Kohteet: Venäjä

36.Torjuntakomppania toimi Petäjäselästä käsin. Komppania kuului RTR 4:n III Linnakkeistoon. ENa 2016.

RTR 4:n 404.Kevyen Rannikkopatterin kaksi 75/50 C -rannikkotykkiä sijaitsi Puujoen itäpuolisessa niemessä. Patterin tykeistä yksi oli sijoitettuna Golomansaareen, joka on niemen luoteispuolella (koordinaatti 61.667221, 34.627457). 404.Kev.Rt.Ptri kuului IV Linnakkeiston organisaatioon. ENa 2016.

RTR 4:n 4.Moottoroidun Raskaan patterin tykkiasemat olivat Ruoppaojan kylän luoteispuolen kalliomassiivin päällä. Kalustona olivat neljä 122 K/31-tykkiä. Lisäksi Ruoppaojalle oli sijoitettuna RTR 4:n johtamispaikka ja Esikuntakomppania sekä 11.Rannikkoilmatorjuntakonekiväärikomppanian joukkoja. Kylään oli ryhmittynyt myös 7.Divisioonan huollon kannalta tärkeitä laitoksia....

III Linnakkeistoon kuulunut 8.Moottoroitu Raskas patteri oli tuliasemissa Soksunrannan niemessä. Yksikön pääkalustona oli kaksi 152 mm:n tykkiä (152 H/37). ENa 2016.

Rannikkotykistörykmentti 4:n III Linnakkeiston johtamispaikka oli Soksunrannassa, ja sen organisaatioon kuuluivat 8.Moottoroitu Raskas patteri Soksunrannan niemessä (pääkalustona 2 kpl 152 H/37) ja 36.Torjuntakomppania Petäjäselässä. ENa 2016.

RTR 4:n II Linnakkeiston johtamispaikka oli Soutjärvellä. Linnakkeistoon kuuluivat 403.Kevyt Kenttäpatteri Nurkanniemessä, 4.Moottoroitu Raskas patteri ja RTR 4:n Esikuntakomppania Ruoppaojalla, I Jaos / 5.Moottoroitu Kevyt patteri Toinenjoella, Erillinen jaos Kaskesojalla ja 11.Rannikkoilmatorjuntakonekiväärikomppania. ENa 2016.

RTR 4:n II Linnakkeiston 5.Moottoroidun Kenttäpatterin yksi jaos vartioi rannikkoa Toinenjoella. Kalustona olivat kaksi 76 K/36 -tykkiä. ENa 2016.

Jatkosodan alussa osana Äänisen rannikkopuolustusta sijoitettiin kaksitykkinen 41.Raskaan Patterin jaos Voznesenjaan. Jaos toimi näissä asemissa kesään 1943 asti. Kalustona olivat kaksi 152/45 C -tykkiä, joista siis myöhemmin toinen siirtyi Väliniemeen ja toinen Soksunrannan niemeen. ENa 2016.

Äänisen Rannikkoprikaatiin kuulunun Rannikkotykistörykmentti 14, 41. RaskPtri, aseistuksena 3 kpl 152/35-C, oli Väliniemessa asemissa ajalla tammikuu 1942 - maaliskuuhun 1944 asti. Päämajan käskyllä ko kalusto siirtyi Suomenlahdelle ja tilalle tuli 22.6.1944 saakka 5. MtKPtrin I jaos kalustona 2 kpl 76 K/36). Koordinaattipisteessä kahden tykin louhitut/betonoidut asemat,...

Linnoitusrakennuspataljoona 333 kantalinnoitti Väliniemen pohjoisniemekkeeseen erillisen yhden tykin tuliaseman, johon asennettiin 152/45 C-tykki. Miten mennä kohteeseen: Äänisen rantatieltä Lehmijoen kohdalta pisteestä 61.088158, 35.632144 lähtee selkeä metsäpolku Äänisen rannan suuntaisesti etelään. Marssimalla polkua 2,5 km ollaan Väliniemen pohjoisen tykkiaseman kohdalla....

