Kohteet: Venäjä

PSS-linjan laite A1592 (entinen pallokorsu) on 80 metrin päässä tien luoteispuolella. ENa 2017.

Suojakilvellä varustetun asepesäkkeen (laitteen AL3646) paikka on Sammatusjoen länsirannalla, 130 metriä Sammatuksen kylään vievän tien eteläpuolella. ENa 2017.

PSS-linjan laite AL3809 (ent. pallokorsu) on maantien varressa pohjoispuolella, näkyy tielle hyvin. ENa 2017.

PSS-linjan laite AL3810 (ent. pallokorsu) on 70 metriä maantien eteläpuolella. ENa 2017.

Ryhdikäs suomalainen panssarikivieste PSS-linjalla pari kilometriä Pisin kylän lounaispuolella. ENa 2017.

Puhelin - ja lennätinyhtiön talo Viipurissa. Räjähdys tapahtui yöllä 1.9.1941 radiomiinalla. Viipuri 1941.09.02 osoitteessa: Karjalankatu 4 (Myöhemmin Mannerheimin katu). Rakennuksesta jäi jäljelle ainoastaan sisäänkäynnin uloke. Nyt paikalla on neuvostoaikan rakennettu tiilitalo. Heti Viipurin valtauksen (29. elokuuta 1941) jälkeen suomalaiset ihmettelivät...

Osasto Tiirikkala (mm. II/JR 44) valtasi 21.7.1941 Pultsoilan. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 4 (8.D) irtautui kylästä raivokkaasti taistellen pohjoiseen ja luoteeseen 3.7.1944. ENa 2017.

Kolhoosi Punainen Kyntäjä (Krasnyj Pahar) sijaitsi Riihiselässä. Kolhoosia ja kylää ei enää ole olemassa, mutta paikka on merkitty karttoihin sanalla Riihiselän alue (ur. Rigselga). Paikka ja pellot sijaitsevat reilun 7 kilometrin päässä Prääsästä lounaaseen Sortavalantien läheisyydessä. Punainen Kyntäjä, kuten monet Aunuksen kylät ja metsäpunktit, oli 1920- ja...

Jatkosodassa Punaisen lipun sillan tasalla oli Lotinapellon lohkon Linnan alalohkon puolustuksen tukilinja. Silta oli saanut nimensä sen merkiksi laitetusta punaisesta lipusta. Siltamaaston hallinnasta käytiin kiivas taistelu sekä syyskuussa 1941 että kesäkuussa 1944. Sodanaikaisen sillan paikka on parikymmentä metriä nykyisen sillan pohjoispuolella. ENa 2018.

Ratavartijan asunto, tunnetaan paremmin nimellä Punaisen talon mäki. MK

Helmikuun 14–15 päivänä vuonna 1940 käytiin ankara taistelu Punnuksen kansakoulun maastossa. Suomalaiset joutuivat perääntymään alueelta suuren ylivoiman alta. Suomalaisia kaatuneita jäi runsaasti maastoon. Pelkästään 15.2 jäi kansakoulun alueelle 32 kaatunutta ja karkea arvio koko alueelle jääneistä kaatuneista on noin 80. Jatkosodan alussa, kun suomalaiset...

Tarina kertoo, sodan jälkeen kun taistelualueita siivottiin sotaromusta. Tavaraa lastattiin Punnuksen seisakkeella rautatievaunuun, tuli pieni vahinko, suurehko määrä kranaatteja räjähti. Vielä 90-alussa maastosta löytyi rautaromua, nyt romumiehet ovat poimineet ne talteen. MK

Jalkaväkirykmentti 50:n joukot valtasivat Puolivälin kylän (Polovinan) 24.9.1941. Pari vuotta sitten valmistunut uusi tie ohittaa Puolivälin, joten jos kylään haluaa mennä, sinne täytyy erikseen kääntyä valtatieltä. ENa 2017.  

