Kohteet: Venäjä

Varjossa honkien on lottakanttiini, sumppia keittävi, siell' lotta Lunkreeni. Tuossa Eldankajärven jää -laulun säkeistössä sumppia keittelevä naishahmo on muonituslotta Elsa Vanhala (os. Lampi; 1918-2016). Hän työskenteli lottana Sortavalan sotasairaalassa Talvisodan aikana ja edelleen linnoitustyömaalla Virolahdella välirauhan aikana. Jatkosodan alettua hän siirtyi Uhtuan...

1./Rj.P6 sai tehtävän rakentaa Ontajärven pohjoispuolelle Roksjärven lohkon VALISTUSTALON. Talo sijoitettiin komppanian komentopaikan läheisyyteen aivan etulinjan tuntumaan. Ensimmäinen tilaisuus uudessa talossa oli 22.12.1942 Lieksan ja Pielisjärven edustajien rintamavierailu, jossa oli mukana 100 pielisjärveläistä sotilasta. Valistustalon vihkiäisiä vietettiin 1.1.1943, jolloin se...

Jatkosodan aikaan Kiestingistä johtivat sekä maantie että rautatie Louheen Muurmannin radalle. Suomalais-saksalaiset joukot pyrkivät näiden urien suunnassa Louhen rautatieasemalle elokuussa 1941. Rautatien suunnassa edenneet suomalaisjoukot pääsivät lähimmillään 32 maantiekilometrin päähän Louhen asemasta. Tämä kohta on Kiestingin kiila, joka radan ja maantien leikkauskohta...

Entinen venäläinen Louhen sotilaslentokenttä sijaitsee 12 kilometriä Louhen taajaman länsipuolella maantien ja rautatien varressa. Täältä viholliskoneet pyrähtivät muutamassa minuutissa Kiestingin suunnan rintamalinjojen ylle Jatkosodassa. Kylmän sodan aikana kenttää laajennettiin, ja lopulta sen laskualueen laajuus oli 1900 m x 220 m; pääsuunta W-E. ENa 2017.

Lukkosaaresta voidaan Petroskoin kaupunkiin pääsy estää Äänisen suunnasta. Jatkosodan aikana suomalaiset rakensivat sinne kantalinnoitetut asemat rannikkopatterille. Sinne sijoitettiin Äänisen Rannikkoprokaatiin kuulunut  nelitykkinen 152/45 C 42.Rask.Rt.Ptri. Patteri purettiin 22. - 25.6.1944 ja tykit kuljetettiin Äänislinnan kautta Haminaan, josta edelleen kaksi tykkiä...

Lumivaaran kirkko rakennettiin korkealle kalliolle ja vihittiin käyttöön vuonna1935. Sinne mahtui 720 henkeä. Kirkko on tyypiltään pitkäkirkko, jonka länsipäädyssä on kahdeksankulmainen torni. Tornissa on yhä paikoillaan kirkonkello. Kirkon vieressä on lumivaaralaisten sankarihautausmaa. ENa 2017.

Sankarihautausmaa sijaitsee Lumivaaran kirkon vieressä. Lumivaaran sankarihautan on haudattu talvisodassa 16 ja jatkosodassa 88 sankarivainajaa, siis yhteensä 104. Valkoiset sankariristit ja pieni muistokivi tekstilaattoineen ovat paikan merkkinä. ENa 2017.

Lunkulan tukikohta-alue Lunkulansaaren ja mantereen välillä on Perämaansalmi. Se johtaa uoteesta Laatokan Lunkulanlahdelta kaakon suuntaan Laatokkaan. Salmen pituus on noin 2 km. Salmen jälkeen on parin kilometrin pituinen ja 1 km leveä Laatokan lahti. Salmen virtaama lienee pääosin Tulema joesta, joka laskee Lunkulanlahdelle. Salmen vähäisen virtaaman mukanaan tuoma aines on...

Tolvajärvellä Hirvasjärven ja Myllyjärven kannas on erittäin luonnonkaunis, kapea kirkkaat vesistöt molemmin puolin. Matkailumajan rauniot myöskin aivan lähellä.

