Kohteet: Venäjä

Paul Ludwig Ewald von Kleist syntyi 8.elokuuta läntisen Saksan Braunfelsin kylässä, kuoli Vladimirovin vankilassa kurjissa oloissa arviolta 13. tai 16. lokakuuta. Hänet on haudattu jonnekin vankilan läheisyyteen. Hän oli lähes Mansteinin tasoinen komentaja. Hänet ylennettiin sotamarsalkaksi vuonna 1943. Kleist sai komentoonsa vuonna 1942 1.panssariarmeijan jonka tehtävä oli...

Shemenskin-Pertjärven taistelun alkuvaiheessa huhtikuussa 1942 vihollisen eräs vahva hyökkäyskiila eteni etelästä Podporoze-Osta -maantien pohjoispuolelle Pajarinmäkeen. Tänne vihollinen kaivautui ja muodosti portinpylvästukikohdan ryhtyen valmistelemaan hyökkäyksen jatkoa pohjoiseen, Syvärin rantaan. Tässä tilanteessa hälytettiin taistelualueelle JP 4 Paateneesta ja...

Ylä-Syvärin kenttärata rakennettiin Jatkosodan aikana länsi-itäsuuntaisena Syvärin pohjoispuolelle. Radan pituus oli 72 kilometriä, ja rata alkoi Muurmannin radan Pajusuon asemalta. Viimeinen junamme kenttäradalla kulki 20.6.1944. ENa 2017.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JP 2 ja Kevyt Osasto 4 etenivät lännestä Palalahden kylään ja valtasivat sen 19.7.1941. Jatkosodan vetäytymisvaiheessa 7.Divisioonan JR 9 puolusti Palalahtea heinäkuun 1944 alussa. Laatokan rantatien ja Keski-Aunuksen yleistilanteen johdosta kylän aluetta ei suunniteltu puolustettavan jyrkästi, joten 3.7.1944 alkaen viivytystä jatkettiin...

Tulvojan 6 km pohjoiseen Äänisellä sijaitsee Palesaari, siellä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 tukikohta, kalustona oli 2 kpl 76 LK/13  tykkiä. Saarella on toiminut 1500 luvulta lähtien luostari. THa 2016.

Rukajärven suunnan hyökkäys pysäytettiin 17.9.1941 ja alkoi asemasota. Päätien molemmin puolin rakennettiin kiinteä puolustuslinja pituudeltaan 12 km. Yksi viidestä kiinteän linjan eteentyönnetystä tukikohdista oli "Pallo" (muut Peukaloniemi, Suvi, Piippu ja Sukellusvene). Tukikohdan Pallon nimi oli asemasodan alussa "Vuori" ja syksystä -43 "Mäki", mutta juhannuksen 1943 kovan...

Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa  7.Divisioonalle alistettu JR 45:n III Pataljoona (8.D) viivytti 3.-4.7.1944 vihollista Palojärveltä Kolatselän suuntaan, pohjoiseen. Erillinen Pataljoona 21 ja Osasto Virkkunen (mol. 8.D) siirtyivät Palojärven kautta länteen Tulemajoen yli 3.7.1944. Tälle suunnalle alkoi muodostua kriisi, kun vihollinen hyökkäsi heti joen yli...

Palokuntatalo sijaitsi kaupungin keskustassa Sortavalan suuntaan lähtevän maantien varressa. Rakennus on sittemmin purettu, ja sen tontilla on nykyisin rautakauppa. Jatkosodan alkuvaiheessa Ilmansuojelukomppania 977:n kenttäsammutusjoukkoihin liittynyt sotamies Mauno Koivisto kertoo kirjassaan Koulussa ja sodassa saapumisestaan Aunukseen 9.9.1941: Aunuksen lakeudet tekivät minuun...

Jatkosodan 17.Divisioonan JR 13 ja JR 34 irrotettiin Hangon rintamalta heinäkuun 1941 puolivälissä, ja kokoonpanoon liitettiin mukaan JR 61. Divisioona siirtyi Riihimäen, Tohmajärven, Värtsilän, Käsnäselän, Kolatselän ja Vieljärven kautta Keski-Aunuksen sotatoimialueelle heinä-elokuun vaihteessa. Tehtävänä oli suojata Laatokan rantatietä pitkin Tuuloksenjoelle...

Panssariharju oli sulkulinja Ohtalin lohkolla Syvärin pohjoispuolella. Matkaa etulinjan asemiimme eteläkaakkoon rantaan oli kuutisen kilometriä. Panssariharju oli myös rintamavastuuta vaihtavien joukkojen vaihto- ja huoltopiste (koordinaattikohta), josta etulinjaan saapuva joukko opastettiin eteenpäin. Kauan sitten harju on ollut muinaisen, nykyistä laajemman Syvärin rantatörmä....