Purniemellä sijaitsi Jatkosodassa Äänisen Rannikkoprikaatin Rannikkotykistörykmentti 14 kuuluneen 409 Kev.Ptrin asemat, kalustona  4 kpl 75 K/17  tykkiä. THa 2016  

Puskuselän kylän valtasi JR 22:n III Pataljoona (5.D) yhteistoiminnassa JR 13:sta II Pataljoonan (17.D) kanssa 18.8.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 4:n II Pataljoona (8.D) irtautui kylästä 28.6.1944. ENa 2017.

Puujoen kylä on Äänisjärven rannalla, ja tästä on matkaa Petroskoihin 25 kilometriä. Ensimmäisenä joukko-osastona Taisteluosasto Hynninen (Vahv JP 3) saavutti Äänisen rannan juuri Puujoella 24.9.1941. Kesäkuun lopulla 1941 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim oli määrännyt Karjalan Armeijan ensimmäiseksi tehtäväksi 29.6. annetulla käskyllä lyödä vastassa oleva...

Patterin kalustona oli 152/45 kalusro kevääseen 1944 saakka, jonka jälkeen asemat miehitti 1. MtRtPtri Jatkosodassa Puumalan raskaan rannikkopatterin tuli ylsi Kronstadtin suomalasia Terijoen alueella tulittaneisiin Tootlebenin ja Obrytsevin linnakkeisiin. Tämän vuoksi se oli jatkuvasti venäläisten tykkitulen ja ilmahyökkäysten kohteena. THa 2016

Puna-armeija perusti Puutoisessa 1.Partisaaniprikaatin eli Puutoisen Sissiprikaatin syksyllä 1941. Mukaan värvättiin Itä-Karjalasta poisevakuoituja miehiä ja naisia. Mukaan tuli myös muutama alkuperäinen suomalainen punapakolainen. Komentajana toimi Paateneen kylästä kotoisin ollut majuri I. Grigorjev. Prikaati koulutettiin Puutoisessa, ja se sai tehtävän kesäkuussa 1942: hyökkäys...

Kukkula 264.9 Tjazha-joella on paikka, missä puna-armeijan 1.Partisaaniprikaati pysäytettiin ja käännytettiin takaisin kesällä 1942. Kukkulalla on venäläinen sotamuistomerkki. Kohde sijaitsee saamelaisten muinaisen kulttipaikan, Vottovaaran, itäpuolella. 1.Partisaaniprikaati eli Puutoisen Sissiprikaati oli perustettu Puutoisessa syksyllä 1941. Sen komentajana toimi paatenelainen...

Muistolaatan teksti: ” Täällä hukkuivat 1.10.1930 ohjaajakersantti Erkki Virtanen ja mekaanikko Eino Pekkanen IL-61:n mukana Isänmaamme ilmapuolustuksen kehitystyössä. Siunattu Laatokan laineisiin.”

Jatkosodan Hyökkäysvaiheessa rakennetut tykkiasemat, joissa oli 2 kpl 152/45-C tykkiä. THA2016

Hautausmaa on paikallisten käytössä. Entisen kellotapulin paikka on ympäröity valkoisella lauta-aidalla. Vanhan kirkon kivijalka on osittain jäljellä. Hautausmaalla on kaksi muistomerkkiä, joista viimeisin on pystytetty vuonna 2001. Hautausmaan yhteydessä on sotilashautausmaa. Kirkkoa vastapäätä on lahjoitusmaanomistajien muistomerkki ja järven rantaan mentäessä tulee...

Pyhäjärven pogosta (kirkkokylä, paikallishallintopiirin keskuskylä) sijaitsee samannimisen järven luoteispäässä. Tähän suuntaan ahtautui Keski-Aunuksen vihollisvoimia, kun niitä vastaan taisteli toisaalta pohjoisesta 11.D, toisaalta lännestä 1.D ja toisaalta lounaasta 7.D syyskuun alkupuoliskolla 1941. 11.D:n JR 8 eteni pohjoisesta kohti kylää 11.9., mutta joutui...

Pyhäm Iljan kalmisto Työmpäisten kylässä, lähellä rantaa. Hautausmaalla sijainneesta tsasounasta on jäljellä vain rappukivi. Ympärillä on tiheä kuusikko. Lähde Karjalan Liitto. JHe 2018.