Petsamon luostari on ortodoksinen luostari Petsamon piirissä Murmanskin alueella Venäjällä. Vuosina 1920–1944 luostari kuului Suomeen. Petsamon luostarin historiaan kuuluu kolme eri toimintakautta: Luostari perustettiin 1530-luvulla, mutta toiminta katkesi sen hävittämiseen vuonna 1589. Uudelleen luostaritoiminta Petsamossa alkoi 1886 päättyen käytännössä evakuointiin...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 8 oli ryhmittyneenä Läskelään Jänisjoen itärannalle ajalla 17.-22.7.1941. Rintamasuunta oli länteen. Rykmentin oikealla puolella eli Jänisjoen ylävirran suunnalla oli Jalkaväkirykmentti 50 samaten ryhmittyneenä joen itärannalle. Samaan aikaan 7.Divisioonan joukot puhdistivat tehokkaasti Jänisjoen länsirantaa vihollisista....

Jatkosodassa lienee yksi surullisimpia suomalaisia innovaatioita BT-42 rynnäkkötykit, joita valmistettiin 19 kpl ja joista puolet osallistui Viipurin taisteluhin 1944. BT-42/114 H rynnäkkötykit olivat alkumuodossaan amerikkalaisen Christie panssarin Neuvostoliitossa valmistettu versio.  Suomessa vaunuihin rakennettiin 20 mm paksuinen käsikammella kierrettävä torni. Torniin...

Arkkitehti Jakob Ahrenbergin suunnittelema Sortavalan Lyseo valmistui vuonna 1901. Talvisodan pommituksissa rakennus sai osumia ja vaurioitui. ENa 2017.

Heinjoen suuntaan on päätieltä syrjässä entisen Lyykylän kartanon alue. Kartanon länsipuoliselle niitylle on noussut runsaasti erikokoisia venäläisten datsoja. Lyykylän kartanon päärakennuksen luona on joitakin vanhempia datsoja, mutta kookkaan navetan kiviseinät ovat edelleen pystyssä. Navetta lienee ollut käytössä vielä neuvostoaikana. Maisemat läheiselle Lyykylän...

Viipurin Suojeluskunnan pojat olivat majoitettuna tähän kouluun juuri ennen Talvisodan alkua. Paikka aivan kosken partaalla Läskelässä. MK

Läskelän lentokenttä sijaitsi 3,5 km Läskelän kylän kaakkoispuolella, Sortavala-Petroskoi -maantien pohjoispuolella ja tiensuuntaisena. Laskualueen laajuus oli 940 m x 220 m, pääsuunta O-W. Kentän pinta oli savea, mikä aiheutti sen, ettei kenttää voitu käyttää kelirikkoaikana noin 20.4. - 10.5. Kuivana aikana kentän pinta hieman pölisi, mutta soveltui muuten hyvin...

Vuolaasti virtaavan Jänisjoen ylitse on kaksi maantiesiltaa, joista toinen on Läskelässä ja toinen Hämekoskella. Jatkosodan alussa vihollinen räjäytti Läskelän sillan viivyttääkseen joukkojemme etenemistä. Pioneeripataljoona 35 rakensi kohtaan ensin polkusillan Jänisjoen yli. Elokuun alussa 1941 saatiin korjatuksi varsinainen maantiesilta. Viimeksi tätä siltaa on...

Läskelän kylän läpi laskee Jänisjoki, joka lähtee Jänisjärvestä, joka on meteoriitin osumasta syntynyt maljamainen allas. Joen parinkymmenen kilometrin matkalla järven ja Laatokan välinen korkeusero on 60 metriä, josta Läskelässä hupenee 13 metriä. Tähän Läskelänkoskeen Venäjän Tykistöhallitus oli perustanut pienen sahan 1800-luvun alussa. Tykistöhallituksen...

Jänisjokilaakson teollisuusyritysten tarpeita varten rakennettiin 1920-luvulla haararata Jänisjärven asemalta Läskelään. Rataosuus otettiin käyttöön vuonna 1925. Talvi- ja Jatkosodassa Läskelän asema oli joukkojemme logistinen keskus. Viimeisen vuosikymmenen aikana aseman länsipuolelle on ilmestynyt kivilouhos, ja aseman ratapihalla usein näkee lastausta odottavia tai...

6.12.1939 Kemppi sai käskyn tehtävänään vastaisku Koukunniemeen ja työntää vihollinen pois joen pohjoispuolelta. Tehtävän sai I/JR 30 joka siirtyi Kirvesmäkeen 7.12 aamuyöllä. Pataljoona kokoontui Kirvesmäen juurelle hv-kaivannon eteen ryhmittyen siten, että 1.K ( Östelä ) oli oikealla Suvannon rannala, 2.K ( Jylhä ) oli keskellä ja 3.K ( Veijo ) vasemmalla. Miehet olivat...

