Kohteet: Venäjä

Pisi on pieni aunukselainen kylä 17 kilometriä Mäkriästä lounaaseen ja kuuden kilometrin päässä Laatokan rannasta. Kylän läpi virtaa Pisinjoki. Aunuksen retkellä vuonna 1919 jääkärivääpeli Antti Isotalon johtama joukkue eteni pohjoisesta Laatokan jäätä pitkin ja valtasi Pisin lännen kautta 22.4.1919. Pari kuukautta myöhemmin kylästä jouduttiin vetäytymään punaisten...

Divisionna J:n hyökkäyksessä Kananaisista Sohjanaa ja Kiestinkiä kohden niin sanotulla Mottikukkulalla käydyissä taisteluissa Jalkaväkirykmentti 53:n III Pataljoona onnistui saartamaan venäläisen JR 242:n II Pataljoonan pääosat 19.-20.7.1941. Kukkula sijaitsee pisteessä 173.7 (liitekartassa piste 173.6). Saarrettu vihollispataljoona puolustautui sitkeästi kenttävarustetuissa...

2./JR 31 joutui Omelian taisteluihin niiden loppuvaiheessa. Sain 22.7.1941 illalla kapteeni Kokkilalta käskyn ilmoittautua Ilomäelle seuraavana aamuna klo 03.00 – omituinen aika. Talsin aamu-usvassa komentopaikalle, missä rykmentin esikuntapäällikkö Hirvonen antoi minulle välittömästi käskyn: ”Komppania alistetaan Pismalammen maastossa olevalle II/JR 31:lle kukkulan p 254,9...

Jalkaväkirykmentti 12:n II Pataljoona (II/JR 12) muodostettiin Savukoskella Sallaan ja Kemijärvelle sijoitetun välirauhan aikaisen 12. prikaatin palveluksessa olleista varusmiehistä. Jatkosodan alkaessa sillä se liitettiin heti sodan alussa Kuusamosta Uhtuan ja Kiestingin suunnan joukkoihin ja pataljoona määrättiin rintaman oikealle siivelle selvittämään...

Vanha ja uusi kirkko ovat lähes samalla paikalla. Hautausmaa sijaitsee erillään. Me 2014.

Aunuksen radan osuus Läskelä-Pitkäranta avattiin yleiselle liikenteelle syksyllä 1932. Talvisodassa Pitkärannan taajama ja asema jäivät uuden rajan taa. Jatkosodan heinäkuussa 1941 suomalaisjoukkojen edettyä alueelle saatiin ratapihalta haltuun kuusi puna-armeijan junaa, jotka olivat täynnä kaikenlaista tavaraa, mm. ammuksia ja elintarvikkeita. Kaltevalla ratapihalla osa...

Ennen sotia teollisuustaajama Pitkäranta kuului Impilahden kunnan alueeseen. Paikkakunnalla on pitkä teollinen historia, sillä siellä on ollut louhoksia, joista saatu muun muassa rautaa, tinaa, kuparia ja hopeaa, sekä sahoja, lasitehdas, punamultatehdas ja sellutehdas. Viime mainittu on rakennettu vuonna 1921. Talvisodassa puna-armeijan joukot valtasivat 10.12.1939 Pitkärannan,...

Brittiläinen Vickers-Armstrongin 6 Ton Tank Type B oli aikoinaan edistyksellinen panssarikonstruktio. Neuvostoliitto osti näitä kuusitonnisia tankkeja vuonna 1930 ja havaitsi ne sen verran hyviksi, että osti kohta valmistuslisenssinkin. Tankin massatuotanto alkoi, ja neuvostoversiolle annettiin nimi T-26. Vaunusta tehtiin useita paranneltuja malleja, joista ensimmäinen varustettiin...

Plotino (Plotitsno) on kylä Syvärin etelärannalla. Jatkosodan vuosina kylään oli sijoitettuna 11.Divisioonan joukoista muun muassa Viestipataljoona 32 ja 32.Eläinlääkintäkomppania. Nykyisin kylän rannassa on suosittu veneenlaskupaikka, -luiska. ENa 2016.

Kun Jatkosodassa Muurmannin radan silta oli kokonaan vallattu 12.9.1941, saatiin lisää joukkoja ja kalustoa Syvärin eteläpuolelle ja ryhdyttiin Podporozen kaupungin valtaamiseen.  Vihollinen oli keskittänyt kaupungin puolustukseen 3-rykmenttisen 314.Divisioonan, yhden NKVD-rykmentin ja neljä erillispataljoonaa. Nämä joukot olivat kaivautuneet hyviin asemiin ja...

