Kohteet: Venäjä

Koordinaatit: 60.2218274, 29.1817474 (Jäppilä) 60.1958145, 29.0236473 (Seivästö) Patteri on yksi kolmesta Jatkosodan aikaisesta rautatiepattereista. Muut olivat 2.RautatPtri Laatokan itärannalla (SSHS:n sotahistoriallinen kohde nro 009090015) ja 3. RautatPtri Hangossa (perustettu vasta 1943). Patteri kuului Rannikkotykistorykmentti 2:een (RTR 2)...
Avaa kohteen tiedot
Huoltokeskus (tunnetaan myös nimellä Öljymäki) oli rakennettu kaupunkimaisesti, keskuksen sotilaskoti kulki nimellä Talvipalatsi. Alueelta löytyy vielä metalliromua, paikka oli ankaran keskityksen kohteena kesällä 1944. MKe 2016.Nykykuvat Arto Tattari.
Avaa kohteen tiedot
11.Divisioonan asemasotavaiheen johtamispaikka sijaitsi Pidmassa Syvärin pohjoisrannalla. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 8, JR 29, JR 50, Kev.Os 10, KTR 4, Rask.Psto 30, VP 32, Pion.P 28, 32.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Erilaisten rikkomusten selvittäminen oikeudenmukaisesti laissa määrättyine seuraamuksineen kuuluu hyvän järjestyksen ja kurin sekä oikeudenkäytön perusteisiin. Sota-aikana kenttäoikeus toimi alioikeutena, ja sen puheenjohtajana tuli olla lainoppinut henkilö sekä jäseninä yksi vähintään luutnantin arvoinen upseeri ja yksi aliupseeri tai miehistöön kuuluva. Korkein...
Avaa kohteen tiedot
Oltuaan 32 kuukautta etulinjan rintamavastuussa Syvärin eteläpuolella 17.Divisioona siirtyi Ylipäällikön reserviksi ja marssi Syvärin pohjoispuolelle lepoon ja huoltoon toukokuun 1944 puolivälissä (rintamavastuun otti 8.Divisioona). Divisioonan joukot ryhmittyivät tien Uslanka-Kuujärvi-Kuittinen-Mäkriä varteen. Esikuntatoiminnot olivat Kortesjärvellä. Täältä divisioona...
Avaa kohteen tiedot
17.Divisioonan Esikunta sijaitsi Vaasenissa Syvärillä Jatkosodan asemasodan aikana. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 13, JR 34, JR 55 (jäi Hangon rintamalle kesällä 1941), JR 61 (saapui JR 55:n tilalle), Kev.Os 19, KTR 8, Rask.Psto 24 (asemasodan loppuvaiheeseen asti), VP 34, Pion.P 32, 38.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. Shemenskin-Pertjärven taisteluun...
Avaa kohteen tiedot
JR 22 oli pohjana 20. Prikaatille joka siirrettiin 15. kesäkuuta 1944 Syväriltä Viipuriin vastaamaan kaupungin puolustuksesta. Rautateillä vallinneen ruuhkan takia prikaatin joukot saapuivat Viipuriin vasta 19. kesäkuuta ja prikaatin huoltokomppania vasta 20. kesäkuuta aamulla. Viipurin puolustus romahti ja kaupunki menetettiin vain noin viisi tuntia kestäneen taistelun jälkeen. Kemppi...
Avaa kohteen tiedot
Mannerheim antoi 31.10.1943 käskyn, jonka nojalla tuli perustaa kolme uutta prikaatia, joista yksi - 20.Prikaati - sijoitettaisiin Syvärille. Sen komentajaksi tuli eversti A. Kemppi, ja 20.Prikaati perustettiin virallisesti 1.1.1944. Se oli suoraan Aunuksen Ryhmän alainen joukko. Tammikuun 1944 lopulla prikaatin esikunta ryhmittyi Monasterinkylään (Efremovskaja Monastiriin), joka oli...
