Kohteet: Venäjä - Aunuksen Karjala

Neitsyt Marian kirkko (rakennusvuosi 1788) on toiminut yhtäjaksoisesti kirkkona valmistumisestaan lähtien. Kartoissa se esiintyy myös nimellä Kankaan kirkko. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Olavi Paavolainen tutustui kirkkoon 21.9.1941 ja raportoi: Kiertelemme Aunuksenkaupungista hieman syrjässä sijaitsevassa Pyhän Marian kirkossa ja kalmistossa. Kirkko, jossa koko ajan on pidetty...

Rajakonnun lentokentän kiitoradan pituus oli 900 metriä ja leveys 120 metriä. Pääsuunta NW-SE. Kentän sijaitsi 75 metriä läheisen Laatokan pinnan tasan yläpuolella. Kentän maastossa on venäläisten 1930-luvulla rakentama betonibunkkeri (koordinaatti), johon pääsee sisälle. ENa 2016.

Hallitsevassa maastonkohdassa Rajakonnunmäellä sijaitseva venäläinen betonibunkkeri on rakennettu 1930-luvulla. ENa 2017.

Rajakontu (Pogrankondushi) on ensimmäinen venäläinen kylä Laatokan rantatietä Salmista kohti Vitelettä liikuttaessa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 22:n (5.D) joukot valtasivat kylän 22.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 2 (5.D) irtautui Rajakonnusta 1.7.1944. Kylämäeltä avautuu komea näkymä Laatokan ulapalle. ENa 2017.

2.RautatPtrin tuliasemat Viteleessä Patteri on yksi kolmesta Jatkosodan aikaisesta rautatiepattereista. Muut olivat 1.RautatPtri Kannaksella ja 3. RautatPtri Hangossa (perustettu vasta 1943) Patteri toimi Laatokan Rannikkoprikaatin alaisuudessa. Se käväisi myös Kannaksella kesäkuussa 1944, mm Tienhaarassa, mutta siirrettiin kiireesti takaisin Laatokalle venäläisten...

Revonselkä on Muurmannin radan asemakylä, jonka 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 ja II/JR 51 valtasivat etelän suunnasta edeten 21.9.1941. Kylässä vihollisen puolustuksen tukena toimi panssarijuna, joka yhdessä tavallisen junan kanssa pääsi karkuun pohjoiseen taistelun käännyttyä suomalaisaseiden voittoon. Jatkosodan viivytysvaiheessa Rajajääkäripataljoona 4 irtautui Revonselästä...

Jatkosodassa Rannikkotykistörykmentti 13:sta Aunuksenjoen suulla puolustuksesta vastasivat kaksi 76/VK-04-tykkiä miehistöineen. ENa 2016.

Rannikkotykistörykmentti 13:sta Haapanan patterin kalustona olivat kolme 152/45-C-tykkiä. ENa 2016.

Rannikkotykistörykmentti 13:sta puolustusryhmityksessä Hatsinsaareen oli ryhmitetty kaksi 125/50-V-tykkiä. Helmikuun 9. päivänä 1943 teki venäläinen Jak-7B hävittäjä pakkolaskun Ohtoinniemen eteläpuolelle. Lentäjä Ltn. Konstantin Martshenkon oli lähtenyt 10.30 suojauslennolle Valdomen kentältä, mutta eksynyt Aunuksen kannaksen kautta Laatokalle ja teki pakkolaskun bensiinin...

Rannikkotykistörykmentti oli ryhmittänyt Pisinjoen suun asemiinsa neljä 76/K-02-tykkiä. ENa 2016

Rannikkotykistörykmentin Pisinniemen (Pisin) asemissa rannikkovarmistuksesta vastasivat neljä 76/K-02-tykkiä miehistöineen. ENa 2016.

Tuulosjoen suun asemiinsa Rannikkotykistörykmentti 13 oli ryhmittänyt kaksi 76/K-36-tykkiä miehistöineen. Patterin alueella on korkeita hiekkadyynejä. Miten mennä kohteeseen: Pitkäranta-Aunuksenkaupunki -tieltä pisteestä 61.132233, 32.520474 erkanee eteläkaakkoon hiekkapohjainen ura, jota kolme kilometriä kulkemalla pääsee kohdealueelle. ENa 2016.

Rannikkotykistörykmentti 13:sta Ukonniemen patteri sijaitsi Rajakonnun ja Viteleen välillä Laatokan itärannalla. Siellä oli Jatkosodan alkupuolella sotasaaliina saadut 125 mm kaksois-Vickers-tykit. Ne olivat tehokkaita aseita entisiä isäntiä vastaan. Sodan loppupuolella tilalle tuli 6-tykkinen kevyt patteri 76K/02. ENa 2016.