Torjuntakeskus sijaitsee Podporozen keskustan itäisen tieliittymän vastata päätä pisteestä 60.9001834, 34.2217255 lähtevän huonokuntoisen tien varrella, n.1,5 km päätieltä. Tämä tie toimi huoltotienä sodanaikana kaakossa oleville etulinjan joukoille. Torjuntakeskuksessa on kahdeksan kantalinnoitetta, joista rautakuvut poistettu. Ajo kohteella mahdollista vain hyvällä...

Torjuntakeskus sijaitsee Podporozesta eteläkaakkoon lähtevän sodan aikaisen kenttäradan uran molemmin puolin. Siinä on seitsemän numeroitua linnoitetta. Rautakuvut poistettu, muutoin ehjät. Ajoreitti: : Podporozen ohitustieltä lähdetään tietä pisteestä 60.882271, 34.167738 luoteesta tultaessa oikealle datsakylän keskivaiheelle. Pisteestä 60.8774, 34.15615...

Linnoitteet sijaitsevat Lopinanpelto - Vytegra tien molemmin puolin ennen Podporozea kahdessa tasossa. Kaikista kk-linnoitteista on rautakuvut viety. Moni matkalainen on ihmetellyt tien parannuksen yhteydessä maan pinnalle, tien laitaan siirrettyä pallokorsua, AL 5585. Tämä pallokorsu on etummaisen tasan majoituskorsu. samalla puolen tietä ollut kk-pesäke A5539 on todennäköisesti...

Koordinaatit: 60.89185, 34.04501 (linnoite A 5553). Linnoitteet sijaitsevat Syvärin eteläpuolella Murmannin radan molemmin puolin. Kantalinnoitteita on 5 majoitus- ja 6 kupubunkkeria.Näistä vain A5551:ssä on rautakupu paikoillaan. Reitti kohteeseen: Helpointa on ajaa pisteestä 60.8864264, 34.0895462 lähtevää sivutietä kaasuputkilinjalle ja siitä jalkaisin kohteille,...

Podporozen pato ja voimalaitos ovat rakennetut suurelta osin vankityövoimalla. Ennen II maailmansotaa Podporozen voimalaitostyömaalla ahkeroivat gulag-ojennustyöleirin vangit, ja sodan jälkeen saksalaiset sotavangit. Voimalaitos valmistui vuonna 1951. Nykyään autolla voi ylittää Syvärin patoa pitkin. Laivat ohittavat padon voimalan eteläpuolelta kanavan kautta....

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa suomalaisjoukkojen kärki eteni Muurmannin radan sillan pohjoispuolelle 8.9.1941. Tällöin silta oli vihollisen vahvasti varmistama mm. pst-tykeillä. Tässä tilanteessa 17.Divisioonan II/JR 13 sekä I/JR 34 ja II/JR 34 menivät kuusi kilometriä alempaa Syvärin yli ja valtasivat rautatiesillan etelärantaa pitkin vyöryttäen 12.9. Tämän tapahduttua III/JR...

Koordinaatit: 60.91373, 34.25801 (A5562) Torjuntakeskus sijaitsee Podporozen keskustasta itään lähtevän vanhan tien suunnalla. Tie toimi huoltotienä Shemenskin suunnan joukkoihin. Torjuntakeskuksessa 11 kantalinnoitetta. Rautakuvut kaikista kk-pesäkkeitä poistettu. Ajo-ohje Podporozen itäisestä liikenneympyrästä (60.9121638, 34.2232275) 2 km itään huonokuntoista,...

Koordinaatti (Podporozen keskustaan): 60.9122447, 34.1781235. Torjuntakeskusten koordinaatit kunkin kohteen keskelle ko Torjuntakeskusta käsittelevässä kohdassa. Podporoze (tai Syvärin kaupunki, tai Koskenala) on Syvärin linnoittamista suunniteltaessa katsottu tärkeimmäksi Syvärin etäpuoliseksi sillanpääksi. Kaupungin ympärille on rakennettu kuusi Torjuntakeskusta, lännestä...

 Torjuntakeskus sijaitsee Podporozen lounaispuolella vanhan kaupungista vievän ulosmenotien varella. Siina on 12 numeroitua kantalinnoitetta ja muutama numeroimaton linnoite Rommakkolammen länsipuolella. Linnoitteista AL5581 antaa hyvän kuvan pallokorsun mittasuhteista ja ainesvahvuuksista, se sijaitsee hiekkakuopan reunalla 20 - 30 m tieuralta. Reitti: Podporozen ohitustieltä...