Avaa kohteen tiedot
Puna-armeijan 34.Kevyt Hyökkäysvaunuprikaati tuhoutui kokonaan Laatokan Karjalan Talvisodan taisteluissa. Prikaati oli tukemassa 18.Jalkaväkidivisioonaa, ja sen komentaja, kenraali Kondratjev kaatui Itä-Lemetin motin purkautuessa helmikuun lopussa 1940. Näissä mottitaisteluissa vallattujen neuvostovaunujen myötä Suomen panssarijoukkojen kalusto moninkertaistui, ja Jatkosodan...
Avaa kohteen tiedot
Portinhoikka, 4-tien risteys oli merkittävä taistelupaikka kesäkuussa 1944, täällä Rynnäkkötykkikomppaniat Sturmeilla sekä JR 48 että Puroman JP 3 joukot ottivat tiukasti 25-26.6 yhteen 45. Kaartin Divisionan joukkojen kanssa. Suomalaiset rynnäkkötykit tuhosivat kaikkaan 26 vaunua. Kaikkiaan suomalaiset tuhosivat tässä taistelussa 38 vaunua, 4-5 epävarmaa tapusta ja 8-9 lähes...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan 5.Divisioonan johtamispaikka Syvärillä sijaitsi Ienimäjärven ja Pyhälammen välisellä kannaksella. Matkaa etulinjaan etelään Syvärin pohjoisrantaan oli noin 15 kilometriä. 5.Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 2, JR 22, JR 23, JR 44, Kev.Os 4, KTR 3, Rask.Psto 24 (alkaen kesäkuu 1944), VP 23, Pion.P 21 sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
7.Divisioonan Esikunta sijaitsi Voznesenjassa Syvärillä Jatkosodan asemasodan aikana. Divisioonan joukkoihin kuuluivat JR 9, JR 30, JR 51, Kev.Os 15, KTR 2, Rask.Psto 28, VP 26, Pion.P 35, 28.Kenttäsairaala sekä muita divisioonajoukkoja. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot
Aavetykki oli Talvisodan aikainen venäläinen rautatietykki. Jouluaaton aattona 23. joulukuuta 1939, väestönsuojelun sotapäiväkirjan mukaan kello 00.07, Viipurissa alkoi tapahtua yllättäen rajuja räjähdyksiä, joiden alkuperää ei heti pystytty tunnistamaan. Aluksi arveltiin, että kyseessä olisi vakoojien ujuttamia aikapommeja, mutta ajatus hylättiin saman tien, koska...
Avaa kohteen tiedot
Äyräpään-Vuosalmen taisteluiden aikana kesä-heinäkuussa 1944 eversti Adolf Ehrnrooth johti vahvennetun JR7:n taisteluja Lampelassa, tarkemmin sanottuna Paavilaisen talon maastossa. 2. divisioona ryhmittyi puolustukseen Äyräpään harjulle 19.-20.7.44. Taisteluosasto Ehrnrooth puolusti vasemmanpuoleista lohkoa oikealla puolellaan taisteluosasto Wahlbeck (vahvennettu JR 49)....
Avaa kohteen tiedot
Ahinkoski, joka on saanut nimensä kosken luoteispuolella olleesta talosta/tilasta, on Tohmajoen monihaarainen koski sileiden kallioiden keskellä. Koskimaisema on ollut elokuvien kuvauspaikkana sekä suomalaisten että venäläisten aikaan. Maisemassa on osin kuvattu muun muassa venäläinen Aamunkoitot ovat täällä hiljaiset -elokuva, joka kertoo Suuren isänmaallisen sodan...