JR 8:n II Pataljoona hyökkäsi lännestä ja valtasi Rubtsoilan kylän 27.8.1941. Täältä sitten koko JR 8 aloitti pitkän suokoukkauksensa 30. elokuuta. Tavoitteena oli Säämäjärven kylä samannimisen järven rannalla Petroskoihin johtavan maantien varressa. Sinne oli matkaa noin 25 kilometriä. Mukaan varattiin kolmen päivän muona ja kaksi tuliannosta, ja sitten monituhatpäinen...

Tästä risteyksestä Rukajärven kylään on 3 km. MKe 2015.

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 10 eteni Rukajärven kylään 14.Divisioonan kärkenä 11.9.1941. Kylä oli autio ja polttamaton. Valtausparaati pidettiin kaksi päivää myöhemmin. Tällöin 14.D:n komentaja, eversti Erkki Raappana suoritti paraatijoukkojen katselmuksen ja piti puheen joukoille. Tätä seurasi kenttäpiispa Johannes Björklundin pitämä jumalanpalvelus....

14. Divisioonan miehet rakensivat komentajalleen majan divisioonan alueelle Tiiksan kylään Novinkajärven rannalle heti syyskuussa 1941. Se oli 50-vuotispäivälahja pidetylle komentajalle. Suunnittelutyöstä vastasi divisioonassa palvellut kajaanilainen arkkitehti Eino Pitkänen, joka on myöskin suunnitellut Marsalkka Mannerheimin metsästysmajan. Kun taistelut Suomen ja Neuvostoliiton...

Runonlaulajan patsaan jalusta Tolvajärven rannassa, itse muistomerkki on kadonnut jäljettömiin. Kiveä on etsitty tuloksetta myös järvestä. Rintamakirjeenvaihtaja, luutnantti Paavolainen kävi Tolvajärvellä heinäkuun 1941 lopussa ja kuvaili patsaan paikkaa näin: Saavutamme vihdoin sen paikan, missä metsä loppuu, harjun selkä taittuu ja vedet taipuvat molemmilta puolin...

Runonlaulajapatsas, joka kuvaa karjalaista runonlaulaja Petri Shemeikkaa, paljastettiin Kalevalan 100-vuotisjuhlien yhteydessä vuonna 1935. Tuon pronssisen patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä Alpo Sailo, ja sen jalusta on läheisestä Riekkalansaaresta louhittua graniittia. Vaikka patsaan ympärillä on rytissyt sekä Talvi- että Jatkosodassa, patsas on säilynyt ehjänä ja...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Osasto Tiirikkala (mm. II/JR 44) valtasi Ruokokosken 21.7.1941. Vetäytymis- ja viivytysvaiheessa JR 8:n I Pataljoona suojasi ja piti auki Suurimäki - Palalahti -tietä Ruokokoskella heinäkuun 1944 alkupäivinä. Pataljoona taisteli pari päivää vihollisen sekä idästä että etelästä hyökännyttä 100.Kaartindivisioonaa ja 29.Panssariprikaatia...

Jatkosodan PPK/7.D eteni Ruoppaojan kylään pohjoisesta ja valtasi sen 30.9.1941. Asemasotavaiheen aikana kylässä toimivat muun muassa RTR 4:n esikunta sekä 7.Divisioonaan kuuluneet 28.Kenttäsairaala, asekorjaamo, autokorjaamo ja rintamamiesten virkistyskoti. Ruoppaojan maisemaa hallitsee maantien länsipuolella oleva kalliomassiivi, jonka kupeella on louhoksia. ENa 2016.

Harvemmin muistettujen ruotsalaisten vapaaehtoisten muistokivi. Yksiköt jossa he palvelivat olivat Raskaat patteristot 17 ja 18. 10.6.1944 tykkipatterien taistelupaikka oli Suur- Kaljalan ja Pien- Kaljalan välimaasto. Tykistön tulenjohto oli melkoisella varmuudella kukkulalla 116.5. Entinen suomen raja kulki vajaan kolmen kilometrin päässä länteen jokilinjaa pitkin. Nykyään...

