Kohteet: Venäjä - Aunuksen Karjala

Jatkosodassa 7.Divisioonan saapuminen yllättävästi lännestä erämaan läpi Muurmannin radalle johti kiivaisiin taisteluihin radalle puolustukseen ryhmittynyttä vihollista vastaan syyskuussa 1941. Taisteluissa Jalkaväkirykmentti 9 (7.D) saartoi Latvan rautatieaseman ja siellä olleet puna-armeijan joukot 22.-23.9. Aseman ympäristössä käytiin monipäiväiset taistelut, joissa...

Koverin varalaskupaikkaa alettiin rakentaa syksyllä 1943 ja kenttä valmistui jo tammikuuksi 1944. Kenttä rakennettiin vankityövoimalla, aivan kentän vieressä oli entinen venäläisten metsätyökeskus, josta tehtiin jo syksyllä 1941 venäläisille sotavangeille sotavankileiri. Hyvin nopeasti leirin asukkaiksi tuli koti Suomen vankiloista sisäpoliittiset vangit ns. ryömäläiset,...

Lökki on kylä Kutsjärven rannalla Lemetti - Prääsä -maantien varrella. JR 60:n II Pataljoona (1.D) valtasi Lökin 22.7.1941. Sodan puhjettua ja suomalaisjoukkojen edetessä ripeästi puna-armeijan johto huolestui Kolatselän, Palalahden ja Vieljärven tapahtumista. Marsalkka Kliment Vorošilov ja kenraalieversti Andrei Zdanov saapuivat rintamakäynnille 19. heinäkuuta tälle...

Maihinnousutaisteluissa Viteleen ja Tuuloksen välillä kesäkuussa 1944 kaatuneiden venäläisten muistokivi. Kiven muoto symboloi laivan keulaa. ENa 2017.

Jatkosodan aikana Aunuksessa rakennettiin linnoitusten ohella paljon uusia rakennuksia. Eräs sellainen oli mallitalo Lukinin perheelle Ylä-Sieksin kylään Aunukseen. Tämä kokonaisuus sisälsi asuinrakennuksen lisäksi saunan ja navetan. Ajatuksena kai oli, että Aunuksen kylien rakennuskanta uudistettaisiin tulevina aikoina tähän tapaan. Lukinin mallitalokokonaisuuden rahoitti Rajaseudun...

11.Divisioonan joukkoihin kuulunut 32.Eläinlääkintäkomppania toimi Mangan kylässä 25.9.-5.10.1941. Tämän jälkeen yksikkö siirtyi oman divisioonansa yhteyteen Petroskoihin. Divisioonaportaan eläinlääkintäkomppaniat olivat erikoisyksikköjä, joiden tehtävänä oli osaltaan ylläpitää joukkojemme liikkuvuutta. Käytännössä komppaniat huolehtivat sotahevosista ja...

Syyskuun 1941 puoliväliin mennessä oli käynyt selväksi, että Säämäjärveltä Petroskoihin johtavien maantien ja rautatien suunnat olivat venäläisten vahvasti linnoittamat, sillä jo parisen kuukautta venäläiset työpataljoonat olivat kaivaneet taisteluhautoja ja panssariesteitä sekä rakentaneet tulikorsuja, murroksia ja piikkilankaesteitä. Edelleen, syyskuun alun taistelut...

Matrossan kylä laajentui koneellistetun metsätyökeskuksen myötä 1920-luvulla, ja saman vuosikymmenen lopulla kylän väestö koostui enimmäkseen amerikansuomalaisista metsätyöperheistä, jotka sitten tuhoutuivat Stalinin-Kuusisen vainoissa 1930-luvun lopulla. Jatkosodassa JR 50 hyökkäsi kaakosta koukkaamalla Matrossan itäpuolelle ja valtasi kylän 22.9.1941. Myöhemmin...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Mäkrijärven kylän valtasi vahvennettu 2./JP 4 7.9.1941. Tämän jälkeen VI AKE käski muodostaa Osasto Marttisen, jonka johtoon tuli majuri Alpo Marttinen. Mäkrijärvellä perustettuun osastoon kuuluivat 2./JP 4, 1./Ps.P, Kev.Os 15, Kev.Os 19 ja 19.TykK. Tehtävänä oli edetä Syvärille ja vallata Muurmannin radan Syvärin asema (toteutui 8.9.)....