Avaa kohteen tiedot
Aholan kartano Vuoksen rannalla on säilynyt. MK
Avaa kohteen tiedot
Ahvenjärven (Ostretšjen) valtasi I/JR 26 koukkaamalla kylään pohjoisluoteesta 1.11.1941. Kylästä irtauduttiin länteen kesäkuun 1944 lopulla. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Ahvenlahden kylä sijaitsi Jelettijärven länsiosassa saksalaisen 6.SS-Divisioona Nordin vastuualueella. Jatkosodassa kylään oli ryhmitetty divisioonan Tiedustelupataljoona (Aufklärungs-Abteilung Nord). ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Oulussa perustettu Talvisodan Polkupyöräpataljoona 7 teki Aittojoella ensimmäisen vastahyökkäyksen etenevää vihollisdivisioonaa vastaan joulukuun 1939 alussa. Voimasuhteet olivat kuitenkin sellaiset, ettei pataljoona saanut mekanisoitua vihollisdivisioonaa pysähtymään. Kun Tolvajärvellä tämä sitten onnistui suomalaisjoukkojen keskitetyn toiminnan tuloksena,...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Luftwaffen käytössä oli Alakurtin lentokenttä, jonka saksalaiset kunnostivat käyttöönsä edettyään Vermanjoelle parinkymmenen kilometrin päähän kentästä itään. Alakurtti kuului Sallan pitäjään, ja kylä sijaitsee 60 kilometriä nykyiseltä valtakunnanrajalta itään. Luftwaffe luopui kentästä syyskuussa 1944. II maailmasodan jälkeen Neuvostoliitto...
Avaa kohteen tiedot
Talvisodan aikana Alattu oli eräs Laatokan Karjalan keskeisimpiä rautatieasemia, jonka kautta joukkoja tuotiin rintamalle. Jatkosodan loppuvaiheessa asema oli Suistamon alueelta evakuoitavan materiaalin tärkeä kuormauspaikka. Tulipalo tuhosi asemarakennuksen viime vuosikymmenellä. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Alavoinen on suurehko kylä Aunuksen aukean luoteispäässä. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Laguksen Tst.Os Polon, III/JR 44 ja Kev.Os 4 valtasivat kylän 5.9.1941. Asemasodan aikaan kylässä toimi mm. saha, jolle tukit uitettiin Aunusjokea pitkin. Viivytysvaiheessa kesällä 1944 15.Prikaatin pääosat vetäytyivät kylän kautta luoteeseen 25.6.1944. Tässä tilanteessa...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa suomalaisjoukkojen painopistehyökkäys Tuulosjoelta Laatokan rantamaantien suunnassa alkoi 4.9.1941. Ensimmäisenä hyökkäyspäivänä 5.Divisioonan joukot mursivat vihollispuolustuksen Tuulosjoella ja saavuttivat Alavoisen kylän luoteisreunan iltaan mennessä. Seuraavana päivänä hyökkäystä jatkettiin niin, että Osasto Laguksen kolme taisteluosastoa (Polon, Häkkinen,...
Avaa kohteen tiedot
Alcazar on aivan Taipaleenjokeen laskevan Mustaojan suussa oli vahvasti rakennettu avoasema - miehistösuojan päällä oli jykevä katto. Neuvostojoukot valtasivat sen joulukuun puolessavälissä 1939. Tukikohta oli alun alkaen rakennettu väärään paikkaan suhteessa talvisodan pääasemaan, Mannerheim linjaan. Matkaa sille kertyi 600 metriä ainoan linkin oltua yksinäinen yhdyshauta ja...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa Alehovštšinassa (Olehistossa, Hetevistössä) sijaitsi Syvärin suunnasta vastanneen venäläisen 7.Erillisen Armeijan esikunta, joka oli suoraan Neuvostoliiton yliesikunta Stavkan johdossa syyskuusta 1941 alkaen. Kevättalvella 1944 7.Er.A muuttui 7.Armeijaksi, ja se siirrettiin Karjalan Rintaman johtoon. Alehovštšinassa risteävät Lotinapelto-Tihvinä -tie ja...
Avaa kohteen tiedot
Alehovštšinan kylän värikäs kirkko on rakennettu vuonna 1730. Neuvostoliiton alkuvuosina se suljettiin. Toisessa maailmansodassa kirkkorakennus toimi sotasairaalana, kun kylässä toimi myös Syvärin suunnasta vastannut venäläisten joukkojen 7.Erillisen Armeijan Esikunta (myöhemmin 7.Armeijan Esikunta). Sotien jälkeen, Neuvostoliiton loppuvuosina, kirkko oli perunavarastona....