Jatkosodan aikana Rannikkotykistörykmentti 13.sta esikunta ja yksi patteri sijaitsivat Viteleessä. Patterin tuliasemat sijaitsivat Viteleenjoen suulla. Pääkalustona oli kaksi 152 K/04 -tykkiä. Lisää tulivoimaa antoivat kolme 75 VK/04 tykkiä. ENa 2016.

JR 8:n II Pataljoona hyökkäsi lännestä ja valtasi Rubtsoilan kylän 27.8.1941. Täältä sitten koko JR 8 aloitti pitkän suokoukkauksensa 30. elokuuta. Tavoitteena oli Säämäjärven kylä samannimisen järven rannalla Petroskoihin johtavan maantien varressa. Sinne oli matkaa noin 25 kilometriä. Mukaan varattiin kolmen päivän muona ja kaksi tuliannosta, ja sitten monituhatpäinen...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Tiirikkala (mm. II/JR 44) valtasi Ruokokosken 21.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 8:n I Pataljoona suojasi ja piti auki Suurimäki - Palalahti -tietä Ruokokoskella heinäkuun 1944 alkupäivinä. Pataljoona taisteli pari päivää vihollisen sekä idästä että etelästä hyökännyttä 100.Kaartindivisioonaa ja 29.Panssariprikaatia...

Heinä-elokuun 1941 vaihteen ympärillä Jatkosodan 11.Divisioonan rykmentit JR 8, JR 29 ja JR 50 marssivat maantietä pitkin lännestä tähän ja kääntyivät pohjoiskoilliseen ryhmittyäkseen Hyrsylän, Ignoilan ja Hautavaaran takaisinvaltaamista varten. ENa 2017.

Pyrittäessä heikentämään vihollisen synnyttämää painetta ja sivustauhkaa Näätäojan rintamalla heinäkuussa 1941 Kevyt Osasto 6 sai tehtäväkseen edetä Kolatselästä koilliseen ja katkaista Petroskoi-Suojärvi -rautatie. Rataa pitkin venäläiset siirsivät ja huolsivat joukkojaan lännen suunnalle. Ensitöikseen Osasto eteni Saarimäen kylään, jonka se valtasi lyhyen...

Saarimäki on korkeahko mäki ja pieni kylä Mäkriä-Pisi -tien varrella. Nykyinen tie kiertää mäen pohjoispuolelta, joten mäelle päästäkseen täytyy sinne erikseen kääntyä itäisestä tienhaarasta. Siinä on venäläinen sotamuistomerkki. Jatkosodassa mäen päälle oli varusteltu kaksi kantalinnoitettua tähystys- ja tulenjohtopaikkaa. ENa 2017.

Jalkaväkirykmentti 34 (17.D) valtasi Saarimäen kylän kolmen pataljoonansa keskitetyllä hyökkäyksellä 4.9.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 45:n II Pataljoona (8.D) viivytti kylässä suunnitelmallisesti ja vetäytyi tieuran suunnassa luoteeseen, kohti Puskuselkää 27.6.1944. ENa 2017.

JR 8 hyökkäsi Sotjärven rantaa pitkin kaakkoon ja sulki Sotjärven ja Vahatjärven välisen kannaksen Salmenniskassa (Nižnjaja Salmassa) 27.8.1941. Näin itään etenevän 11.Divisioonan oikea sivusta saatiin varmistettua. Paikassa Suojoki laskee Sotjärvestä Vahatjärveen, ja joen ylittää silta. Alasalmen kylä on Vahatjärven rannalla. ENa 2017.  

JR 8 eteni maastoitse lännestä ja valtasi Sambalskaja Iskun kylän ja siellä olleen tiilitehtaan 26.9.1941. Reilun kilometrin verran kylän länsipuolella sijaitsevalta kukkulalta, joka saatiin vallatuksi neljän komppanian yhteisoperaatiolla, näkyivät Muurmannin rata ja Petroskoin pohjoisosan taloja 13 kilometrin päässä. ENa 2017.

Marski kävi tietämättään lähellä kuolemaa syyskuussa 1943. Sammatus (Sambatuksa) on pieni kylä eteläisessä Aunuksessa. Kylän aluetta linnoitettiin lujasti osana PSS-linjaa Jatkosodan asemasodan aikana, ja siellä käytiin kiivaita taisteluja kesäkuun 1944 lopulla. Ja siihen liittyy seuraava Jatkosodan tarina. Sammatuksessa järjestettiin 14.-26.9.1943 kurssi...

