Kohteet: Venäjä

Ääniseen pistävä niemi, joka rannalla runsaasti JR 35 taisteluhautoja. Marsalkka Mannerheim kävi niemellä kesäkuussa 1942. Vierailun aikana venäläiset ampuvat alueelle kranaatteja ja isäntänä ollut kapteeni Ahti Petramaa haavoittui käteen ja Marski ylensi hänet majuriksi.   Neuvostoaikana alueella toimi ennen ja jälkeen jatkosodan pioneerileiri, siksi niemeä on kutsuttu...

Viipurin, Sortavalan ja Joensuun toisiinsa yhdistäneen Karjalan radan Matkaselän rautatieasema avattiin liikenteelle marraskuussa 1894. Asemalta rakennettiin kolmen kilometrin pituinen pistoraide Ruskealan Marmori Oy:n tuotantolaitokselle. Vuonna 1924 avattiin liikenteelle Suojärven rata, joka erkanee Matkaselästä itään ja jatkui sieltä myöhemmin Petroskoihin. Sekä Talvi- että...

Kylmän sodan ilmapiirissä Neuvostoliiton torjuntahävittäjä ampui kaksi ohjusta kohti eteläkorealaista matkustajakonetta Kuolan niemimaan ilmatilassa huhtikuussa 1978. Matkustajakoneeseen tuli osuma ja sen seurauksena paineistukseen vuotoja. Kuitenkin koneen lentäjä onnistui tekemään pakkolaskun Korpijärven jäälle Louhen lähistölle (koordinaatti). Matkustajakoneen lento oli...

Matrossan kylä laajentui koneellistetun metsätyökeskuksen myötä 1920-luvulla, ja saman vuosikymmenen lopulla kylän väestö koostui enimmäkseen amerikansuomalaisista metsätyöperheistä, jotka sitten tuhoutuivat Stalinin-Kuusisen vainoissa 1930-luvun lopulla. Jatkosodassa JR 50 hyökkäsi kaakosta koukkaamalla Matrossan itäpuolelle ja valtasi kylän 22.9.1941. Myöhemmin...

Matsinsaaren hautausmaa Peltoisen kylässä. JHe 2018

Äänisniemellä Tolvojan edustalla oleva Meg-saari oli suomalaisten itäisin tukikohta. Siellä oli Kevyt Patteristo 12:n kaksi (2) kpl 76/LK-17 tykkiä kantalinnoitetuissa asemissa. Saareen oli myös rakennettu tulenjohtoa varten jyhkeä bunkkeri. Saari oli Äänisen alueen epämiellyttävin palveluspaikka. Lähellä Äänisen itärantaa sijaitseva Meg-saari oli kuin malka...

Melkajanlahti oli kylä Ylä-Kuittijärven rannalla. Kylän alueelta Osasto Vuokko teki ylimenohyökkäyksen järven yli Jatkosodassa. Operaatioon johti se, että III Armeijakunnan painopistesuunnassa eversti Fagernäsin 3.Divisioonan Ryhmä F saavutti 9.7.1941 vihollisen päävastarinta-aseman Vuonnisenjoella. Päätettiin, että Osasto Malm sitoisi vihollisen siellä tien suunnassa ja tekisi...

Lentokenttä sijaitsi Sortavalasta 28 kilometriä länteen. Kentän laskualueen laajuus oli 1800 m x 800 m; pääsuunta E-W. Maaperä kantavaa hiekkakangasta, ja kenttä sopikin kaikille konetyypeillemme. Lentokonehalleja oli yksi. Kenttähenkilökunnan ja lentäjien käytössä oli majoitustiloina neljä taloa kentän eteläpuolella. Lähimmälle rautatieasemalle Nivaan oli matkaa 13...

  Museo mihin kannattaa ehdottomasti tutustua, lentokoneita, ilmatorjuntaa ja hienoja laivojen pienoismalleja. Talvisodan Suojeluskuntakin on saanut oman vitriinin.