Neitsyt Marian kirkko (rakennusvuosi 1788) on toiminut yhtäjaksoisesti kirkkona valmistumisestaan lähtien. Kartoissa se esiintyy myös nimellä Kankaan kirkko. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Olavi Paavolainen tutustui kirkkoon 21.9.1941 ja raportoi: Kiertelemme Aunuksenkaupungista hieman syrjässä sijaitsevassa Pyhän Marian kirkossa ja kalmistossa. Kirkko, jossa koko ajan on pidetty...

Neuvostovallan aikana syrjään jääneen hengellisen työn elvyttämisellä ja uskonnonvapauden palauttamisella vallattuun Aunukseen katsottiin olevan tärkeä osa bolševismin vastaisessa ideologisessa taistelussa. Ajateltiin, että sekä luterilaiselle että ortodoksiselle kirkolle oli turvattava toimintamahdollisuudet Aunuksessa. Petroskoin ensimmäinen luterilainen pappi...

Lahjoitusmaa eli donaatio tarkoittaa sitä aluetta asukkaineen (talot, kylät, pitäjät), jonka hallitsija oli lahjoittanut palkkioksi suosikilleen. Lahjoitusmaaisäntä eli donataari sai periä veroja alueellaan asuvilta talonpojilta ja teettää heillä työpalveluksia. Näin itsenäiset talolliset joutuivat vuokraviljelijöiksi omille mailleen. Järjestelmä oli voimassa lähinnä...

Rakennus esiintyy monessa dokumenttikuvassa. Kuuluisa ravintola Palatsi oli toisessa kerroksessa, sinne vei Suomen toiset liukuportaat (Ensimmäiset oli Helsingin Stockmannilla). Oikeassa päädyssä on Palatsin elokuvateatterin sisäänkäynti, siihen kuuluva katos on vielä paikoillaan.  Venäläisten tekemässä dokumentissa Joukkue Eräsen miehiä marssitetaan Punaisen...

Toisessa maailmansodassa Saksan Pohjoisen Armeijaryhmän saartoliike Leningradin itäpuolella saavutti Laatokan rannan Pähkinälinnan kaupungin kohdalla 8.9.1941. Tämän jälkeen saarrettua Leningradia kyettiin huoltamaan vain ilmateitse ja Laatokan etelälahden yli vesi- ja jäätiereitistöä pitkin, jota sanottiin Elämän tieksi. Venäläiset mursivat Leningradin saarron tammikuussa...

Pähkinäsaaren linna liittyy Suomen varhaishistoriaan ja myöhempiinkin vaiheisiin. Aikoinaan Ruotsi levittäytyi Suomeen lännestä ja Novgorod idästä. Pääpiirteissään kyse oli kai siitä, että Ruotsi tunkeutui itään Novgorodin turkismaille, ja jälkimmäinen puolustautui. Toisaalta, Novgorod oli kääntynyt ortodoksisuuteen, ja novgorodilaiset saarnamiehet kastoivat karjalaisia...

Hautausmaa sijaitsee Värtsilä-Sortavala -tien varressa noin 16 km Niiralan raja-asemalta, suoraan t-risteyksen edessä. Risteyksessä on tienviitta. Maantien puoli on suurimmaksi osaksi aidattu valkoisella aidalla. Heti entisen hautausmaan portin oikealla puolella oli vanha 1700 -luvulla rakennettu kellotapuli, joka hyökkäysvaiheen aikana kesällä 1941 tuhoutui...

Pälkjärven kirkon suunnitteli arkkitehti Ferdinand Öhman, ja rakennus vihittiin käyttöön vuonna 1869. Kun Jatkosodan 7.Divisioonan I/JR 30 valtasi Värtsilä-Sortavala -maantiellä Pälkjärven Pappilanmäen 11.7.1941, kiivasta vastarintaa tehnyt vihollinen vetäytyi maantieltä kilometrin verran kirkon maastoon. Seuraavana päivänä vihollinen karkotettiin kirkon maastosta ja...