Taisteluosastot Hynninen ja Häkkinen valtasivat Aunuksen aukeiden kaakkoispäässä sijaitsevan Mäkriän kylän 6.9.1941. Tällöin Mäkriänjoen ylittävä silta (koordinaatti) saatiin ehjänä haltuun. Asemasotavaiheen aikana Aunuksen rataa jatkettiin Uuksusta 110 kilometriä juuri Mäkriään. Rautatieaseman ympäristössä oli suuria huoltovarastoja. Jatkosodan viivytysvaiheessa viimeiset...

Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Tämä rata oli eräs ratkaisevimpia seikkoja Tali-Ihantalan suurtaistelun torjuntavoiton saavuttamisessa kesällä 1944, sillä rataa pitkin voitiin siirtää Kannakselle nopeasti mm. koko 17.Divisioona ja pääosat 11.Divisioonasta torjumaan vihollisen maahantunkeutumista. Logistiikasta mainittakoon,...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa vihollinen perääntyi Kinnasvaarasta Niiniselkään, missä kylän kukkulamaasto oli sellaisenaan luonnon muovaama linnoitus. Niiniselän taistelun alkuvaiheessa Prääsä-Petroskoi -maantien ja Prääsän kylän suojaksi vihollinen oli keskittänyt tänne pataljoonan vahvuiset voimat, mutta taistelun loppuvaiheessa maastoa puolusti enää puolitoista...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 22:n III Pataljoona (5.D) valtasi Niiniselän kylän 28.7.1941. Kylästä erkanevat tiet toisaalta lounaaseen Säntämään ja toisaalta kaakkoon Puskuselkään. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 4:n I Pataljoona (8.D) irtautui kylästä 28.6.1944. Viholliselle tuotettiin raskaita tappioita kiivaassa taistelussa, mm. seitsemän vihollispanssaria...

Nirkka oli sotatoimien kannalta tärkeä tienristeys Aunuksenkaupunki - Prääsä -maantien varressa. Kohdasta erkani tieura luoteeseen kohti Nuosjärveä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa maantien suunnassa lounaasta hyökkäämällä JR 9:n III Pataljoona (7.D) ja JR 56:n I Pataljoona (1.D) valtasivat Nirkan 12.9.1941. Nirkkaa 60 kilometriä etelämpänä puna-armeija valtasi...

Novingin kylän valtasi II/JR 13 (17.D) 6.9.1941. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa Novingissa viivytti II/JR 4, joka irtautui kylästä pohjoisluoteeseen 26.6.1944, kun vihollinen työnsi Aunuksenkaupunki-Prääsä -maantielle vahvoja voimia sekä etelästä että idästä. ENa 2017.

Nuosjärvi on kuntakeskuskylä samannimisen järven eteläpäässä. Osana Karjalan Armeijan yleishyökkäystä 1.Divisioonan joukkoihin kuuluneet JR 60 ja JR 56 mursivat vihollispuolustuksen Nuosjärven taistelussa 6.-8.9.1941, ja eteneminen itään saattoi jatkua. Nykyään kylän venäjänkielinen nimi on Krošnozero, ja järvellä erottuu kalanviljelylaitos. ENa 2017.

Jatkosodassa VI Armeijakunnan 1.Tiedotuskomppania oli sijoittuneena Nurmoilan kylään, mistä komppanian rintamakirjeenvaihtajat liikkuivat eri puolille Aunusta ja Syvärin rintamaa raportoiden kotimaisiin lehtiin sota-ajan asioista. Majoitustalona oli koordinaatin osoittama rakennus. Tiedotuskomppanian luutnantti Olavi Paavolainen kuvaili kylänäkymää näin 22.9.1941: Todellinen...

Jatkosodassa Nurmoilan lentokenttä ja sen luoteispuolinen kasarmialue olivat kymmenien lentopommitusten kohteena, mutta tappioita tuli yllättävän vähän. Tavallisesti vihollisen pommikoneet nousivat ilmaan Laatokan eteläpuolisilta lentokentiltä ja kaartoivat Laatokan ulapan kautta Nurmoilan ylle. Tällöin yllätysmahdollisuus oli suurimmillaan. Lisäksi epäiltiin, että jossain...

Nurmoilan lentokenttä sijaitsee 7,5 km Aunuksenkaupungin pohjoispuolella Muurmannin valtatien vieressä, tien länsipuolella. Venäläiset rakensivat kentän ennen II maailmansotaa. Jatkosodassa kentän valtasi rynnäköllä 7.9.1941 I/JR 22:n 2K, joka eteni kentälle Aunuksenkaupungin suunnasta. Hiekkapohjaisen laskualueen laajuus oli 1600 m x 660 m; pääsuunta SE-NW. Kenttä oli...