Alkuperäisen kirkon paikalla on aivan uuden Herran kukkaro nimellä kulkevaa kirkkoa. MK

Ruskealan sankarihautausmaan muistomerkki on tehty Ruskealan marmorista. Se sijaitsee hautausmaan keskellä, ja sen yhteyteen on koottu vanhoja suomalaisia hautakiviä ja -ristejä omaksi kokonaisuudekseen, joka on rajattu valkoisella lauta-aidalla. ENa 2016.  

Jääkäripatsas on Ruskealan Vapaussodan muistomerkkinä, ja se sijaitsee kylän hautausmaalla, joka sijaitsee Ruskealan kirkolta kilometrin verran Kaalamon suuntaan. Patsas on pystytetty vuonna 1922, ja siitä huolehtii Ruskeala-Seura.  Jalustassa ovat sodassa kaatuneiden ruskealalaisten nimet. Muistomerkin alue on aidattu valkoisella lauta-aidalla. Lisäksi tämän hautausmaan...

Tuulosjoelta 4.9.1941 käynnistynyt hyökkäys saavutti Syvärin 7.9. aamulla. Ensimmäisenä yksikkönä Syvärin rannalle eteni Jääkäripataljoona 3:n 1.Komppania. Tämä tapahtui Rutsissa (Ojakylässä). Pienessä rantakylässä oli taloja ja kirkonraunio. Ylipäällikkö Mannerheim kunnioitti jääkärikärjen saavutuksia ja vieraili seurueineen Rutsissa 10.9. Aamupäivän...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa Rytyn kylän valtasivat 23.7.1941 III/JR 9 (7.D) hyökkäämällä idästä ja JR 37 (19.D) etenemällä pohjoisesta maantien suunnassa. Näin suomalaisten eteneminen neuvostoliittolaisen 168.Jalkaväkidivisioonan sivustaan ja selustaan pakotti sen irtautumaan vahvasti linnoitetusta Ruskealan puolustusasemasta. Lännen puolella joukoistamme JR 58 (19.D) oli...

Salmin pitäjän Räimälä on kylä Miinalanjoen rannalla Laatokan rantatien varressa. Miinalanjoki muodostaa alueella luonnollisen puolustustasan. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa, Salmin valtausoperaation yhteydessä, Jääkäripataljoona 3 katkaisi maantien Räimälän länsipuolella 19.7.1941 ja ryhmittyi joen rannalle asemiin, rintamasuunta itään, länteen ja etelään. Muut joukot...

Toimii nykyään kerhohuoneena. Me 2014.

Röhön kylä oli Uhtuan ja Kiestingin välillä tiettömien taipaleiden takana kauniin heikkarantaisen järven rannalla. Järvessä oli tuo lauluissakin mainittu Sinisilta, joka oli suomalaisen kenttävartio joukon tekemä. Tänne kohdistui useita venäläisten hyökkäyksiä, ja eräässä niistä kenttävartion miehet pelasti saksalaiset kevyet panssarivaunut. Marraskuun 2....

Römpötti eli Kljutševoje on maaseututaajama Karjalankannaksella Glebytševon eli Makslahden maalaiskunnassa, Leningradin alueen Viipurin piirissä. Taajama sijaitsee Koivistosta Viipurinjohtavan rautatien varrella heti Glebytševon nykyisen kuntakeskuksen pohjoispuolella. Sen itäpuolella on Venäjän ilmavoimien Pribylovon helikopteritukikohta.

Saarelan kartanon kiviset leijonat viettävät eläkepäiviä säilyneen Konkkalan Sanatorion ovenpielessä.

Saarenpää (Šuarenpiä) on kylä Roukkulanjärven niemessä. Kylä syntyi 1600- luvulla ja sen perustaja Homa oli kotoisin Ilomantsista. Kylä kuului Repolan kyläkuntaan ja linnuntietä Repolaan on matkaa noin 24 km. Vuonna 1905 taloja oli Saarenpäässä 20 ja asukkaita 148. Kylässä oli koulu, joka ensin toimi Triihposen talossa, myöhemmin Jaakko Lukkasen talossa. Vuonna 1913 valmistui...