Jatkosodan asemasodan aikaan joukkomme linnoittivat Syvärin pohjoisrannan tehokkaasti koko sen pituudelta. Ajateltiin, että siinä olisi puolustuskykyisen Suomen luonnollinen raja. Syvärin linnoitusjärjestelmään kuuluivat muun muassa betoniset tulibunkkerit, avoasemat, piikkilankaesteet, raivatut ampuma-alat, taistelukaivantojen verkostot sekä pallo- ja hirsikorsut majoitustiloina....

Pokonvaara sijaitsee Jolmajärven eteläpäässä. Vaaran pohjoispäässä oli Pokonvaaran kylä, joka kuului 1930-luvulla Seesjärven piiriin Särkijärven kyläneuvostoon. Asukkaita oli 76. Pokonvaara kuuluu nykyään Karhumäen piirin Paateneen kuntaan. Kylä ei ole nykyään asuttu. Jatkosodassa Pokonvaaran kohdalla, Jolmajärven rannassa, oli RjP 5:n kenttävartio, jota Päämajan...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 11:sta I Pataljoona valtasi Ponkalahden kylän kiivaan laukaustenvaihdon jälkeen 4.7.1941. Asemasodan aikaan kylä oli rintaman selustassa. Sodan jälkeen Neuvostoliitto määritteli Ponkalahden perspektiivittömäksi kyläksi, ja kylä alkoi autioitua 1960-luvulla. Sen jälkeen kyläpeltoja on hyödynnetty lähinnä heinänteossa....

Porajärvi (karj. Porarvi, ven.Porosozero) on maaseututaajama ja Porajärven kunnan keskus Karjalan tasavallan Suojärven piirissä Venäjällä. Porajärvi sijaitsee Suunujoen yläjuoksun varrella noin 80 kilometriä Suojärveltä pohjoiseen. Porajärven taajamassa oli noin 4 100 asukasta vuonna 1996.Metsäteollisuus on merkittävä työllistäjä paikkakunnalla. Porajärven kautta kulkee...

21. elokuuta IV AK aloitti oman hyökkäyksensä puhdistaen rajan ja Viipurinlahden välisen alueen kahdessa päivässä. 24. elokuuta 8. Divisioonan joukot ylittivät Viipurinlahden katkaisten Leningrad–Viipuri-maantien. Venäläiset käsittivät saarrostusuhan ja aloittivat perääntymisen, liian myöhään. IV ja II AK:n joukot motittivat Viipurista vetäytyneet kolme...

Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) eteni Peltoisen ja Volostnoi Navolokin suunnasta Posadiin 18.9.1941 ja jatkoi itään kohti Ostretsinaa. Osastoon kuulunut Kevyt Osasto 15/7.D erkani tienhaarassa pääjoukosta ja lähti hyökkäämään länteen kohti Tokarin asemaa, jonka se valtasi yhden panssarijoukkueen tukemana 19.9.1941. ENa 2016.

Lentokenttä sijaitsi neljä kilometriä etulinjasta länteen, ja sen laskualueen laajuus oli 530 m x 150 m. Kentän maaperä oli hiekkaa. Majoitus- ja työpajakorsut oli rakennettu kiitoradan koillispuolelle. ENa 2017.

Elokuun 1941 lopussa 11.Divisioonan tavoitteena oli murtautua Säämäjärvi-Sotjärvi -kannaksen läpi. Vankitietojen mukaan noin 5000 työvelvollista oli rakentanut lujaa puolustuslinjaa järvikannaksen keskiosaan elokuun alusta alkaen. JR 8:n ja JR 29:n joukot saartoivat 25.8. järvikannaksen keskelle Prokkoilaan ryhmittyneet vihollisen taistelujoukot mottiin, joka laukaistiin...

Kun 7.Divisioona oli ylittänyt Syvärin 6.10.1941, divisioonan Jalkaväkirykmentti 51 suunnattiin Voznesenjasta linnuntietä 40 km länsi-lounaaseen ottamaan haltuun ns. suurten järvien alue. Siellä järvet, niiden väliset kannakset ja Vitmusjoki ketjun tavoin muodostavat luonnollisen rintaman. Katsottiin, että tällainen linja olisi helppo puolustaa, ja että järvet...