Tsaari Iivana IV Julman (1534-1584) tyttären kummi, munkki Adrian Ondrusovalainen joutui ryöstön kohteeksi Pisissä toukokuussa 1550. Hän oli paluumatkalla Moskovasta Ondrusovan luostariinsa, kun Pisin rosvot arvelivat, että hänellä olisi rahaa ja keisarillisia arvolahjoja mukanaan. Sellaisia ei kuitenkaan löytynyt, ja Ondrusovalainen kuoli ryöstökahakassa. Marttyyrikuolemansa...

Ondrusovassa (Ontroilassa) sijaitsi linnakkeistomme johtamispaikka Jatkosodan aikana. Sen yhteydessä oli sääasema. Läheisessä Hatsinsaaressa sijaitsivat rannikkotykistöpatterin tuliasemat. Joukkomme hyödynsivät Ondrusovan luostarin rakennuskantaa toiminnassaan. Luostarin oli perustanut 1500-luvun alussa Adrian Ondrusovalainen, maallikkonimeltään Andrei Zavalisin. Hänet oli...

Ylä-Syvärin kenttärata rakennettiin Jatkosodan aikana länsi-itäsuuntaisena Syvärin pohjoispuolelle. Radan pituus oli 72 kilometriä, ja rata alkoi Muurmannin radan Pajusuon asemalta. Viimeinen junamme kenttäradalla kulki 20.6.1944. ENa 2017.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JP 2 ja Kevyt Osasto 4 etenivät lännestä Palalahden kylään ja valtasivat sen 19.7.1941. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa 7.Divisioonan JR 9 puolusti Palalahtea heinäkuun 1944 alussa. Laatokan rantatien ja Keski-Aunuksen yleistilanteen johdosta kylän aluetta ei suunniteltu puolustettavan jyrkästi, joten 3.7.1944 alkaen viivytystä jatkettiin...

Palokuntatalo sijaitsi kaupungin keskustassa Sortavalan suuntaan lähtevän maantien varressa. Rakennus on sittemmin purettu, ja sen tontilla on nykyisin rautakauppa. Jatkosodan alkuvaiheessa Ilmansuojelukomppania 977:n kenttäsammutusjoukkoihin liittynyt sotamies Mauno Koivisto kertoo kirjassaan Koulussa ja sodassa saapumisestaan Aunukseen 9.9.1941: Aunuksen lakeudet tekivät minuun...

Jatkosodan 17.Divisioonan JR 13 ja JR 34 irrotettiin Hangon rintamalta heinäkuun 1941 puolivälissä, ja kokoonpanoon liitettiin mukaan JR 61. Divisioona siirtyi Riihimäen, Tohmajärven, Värtsilän, Käsnäselän, Kolatselän ja Vieljärven kautta Keski-Aunuksen sotatoimialueelle heinä-elokuun vaihteessa. Tehtävänä oli suojata Laatokan rantatietä pitkin Tuuloksenjoelle...

III/JR 8 yhteistoiminnassa yhden JR 29:n komppanian kanssa valtasi Pekkilän 20.-21.8.1941. Pekkilässä Yläjoelta tuleva tie liittyy maantiehen Veskelys - Jessoila. ENa 2017.

JR 8 jatkoi hyökkäystään Prääsästä etelään kohti Pyhäjärveä 10.9.1941. Etenemisen aluksi vallattiin Präkkän kylän Kolmas Ratkaiseva kolhoosi ja taistelupäivän päätteeksi Peltoisten kylä. Sotasaaliiksi jäi viisi panssarivaunua. JR 8:n eteneminen oli sen verran riuskaa, että vihollisrykmentin esikunta joutui pakenemaan Peltoisista veneillä Peltoistenjärven yli...

I/JR 29 valtasi Peskin kylän eli Sotjärven aseman 20.8.1941. Tämän jälkeen pataljoona pysäytti panssarintorjuntatykillä venäläisen kaksivaunuisen panssaroidun junan kolme kilometriä Peskin itäpuolella ja siirsi junan rintamalinjan omalle puolelle. Junamiehistö ei ollut ollut selvillä rintamalinjan kulusta ja oli siksi ajanut suoraan JR 29:n syliin. ENa 2017.