Osana Käsnäselkä-Prääsä -maantien sivustavarmistusta III/JR 60 miehitti Savinovon kylän 22.7.1941, mikä olikin tarpeen, sillä seuraavana päivänä vihollinen aloitti laajamittaisen pihtiliikeoperaation, jonka toinen leuka iskisi koillisesta 1.Divisioonan selustaan juuri Savinovon kautta. Venäläisten vastahyökkäyksen pontimena oli marsalkka Kliment Vorošilovin ja...

JR 29:n I Pataljoona saartoi Somban kylässä olleen vihollisen mottiin 25.8.1941 ja valtasi motin kovasta vastarinnasta huolimatta seuraavana päivänä. Tämän jälkeen pataljoona eteni itään Kungurusjoelle. Somban tutua vallatuksi JR 8 pystyi hyökkäämään Sotjärven rantaa pitkin kaakkoon sulkeakseen Sotjärven ja Vahatjärven välisen kannaksen Salmenniskalla. ENa 2017.

Lentokenttä sijaitsi Kontupohja-Hirvas -maantien  puolivälissä, tien itäpuolella. Laskualueen laajuus oli 1140 m x 200-395 m; pääsuunta N-S. Kentän itäpuolella oli kymmenen sirpalesuojaa. Nykyisin kentän paikka on niittyä. ENa 2016.

Suurimäki on reilun kilometrin pitkä ja reilut puoli kilometriä leveä vaara, jonka päällä on kyläasutus. Vaara kohoaa ympäröivää maastoa huomattavasti korkeammalle. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kevyt Osasto 4 eteni Suurimäen pohjoislaitaan 21.7.1941 ja havaitsi vihollisen ryhmittyneen vahvasti varusteltuihin asemiinsa mäellä. Seuraavana päivänä ammuttiin voimakas...

Suuriselkä on kylä Kuittinen-Ulvana -tien varressa. Kylä on poikkeuksellisen hyvin säilynyt kansanomaisen rakennustaiteen kokonaisuus. Sen suojelukohteisiin kuuluu perinteisiä taloja reilun sadan vuoden takaa. Kiinnostavin näistä on paikallisen puuseppä Dubrovinin runsaasti koristelema talo, jonka sisätiloissa on Dubrovinin tekemiä pöytiä, tuoleja ja kaappeja. Jatkosodassa kylän...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kevyt Osasto 4 (5.D) valtasi Säntämän järvikannaksen 29.7.1941. Vihollisen käynnistettyä vastahyökkäyksensä elokuun 1941 alkupäivinä, järvikannakselta jouduttiin vetäytymään muutamia kilometrejä taaksepäin, ja vihollinen saattoi alkaa varustaa asemiaan kannakselle. Syyskuun 1941 alussa Säntämän kannaksen uudelleenavaaminen vei suomalaisilta...

Jatkosodan Säntämän tie kulki itä-länsisuuntaisena Säntämästä Ylä-Viteleeseen (Pikkoilaan). Tämän tien kautta vetäytyivät pääosat 5.Divisioonan joukoista Vitele-Suurimäki -viivytyslinjalle kesäkuun 1944 lopussa. Tien kiivain käyttöaika oli 25.-27.6. Tie jatkui Ylä-Viteleestä toisaalta länteen Viteleen kylään ja toisaalta pohjoiseen Suurimäen tielle. Samaan...

JR 8:n teki suomaaston läpi syvän ja ulottuvan koukkauksen, ja sen itäisenä tavoitteena oli maantie- ja rautatiesiltojen haltuunotto Säämäjoella (nimeltään myös: Säpsänjoki, Sänkäjoki tai Sjangajoki). Rykmentin II Pataljoona ylitti myllypatoa pitkin joen siltojen välillä ja yllätti vihollisen siltavartiot 31.8.1941 illalla. Maantiesilta saatiin ehjänä haltuun ja...

4.Divisioonan saavuttua Karjalan Kannakselta jatkamaan etenemistä Säämäjärvi-Petroskoi -maantien suunnassa itään 11.Divisioonan hyökkäyksen painopiste kääntyi eteläkaakkoon. Tässä suunnassa JR 50 eteni maastoitse Säämäjärvi-Prääsä -tielle ja katkaisi Säämäjoella (tunnetaan myös nimellä: Säpsänjoki, Sänkäjoki tai Sjangajoki) puolustautuneen vihollisen...