Jatkosodan alussa 7.Divisioona hyökkäsi kaakkoon Tohmajärvi-Pälkjärvi -tien molemmin puolin. Ensitavoitteina olivat rajan suuntaiset: 1) Värtsilä-Sortavala -rautatielinja ja 2) sähkölinja sekä 3) Värtsilä-Sortavala -maantie välillä Kakunvaara - Pälkjärven (järven) kaakkoispää. Divisioonan hyökkäys lähti liikkeelle 10.7.1941 klo 17, ja rautatielinja ylitettiin...

Pälkjärven sankarihaudat ovat 1869 vihityn kirkon pihalla. Hautoihin on laskettu 5 vapaussodan, 19 talvisodan ja 36 jatkosodan kaatunutta sankarivainajaa. Tie kirkolle kääntyy vasemmalle noin pari kilometriä ennen Sortavala Puikkolan T-risteystä. Päätieltä matkaa kirkon raunioille on vajaa 400 m. Paikalla on Erkki Erosen suunnittelema ja 14.10.1995 paljastettu muistomerkki. Vuonna...

Pälkjärven taistelu käytiin Suomen sodan aikana 9.8.1808. Taistelussa majuri Malmin johtamat suomalais-ruotsalaiset joukot löivät kenraali Aleksejevin 1300-miehisen venäläisosaston Pälkjärven kaakkoispäässä. Suomalais-ruotsalaisessa taisteluosastossa oli 400 vapaaehtoista talonpoikaa ja 250 sotilasta. Näistä kaatui 11 sotilasta sekä 8 talonpoikaa. Venäläisjoukot...

Pälksaaren piirimielisairaala vihittiin käyttöön vuonna 1925. Jatkosodan alussa, kun 7.Divisioonan pääosat hyökkäsivät Tohmajärvi-Pälkjärvi -maantien suunnassa kaakkoon, divisioonan III/JR 9 eteni Pälkjärven länsipuolelle ja valtasi 11.7.1941 piirimielisairaalan rakennusryhmän alueen. Myöhemmin Jatkosodan aikana 25.Sotasairaala toimi näissä rakennuksissa. Nykyisin...

Pälmän taajama on Äänisen rantakylä, joka on perustettu vuonna 1939. Nykyisin siellä on noin 1600 asukasta. Taajaman luoteislaidalla on pienkoneiden lentokenttä (koordinaatti), jonka asvaltoitu kiitotie on 600 metrin pituinen. Keskellä taajamaa ovat tšasouna ja venäläinen sotamuistomerkki. Kylän etelälaidan niemessä on vuonna 2005 toimintansa aloittanut saha. THa 2016 ja...

Pölkkykylä sijaitsi Ontajärvelle menevän tien varrella Pälgjärven pohjoisrannalla, jossa oli ollut ennen sotia metsätyöpunkti. Alueelle sijoittui RajaJP 6:n ja Osasto Muroleen esikunta sekä Rajapataljoonan 1. komppania kuin myös maineikas 14. Divisioonan sissiosasto, jota johti Mannerheim-ristin ritari luutnantti Eino Penttilä. JKu 2017.

Vuonna 1930 on valmistunut Mantsinsaaren itärannalle pengertie, jonka pituus on 1120 metriä. Tämän tien pään ja Pöllän väliin jää salmi, jonka leveys on 300 metriä. Siinä oli aikoinaan lossiyhteys, mutta nykyään, päästäkseen Mantsinsaareen, matkailija voi käyttää venekyytipalvelua Pöllän rannasta. Siellä, saaren läpi kulkevan tien päässä vasemmalla, on punainen Nadja...

Vuokkiniemen kylän kohdalta lähtee tie lounaaseen kohti valtiorajaa. Tämä Latvajärven tie, joka Suomen puolella muuttuu Raatteen tieksi, oli sata vuotta sitten Vienan valtaväylä Suomeen ja Suomen valtaväylä Vienaan. Talvisodassa vihollisen 163.Jalkaväkidivisioona ja 44.Jalkaväkidivisioona kulkivat tästä risteyksestä ja etenivät tietä pitkin rajalle ja sen yli, mutta nuo...