Lökki on kylä Kutsjärven rannalla Lemetti - Prääsä -maantien varrella. JR 60:n II Pataljoona (1.D) valtasi Lökin 22.7.1941. Sodan puhjettua ja suomalaisjoukkojen edetessä ripeästi puna-armeijan johto huolestui Kolatselän, Palalahden ja Vieljärven tapahtumista. Marsalkka Kliment Vorošilov ja kenraalieversti Andrei Zdanov saapuivat rintamakäynnille 19. heinäkuuta tälle...

Suomalaisten muistomerkki Maaselän aseman lähellä. Aseman tiellä toisella puolella asemaa on myöskin venäläisten muistomerkki.  Ns. Maaselän "hotelli" näkyy asemalle menevältä tieltä muistomerkin luota.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 8.D:n Jalkaväkirykmentti 5 eteni länsilounaasta Maaselän rautatieaseman länsipuolelle kilometrin päähän 21.11.1941 iltaan mennessä. Hyökkäys keskeytettiin pimeyden tullessa. Hyökkäystä oli tarkoitus jatkaa seuraavana aamuna ja vallata muun muassa aseman maasto yhteistoiminnassa Sissipataljoona 2:n kanssa. Kävi kuitenkin niin, että yön aikana...

Jatkosodan asemasodan vuosina Maaselän kannaksen rintamasta vastanneen Maaselän Ryhmän johtamispaikka sijaitsi Semsjärven kylässä. Ryhmä muodostettiin II Armeijakunnan rungosta maaliskuussa 1942. Semsjärven kylän oli vallannut syksyllä 1941 III/JR 26 (25.10). Kylän alueelta irtauduttiin länteen kesäkuun 1944 lopulla. ENa 2017.

Maaseurakunnan hautausmaa jää helposti tavalliselta kulkijalta huomaamatta. Alue jää maaseurakunnan palaneen kirkon (v.1989) sataman puoleiseen puistoon. Tänne on haudattu 206 talvi- ja jatkosodan sankarivainajaa. Paikalla on nyt nimitaulut ja muistomerkkipylväs. Ensin alkuun pylväs oli Eteläisen Vallikadun puolella, koska varsinainen hauta-alue oli vuokraviljelyksen alla....

Suomen sotahistorian laajin kaukopartioisku tehtiin tammikuussa 1942, ja sen tarkoituksena oli katkaista Muurmannin rata ja tuhota Mai Guban asemakylä varastoineen. Iskun taustalla oli se, että ilmeisesti Moskovan joulukuun 1941 vastahyökkäyksen innoittamana puna-armeijan Karjalan Rintama käynnisti tammikuussa 1942 operaation Maaselän kannaksen suomalaisjoukkoja vastaan....

Maihinnousutaisteluissa Viteleen ja Tuuloksen välillä kesäkuussa 1944 kaatuneiden venäläisten muistokivi. Kiven muoto symboloi laivan keulaa. ENa 2017.

Mainilan laukaukset oli Mainilan kylässä tapahtunut, Neuvostoliiton lavastama välikohtaus, joka johti Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen yksipuoliseen purkamiseen. Neljä päivää myöhemmin alkoi Suomen ja Neuvostoliiton välinen talvisota Neuvostoliiton hyökätessä Suomeen. Neuvostoliiton mukaan 26. marraskuuta 1939 sen alueella sijaitsevassa Mainilan...

Majakkaniemessä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin vahvennetun Rannikkotykistörykmentti 14 408. Kev.Psto, tykkikalustonaan 3 kpl 75/50 C tykkejä. THa 2016  

Jatkosodassa Äänisen rantaa Voznesenjasta etelään vartioi Linnoituspatteristo 2, joka piti vihollisen tykkiveneet loitolla ja torjui niiden syöksyjä Äänisen lahdella. Kaksi 76 LK 13 -kanuunaa oli asemissa Äänisen kanavan itäpuolisessa Majaniemessä. Lin.Psto 2:n oikealla puolella rantaa varmisti Jalkaväkirykmentti 9:n Tykkikomppania Voseroksa-purolle asti, mistä alkoi...

20.6.1944 majuri Bäckmanin komentaman II P/20.Prikaatin komentopaikka oli ensimmäiseksi tässä rakennuksessa. Majuri Bäckman siirrätytti komentopaikan kriittisellä hetkellä ( n. klo 11 ) 500 m taaemmas osoitteeseen Kannaksentie 44, väärinkäsitysten ja epätietoisuuden säestyksellä Viipurin puolustus mureni nopeasti tältä kohdalta.    Kolmikerroksinen talo sijaitsee Kalevankadun...