Pisi on pieni aunukselainen kylä 17 kilometriä Mäkriästä lounaaseen ja kuuden kilometrin päässä Laatokan rannasta. Kylän läpi virtaa Pisinjoki. Aunuksen retkellä vuonna 1919 jääkärivääpeli Antti Isotalon johtama joukkue eteni pohjoisesta Laatokan jäätä pitkin ja valtasi Pisin lännen kautta 22.4.1919. Pari kuukautta myöhemmin kylästä jouduttiin vetäytymään punaisten...

Pokonvaara sijaitsee Jolmajärven eteläpäässä. Vaaran pohjoispäässä oli Pokonvaaran kylä, joka kuului 1930-luvulla Seesjärven piiriin Särkijärven kyläneuvostoon. Asukkaita oli 76. Pokonvaara kuuluu nykyään Karhumäen piirin Paateneen kuntaan. Kylä ei ole nykyään asuttu. Jatkosodassa Pokonvaaran kohdalla, Jolmajärven rannassa, oli RjP 5:n kenttävartio, jota Päämajan...

Elokuun 1941 lopussa 11.Divisioonan tavoitteena oli murtautua Säämäjärvi-Sotjärvi -kannaksen läpi. Vankitietojen mukaan noin 5000 työvelvollista oli rakentanut lujaa puolustuslinjaa järvikannaksen keskiosaan elokuun alusta alkaen. JR 8:n ja JR 29:n joukot saartoivat 25.8. järvikannaksen keskelle Prokkoilaan ryhmittyneet vihollisen taistelujoukot mottiin, joka laukaistiin...

Prääsän kylä sijaitsee Prääsäjärven länsirannalla Aunuksessa. Kyseessä on tärkeä tienristeysmaasto, missä luoteesta Säämäjärveltä tuleva tie ja lännestä Sortavalasta tuleva tie liittyvät Lotinapelto-Petroskoi -valtatiehen. Jatkosodassa Prääsä vallattiin 11.Divisioonan joukkojen yhteistoiminnalla 8.9.1941: JR 50 sulki Prääsä-Petroskoi -maantien kylän...

JR 50 eteni Kinnasvaarasta Suojokea (Suojujokea) pitkin kymmenen kilometriä alavirtaan ja iski sitten Prääsä-Petroskoi -maantielle katkaisten vihollisen yhteydet 7.9.1941. Erikoista oli, että osa miehistä kulki paikalle ruuhilla ja syöksyveneillä. Osa marssi jokivartta pitkin. Tien katkaisukohtaan puna-armeijalaiset olivat kaivaneet hyvät asemat, ja rintamasuunta oli sopivasti...

PSS-pääpuolustuslinjan etupuolella Karjalankylässä (Karelskajassa) oli puolustuksellisesti edullinen kukkulamaasto, jonne kenttävarusteltiin etuvartioasema. Kesällä 1944 JR 4:n I Pataljoona viivytti vihollista tässä asemassa. Siihen tuli murtuma, kun vihollinen tykistön ja panssarivaunujen tukemana rynnäköi kyläkukkulalle. Sattui myös niin, että yksi raskas Klim Vorošilov...

Tällä lohkolla PSS-pääpuolustuslinjan leveys oli kymmenen kilometriä, ja sen taakse Mäkriän etelä- ja itäpuolelle varusteltiin sulkulinja. ENa 2017.

PSS-linjan Joutsenlammen alalohko on Mäkrijärven etelälounaispuolella parin, kolmen kilometrin päässä maantiestä. Lohkolla lammen ympäristössä III/JR 45 viivytti ja taisteli lyhyesti 24.6.1944, ja irtautui sitten käskystä luoteen suuntaan Tsilmijärvelle ja edelleen Kotkatjärvelle 25.6.1944 alkaen. ENa 2017.  

Kuittinen on kylä Mäkriänjoen varrella parikymmentä kilometriä Aunuksenkaupungin itäpuolella. Kylässä on nykyisin 800 asukasta, ja heistä yli puolet on kansalaisuudeltaan karjalaisia. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kuittisen valtasi kahdella panssarivaunulla ja kahdella pst-tykillä vahvennettu 2./JP 4 6.9.1941. Asemasodan aikana kylässä toimi linnoitusjoukkojemme saha. Liittyen...

Mandogijärven (Mannerjärven) PSS-linjan puolustuslohko sijaitsee Mäkrijärven lounaispuolella. Lohkon alueelta lähtee Mandrogijoen vartta kaakkoon toinen varusteltu puolustuslinja, joka liittyy Syvärin pohjoisrannan linnoiteketjuun 21 kilometrin päässä. Tuosta liittymäkohdasta itään 125 kilometrin matkalta Syvärin pohjoisranta on linnoitettu Äänisjärven rantaan asti. PSS-linjan...