III/JR 50 valtasi Prolavaaran kylän 15.7.1941 hyökkäämällä koillisesta, kun vihollisen rintama ja varustukset olivat luoteeseen. Ennen sotia Prolavaarassa toimi dolomiittikaivos ja Soanjoen Prolankoski pyöritti vehnämyllyä ja sirkkelisahaa. ENa 2017.  

Prääsän kylä sijaitsee Prääsäjärven länsirannalla Aunuksessa. Kyseessä on tärkeä tienristeysmaasto, missä luoteesta Säämäjärveltä tuleva tie ja lännestä Sortavalasta tuleva tie liittyvät Lotinapelto-Petroskoi -valtatiehen. Jatkosodassa Prääsä vallattiin 11.Divisioonan joukkojen yhteistoiminnalla 8.9.1941: JR 50 sulki Prääsä-Petroskoi -maantien kylän...

JR 50 eteni Kinnasvaarasta Suojokea (Suojujokea) pitkin kymmenen kilometriä alavirtaan ja iski sitten Prääsä-Petroskoi -maantielle katkaisten vihollisen yhteydet 7.9.1941. Erikoista oli, että osa miehistä kulki paikalle ruuhilla ja syöksyveneillä. Osa marssi jokivartta pitkin. Tien katkaisukohtaan puna-armeijalaiset olivat kaivaneet hyvät asemat, ja rintamasuunta oli sopivasti...

PSS-pääpuolustuslinjan etupuolella Karjalankylässä (Karelskajassa) oli puolustuksellisesti edullinen kukkulamaasto, jonne kenttävarusteltiin etuvartioasema. Kesällä 1944 JR 4:n I Pataljoona viivytti vihollista tässä asemassa. Siihen tuli murtuma, kun vihollinen tykistön ja panssarivaunujen tukemana rynnäköi kyläkukkulalle. Sattui myös niin, että yksi raskas Klim Vorošilov...

PSS-linja kulkee Muurmannin valtatien poikki kohdassa, joka on 750 metriä Sammatukseen menevän tien haarasta etelään. Kohdassa erottuvat leveä, veden täyttämä panssarikaivanto ja sen lahonneet tukkinippuesteet sekä taisteluvarustukset kuivalla maalla. Tässä tien suuntaa puolusti menestyksellisesti JR 4:n II Pataljoona 24.6.1944. IV Armeijakunnan komentajan käskyn mukaisesti...

Tällä lohkolla PSS-pääpuolustuslinjan leveys oli kymmenen kilometriä, ja sen taakse Mäkriän etelä- ja itäpuolelle varusteltiin sulkulinja. ENa 2017.

PSS-linjan Joutsenlammen alalohko on Mäkrijärven etelälounaispuolella parin, kolmen kilometrin päässä maantiestä. Lohkolla lammen ympäristössä III/JR 45 viivytti ja taisteli lyhyesti 24.6.1944, ja irtautui sitten käskystä luoteen suuntaan Tsilmijärvelle ja edelleen Kotkatjärvelle 25.6.1944 alkaen. ENa 2017.  

Kuittinen on kylä Mäkriänjoen varrella parikymmentä kilometriä Aunuksenkaupungin itäpuolella. Kylässä on nykyisin 800 asukasta, ja heistä yli puolet on kansalaisuudeltaan karjalaisia. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Kuittisen valtasi kahdella panssarivaunulla ja kahdella pst-tykillä vahvennettu 2./JP 4 6.9.1941. Asemasodan aikana kylässä toimi linnoitusjoukkojemme saha. Liittyen...

60 kilometriä leveän PSS-linjan läntisin este on Laatokan rannassa. Sinne rakennettiin veteen jatkuva panssarikivieste. Se erottuu hiekkarannalla hyvin. Samalta alueelta rantamaalta löytyy myös räjäytetyn betonisen tulenjohtobunkkerin jäänteitä. Kohteelle pääsee kätevimmin maasturilla pohjoisesta eli Pisinjoen suun suunnalta tulevaa tieuraa pitkin. ENa 2017.

Mandogijärven (Mannerjärven) PSS-linjan puolustuslohko sijaitsee Mäkrijärven lounaispuolella. Lohkon alueelta lähtee Mandrogijoen vartta kaakkoon toinen varusteltu puolustuslinja, joka liittyy Syvärin pohjoisrannan linnoiteketjuun 21 kilometrin päässä. Tuosta liittymäkohdasta itään 125 kilometrin matkalta Syvärin pohjoisranta on linnoitettu Äänisjärven rantaan asti. PSS-linjan...

