kylässä on näkyvällä paikalla pieni tšasouna, joka on siirretty Kangasjärveltä vuonna...

Sijainti: 61,918661, 32,817482

Avaa kohteen tiedot
VI AKE:n esikunta ja kasarmit Nurmoila Aunus

Vanhat amerikansuomalaisten siirtolaisten 1930-luvulla rakentamat rakennukset, joissa toimi mm. AKE:n esikunta ja lennoston Esikunta. Kalajärven-Pyhäjärven välisellä kannaksella oli VI AK tärkeimmät osat Nurmoilan kylän toisella puolella , alueella oli korsukylä. Talvelan korsu oli nimeltään Salmi. Korsu käsitti takahuoneen, komentohuoneen ja jonkinlaisen makuualkovin. Alueella oli...

Sijainti: 61,058125, 32,959792

Avaa kohteen tiedot
Vieljärvi Aunus

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1.Divisioonan JR 60 eteni lännestä ja valtasi Vieljärven kylän 21.7.1941. Kylässä toimi 1.Divisioonan kenttäsairaala elo-syyskuussa 1941, ja Aunuksen Radio aloitti lähetystoimintansa nimenomaan Vieljärvellä 1.9.1941. Radio toimi kylästä käsin parisen kuukautta, kunnes siirtyi Petroskoihin loka-marraskuun vaihteessa. Syyskuun 1941 alussa...

Sijainti: 61,568901, 32,837684

Avaa kohteen tiedot
Vilga Aunus

Pohjoiseen laskeva Vilgajoki jakaa Vilgan kylän kahtia, ja syyskuun 1941 lopulla 11.Divisioonan suunnitelmat kohdistuivat kylä valtaamiseen siten, että JR 8 etenisi etelästä joen itäpuoliseen kylänosaan, ja JR 50 valtaisi kylän länsipuolisen osan. JR 29 toimisi divisioonan reservinä. JR 50 aloitti hyökkäyksensä 26.9., ja JR 8 liittyi siihen joen itäpuolella seuraavana...

Sijainti: 61,819628, 34,085144

Avaa kohteen tiedot
Villavaara Aunus

Villavaaran taisteluissa 4.Divisioonan joukot (mm. JR 5, JR 25, JR 26) saartoivat vihollisjoukot tuhoten ne. Ankarien taistelujen päätyttyä sotavangeiksi oli jäänyt noin 500 miestä, ja taistelukentältä löydettiin 1700 kaatunutta puna-armeijalaista. Kylän alueelta maantien ja rautatiepysäkin (koordinaatti) suunnista todettiin ja laskettiin yli 1000 katettua ja yli 700 avonaista...

Sijainti: 61,889001, 33,712502

Avaa kohteen tiedot
Vitele Aunus

Vitele on nykyisin noin 1700 asukkaan kylä Viteleenjoen alajuoksulla, ja kylä liittyy Suomen sotahistoriaan muutaman tapahtuman kautta, joista seuraavaksi. Viteleen 1919 katastrofina tunnettu tilanne syntyi, kun noin 600 Petrogradin (Pietarin)  Punaupseerikoulun suomalaista oppilasta teki punaupseeri Eino Rahjan johdolla Laatokalta maihinnousun Viteleeseen Aunuksen retkikunnan...

Sijainti: 61,187717, 32,399247

Avaa kohteen tiedot
Viteleen lentokenttä Aunus

Jatkosodassa Viteleen lentokenttä vallattiin heinäkuun 1941 lopulla. Se oli pinnoitettu betonisilla kuusikulmioilla, joiden halkaisija oli 2 metriä. Kenttä palveli tärkeänä työkenttänämme. Nykyään kentällä on rehuaumojen varasto ja puunpilkkeiden tekopaikka. Kiitoradan eteläpään ympärillä on hyvin säilyneitä sirpalesuojavalleja. ENa 2016.

Sijainti: 61,178226, 32,430153

Avaa kohteen tiedot
Vottovaara Aunus

Jatkosodassa Vottovaaran laella sijaitsi ilmavalvonta-asema. Vaarasta näkyy käytettävän myös nimeä Vuottovaara. Se kohoaa 417 metrin korkeuteen. Paikka on ollut aikoinaan muinaisten saamelaisten rituaalien toimituspaikka. Laella on muun muassa jatulintarha (koordinaatti). Miten mennä kohteeseen: Sukkajärven (Himolan) kylässä on Vottovaaran opastuskioski. Kylästä on 18...

Sijainti: 63,070256, 32,620489

Avaa kohteen tiedot
Ylä-Vitele Aunus

Kevyt Osasto 4 (5.D) eteni pohjoisesta Ylä-Viteleen kylään (Pikkoilaan) ja valtasi sen 24.7.1941. Myöhemmin Jatkosodassa niin sanottu Säntämän tie kulki Ylä-Viteleen kautta, missä se haarautui toisaalta länteen Viteleen suuntaan ja toisaalta pohjoiseen Suurimäen suuntaan. Pääosa 5.Divisioonan ja 15.Prikaatin joukoista vetäytyi juuri Ylä-Viteleen kautta taaemmaksi...

Sijainti: 61,190146, 32,474656

Avaa kohteen tiedot
Yläjoki Sotjärvi Aunus

JR 29:n Jääkärikomppania ylitti Suojoen ja valtasi Yläjoen kylän 26.7.1941. Tällöin saatiin kylän kohdalla sijainnut kääntösilta ehjänä käyttöön. Sitten JR 29 ja Kev.Os. 6 jatkoivat hyökkäystä vallaten rautatietasoristeyksen viisi kilometriä kylän koillispuolella seuraavana päivänä. Näin viholliselle tärkeä huoltorata oli siis saatu katkaistua, ja...

Sijainti: 61,810399, 32,848645

Avaa kohteen tiedot
« Takaisin