Osana PSS-linjan Mäkrijärven linnoitteita vihollisen oletettuun tulosuuntaan oli tehty maaleikkauseste eli kontraeskarppi (myötäjyrkänne). Sellaisen päällä panssarivaunun tai ajoneuvon oli pysähdyttävä, ja siitä oli mahdotonta tulla alas varsinkaan silloin, kun este on puolustajan tulen alla. ENa 2017.

Mäkrijärven PSS-linjalle rakennettiin 120-130 metriä etulinjan etupuolelle (itäpuolelle) panssarikivieste, joka jatkuu lyhyen matkaa myös järvessä. ENa 2017.

Pari, kolme kilometriä PSS-pääpuolustuslinjan taakse varusteltiin sulkulinja Mäkriän kylän etelä- ja itäpuolelle. Linjan tarkoituksena oli toimia kylän, sen varastoalueiden ja Aunuksen radan Mäkriän pääteaseman suojana ja viimeisenä salpana. Sulkulinjalla oli leveyttä yhdeksän kilometriä. ENa 2017.

Jatkosodan aikana Sammatuksen kylän ympäristöön rakennettiin vahvat linnoitteet ja muut varustukset. Alueella taisteltiin kiivaasti 24.-25.6.1944. Sammatuksen puolustajat torjuivat toistuvat hyökkäykset, vaikka kymmenet panssarivaunut yrittivät murtautua 15.Prikaatin I Pataljoonan asemien läpi. Pataljoona ja sille alistettu 24.Tykkikomppania sekä tykistö tuhosivat 24.6. yhteensä 26...

PSS-linjan Suurisuon puolustuslohko sijaitsee Sammatuksen ja Mandrogijärven välillä. ENa 2017.  

PSS-pääpuolustuslinjan etupuolella, maantien suunnassa, oli puolustuksellisesti edullinen tasa, jonka luonnonesteitä olivat Ienimäjoki, Ienimäjärvi ja Pyhälampi. Tälle linjalle tehtiin kenttävarustelu. Kesällä 1944 JR 4:n III Pataljoona viivytti vihollista tällä linjalla vuorokauden (23.6.1944) ja irtautui sitten kolme kilometriä taaksepäin Jängerjoki-linjalle. ENa 2017....

PSS-linjan laite AL3809 (ent. pallokorsu) on maantien varressa pohjoispuolella, näkyy tielle hyvin. ENa 2017.

Osasto Tiirikkala (mm. II/JR 44) valtasi 21.7.1941 Pultsoilan. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 4 (8.D) irtautui kylästä raivokkaasti taistellen pohjoiseen ja luoteeseen 3.7.1944. ENa 2017.

Kolhoosi Punainen Kyntäjä (Krasnyj Pahar) sijaitsi Riihiselässä. Kolhoosia ja kylää ei enää ole olemassa, mutta paikka on merkitty karttoihin sanalla Riihiselän alue (ur. Rigselga). Paikka ja pellot sijaitsevat reilun 7 kilometrin päässä Prääsästä lounaaseen Sortavalantien läheisyydessä. Punainen Kyntäjä, kuten monet Aunuksen kylät ja metsäpunktit, oli 1920- ja...

Jalkaväkirykmentti 50:n joukot valtasivat Puolivälin kylän (Polovinan) 24.9.1941. Pari vuotta sitten valmistunut uusi tie ohittaa Puolivälin, joten jos kylään haluaa mennä, sinne täytyy erikseen kääntyä valtatieltä. ENa 2017.  

Puskuselän kylän valtasi JR 22:n III Pataljoona (5.D) yhteistoiminnassa JR 13:sta II Pataljoonan (17.D) kanssa 18.8.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 4:n II Pataljoona (8.D) irtautui kylästä 28.6.1944. ENa 2017.

Pyhäjärven pogosta (kirkkokylä, paikallishallintopiirin keskuskylä) sijaitsee samannimisen järven luoteispäässä. Tähän suuntaan ahtautui Keski-Aunuksen vihollisvoimia, kun niitä vastaan taisteli toisaalta pohjoisesta 11.D, toisaalta lännestä 1.D ja toisaalta lounaasta 7.D syyskuun alkupuoliskolla 1941. 11.D:n JR 8 eteni pohjoisesta kohti kylää 11.9., mutta joutui...