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan 11.Divisioonan hyökätessä itään viimeistään Jessoilan tasalla oli tullut selväksi, että vihollinen puolustautuisi Petroskoin maantien suunnassa erittäin sitkeästi, ja että sillä olisi tukenaan myös raskaita Klim Voroshilov -panssarivaunuja. Niinpä divisioonan etenemisessä otettiin tauko ja alettiin suunnitella etenemistä koukkausten avulla. Divisioonan...
Avaa kohteen tiedot
Kuusaan hovi paikka (kuvavuodelta 2001). Oli pahamaineinen ”lahjoitusmaahovi”, jonka maiden alueilla asui maaorjia pahimpaan venäläiseen tapaan. Alun perin hovi perustettiin läänityksenä 1562 Jaakko Heikinpoika Hästeskolle. Ruotsinkielisten upseerien hallusta alueen saivat venäläiset Pietari Suurelta 1710, kunnes 1918 tilan osti maanviljelijä Matti Savolainen. Aivan ennen...
Avaa kohteen tiedot
Kirkko jäi juuri ja juuri suomalaisten linjojen taakse, kirkko on tyystin kadonnut. Kirkko vaurioitui jo hyökkäyksessä 1941, kesällä 1944 se tuhoutui.
Avaa kohteen tiedot
Kirkko valmistui vuonna 1832, ja se oli tarkoitettu Aleksanterin asetehtaan (Onegan tehtaan) työväen käyttöön. Kirkosta tehtiin paikallinen museo vuonna 1929. Rakennus palasi takaisin Venäjän ortodoksikirkon hallintaan vuonna 1990, ja nykyisin se toimii jälleen kirkkona. Rakennuksen eteläpuolella on Aleksanteri Nevskin patsas, ja aiemmin rakennuksen luona sijainnut Pietari...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa alikersantti Kalle Päätalo toimi talousaliupseerina JR 53:n Tykkikomppanian toimitusjoukkueessa. Hän haavoittui Kiestingin motin taisteluissa maantien varressa Mäntykylän lounaispuolella (koordinaatti). Sodan jälkeen hänestä tuli tuottelias ja suuren lukijakunnan suosion saavuttanut kirjailija (yli 3,6 miljoonaa myytyä kirjaa). Hän on kuvaillut tarkkaan haavoittumisensa...
Avaa kohteen tiedot
Annantehdas oli rautaruukki ja tehdasyhteisö Suojärven Karatsalmella (koordinaatti). Ruukin perusti kreivitär Anna Orlova-Tshesmenskaja vuonna 1809, ja sen tarkoituksena oli tuottaa rautaa Venäjän tsaarin armeijan tarpeisiin. Raaka-aineena käytettiin seudun vesistöistä nostettua järvimalmia. Päätuote oli valutykkirauta, jota käytettiin tykinputkien ja -kuulien valmistamiseen,...
Avaa kohteen tiedot
Lento-Osasto II perustetiin maaliskuun 25. päivänä 1918 ja sijoitettiin Karjalan rintamalle Antreaan. Pieni ja huonokuntoinen maakenttä oli raivattu Pähkjärven länsirannalle. Kenttä oli kelirikon aikana pehmeä ja huonokuntoinen. Tukikohdasta lennetiin pääasiassa pommitus- ja tiedustelulentoja. Talvella lentotoiminta tapahtui suksikoneilla jäältä. Lentokoneita oli käytössä...
Avaa kohteen tiedot
Antrean kirkko paloi elokuussa 1941, seuraavana päivänä kun suomalaiset olivat vallanneet Antrean. Kirkko oli suuri, sinne mahtui 1800 sanankuulijaa. Antrean sankarivainajat haudatttiin vanhalle hautausmaalle , katso oma kohde. Kirkon mäen takana sijaitsi uusi hautausmaa, joka oli perustettu 1891. JHe 2018.