Jatkosodan aikana Aunuksessa rakennettiin linnoitusten ohella paljon uusia rakennuksia. Eräs sellainen oli mallitalo Lukinin perheelle Ylä-Sieksin kylään Aunukseen. Tämä kokonaisuus sisälsi asuinrakennuksen lisäksi saunan ja navetan. Ajatuksena kai oli, että Aunuksen kylien rakennuskanta uudistettaisiin tulevina aikoina tähän tapaan. Lukinin mallitalokokonaisuuden rahoitti Rajaseudun...

Malviaisen kylä sijaitsi Malviaisenjärveen pistävässä niemessä. Jatkosodassa 6./JR 12 miehitti kylän 2.8.1941. Asemasotavaiheessa Malviainen oli Uhtuan rintaman selustaa 20 kilometrin päässä etulinjasta. Uhtualta Malviaisiin johtavan tien varrella oli useita suomalaisten yksiköiden paikkoja. ENa 2017.

11.Divisioonan joukkoihin kuulunut 32.Eläinlääkintäkomppania toimi Mangan kylässä 25.9.-5.10.1941. Tämän jälkeen yksikkö siirtyi oman divisioonansa yhteyteen Petroskoihin. Divisioonaportaan eläinlääkintäkomppaniat olivat erikoisyksikköjä, joiden tehtävänä oli osaltaan ylläpitää joukkojemme liikkuvuutta. Käytännössä komppaniat huolehtivat sotahevosista ja...

Mannerheim linjan bunkkeri Poppius, paikka Summan Lähteen kaista

MILJOONALINNAKKEEN (Sj 5) historiikki Miljoonalinnake sijaitsi hiekka harjulla Summan kylästä noin kolme kilometriä itään. Lyhempi lähestyminen sujui aikanaan Lähteen tieltä länteen noin vajaa kilometri entistä yhdyshautalinjaa pitkin. Linnake sijaitsee harjulla, sen edessä suoalue, johon pistää niemeke nimeltään Sormi. Sormessa oli kk asema. Miljoonan ja Sj 4...

Sk 10 (Summan kylä 10) on rakennettu v.1936 – 1937. Bunkkeri oli varustettu kolmelle konekiväärille. Konekiväärit oli suojattu panssarilevyillä. Asemassa oli hissi jolla voitiin nostaa konekivääri bunkkerin katolle avoasemaan. Korsussa oli kaksi miehistösuojaa ja kolme sisäänkäyntiä. Linnake on etulinjassa Summajärven ja Viipuri – Leningradin valtatietä. Se säilyi...

Summan kylässä toiminut SK16 oli Talvisodassa komentokorsu, siihen oli liitetty konekivääriasema. Venäläiset räjäyttivät korsun heti Talvisodan jälkeen, katto oli heittänyt voltin ja pudonnut lähes omalle paikalleen. Piirrokset Kansallisarkisto/ Bair Irincheev

Karjalan Armeijan hyökkäys saavutti Syvärin rannan 7.9.1941, ja ylipäällikkö Mannerheim seurueineen saapui Mikkelistä tarkastelemaan tilannetta kolme päivää myöhemmin. Seurue siirtyi Aunuksenkaupungista Syvärin rantaan, ja 1.Tiedotuskomppanian päällikkö, luutnantti Martti Haavio kirjoitti muistiinpanonaan 10.9.1941: Liityimme Aunuksenkaupungissa autojonoon, joka suunnisti...

30 kilometriä Viipurista vanhaa Viipuri – Leningrad tietä tullaan Talvisodasta kuuluisalle Summan kylälle. Mannerheim-linjan SK bunkkerit jäävät tien molemmille puolille. SK1, SK2, SK3, SK5, SK11, SK14 ja SK15 jäävät tien oikealle puolelle. Näistä SK2:n on oikeastaan ainoa joka on jotenkin säilynyt. Päätieltä oikealle lähtee polku metsään. Vastakkaiselta puolen...

Raappanan joukkojen lahja Mannerheimille Rakennustöihin komennettiin alan ammattilaisia divisioonan eri yksiköistä, ja maja valmistui Mannerheimin syntymäpäivään 4.6.1942 mennessä. Divisioonan lähetystö kävi seuraavana päivänä 5.6.1942 luovuttamassa majaa koskevan lahjakirjan ylipäällikölle Mikkelissä. Mannerheim kävi 9 - 11.9.1942 tutustumassa metsästysmajaansa...