Saksan sodanjohto lähetti Jatkosodassa suomalaisen Ryhmä Fagernäsin tueksi kevyen panssarikomppanian, Panssariosasto 40:n 3.Komppanian. Yksikön päällikkönä toimi Oberleutnant Walther. Komppania liitettiin Ryhmän taistelujaotuksessa Kevyt Osasto 5:n organisaatioon kesäkuun 1941 lopussa. Näin vahvennettua joukkoa kutsuttiin hyökkäyksen alkuvaiheessa Osasto Fossiksi komentajansa...

Jatkosodan 7.Divisioonan I/JR 30 valtasi Pälkjärven Pappilanmäen 11.7.1941 siten, että yksi komppania hyökkäsi luoteesta ja toinen koillisesta. Kiivasta vastarintaa tehnyt vihollinen joutui vetäytymään Pälkjärven kirkolle päin. Nykyisin pappilarakennus on jokseenkin raunioitunut. ENa 2017.

Graniittimonoliitti, jonka pintaan on uurrettu suomalaissyntyisen partisaaniradisti Sylvi Paason hahmo vasemmalle, 1.Partisaaniprikaatin komentajan, majuri I. Grigorjevin hahmo oikealle ja universaali tuntemattoman sotilaan hahmo keskelle. Paaso toimi radistina Šoutjärven lähistöllä useita kuukausia Jatkosodan asemasodan aikaan. Maj Grigorjev kaatui Seesjärven ja Ontajärven...

Jatkosodan aikana Haikolassa sijaitsi venäläisten partisaanien koulutuskeskus. Sen leiripaikalla on sotamuistomerkki (koordinaatti). Täältä oli lähtöisin suurin osan niistä partisaaneista, jotka Jatkosodassa tekivät raakuuksia suomalaisia siviilejä kohtaan.Täältä operoivat seuravat osastot; Punaiset partisaanit n. 150 miestä, Sotahuuto, vahvuus 160 miestä, Punainen sotalippu,...

Itä-Kannaksen pääpuolustusasema määritettiin jo vuonna 1919. Uhanalaisimmat Vuoksen-Suvannon -linjan ylimenokohdat todettiin olevan Oravanniemessä, Kiviniemessä, Sakkolassa ja Taipaleessa. Patonimen sulkulinnake oli kaksikerroksinen. Yläkerroksessa sijaitsi tykit ja ampumatarvikkeet. Alakerroksessa oli majoitustilat sekä tykkien miehistölle että puolustukseen ryhmittyvän...

Pekarin puron silta oli ratkaiseva kohde Ihantalassa. Kun suomalaiset vetäytyivät Ihantalan kirkon mäelle, piti silta räjäyttää pioneerien toimesta. Kuitenkin räjäytys epäonnistui ja silta jäi ajokelpoiseksi panssarille. Silloisen kapteenin Urho Karhulan kertomaa: ”Noin 300 metriä Ihantalan tienristeyksen eteläpuolella oleva silta jäi räjäyttämättä 30....

III/JR 8 yhteistoiminnassa yhden JR 29:n komppanian kanssa valtasi Pekkilän 20.-21.8.1941. Pekkilässä Yläjoelta tuleva tie liittyy maantiehen Veskelys - Jessoila. ENa 2017.

Jatkosodan vetäytymisvaiheessa käytetyt Rannikkotykistön asemat. Kalustona 2 kpl 76/VK-04.  Saari nykyisin matkailukäytössä. Saaren satama mahdollistaa suurten kiinnittymisen Pelloitsaaren rantaan. THa2016

JR 8 jatkoi hyökkäystään Prääsästä etelään kohti Pyhäjärveä 10.9.1941. Etenemisen aluksi vallattiin Präkkän kylän Kolmas Ratkaiseva kolhoosi ja taistelupäivän päätteeksi Peltoisten kylä. Sotasaaliiksi jäi viisi panssarivaunua. JR 8:n eteneminen oli sen verran riuskaa, että vihollisrykmentin esikunta joutui pakenemaan Peltoisista veneillä Peltoistenjärven yli...

11.Divisioonan 32.Lääkintäkomppania oli sijoitettuna Peltoisten kylään asemasodan vuosina. Komppania hoiti kuljetukset etulinjan joukkosidontapaikoilta 32.Kenttäsairaalaan, joka sijaitsi Sankosaaressa. ENa 2016.