JR 8 aloitti koko rykmentin voimin laajan koukkausoperaation Rubtsoilan kylän liepeiltä 30.8.1941. Tavoitteena oli saavuttaa Säämäjärven kylä, jonka kautta kulki Jessoila-Petroskoi -maantie, sekä idempänä Säämäjoen maantie- ja rautatiesillat. Rykmentti eteni Säämäjärvi-Prääsä -tielle 31.8. aamupäivällä. Tämän jälkeen JR 8:n I Pataljoona kääntyi tien suunnassa...

AKE:n vierasmajat, mökkikylän sauna ja VI AKE:n tärkeimmät osat olivat tällä Kalajärven ja Pyhäjärven kannaksella. Kenraali Talvelan korsu oli nimeltään Salmi. Esikuntapäälliköllä Martin Stewenillä oli oma korsunsa kuten aselajipäälliköillä. VI AK komentaja silloinen kenraalimajuri Paavo Talvela halusi pyöreän saunan, kertoo Martti Haavio kirjassaan "Me kuljimme...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Tihverin kylän valtasi Jalkaväkirykmentti 22:n III Pataljoona (5.D) 28.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Tihverissä taisteltiin 28.-29.6.1944. Tällöin kylää puolustivat 8.Divisioonan  II/JR 4 ja 24.Tykkikomppania. Korpraali Toivo Ilomäki tuhosi neljä vihollispanssaria 75 K/40 -tykillään taistelujen aikana. Näitä tykkejä Suomi hankki...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 56:n II Pataljoona (1.D) hyökkäsi luoteesta ja valtasi Topasjärven kylän 8.9.1941. Eteneminen jatkui kaakkoon, ja vihollinen suojasi vetäytymistään tykistön ja kranaatinheittimistön tuli-iskuilla. Kuitenkin 1.D jyräsi vihollisen ja saavutti Aunuksenkaupunki - Prääsä -maantien 10.9. ja sai samalla yhteyden maantietä pohjoiskoilliseen...

Torasjärvi on kylä Muurmannin valtatien varrella Aunuksessa. Kylän valtasivat 7.Divisioonan Kevyt Osasto 15 ja JR 51:n I Pataljoona 8.9.1941. Tämän jälkeen muutaman päivän ajan JR 51 kävi kovia taisteluja Nurmoilan järvimaastosta vetäytymään ryhtyneen vihollisen 3.Divisioonan kanssa ja esti vihollisen pääsyn maantien suunnassa kohti Prääsää. ENa 2017.

Keski-Aunuksessa Tornimäellä käytiin heinäkuussa 1944 eräs torjuntataistelu, joka on tullut tunnetuksi sekä Jalkaväkirykmentti 9:n rykmenttihistorian että Yrjö Keinosen kirjan Taistellen takaisin ansiosta. Tornimäellä Kevyt Osasto Keinonen ja yksi JR 9:n komppania torjuivat vihollisen vaarallisen pihtiliikkeen JR 9:n selustaan. Asetelmassa viivyttävä JR 9 oli ryhmittynyt...

Jatkosodan Jalkaväkirykmentti 8 hyökkäsi etelästä tien suunnassa, mursi Tsalkin kylässä vihollisen bunkkereilla vahvistaman puolustuslinjan ja valtasi kylän 23.8.1941. Näin saatiin katkaistua Suojärveltä Säämäjärven pohjoispuolitse kulkeva tie, vaikkakin vihollinen ehti vetää suurimman osan kalustoaan kylän kautta itään. Vihollista lännestä puristanut...

Tsilmijärvi on kylä Kotkatjärvi-Mäkrijärvi -tien varressa Aunuksessa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 51:n 6K ja II P:n jääkärijoukkue etenivät lännestä kylään vallaten sen 10.9.1941. Sitten parin seuraavan päivän ajan kylän hallinnasta käytiin kiivaita taisteluja, kun Nurmoilan ja Säntämän suunnalta lyödyn vihollisen 3.Divisioonan erisuuruisia osastoja pyrki korpien...

Jatkosodassa suomalaisjoukkojen painopistehyökkäys Laatokan rantamaantien suunnassa alkoi 4.9.1941, ja 5.Divisioonan joukot mursivat vihollispuolustuksen Tuulosjoella. Seuraavana päivänä hyökkäystä jatkettiin niin, että Osasto Laguksen kolme taisteluosastoa (Polon, Häkkinen, Hynninen) siirtyivät kärkeen. Taisteluosasto Häkkinen ylitti Tuulosjoen 5.9. kello 9:30 ja marssi...