Läskelän–Pitkänrannan radan rakentaminen aloitettiin 2. tammikuuta 1929. Rataan rakennettiin Mäkikylän kohdalle kallioleikkaus, jossa jo suunnitteluvaiheessa otettiin huomioon Puolustusvoimien tarpeet. Talvisodan aikana kallioleikkauksessa oli Laatokan Meripuolustukseen kuuluneen rautatiepatterin tuliasemat ja siellä oli suojassa myös ajoittain sairaalajuna. THa 2016.

Kirkkomaa on uusiokäytössä, kirkon portinpylväät ovat tallella. MKe 2014.

Miinala on joenvarsikylä ja Salmin pitäjän vanhin asutuskeskus. Se on ryhmittynyt Miinalanjoen suulle. Kylä oli aikoinaan Salmin varsinainen keskuskylä, ja sinne rakennettiin mm. paalulinnoitus osana valtakunnan itärajan puolustusta. Vuosisatojen saatossa ja eritoten 1800-luvun loppupuoliskolta alkaen pitäjän keskus liikkui perustettujen sahojen, hovin ja Salmin ortodoksikirkon...

Turun piispan Martti Skytten kuoltua 1550 Agricola hoiti tämän tehtäviä, kunnes Kustaa Vaasa, jaettuaan Suomen kirkon kahteen hiippakuntaan, Turun ja Viipurin, nimitti Mikael Agricolan Turun piispaksi 1554. Tuona aikana olivat ruotsalaisten ja venäläisten väliset rajariidat jatkuvia ja niinpä Kustaa Vaasa yritti saada rauhan aikaan neuvotteluilla. Hän...

Mikael Agricolan patsas Viipurissa on seikkaillut jos missäkin ja erilaiset huhut ympäröi tätä teosta. Patsas kätkettiin Talvisodan viimevaiheissa jonnekin Tienhaaran maastoon. Jatkosodan aikana se ei löytänyt tietään omalle paikalleen uuden tuomiokirkon eteen, nyt kirkon paikka on puistona. SA-kuva  missä suomalaiset vetäytyy kaupungista 20.6.1944, patsaan jalusta on...

Aunuksen kannas, ylä Syväri Särkijärven taistelu, Miljoona ja Pirunkukkula Touko-kesäkuun vaihteessa 1942 JR50 siirtyi Syvärin yläjuoksulle. JR50:n rintamavastuu Kimjärven itäpuolella kesti noin kuukauden 5.7.–17.8.1942. Tänä aikana rykmentti kävi kovan Särkijärven eli Pirunkukkulan taistelun 22.–23.7.1942. Vihollisella oli hallussaan Särkijärven kylä ja sen...

Mottorin mutka oli ensimmäinen paikka minkä Puna-armeija valtasi 9.6.1944. MK

Murheenristi on Suomen ja Venäjän yhteisesti toteuttama Talvisodan muistomerkki. Ristin paljastustilaisuudessa heinäkuussa 2000 Suomen valtiota edusti pääministeri Paavo Lipponen, jonka isä taisteli näillä paikoilla puna-armeijaa vastaan vuosina 1939-40. Laatokan Karjalan Talvisodan moteista ns. Lemetin tienhaaran motti oli Murheenristin merkkaamalla alueella, ja suurin osa...

Entinen lentokentän varuskunta-alue, suurin osa rakennuksista on raunioina, jotain elämää täällä kuitenkin on. MK

Kirkon paikalla on risti. MK

Sodan jälkeen ”Elämän tien” varrelle on pystytetty lukuisia muistomerkkejä. Niistä huomattavimmat ovat ”Murrettu rengas” Vahanovan lähellä, ”Rumpalinmäki” Seuloskoissa ja ”Elämän kukka” Kovalan kylän (ven. Kovaljovo) lähellä. Laatokan rannalla Vaganovossa on niin sanotun Elämän tien muistomerkki Murrettu rengas. Se muodostuu kahdesta...