Osana PSS-linjan Mäkrijärven linnoitteita vihollisen oletettuun tulosuuntaan oli tehty maaleikkauseste eli kontraeskarppi (myötäjyrkänne). Sellaisen päällä panssarivaunun tai ajoneuvon oli pysähdyttävä, ja siitä oli mahdotonta tulla alas varsinkaan silloin, kun este on puolustajan tulen alla. ENa 2017.

Mäkrijärven PSS-linjalle rakennettiin 120-130 metriä etulinjan etupuolelle (itäpuolelle) panssarikivieste, joka jatkuu lyhyen matkaa myös järvessä. ENa 2017.

PSS-linjan Mäkrijärven puolustuslohkolla maantien ympäristö linnoitettiin vahvasti asemasotavaiheen aikana. Lohkolta on yhä löydettävissä monia kanta- ja kenttälinnoitteiden rakenteita. Jatkosodan viivytysvaiheessa Syväriltä vetäytynyt III/JR 45 ryhmittyi 22.6.1944 Mäkrijärven PSS-asemiin, joissa kahakoitiin vihollisen kärkipartioita vastaan 24.6. Pataljoona irtautui käskystä...

Pari, kolme kilometriä PSS-pääpuolustuslinjan taakse varusteltiin sulkulinja Mäkriän kylän etelä- ja itäpuolelle. Linjan tarkoituksena oli toimia kylän, sen varastoalueiden ja Aunuksen radan Mäkriän pääteaseman suojana ja viimeisenä salpana. Sulkulinjalla oli leveyttä yhdeksän kilometriä. ENa 2017.

Kesäkuun 23. vuonna 1944 15.Prikaatin III pataljoona oli ryhmittynyt Pisin suunnan PSS-linjalle yhdeksän kilometriä leveälle puolustuslohkolleen. Tiedettiin, että saman päivän aamuna vihollinen oli tehnyt maihinnousun 15.Prikaatin selustassa Tuuloksen ja Viteleen välillä. Maihinnousupaikka oli noin 40-45 km PSS-linjan takana. Edelleen, 24.6. aamuun mennessä vihollinen oli edennyt...

PSS-linjan Saarimäen lohkon etulinjan takana parin, kolmen kilometrin päässä oli sulkulinja, joka U-kirjaimen muotoisena kiersi Saarimäen mäenjuurta. Sulkulinjalla ei varsinaisesti taisteltu, sillä PSS-linja murtui 6-10 kilometriä Saarimäen lounaispuolella täysin 24.6.1944, ja vihollinen jatkoi sieltä etenemistään Saarimäen ohi. ENa 2017.

PSS-linjan Saarimäen lohkon pääpuolustuslinja kulki pitkin Saarimäensuon rantoja. Lohkon etureunan leveys etelään oli yhdeksän kilometriä, ja lisäksi vasen suosivusta idässä oli seitsemän kilometriä. Etulinjan takana parin, kolmen kilometrin päässä oli sulkulinja, joka U-kirjaimen muotoisena kiersi Saarimäen mäenjuurta. Kesäkuussa 1944 PSS-linjan Saarimäen lohkoa puolusti...

Jatkosodan aikana Sammatuksen kylän ympäristöön rakennettiin vahvat linnoitteet ja muut varustukset. Alueella taisteltiin kiivaasti 24.-25.6.1944. Sammatuksen puolustajat torjuivat toistuvat hyökkäykset, vaikka kymmenet panssarivaunut yrittivät murtautua 15.Prikaatin I Pataljoonan asemien läpi. Pataljoona ja sille alistettu 24.Tykkikomppania sekä tykistö tuhosivat 24.6. yhteensä 26...

PSS-linjan Suurisuon puolustuslohko sijaitsee Sammatuksen ja Mandrogijärven välillä. ENa 2017.  

PSS-pääpuolustuslinjan etupuolella, maantien suunnassa, oli puolustuksellisesti edullinen tasa, jonka luonnonesteitä olivat Ienimäjoki, Ienimäjärvi ja Pyhälampi. Tälle linjalle tehtiin kenttävarustelu. Kesällä 1944 JR 4:n III Pataljoona viivytti vihollista tällä linjalla vuorokauden (23.6.1944) ja irtautui sitten kolme kilometriä taaksepäin Jängerjoki-linjalle. ENa 2017....

PSS-linjan laite A1526 - entinen pallokorsu - on tien länsipuolella 160 metrin päässä etulinjan tasalla. ENa 2017.  

PSS-linjan betonibunkkeri helppokulkuisessa maastossa tien laidassa. ENa 2017.