Avaa kohteen tiedot
Antrean sankarihautausmaa sijaitsee toisella puolella tietä kuin kirkon rauniot, muutama sata metriä etelään. Tämä on ns. vanha hautausmaa, kirkon raunioiden takana on uusi hautausmaa. Venäläishautojen keskelle jäänyt vapaussodan sankaripatsas toimii kunnostettuna myös viime sotien kaatuneiden muistomerkkinä. Sen kahta puolta pystytetiin 1998 professori Armas Hutrin...
Avaa kohteen tiedot
Kirjavalahti on yksi Laatokan vuonomaisista lahdista. Sen rannalla on sortavalalaissyntyisen apteekkari Tauno Jääskeläisen rakennuttama erikoinen huvila, jonka seinien ulkopinta on koristeltu pienillä kivenlohkareilla. Huvilan on suunnitellut arkkitehti Pauli Blomstedt, ja se valmistui vuonna 1935. Sota-aikana rakennuksella ei ollut juuri käyttöä, mutta Jatkosodan loppuvaiheissa...
Avaa kohteen tiedot
Tässä tienhaarassa suomalaisten rauhanneuvottelijat siirtyivät venäläisten kulkuneuvoihin ( entiset suomalaisten autot ). Venäläinen majuri ja luutnantti tulevat ilmoittamaan, että Suomen valtuuskunta otetaan vastaan. Paikka Portihoikan ja Juustilan puolessa välissä. MKe JHe 2014/2022
Avaa kohteen tiedot
Entiseen Lavolaan on pystytetty muistokivi silloisten vihollisten kohtaamisesta. Suomalaisille joukoille Päämaja ilmoitti 4.9.1944 klo 3.15 lopetettava ammunta. Käytännössä aamulla klo 7.00 alkoi aselepo. Joukkojen käskettiin kuitenkin olla varuillaan, mikäli vastapuoli yrittäisi tulla asemiin. Vastapuoli lopetti vasta seuraavan päivänä klo 7.00. Tätä vuorokauden...
Avaa kohteen tiedot
Toisessa maailmansodassa Saksan 39.Panssariarmeijakunta valtasi Tihvinän 10.11.1941 ja sai käskyn jatkaa hyökkäystään toisaalta 440 kilometriä itään Vologdaan ja toisaalta 100 kilometriä pohjoiseen Ojattijoen tasalle. Kävi kuitenkin niin, että 39.Ps.AK pystyi etenemään Tihvinästä kumpaankin käskettyyn suuntaansa vain kymmenisen kilometriä. Itään edenneet saksalaiset...
Avaa kohteen tiedot
Tämä Asunto osakeyhtiö Suorakaide, osoite Kannaksentie 44. Paikka liityy Viipurin menetykseen 20.6.1944 kun toisen patalioonan komentaja maj. Bäckman siirsi komentopaikkansa Valtakadun ja Kalevankadun kulmasta kesken taistelua tämän talon kellariin. Tämä siirto aiheutti jo muutenkin sekavassa ja jännittyneessä tilanteessa puolustuksen hajoamisen. Suorakaiteen talon...
Avaa kohteen tiedot
Aunuksen peltolakeus ja tasanko ovat olleet aikaisemmin Laatokan matala lahti, joka jääkauden jälkeisen maankohoamisen ja Laatokan vedenpinnan laskun myötä on kuivattu pelloiksi. Lakeuden pinta-ala on noin 24 km x 13 km. Talot lakeudella nuokkuvat hiljaa virtaavien jokien rannoilla muodostaen nauhamaisia, useamman kilometrin mittaisia pitkittäisiä talosarjoja. Talojen päädyt ovat joko...
Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Radion perustava kokous pidettiin Leppäsyrjässä 18.8.1941, jolloin radio tuli perustetuksi suoraan Karjalan Armeijan alaiseksi yksiköksi. Varsinainen radiotoiminta aloitettiin Vieljärvellä 1.9.1941. Pari kuukautta myöhemmin radio muutti Petroskoin Radiomäelle (koordinaatti), missä oli valmiina tarvittavia teknisiä tiloja. Seuraavana kesänä uusi studio remontoitiin...
Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Radio oli suomalainen radioasema jatkosodassa suomalaisten miehittämässä Itä-Karjalan osassa. Aunuksen radio oli yksi jatkosodan rintamaradioita. Pekka Tiilikainen aloitteli radiomiehen uraansa. Talvisodan kuluessa ja jatkosodan alun aikana Päämaja huomasi, miten voimakas oli radion vaikutus rintamajoukkojen keskuudessa. Toisaalta mitä kauemmas Itä-Karjalaan suomalaiset...
Avaa kohteen tiedot
Aunuksen Radion varsinainen päätoimipaikka oli Radiomäellä, mutta Petroskoin keskustaan remontoitiin uusi studio, mikä helpotti muun muassa ohjelmatuotannon toteuttamista. Uudet tilat otettiin käyttöön arvovaltaisen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa syyskuussa 1942. Sodan jälkeen studiorakennus on purettu ja sen tilalle on tehty suurehko kerrostalo. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan hyökkäysvaiheen päätyttyä sotatoimiyhtymä Aunuksen Ryhmä perustettiin Karjalan Armeijan tilalle joukkojemme uudelleenorganisoinnissa maaliskuussa 1942. Ryhmän alajohtoportaina olivat muun muassa Syvärin rintamasta vastanneet V AKE Latvassa ja VI AKE Nurmoilassa. Aun.R:n eräs johtamispaikka oli Kolatselässä, missä työskentelytilat oli rakennettu Kollaanjoen...
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodan sotatoimialueella tarvittiin tiiliä tulisijoihin, savupiippuihin sekä muihin kovaa rakennusmateriaalia vaativiin kohteisiin. Aunuksenkaupungin tiilitehdas, joka sijaitsi puolitoista kilometriä keskustasta kaakkoon, tuotti tiilet Etelä-Aunuksen ja Syvärin rintaman rakennuskohteisiin. ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Aunuksenkaupunki (Aunuslinna, ven. Olonets) on satoja vuosia vanha kaupunki, perustamisvuosi 1649. Taajama-asutus sijaitsee Aunusjoen ja Mäkriänjoen yhtymäkohdan ympärillä. Keväällä 1919 suomalainen vapaaehtoinen sotilasjoukko, joka tunnetaan nimellä Aunuksen retkikunta, valtasi retkensä alussa kaupungin parin kuukauden ajaksi. Selustaan kohdistuneen vihollisen maihinnousun takia...
Avaa kohteen tiedot
Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Radan valmistumista ja sen rakentajia kunnioitettiin juhlajunalla, joka ajoi Äänislinnasta Aunuslinnaan maaliskuussa 1943. Aunuslinnan alkuperäinen asemarakennus on hävinnyt. Paikan viereen itäpuolelle on tehty uusi kivirakennus (koordinaatti). ENa 2017.
Avaa kohteen tiedot
Jatkosodassa III/JR 51 valtasi Baranin kylän 8.10.1941. Tämä nykyään autioitunut kylä sijaitsee tienristeysalueella länsi-itä-suuntaisen Podporoze-Osta -maantien varrella. Tieurat lähtivät kylästä etelään Goraan, kaakkoon Konselkään, koilliseen Voznesenjaan ja pohjoisluoteeseen Kuzran kylän kautta Syvärille, missä oli Vjaz-saaren kohdalla satamalaituri. Syvärillä kulki...
Avaa kohteen tiedot
Bataševskajan kylässä (Pataselassa) sijaitsi Kenttätykistörykmentti 4:n johtamispaikka Jatkosodan asemasotavuosina. Kylästä oli jäätie järven itärannalle talvisin. Paikan nykyinen nimi on Konets. ENa 2016.
Avaa kohteen tiedot