Murikanniemi sijaitsee runsaat kolme kilometriä Käkisalmen kaupungista koilliseen. 1930-luvulla rakennetulta Waldhoffin selluloosatehtaan alueelta on Murikkaan matkaa runsas kilometri. Itse Murikanniemi on vain vähäinen pullistuma Laatokan rannassa. Alue on 1930-luvulla kasvanut matalaa sekametsää.Murikan kevyen patterin 75 mm:n tykit kuljetettiin paikalle jo ennen juhannusta 1918....

Tali-Ihantalan alueella sijainnut Portinhoikan risteys oli taistelutantereena kesäkuussa 1944. Aivan lähellä oleva kallioinen mäki nimeltään Murokallio, oli erittäin pahaa puolustaa. MKe 2014 JHe 2025

Juhannuksena kesällä 1944 Murokallion leikkauksen kohdalla oli suomalaisten puolustuslinja, tähän peräännyttiin Talin asemalta. Tie johtaa suoraan Taliin. Konkkalan vuori jää tien oikealle puolelle ja Murokallio vasemmalle. Molemmille kukkuloille kulkee vaatimaton mutta käveltävä polku. Kuva OPV 

Vytegra on kaupunki Volgan-Itämeren vesitien varrella Äänisjärven kaakkoispuolella. Kaupungissa on 11 000 asukasta, ja sen tunnetuin nähtävyys on sukellusvene B-440. Alus on rakennettu Leningradissa vuonna 1969, ja se oli osa Venäjän Pohjoisen laivaston kokoonpanoa (4.Lv/211.Pr) vuoteen 1982 asti. Sen jälkeen se siirtyi koulutusalukseksi Venäjän Itämeren laivastoon (25.Pr/4.D)....

Jatkosodan aikana rakennetut Rt-patterin asemat. Kalustona patterilla oli 2 kpl 57/48-NR(A) THa2016

Ylläppään niemi sijaitsee seitsemän kilometriä Järisevänniemestä pohjoiseen. Matkaa Taipaleen jokisuuhun Ylläppäänniemeltä on 11 kilometriä. Niemi on ulkomuodoltaan täsmälleen samanlainen kuin etelämpänä oleva Järisevänniemi. Ainoastaan mittasuhteet ovat toiset: Ylläppääniemi on noin kilometrin pituinen ja myös suunnilleen kilometrin levyinen. 1930-luvun kartan mukaan...

Mustaniemen rannikkolinnake, rakennettu 1920. Selvitettäessä Mustaniemen patterin rakentamisessa tapahtuneita laiminlyöntejä totesi maanomistaja eikki Vuohelainen: ”[...] omistamalleni maalle Pyhäjärven pitäjän Pyhäkylässä on O/Y Granit rakentanut Mustaniemen tykistöpatterin ilman että minulta on kysytty sanallakaan ja ilman että mitään pakkoluovutusta ahi sen...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jääkäripataljoona 2 valtasi Muuannon kylän 13.7.1941 etenemällä alueelle pohjoisesta. Alikersantti Mauno Ylikojola kertoo: Tulikasteeni sain JP 2:n vallatessa Muuannon. Venäläisillä olivat vahvat asemat kylän kansakoulunmäellä. Hyökkäsimme saarrostaen, me konekiväärimiehet oikealta koukaten. Veimme konekiväärimme erääseen...

3. Divisioonan komentajan eversti Uno Fagesnäsin komentopaikka sijaitsi kauniin Beloye ( Valkeajärvi ) järven pohjoisrannalla Uhtualla Malviaistentie varrella sen loppupäässä. Maasto on kaunista harjuista helppokulkuista kangasmetsää. Komentopaikalla on vieläkin kämpän takan pohja ja muutama betonipilari. Järven rannassa on vieläkin saunan jäänteet. JHe 2018.