2./JR 51 eteni Radiomäelle eli Tiltunmäelle kaakosta, löi vihollisen pois ja nosti siellä Suomen lipun salkoon 1.10.1941 puolenpäivän aikaan. Asemasodan aikana Radiomäki oli suosittu näköalapaikka, jonne vietiin kaupungissa vierailevia delegaatioita. Tällä vuosikymmenellä mäen maastoon on rakennettu ampumahiihtostadion. ENa 2017.

Rakennus toimi aikoinaan tylsämielisten hoitolaitoksena Sortavalan Vaalialassa. Merkittävimpiä suomalaisen radiotiedustelun saavutuksia ovat muun muassa Kannaksen suurhyökkäyksen selville saaminen etukäteen sekä Talin–Ihantalan taistelun radiotiedustelun mestarinäyte. Sotien aikana suomalainen radiotiedustelu kasvoi komppaniasta pataljoonan suuruiseksi. Päämajan...

Viipurin raitioliikenne oli toiminnassa vuosina 1912-1944 sekä 1946-1957. Sen liikennöinnistä vastasi aluksi saksalaisen AEG:n omistama yhtiö, vuodesta 1937 lähtien Viipurin kaupungin sähkölaitos ja toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliiton valtio. Ensimmäisen maailmansodan puhjettua 1914 saksalaisomaisuus oli takavarikoitava kenraalikuvernöörin määräyksestä. Yhtiön...

Rajajoen uusi ja vanhan sillan jäänteet ATa 2021

Manssilan Rajakivi sijaitsee kylän eteläpuolella tien pienen mutkan kohdalla. Kiven toiselle poskelle on kirjoitettu sinisellä SUOMI, toiselle punaisella CCCP. Ilmeisesti liikenneturvallisuussyistä Rajakivi on siirretty tien itäpuolelle, 15 metrin päähän alkuperäiseltä paikaltaan. Vielä 1990-luvun alkupuoliskolla kivi sijaitsi omalla paikallaan maantien länsipuolella aivan tiessä...

Rajakonnun lentokentän kiitoradan pituus oli 900 metriä ja leveys 120 metriä. Pääsuunta NW-SE. Kentän sijaitsi 75 metriä läheisen Laatokan pinnan tasan yläpuolella. Kentän maastossa on venäläisten 1930-luvulla rakentama betonibunkkeri (koordinaatti), johon pääsee sisälle. ENa 2016.

nro 1 61.2579358, 32.1990395, Näkötornin alapuolella, talo rakennettu päälle nro 2 61.2599994, 32.2084808 nro 3 61.2491847, 32.2110558 Talo rakennettu päälle nro 4 61.2590914, 32.2242737 Rajakonnun lentokentällä nro 5 61.2695727, 32.2340584 Peltoaukealla nro 6 61.2904422, 32.2680473 Nykykuvat Timo Hakala

Hallitsevassa maastonkohdassa Rajakonnunmäellä sijaitseva venäläinen betonibunkkeri on rakennettu 1930-luvulla. ENa 2017.

Rajakontu (Pogrankondushi) on ensimmäinen venäläinen kylä Laatokan rantatietä Salmista kohti Vitelettä liikuttaessa. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 22:n (5.D) joukot valtasivat kylän 22.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 2 (5.D) irtautui Rajakonnusta 1.7.1944. Kylämäeltä avautuu komea näkymä Laatokan ulapalle. ENa 2017.

Vemmelsuussa sijainneen Rakkauden hauta. Luonnonkaunispaikka oli kolmekymmenluvulla Kannaksen kuuluisimpia matkailukohteita sekä talvi- ja jatkosodan kiivaimpien taistelujen paikka. Kirkko ja muistomerkki ovat raunioina, mutta kuitenkin merkitty. MKe 2014. Taustaa Rakkauden Haudalle Julkaistu Terjokkoisessa 2/2008 - Rakkauden hauta / Tuovi Paju En ollut kymmenien...