Kohteet: Venäjä - Aunuksen Karjala

Venäläisten merijalkaväkiprikaatien maihinnousun 1944 muistomerkki on maantien varressa rautatietasoylikäytävän kohdalla Tuuloksen kylän lähellä. Jatkosodan kesäkuussa 1944 vihollisen ensimmäinen maihinnousuporras (70.MerijvPr), jonka vahvuus oli 3 600 miestä ja jonka aseistuksena olivat mm. 12 kenttätykkiä ja 18 pst-tykkiä, teki Laatokalta maihinnousun ja katkaisi tärkeän...

Vanhan valtionrajan tuolla puolen venäläiset olivat kantalinnoittaneet Salmin pitäjän vastaista rajaa 1930-luvulla. Eräs noista linnoitteista eli suurehko betonibunkkeri sijaitsee reilun kilometrin Kaukoijärven kylän pohjoispuolella. Miten mennä kohteeseen: jos käytettävissä on maasturi, sillä pääsee kylästä pohjoisluoteeseen lähtevää tilusuraa pitkin bunkkerin...

Vanhan valtiorajan tuolla puolen venäläiset olivat kantalinnoittaneet Salmin pitäjän vastaista rajaa 1930-luvulla, ja eräs noista betonibunkkereista sijaitsee Kavainon kylän pohjoislaidalla. ENa 2017.

Vanhan valtionrajan tuolla puolen venäläiset olivat linnoittaneet Laatokan rantatien ympäristöä rakentamalla muun muassa Rajakonnunmäelle bunkkereita 1930-luvulla. Eräs noista betonibunkkereista sijaitsee mäen takarinteessä. Sen päälle on sittemmin rakennettu asuintalo. ENa 2017.

Kavainon kylän luoteislaidalla sijaitsee venäläinen betonibunkkeri, joka on rakennettu 1930-luvulla. ENa 2017.

Sammatuksen taistelun 1944 venäläinen muistomerkki on kylämäen päällä, missä sijaitsee myös kylän hautausmaa, jonka äärellä oli aiemmin kaksi kirkkoa. Mäen rinteiltä löytyy suomalaisten pallokorsujen paikkoja ja rakenteita. ENa 2017.

Heinä-elokuussa 1941 Tuulosjoella ja Säntämässä rintamaa suomalaisjoukkoja vastaan puolusti muun muassa 3.Nostoväkidivisioona, joka oli perustettu Leningradissa 4.7.1941. Perustamisvahvuus oli 8 500 sotilasta. Heinäkuun 1941 lopulla divisioona siirtyi Lotinapeltoon ja edelleen Nurmoilaan, mistä se ryhmittyi rintamaan Säntämä- ja Tuulosjoelle. Suomalaisjoukkojen hyökkäyksessä...

11.Divisioonan JR 8 eteni Ignoilasta Veskelykseen ja valtasi kylän 19.8.1941. Seuraavana päivänä Kevyt Osasto 10 saapui varmistamaan kylää, ja JR 8 jatkoi etenemistään pohjoiseen Potkuselkään, Savilatsuun, Maaselkään ja Tsalkkiin. Nykyisin Veskelys on saman nimisen kunnan keskuskylä. Kylässä on näkyvällä paikalla pieni tšasouna, joka on siirretty Kangasjärveltä vuonna...

Vanhat amerikansuomalaisten siirtolaisten 1930-luvulla rakentamat rakennukset, joissa toimi mm. AKE:n esikunta ja lennoston Esikunta. Kalajärven-Pyhäjärven välisellä kannaksella oli VI AK tärkeimmät osat Nurmoilan kylän toisella puolella , alueella oli korsukylä. Talvelan korsu oli nimeltään Salmi. Korsu käsitti takahuoneen, komentohuoneen ja jonkinlaisen makuualkovin. Alueella oli...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1.Divisioonan JR 60 eteni lännestä ja valtasi Vieljärven kylän 21.7.1941. Kylässä toimi 1.Divisioonan kenttäsairaala elo-syyskuussa 1941, ja Aunuksen Radio aloitti lähetystoimintansa nimenomaan Vieljärvellä 1.9.1941. Radio toimi kylästä käsin parisen kuukautta, kunnes siirtyi Petroskoihin loka-marraskuun vaihteessa. Syyskuun 1941 alussa...

Pohjoiseen laskeva Vilgajoki jakaa Vilgan kylän kahtia, ja syyskuun 1941 lopulla 11.Divisioonan suunnitelmat kohdistuivat kylä valtaamiseen siten, että JR 8 etenisi etelästä joen itäpuoliseen kylänosaan, ja JR 50 valtaisi kylän länsipuolisen osan. JR 29 toimisi divisioonan reservinä. JR 50 aloitti hyökkäyksensä 26.9., ja JR 8 liittyi siihen joen itäpuolella seuraavana...

Villavaaran taisteluissa 4.Divisioonan joukot (mm. JR 5, JR 25, JR 26) saartoivat vihollisjoukot tuhoten ne. Ankarien taistelujen päätyttyä sotavangeiksi oli jäänyt noin 500 miestä, ja taistelukentältä löydettiin 1700 kaatunutta puna-armeijalaista. Kylän alueelta maantien ja rautatiepysäkin (koordinaatti) suunnista todettiin ja laskettiin yli 1000 katettua ja yli 700 avonaista...

Vitele on nykyisin noin 1700 asukkaan kylä Viteleenjoen alajuoksulla, ja kylä liittyy Suomen sotahistoriaan muutaman tapahtuman kautta, joista seuraavaksi. Viteleen 1919 katastrofina tunnettu tilanne syntyi, kun noin 600 Petrogradin (Pietarin)  Punaupseerikoulun suomalaista oppilasta teki punaupseeri Eino Rahjan johdolla Laatokalta maihinnousun Viteleeseen Aunuksen retkikunnan...

Jatkosodassa Viteleen lentokenttä vallattiin heinäkuun 1941 lopulla. Se oli pinnoitettu betonisilla kuusikulmioilla, joiden halkaisija oli 2 metriä. Kenttä palveli tärkeänä työkenttänämme. Nykyään kentällä on rehuaumojen varasto ja puunpilkkeiden tekopaikka. Kiitoradan eteläpään ympärillä on hyvin säilyneitä sirpalesuojavalleja. ENa 2016.

Kevyt Osasto 4 (5.D) eteni pohjoisesta Ylä-Viteleen kylään (Pikkoilaan) ja valtasi sen 24.7.1941. Myöhemmin Jatkosodassa niin sanottu Säntämän tie kulki Ylä-Viteleen kautta, missä se haarautui toisaalta länteen Viteleen suuntaan ja toisaalta pohjoiseen Suurimäen suuntaan. Pääosa 5.Divisioonan ja 15.Prikaatin joukoista vetäytyi juuri Ylä-Viteleen kautta taaemmaksi...

JR 29:n Jääkärikomppania ylitti Suojoen ja valtasi Yläjoen kylän 26.7.1941. Tällöin saatiin kylän kohdalla sijainnut kääntösilta ehjänä käyttöön. Sitten JR 29 ja Kev.Os. 6 jatkoivat hyökkäystä vallaten rautatietasoristeyksen viisi kilometriä kylän koillispuolella seuraavana päivänä. Näin viholliselle tärkeä huoltorata oli siis saatu katkaistua, ja...