Kolatselässä, Tulemajoella, oli syntymässä kriisi heinäkuun 1944 alkupäivinä, kun panssareiden tukemat 37.Kaartinarmeijakunnan joukot painostivat rajusti Jalkaväkirykmentti 8:n pataljoonia eteläkaakosta 10 kilometriä leveällä kaistalla. Rykmentti oli ryhmittynyt Tulemajoen niskan eteläpuolelle ja puolusti siltaa, jonka kautta kulki tärkeä tie joukkojemme selustaan....

Tulemajärven ruukilla jalostettiin järvimalmia reilut sata vuotta sitten parin vuoden ajan. Sitten tapahtui toimialalla rakennemuutos, kun dynamiitilla irti saatava vuorimalmi syrjäytti järvimalmin. Ruukin varsin massiiviset rakennukset jäivät tyhjilleen ja unohduksiinkin. Jatkosodassa armeijakuntaportaan 16.Kenttähevossairaala toimi Tulemajärven rautaruukilla...

Tumban metsätyömaakylä sijoittuu Tumbajärven ja Unnutjärven salmen molemmin puolin. Vuoden 1933 väestönlaskennassa mainitaan kohdassa väliaikaiset asutukset Tumban metsätyömaakylä Seesjärven piirin Paateneen kyläneuvostoon kuuluvaksi. Jatkosodan aikana kylässä oli yhdeksän taloa. Kylä ei ole nykyään asuttu. Jatkosodassa Karjalan rintaman 1. partisaaniprikaati eli...

Kuvassa on Tuuloksenjoen ylittävän vanhan maantiesillan eli Rapolan sillan paikka etelästä pohjoiseen kuvattuna. Joessa näkyy vielä silta-arkkujen jäänteitä. Nykyinen, uusi maantiesilta on tästä kohdasta kilometrin verran alavirran suuntaan eli länteen. Kuvan oikeassa reunassa näkyy jokeen laskeutuva ura, jonka kohdalle rakennettiin syyskuun 1941 alussa ponttonisilta, jota...

Jatkosodassa 1.Jääkäriprikaati ja 5.Divisioona etenivät Tuulosjoelle 24.7.1941 mennessä. Tällöin sodan hyökkäysvaihetta oli takana kaksi viikkoa. Tässä tilanteessa Mannerheim antoi uudet ohjeet sotatoimien jatkamisesta, ja niiden mukaan eteneminen rajoitettiin toistaiseksi linjalle Tuulos-Vieljärvi. Vain kevyet joukot saivat edetä tämän linjan itä- ja kaakkoispuolelle....

Kevätkesällä 1919 Aunuksen retkikunnan kärkijoukot etenivät Ulvanaan asti. Mukana oli myös parikymppinen Elias Simojoki, joka suunnitteli sotilaan uraa. Hän joutui sotavangiksi, mutta onnistui riistäytymään irti vangitsijoiltaan Ulvanan sillalla, hyppäsi jokeen ja sitä kautta pakoon. Paetessaan nuori heimosoturi lupasi Jumalalle, että jos tämä pelastaa hänet omien puolelle, hän...

Jalkaväkirykmentti 22:n III Pataljoona (5.D) eteni lännestä ja valtasi Varloin tienristeyskylän 27.7.1941 sekä aloitti tämän jälkeen aktiivisen tiedustelun lähikyliin itään, kaakkoon ja etelään. Vihollisen pyrkiessä valtaamaan kylää takaisin elokuussa 1941 JR 13:sta II Pataljoona (17.D) tuki kyläalueen puolustusta vastahyökkäyksellään 13.-15.8. Tässä Varloin...

Aunuksenkaupungin ortodoksinen kirkko, Smolenskin kirkko, on Aunuksen- ja Mäkriänjoen yhtymäkohdassa. Kirkko on rakennettu vuonna 1828. Venäjän Lokakuun vallankumouksen jälkeen kirkkorakennus alkoi rappeutua. Jatkosodassa rakennus kunnostettiin joukkojemme varuskuntakirkoksi, mutta sodan jälkeen rakennus jatkoi rappeutumistaan. Kuitenkin viimeisen vuosikymmenen aikana kirkkoa on ryhdytty...

Vasojärven luostarin juuret ovat 1500-luvun alkupuoliskolla. Silloin muuan munkki tuli Vasojärven rannalle ja kaivoi itselleen maakuopan. Siinä hän asui erakkona useita vuosia. Sitten paikkaan alettiin tehdä rakennuksia, mutta ne tuhoutuivat ensimmäisen kerran, kun ruotsalaiset ja puolalaiset joukkiot hävittivät luostarin ja surmasivat munkit 1600-luvun alussa. Tämän jälkeen...