Saarenpään patterilla oli merkittävä osuus varsinkin Talvisodassa torjuttaessa venäläisen laivaston hyökkäyksiä. Saarenpää linnakeeseen kuuluu kaksi osaa. Vanhemmat, lähellä saaren eteläkärkeä,  4 x 152/45 C asemat ovat(lännestä itään): tykki 1: 60.26427, 28.67742 tykki 2: 60.26425, 28.678 Tykki 3: 60.26427, 28.67856 tykki 4: 60.26427, 28.67909...

Heinä-elokuun 1941 vaihteen ympärillä Jatkosodan 11.Divisioonan rykmentit JR 8, JR 29 ja JR 50 marssivat maantietä pitkin lännestä tähän ja kääntyivät pohjoiskoilliseen ryhmittyäkseen Hyrsylän, Ignoilan ja Hautavaaran takaisinvaltaamista varten. ENa 2017.

Pyrittäessä heikentämään vihollisen synnyttämää painetta ja sivustauhkaa Näätäojan rintamalla heinäkuussa 1941 Kevyt Osasto 6 sai tehtäväkseen edetä Kolatselästä koilliseen ja katkaista Petroskoi-Suojärvi -rautatie. Rataa pitkin venäläiset siirsivät ja huolsivat joukkojaan lännen suunnalle. Ensitöikseen Osasto eteni Saarimäen kylään, jonka se valtasi lyhyen...

Saarimäki on korkeahko mäki ja pieni kylä Mäkriä-Pisi -tien varrella. Nykyinen tie kiertää mäen pohjoispuolelta, joten mäelle päästäkseen täytyy sinne erikseen kääntyä itäisestä tienhaarasta. Siinä on venäläinen sotamuistomerkki. Jatkosodassa mäen päälle oli varusteltu kaksi kantalinnoitettua tähystys- ja tulenjohtopaikkaa. ENa 2017.

Jalkaväkirykmentti 34 (17.D) valtasi Saarimäen kylän kolmen pataljoonansa keskitetyllä hyökkäyksellä 4.9.1941. Jatkosodan vetäytymis- ja viivytysvaiheessa Jalkaväkirykmentti 45:n II Pataljoona (8.D) viivytti kylässä suunnitelmallisesti ja vetäytyi tieuran suunnassa luoteeseen, kohti Puskuselkää 27.6.1944. ENa 2017.

Vanha Sahakosken sähkölaitos Kokkolanjoessa Hiitolassa ATa 2022

Paikka on nykyistä kunnantaloa vastapäätä olevassa metsikössä. Vasemmalla oleva sankarihautojen muistomerkki oli pitkään Losevossa erään hotellin rapunpielessä. Vanha hautausmaa ( perstettu 1865 ) sijaitsee Pyhäjärvelle menevän tien varrella toisella puolella kuin kirkko. Kirkkomaan hautausmaalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1993 kirkon entisille rappusille. Hautausmaan...

Sakkolan lentokenttä rakennettiin 1930-luvulla, ja sen laskualueen laajuus oli 1050 m x 780 m. Pääsuunta oli W-E. Kentän pinta oli kanervan sitomaa soraa, ja näin se soveltui keveille ja keskiraskaille koneillemme. Kylmän sodan aikana Neuvostoliitto laajensi kenttää, ja sen betonisen kiitotien pituus on 2,5 kilometriä nykyisin. Kentästä käytetään nimitystä Gromovon...

Saksalaissotilaiden Kiestingin kenttähautausmaa sijaitsi Neljän tien risteyksen alueella. Kunkin haudan merkkinä oli Ukkosenjumalan keihään kärki hautakummun päässä ja kypärä kummun päällä. Vetäytyessään Kiestingistä syksyllä 1944 saksalaiset poistivat hautausmaan portin ja muut tunnukset sekä tasoittivat maan hautojen häpäisyn välttämiseksi. ENa 2017.