Pertjärvi on pieni kylä samannimisen järven rannalla. Asemasodan aikana kylän kumpuilevat pellot olivat joukkojemme aktiivisessa ruuantuotannossa: perunaa, lanttua, kaalia, porkkanaa, sipulia ja viljoja. Järven molemmilta puolilta lähtivät huoltourat etelään etulinjaan, jonne oli matkaa 7-8 km. ENa 2016.

I/JR 29 valtasi Peskin kylän eli Sotjärven aseman 20.8.1941. Tämän jälkeen pataljoona pysäytti panssarintorjuntatykillä venäläisen kaksivaunuisen panssaroidun junan kolme kilometriä Peskin itäpuolella ja siirsi junan rintamalinjan omalle puolelle. Junamiehistö ei ollut ollut selvillä rintamalinjan kulusta ja oli siksi ajanut suoraan JR 29:n syliin. ENa 2017.

Petroskoin valtionyliopisto on perustettu vuonna 1940, ja se toimi nimellä Karjalais-suomalainen valtionyliopisto vuoteen 1956 asti. Nykyään yliopistossa on 14 tiedekuntaa, ja siellä opiskelee noin 15 000 opiskelijaa. Jatkosodan aikaan yliopiston katolla oli näköalatasanne, jonne tavattiin viedä Äänislinnan varuskunnan vieraiksi tulevat delegaatiot katselemaan maisemia. ENa...

Petrovski Jam huoltokeskus, jonka Honkasen kaukopartio tuhosi. Kaukopartiotoiminnan suurimpana yksittäisenä tehtävänä pidetään Hävitys- ja tiedustelukomennuskunta Honkasen matkaa 8. helmikuuta - 16. helmikuuta 1942 Petrovo-Jamin kylään, jossa sijaitsi merkittävä koko Äänislahden aluetta palveleva huoltokeskus 12. tammikuuta 1942 olivat Ilmari...

Suonikylän  vaiheen  jälkeen  osaston uudeksi päätukikohdaksi  tuli  Luttojoen varrella sijaitseva Atslem, jonne esikunta  siirtyi 16.4.1942. Atslem sijaitsi Luttojoen varrella noin 60 km linnuntietä Raja-Joosepista. Alue oli  kuin luonnon muovaama linnoitus. Luttojoessa on Atslemin kohdalla mutka, joten joki  suojasi tukikohtaa etelän ja lännen suunnilta. Tukikohta-alue...

Yksi niistä harvoista kartanoista joka on vieläkin käytössä. MKe 2014.

Petäjärven lentokenttä sijaitsi Sakkolan kunnan eteläosassa. Kentän laskualueen laajuus oli 1000 m x 250 m, ja pääsuunta W-E. Pinta nurmetettua peltoa, joka oli käyttökelpoinen kevyille ja keskiraskaille koneille kuivana aikana. Sirpalesuojia oli kymmenen. Henkilökunnan ja lentäjien majoitustilat olivat parakeissa ja läheisissä taloissa. Petäjärven rautatieasemalle oli...

Jatkosodassa Petäjäselän kylän valtasi Taisteluosasto Hynninen (Vahv. JP 3) 23.9.1941. Näin Äänisen rantatie saatiin alle, ja taisteluosasto jatkoi pohjoiseen kohti Petroskoita. Hynnisen jäljessä muu Osasto Lagus eteni kylän kautta myös pohjoiseen, ja lännestä saapuneen 7.Divisioonan pääosat kääntyivät etelään, Syvärin suuntaan. Petäjäselkä oli siis hetken kuin...

Jalkaväkirykmentti 8:n partiot olivat liikkuneet etumaastossa heinäkuun 1941 alussa ja huomanneet siellä vahvasti varustettuja, mutta heikosti miehitettyjä kohtia, kuten Niinivaara, Kukkovaara ja reilun parin kilometrin päässä rajalinjasta sijaitseva Petäjävaara. Nämä II/JR 8 miehitti 4.-5.7.1941 Täten ennen Karjalan Armeijan yleishyökkäyksen alkamista (10.7.) JR 8 oli...

Pataljoonan komentopaikka Peukaloniemen eteentyönnetty tukikohta toimi Tunkuantien "tulppana". Rintamavastuussa olleen pataljoonan komentopaikaksi löydettiin jo syksyllä 1941 Pokkalampi, jonka etäisyys omasta etulinjasta oli linnuntietä 2 km ja metsätietä 3 km. Komentopaikka sijaitsi tällä paikalla sodan loppuun saakka, jolloin 10.9.44 irrottauduttiin ja aloitettiin paluumarssi...