Mannerheimin muistolaatta on Pietarissa 16.6.2016 paljastettu Carl Gustaf Emil Mannerheimille omistettu muistolaatta. Pronssiin valetussa korkeassa pintareliefissä Mannerheim on kuvattu Venäjän keisarillisen armeijan juhlaunivormussa. Taustalla on Venäjän lippu ja oikeassa alareunassa venäjäksi teksti Venäjän armeijan kenraaliluutnantti Gustav Karlovitš Mannerheim palveli vuodesta...

Salmin pitäjän Manssilan nimi tulee sanasta mandžoi (karj.), mikä tarkoittaa mansikkaa. Seutu onkin ollut tunnettu runsaista mansikkakasvustoistaan. Kylä oli eteläisin asutus tällä suunnalla ennen Vanhaa valtionrajaa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 22:n (5.D) joukot valtasivat kylän 22.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 2 (5.D)...

Manssilan ortodoksikirkko rakennettiin vuonna 1906. Sodan seurauksena rakennus tuhoutui, mutta sen paikalla on kirkon muistokivi mäen päällä. Jatkosodan viivytysvaiheessa kesällä 1944 kirkko oli vihollistulen kohdistuspisteenä. Kiivas tykistö- ja raketinheitintuli kohdistui Manssilaan 1.7.1944 aamulla. Tällöin muun muassa JR 2:n II Pataljoonan komentaja, majuri Tauno Simo kaatui...

Mantsinsaaren ortodoksiseurakunnan käyttöön siirrettiin hyväkuntoinen Kirkkojoen puukirkko vuonna 1882. Kirkko oli rakennettu vuonna 1786, ja se sijoitettiin saarella Peltoisten kylään korkealle paikalle. Vihollinen tuhosi rakennuksen tykistöllään tammikuussa 1940. Vuonna 2004 kirkon paikalle pystytettiin muistoristi, jossa on kirkosta kertova kaksikielinen kyltti. ENa 2017....

Mantsinsaaressa toimi Lentolaivue 12 koneina Fokkerit  ja kenttiä oli kaksi pengertien molemmin puolin, eteläinen kenttä  ja pohjoinen kenttä. Pohjoinen kiitorata oli luode-kaakko suunnassa ja pituus oli 850 m kun taas eteläinen oli edellistä 45 asteen kulmassa, pituus 1000 m. Laivue siirtyi kentälle elokuun alussa. Lentolaivue 12 oli Mantsinsaaressa ajalla 5.8 - 17.9. 1941....

Vuonna 1921 Mantsinsaarelle rakennettiin 2-tykkinen Canet-patteri, ja sen kivivahvisteinen tähystys- ja tulenjohtotorni sijaitsee parisataa metriä tykkiasemien kaakkoispuolella. ENa 2017.

Syyskuun 1941 puoliväliin mennessä oli käynyt selväksi, että Säämäjärveltä Petroskoihin johtavien maantien ja rautatien suunnat olivat venäläisten vahvasti linnoittamat, sillä jo parisen kuukautta venäläiset työpataljoonat olivat kaivaneet taisteluhautoja ja panssariesteitä sekä rakentaneet tulikorsuja, murroksia ja piikkilankaesteitä. Edelleen, syyskuun alun taistelut...

Suomen itsenäistyttyä Markovillassa järjestettiin 1918-1920 Reserviupseerikoulun perustamiseen saakka upseerikokelaskursseja, joiden opetusohjelman pohjalta jatkoi reserviupseerikoulu Haminassa 1920.Markovillassa toimi myös kapitulanttikoulu, joka liitettiin myöhemmin kanta-aliupseeriosaston nimellä 1927 perustettavaan taistelukouluun. Ennen sotia taistelukoulu tarjosi...

Ruskealasta on louhittu kiveä rakennuksia ja kirkkoja varten 1700-luvulta alkaen. Esimerkiksi Ruskealan marmoria on käytetty Pietarin Marmoripalatsissa, Kazanin kirkon lattioissa, Iisakin kirkossa sekä Talvipalatsissa ja Eremitaasissa. Helsingissä samaa marmoria on käytetty muun muassa Yleisradion entisessä toimitalossa (Kasarmintorin laidalla) ja Säästöpankin rakennuksessa....