Tällä paikalla oli saksalaisten kenttähautausmaa, jonka saksalaiset perääntyessään lanasivat tasaiseksi, aivan kuten tekivät muuallakin vetäytyessään. JHe 2018

Eversti Viljo Laakso saksalaisten hautausmaalla Loimolassa elokuussa 1944. Kesällä 1941 Näätäojan (Kollaa) - Tolvajärven - Aittojoen -Tsalkin alueella hyökkäsi saksalainen 163. Divisioona. Sen kaatuneet koottiin ja haudattiin Loimolassa sankarihautaan. Hyökkäysvaiheen päätyttyä divisioona oli ensin puolustuksessa Syvärin suulla, josta se toukokuun lopulla 1942 siirrettiin...

Saksalaisten kenttähautausmaa Petsamossa, haudattu noin 10.000 sankaria. Hautausmaan koko noin 4-5 hehtaaria. MKe ja JHe 2014/2022

Saksalainen 122 D. eli "Greif" divisioona oli mukana Viipurinlahdella kesän 1944 taisteluissa. Divisioonan kenttäsairaala oli Tervajoen kansakoululla ja kaatuneet haudattiin kenttähautausmaahan Vahvialaan Löytöjärven rantaan Pyhämäen tilalle. Kaatuneita haudattiin kaikkiaan 72 Löytöjärven rantaan. Suomen Sotahistoriallisen Seuran henkilöt saivat jäljitettyä...

Saksalaisen kenttähautausmaa, tänne on haudattu suuri osa Sallan ja Kiestingin suunnan saksalaisten kaatuneista. PAi 2016

Kyseessä on saksalainen Ju 88 joka on tehnyt pakkolaksun Inon ja Terijoen väliselle rannalle ilmataistelun jälkeen 21.10.1941. Koneen miehistö pelastui, kaksi lievästi haavoittuneena. Kone suoritti taistelun ryssien hävittäjien kanssa ja tuli palavana alas lähelle rantaa n. klo.16.55. Kuva on otettu heti tapauksen jälkeen.

Tämä Tungjärven kylä, venäjäksi Tungozero,  on alunperin saksalaisten rakentama parakkikylä, jossa oli aikanaa 18. AK:n Esikunta. Parakit ovat suorissa riveissä "katuineen" ja venäläiset ottivat parakkikylän käyttöönsä lähellä olevan metsäkombinaatin asumiskeskukseksi. Kylässä on "uunituore" suomalaisten rakentama kirkko ja kylä on asuttu ja parakkeja on paranneltu...

Saksalaisten hyökkäyksen pysähdyttyä Vermanjoelle syyskuussa 1941 perustettiin saksalaisarmeijakunnan komentopaikka Alakurttiin Tuntsajoen varrelle. Se toimi siellä vetäytymiseen saakka 1944. Alueella sijaitsi mm. erilaiset esikuntarakennukset ja majoitusparakit, ruokalat, varastotilat, ajoneuvosuojat, sauna, vankileiri ja esikunnan ympärille rakennettuja puolustusasemia. Lähde...

Jatkosodan aikana saksalaiset perustivat kaatuneille sotilailleen hautausmaan Alakurttiin. Hautausmaan vainajat on siirretty vanhan Sallan saksalaisten sotilaiden hautausmaalle ja nykyisin paikka on soranottopaikkana. JHe 2018.

Paikka on ns. Tornetin tien varressa, saksalaiset rakensivat tämän tien Norjan puolelta Litsajoelle huoltotieksi. Litsaan kulki myös köysirata, pituus lähes 50 km. MKe 2014

Paikka on Syvärin sivuhaara, jonka päässä on kenttähautausmaa, alue on sodan jälkeen hävitetty ja se on luonnonsuojelu alueella. Sankarihaudan muodostaa n. 50x50 m suuri koivuaitainen hautausmaa ja sen länsipäässä suuri n. 6 m korkea koivuinen risti. Pisistä pääsee tosin huonoa tietä paikalle, matkaa tulee noin 26 kilometriä. Alueelle on haudattu kolmisensataa saksalaista...