Peukaloniemi oli ainakin miesten mielestä Rukajärven suunnan hankalin paikka olla etulinjassa. Pallossa oli suunnan kovin yksittäinen taistelu, mutta Peukaloniemessä oli sotatila lähes jatkuvasti käynnissä. Etulinjassa Tunkuantien varressa oli rintamalinjat vastakkain vain 150 metrin päässä toisistaan välissä kova tasamaa, josta ei löytynyt suojaa. Etulinjassa vihollisen...

Vihollisen asemat Suomalaisten miehitys Peukaloniemessä oli yksi pataljoona, josta rintamavastuussa oli kerrallaan kaksi komppaniaa - toinen etulinjassa ja toinen pitkällä oikealla sivustalla. Myös venäläisillä oli tällä Kompakantien puolustuslohkolla yksi pataljoona, josta yksi komppania oli etulinjassa. Etummainen taisteluhauta oli vain 150 metrin päässä suomalaisten asemista...

Eteläisessa Peurasaaressa  sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14  II/410. Kev.Ptrin tuliasemat, kalustona oli 3 kpl 75/50 C  tykkiä. Saaressa on toiminut 1700 luvulta lähtien Karjalan vanhin kalkkikivikaivos.  THa 2016

Äänisjärven Laatokkaan yhdistävällä Syvärillä on pituutta runsaat 220 kilometriä. Joen yläjuoksulla puolustuksemme oli työnnetty joen eteläpuolelle. Tämän eteläpuolisen rintaman leveys oli 110 kilometriä, ja sillä oli syvyyttä 10-30 kilometriä. Rintamaa puolustivat runsaat kolme divisioonaa, joiden yhteydet taaksepäin Syvärin pohjoisrannalle turvattiin silloilla....

Jatkosodassa 11.Divisioonan esikunta sijaitsi Pidman kylän alueella.  Kylässä, sen itäisellä jokitörmällä (Grishinskajassa) oli kaksi kirkkoa, joista toinen oli tehty tiilestä ja toinen puusta. Tuo vepsäläistyylinen puukirkko paloi ja tuhoutui, kun vihollishävittäjä oli ampunut kirkkoa 19.4.1942. Asemasodan aikana tiilikirkkoa, joka oli rapistunut ja...

Pidman proomusilta (255 m) valmistui toukokuun 1942 alussa. Sen viereen rakennettiin varsinainen kenttäsilta (282 m), joka valmistui joulukuussa 1943. Tällöin proomusilta purettiin, ja proomut vapautuivat muuhun käyttöön. Sillan päät olivat Syvärin rantojen sorapenkoilla, jotka ovat sittemmin jääneet veden alle, kun Podporozen voimalaitospato valmistui ja nosti vedenpintaa...

Kuvaus Vuonna 1922 rakennettu Pien-Jukakosken voimalaitos tuotti kaiken tarvittavan sähkön Salmin kirkonkylän, Miinalan ja Kirkkojoen kotitalouksiin ennen sotia. Jatkosodassa, Salmin valtausoperaatiossa heinäkuussa 1941, muun muassa pääosat JP 3:sta ja JP 4:stä sekä JR 44 ja I/JR 22 ylittivät Tulemajoen Pien-Jukakosken voimalaitospatoa pitkin ja valtasivat pohjoiskoillisesta...

Matti Pietinen (aiemmin Pitkänen, 3. maaliskuuta 1859 Sumiainen - 27. huhtikuuta 1918 Viipuri) oli viipurilainen kansakoulunopettaja ja tehtailija, joka toimi nuorsuomalaisen puolueen kansanedustajana 1910-luvulla. Pietisen vanhemmat olivat torppari Matts Pitkänen ja Johanna Charlotta Sorri. Hän kävi kansakoulun ja valmistui kansakoulunopettajaksi Jyväskylän seminaarista 1881....

Suomalaisten VII Armeijakunta antoi Uudenmaan Rakuunarykmentille käskyn katkaista venäläisten perääntymistie. Tehtävän sai 3.Eskadroona. Sen tuli edetä Äänisniemeltä jään yli 18 km Pigmatkan kylään ja sieltä edelleen rantatielle 6 km päähän katkaistakseen tien.  Rannalle kainaloihin asti kasautunut lumi ja vihollisen vartiomiesten valppaus johtivat siihen, että...

Rukajärven suunnan hyökkäys pysäytettiin 17.9.1941 ja alkoi asemasota. Päätien molemmin puolin rakennettiin kiinteä puolustuslinja pituudeltaan 12 km. Yksi viidestä kiinteän linjan eteentyönnetystä tukikohdista oli ”Piippu” (muut Peukaloniemi, Suvi, Pallo ja Sukellusvene). Tukikohtaa nimitettiin asemasodan alussa myös ”Piippuniemeksi.” Kesällä -42 tukikohdan...