Vehkaojan Mäkikylän lentokenttä sijaitsi maantien ja Äänisjärven välissä. Kentän kiitoradalla oli pituutta 880 metriä ja leveyttä 100 metriä. Pääsuunta NE-SW. Maaperä oli varsin kovapintaista savensekaista hiekkaa. Kenttää käytettiin tilapäisenä tukikohtana Jatkosodan vuosina. ENa 2016.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Mäkrijärven kylän valtasi vahvennettu 2./JP 4 7.9.1941. Tämän jälkeen VI AKE käski muodostaa Osasto Marttisen, jonka johtoon tuli majuri Alpo Marttinen. Mäkrijärvellä perustettuun osastoon kuuluivat 2./JP 4, 1./Ps.P, Kev.Os 15, Kev.Os 19 ja 19.TykK. Tehtävänä oli edetä Syvärille ja vallata Muurmannin radan Syvärin asema (toteutui 8.9.)....

Taisteluosastot Hynninen ja Häkkinen valtasivat Aunuksen aukeiden kaakkoispäässä sijaitsevan Mäkriän kylän 6.9.1941. Tällöin Mäkriänjoen ylittävä silta (koordinaatti) saatiin ehjänä haltuun. Asemasotavaiheen aikana Aunuksen rataa jatkettiin Uuksusta 110 kilometriä juuri Mäkriään. Rautatieaseman ympäristössä oli suuria huoltovarastoja. Jatkosodan viivytysvaiheessa viimeiset...

Rautatie Uuksusta Mäkriään 110 km rakennettiin Jatkosodan vuosina 1942-43. Tämä rata oli eräs ratkaisevimpia seikkoja Tali-Ihantalan suurtaistelun torjuntavoiton saavuttamisessa kesällä 1944, sillä rataa pitkin voitiin siirtää Kannakselle nopeasti mm. koko 17.Divisioona ja pääosat 11.Divisioonasta torjumaan vihollisen maahantunkeutumista. Logistiikasta mainittakoon,...

Mäntykylä sijaitsee 36 kilometriä Louhen länsipuolella maantien ja rautatien varressa. Jatkosodassa vahvennetun Jalkaväkirykmentti 53:n kärkijoukot etenivät rataa pitkin Mäntykylän liepeille ja ohikin 11.8.1941 mennessä. Varsinaisesti kylän maastoa ei saatu vallattua, mutta kylään ryhmittyneen vihollisen elintarvikevarasto onnistuttiin kaappaamaan hetkeksi. Varaston hallinnasta...

Mäntysaaressa sijaitsi Jatkosodassa Rannikkotykistörykmentti 14  I/405. Kev.Ptrin tuliasemat, kalustonaan 2 kpl 76 K/17 tykit. THa 2016

Voimakkaan puolen tunnin tulivalmistelun jälkeen 4.Divisioonan joukkoihin kuulunut Jalkaväkirykmentti 35 valtasi Mäntyselän kylän 23.10.1941 ja eteni kilometrin verran Karsikkojärven-Semsjärven kannakselle asti. Taistelupäivän aikana saatiin 150 sotavankia. Myöhemmin em. järvikannaksen vihollispuolustus murtui, kun III/JR 25 koukkasi Semsjärven kiertäen luoteesta vihollisen...

Marraskuun alussa 1943 Jalkaväkirykmentti 46 lakkautettiin, ja sen II/JR 46 siirtyi Karjalan Kannakselta Aunukseen liitettäväksi eversti Kempin 20.Prikaatin IV Pataljoonaksi. Pataljoona saapui Tokarin asemalle ja marssi sieltä Mätysovaan 30.12.1943. Kevättalvella 1944 pataljoona rakensi puolustusasemia Mätysovan ja Pidman välille sekä teki tietöitä Mätysovan kylän, Tsolman...

Mökerikkö sijaitsee Valamon satusaaristosta lounaaseen noin 13 kilometriä, suunnilleen Valamon ja Heinäsenmaan puolivälissä. Saari on Heinäsenmaan tapaan hiukan pitkänomainen koillinen – lounas -suunnassa. Saari on noin kilometrin pituinen, leveydeltään puolisen kilometriä. Vuodelta 1929 olevan kartan mukaan saaren alava eteläosa kasvaa pensaikkoa, korkeampi keski- ja...