Ven.: Severnoi Berezovyi ostrov - Pohjois-Koiviston saari. Paikalla sijaitse rannikkotykistön tulehjohtotorni. Sinne vie tie saaren itärannasta. Lähellä ,saaren luoteispäätä sijatsee Karjasaari, jossa venäläisten v 1940 rakentamat linnoitteet, bunkkeri nro 276, joka kuului  Kronstadtin laivastotukikohta Itämeren laivaston linnoitteisiin, asemat 4 x 45 mm tykeille....

Talvisodan Piitsoinoja-linja oli kenttävarusteltu vastaanottotasa, josta vetäydyttiin Kollaanjoen puolustuslinjalle 4.12.1939. ENa 2017.

Pikkumiljoona oli venäläisten ennen sotia rakentama bunkkeri, joka jäi joukkojemme haltuun syksyn 1941 vakauttamistaistelujen seurauksena. Bunkkerin alkuperäinen torjuntasuunta oli maantien suunnassa länteen. Petri Sarjanen kirjoittaa paikasta teoksessaan Tuntematon Rokka: Tällä rintamalohkolla sijaitsivat myös kuuluisat korsut Miljoona ja Pikkumiljoona, jotka molemmat olivat...

Jalkaväkirykmentti 8 toimi Piltsussa lokakuun 1941 loppupuoliskolta tammikuun 1942 lopulle saakka. Rykmentti saapui Piltsuun Petroskoista ja sen tehtävänä oli toimia mm. reservijoukkona. Täältä JR 8 siirtyi Juksovan suunnalle tammi-helmikuun 1942 vaihteessa. Nykyään Piltsun seudulla on miinavaara, ja siellä liikkumista on rajoitettu määräämällä seutu...

Pirttijärvi tunnetaan Jatkosodan erään epäonnisen partioiskumme paikkana. Tapahtumat käynnistyivät, kun maaliskuun 1942 alussa Jalkaväkirykmentti 12 sai käskyn muodostaa kahden komppanian vahvuisen osaston, jonka tehtävänä oli sekä Vitsataipaleen että Pirttijärven kylien vihollisjoukkojen ja rakennusten tuhoaminen. Vihollinen käytti kyliä kenttävartioinaan ja...

Pirttilahden kylä sijaitsi Ylä-Kuittijärven rannalla. Jatkosodassa kylä otettiin haltuun heinäkuun 1941 alkupäivinä. Osana Rajajääkäripataljoona 8:n kenttävartiopuolustusta Pirttilahteen oli ryhmittyneenä yksi varmistava joukkue asemasotavaiheen aikana. ENa 2017.

Heinäkuun puolivälissä 1941 7.Divisioonan Jalkaväkirykmentti 30 eteni Pirttipohjan asemakylän pohjoispuolelle ja aloitti kylän saarrostamisen sekä idän että lännen puolelta. Tämän seurauksena kahden komppanian vahvuinen vihollinen jäi mottiin kylän alueelle. Kesken saarron lujittamisen (15.7.) saapui lännestä Matkaselän suunnasta Pirttipohjan rautatiepysäkille...

Särkijärven pohjoispuolella on Pirunkukkulaksi nimetty mäki, joka jäi vihollisen käsiin Orenshenskojen taistelun loppuasetelmassa. Joukkomme yrittivät parikin kertaa valloittaa kukkulan iskuosastomaisilla hyökkäyksillä. Esimerkiksi heinäkuun 1942 hyökkäysyritys alkoi kyllä hyvin, mutta vihollisen vastatoimien käynnistyttyä kukkulalta jouduttiin vetäytymään lähtöasemiin....

Varmaan jokaisella Jatkosodan rintamasuunnalla oli oma Pirunsaarensa, ja Syvärillä kyseinen paikka oli Pogostan lohkon etulinjan tukikohta keskellä aukeaa suota. Sieltä yhä löytyy muun muassa taistelukaivantoja, piikkilankaesteitä ja ajan sortamia korsuja, joissa kaminat savutorvineen ovat paikoillaan. ENa 2017.

Saari Stalinin kanavan Voljäven ( Vuolijärven ) ja Poventsajoen välillä pohjoispäässä. Saaren omistuksesta taisteltiin useaan otteeseen vuonna 1943, mutta saari pysyi suomalaisten hallussa kaikesta huolimatta. Vanginsieppausyrityksiä oli puolin ja toisin. Pirunsaarta pidettiin Maaselän rintaman vaikeimpana paikkana. JHe 2015