Niin sanottuun Podporozen Mökkikylään oli sijoitettuna Syvärin rintaman reservissä ja lepovuorossa olleita joukkojamme Jatkosodan asemasotavaiheen aikana. Ampumaharjoitteluun tarkoitettu rata sijaitsi Mökkikylän ja Syvärin välissä olevalla sorakuopalla. Mainittakoon, että 20.Prikaatin II Pataljoona majoittui Mökkikylässä ajalla tammikuu-kesäkuu 1944. Alunperin talot oli...

Tilavuudeltaan ehkä alueen suurin luola. MKe 2013

Nautsi oli Suomeen vuosina 1920-1944 kuuluneen Petsamon kunnan läntisin kylä. Sen koillispuolella sijaitsi saksalaisten Jatkosodan aikana rakentama varakenttä, jonka laskualueen laajuus oli 1600 m x 80 m. Pääsuunta NE-SW, ei käytössä nykyisin. ENa ja THA 2016

Neljän tien risteys Kiestingissä, suunnat Sohjanaan, Jelettijärvelle, Louheen ja Kiestingin kylään. JHe 2015.

Tässä rakennuksessa työskenteli aseellista vallankumousta Suomeen vuosikymmeniä hautonut ja valmistellut Otto Wille Kuusinen (Otto Wilhelmovitš Kuusinen), joka oli paennut Neuvostoliittoon vuonna 1918 Suomen sisällissodan käännyttyä punaisille tappiolliseksi. Talvisodan alkaessa 1939 Stalin nimitti Kuusisen Suomen kansanhallituksen eli Terijoen hallituksen pää- ja...

Tämä Merkki ei kuitenkaan ole sillä kohdalla missä suomalaisten Merkki talvisodassa oli.

Pientilavaltaisessa Karjalassa oli lahjoitusmaakauden jälkeenkin joukko hoveiksi kutsuttuja kartanoita, joiden omistajat olivat suomalaisia. Sortavalan vanhoihin kauppiassukuihin lukeutuneet Oskar ja Vera Nissinen rakensivat oman hovinsa alusta lähtien menestyväksi suurtilaksi. Asiaan kuului myös osallistuminen maataloudelliseen yhteistoimintaan, jopa valtiopäiville. Karjalaisesta...

Suomalainen Niemenhovin kartano on kauniilla paikalla järven rannalla. Koko alue on tuhottu. Entinen Niemenhovin kartano oli ehjä ja käytössä vielä 1990-luvun alussa. Rakennuksesta piti tulla majoitusliike ja sitä suositeltiin suomalaisillekin. Sitten jotakin meni pahasti pieleen. MKe 2014.

Suomen aikaan Valamon pääsaarella oli kaksi kiinteää rannikkotykistöpatteria: Niikkana ja Rautaveräjä. Ensin mainittu patteri sijaitsee pääsaaren länsiosassa noin kuuden kilometrin päässä pääluostarilta. Patterin sadan miehen kasarmi valmistui vuonna 1936. Se vaurioitui Talvisodan pommituksissa, ja neuvostojoukot räjäyttivät rakennuksen vetäytyessään Valamosta...

Niikkanan patteri Valamon saaren etelärannalla

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa vihollinen perääntyi Kinnasvaarasta Niiniselkään, missä kylän kukkulamaasto oli sellaisenaan luonnon muovaama linnoitus. Niiniselän taistelun alkuvaiheessa Prääsä-Petroskoi -maantien ja Prääsän kylän suojaksi vihollinen oli keskittänyt tänne pataljoonan vahvuiset voimat, mutta taistelun loppuvaiheessa maastoa puolusti enää puolitoista...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JR 22:n III Pataljoona (5.D) valtasi Niiniselän kylän 28.7.1941. Kylästä erkanevat tiet toisaalta lounaaseen Säntämään ja toisaalta kaakkoon Puskuselkään. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 4:n I Pataljoona (8.D) irtautui kylästä 28.6.1944. Viholliselle tuotettiin raskaita tappioita kiivaassa taistelussa, mm. seitsemän vihollispanssaria...