Kohteet: Venäjä

Bogatsevanmäki on huomattavan korkea mäki Voznesenjan koillispuolella Syvärin pohjoisrannalla. Mäkeen kantalinnoitettiin yhden komppanian puolustuskeskus, missä Suomen mies seisoi vartiossa vielä 23.6.1944. Kuitenkin linnoitus oli jätettävä taakse Aunuksen kannaksen länsiosan yleistilanteen takia ja jatkettava viivytystaistelua käyden pohjoiseen. ENa 2017.

Bomban talo on vuonna 1855 Jegor Bombin -nimisen miehen pojalleen Dmitri Jegorovitšille Suojärvellä rakennuttama talo. Talo oli rakennettu suurista ja pyöreistä tasapaksuisista hirsistä pitkin sulkanurkin ilman, että on käytetty yhtään rautanaulaa tai minkäänlaisia rautaisia sideosia. Aikoinaan talossa asui Bombinien suurperhe, ja kun Dmitri vuonna 1915 kuoli, maat jaettiin hänen...

Borodinon taistelua kuvaava panoraama esitetään osoitteessa  Kutuzovsky Prospekt 38 Moskova. Museo on omistettu ainoastaan käsittelemään vuoden 1812 Napoleoonin aikomusta vallata Venäjä. Mihail Illarionovits Golenistsev Kutuzoz oli se venäläinen sotamarsalkka joka johti venäläisiä Napoleoonia vastaan. Hän hävisi taistelun Borodiinossa mutta kun ranskalaiset joutuivat...

Vuonna 1998 löydettiin Karjalasta BW-372 -hävittäjälentokone, jolla luutnantti Lauri Pekuri teki pakkolaskun 25. kesäkuuta 1942 palavana Isoon Kolejärveen, joka sijaitsee noin 50 km länteen Segezhasta. Segezha sijaitsee Muurmannin radan varrella, lähes Rukajärven korkeudella. 25. kesäkuuta 1942 luutnantti Lauri Pekurin miehittämä hävittäjäkone BW-372 kahdeksan...

Bulajeva (Pulaila) oli tärkeä tienristeysmaasto, missä Podporoze-Osta -maantiestä erkanee tieura Tsikjärven kautta Vinnitsaan. Risteys vallattiin siten, että länsiluoteesta Podporozesta edennyt Yhdistyneet Rajajääkärikomppaniat (käytännössä rajajääkäripataljoona) ja pohjoisesta Uusiselästä edennyt Kevyt Osasto 19, jota tuki panssarivaunukomppania, tekivät...

Bunkkeri kuului Leningradin uloimpaan puolustusketjuun, suomalaiset valtasivat paikan syksyllä 1941 ja joutuivat luopumaan siitä 10.6.1944.

Tämä paikka on Siestarjoella. Museoksi muutettu linnoitus Siestarjoella lähellä Suomen ja Neuvostoliiton entistä rajaa. Paikka on aivan Pietariin menevän tien vieressä.

Lentokenttä sijaitsi 2 km Puujoen kylästä (Derevjannojesta) etelälounaaseen. Joukkojemme lähestyessä etelästä eli Petäjäselän suunnasta Puujokea syyskuun lopulla 1941, kahdeksan vihollishävittäjää rynnäköi kärkeämme vastaan vähän väliä, sillä ne pystyivät hakemaan patruuna- ja polttoainetäydennystä läheiseltä kentältään. Vasta JP 3:n jääkäreiden...

Prääsän-Pyhäjärven taistelujen jälkeen 11.Divisioona ryhtyi etenemään suoraan kohti Petroskoita syyskuun 1941 loppupuoliskolla, sillä kaupungin valtaus oli Karjalan Armeijan seuraava päätavoite. Divisioonan tällekin hyökkäystaisteluille oli tyypillistä, että JR 29 sitoi ja puristi vihollista päämaantien suunnassa, ja samaan aikaan sekä JR 8 että JR 50 tekivät...

20.Prikaatin tultua perustetuksi vuoden 1944 alussa prikaatin Huoltokomppania ja 54.Kenttäsairaalaosasto ryhmittyivät Efremovskajaan 24.1.1944. Kylä tunnettiin myös nimellä Mäköinen. Nykyään se on autio, ja kirkko raunioitunut. Huoltokomppania kuormattiin junaan viereisellä Muurmannin radan Tselman rautatiepysäkillä kesäkuun puolivälissä 1944, ja se saapui Viipuriin...

Eldankajärvi sijaitsee 18 kilometriä Uhtuan keskustasta länsiluoteeseen ja on 6 kilometriä Jatkosodan rintamalinjalta maantien suunnassa länteen. Lyhyin reitti järven rantaan Uhtua-Vuonninen -maantieltä on 550 metriä (koordinaatin osoittamaan kohtaan). Sen voi kulkea jokseenkin kokonaan metsäkangasta myöten. Järvi on tullut tunnetuksi sota-aikana suosioon nousseesta laulusta...

Elisenvaaran pommitus 20.6.1944 oli neuvostoilmavoimien yritys katkaista suomalaisten tärkeä yhteys Kannakselle. Kannaksen suurhyökkäyksen alettua 9.6, suomalaiset siirsivät 3 divisioonaa muutamia muita yhtymiä Syväriltä, Petroskoista (Äänislinna) ja Karkumäestä Elisenvaaran kautta (4.D, 6.D, 11. D osia ja 20. Prikaati). 4. D ehti Kannakselle ennen pommitusta. Muut yhtymät tulvat...

"Elämän tie" oli toisen maailmansodan aikaisen Leningradin piirityksen aikana Leningradin suurkaupungin ainoa liikenne- ja huoltoreitti, joka yhdisti sen muuhun Neuvostoliittoon. Reitti kulki Laatokan lounaisosan kautta syyskuusta 1941 maaliskuuhun 1943. Avoveden aikana liikenne tapahtui laivoilla Uudesta-Laatokasta ja Kobonasta Karjalankannaksen itärannalla sijaitsevaan Osinovetsin...

Muistomerkki on varsinaisen eli alkuperäisen Elämäntien alkupäässä. Elämän tie oli toisen maailmansodan aikaisen Leningradin piirityksen aikana Leningradin suurkaupungin ainoa liikenne- ja huoltoreitti, joka yhdisti sen muuhun Neuvostoliittoon. Reitti kulki Laatokan lounaisosan kautta syyskuusta 1941 maaliskuuhun 1943. Avoveden aikana liikenne tapahtui laivoilla...

Elämän tien kaupungin puoleinen portti. Stalini aikana ei tätä porttia saanut pystyttää, se pystytettiin hänen jälkeensä. Portti ei välttämättä ole aivan oikeassa paikassa. Se jää varsinaisesta Elämän tiestä hieman sivuun. MKe 2016.

Jatkosodan aikainen venäläinen Enkijärven sotilaslentotukikohta sijaitsee 45 kilometriä Louhen taajaman kaakkoispuolella, 9 kilometriä Enkijärven kylän pohjoispuolella. Kiitotien pituus on 2 320 metriä, pääsuunta W-E. ENa 2017.

Uhtualle Jyvälahden rantavarmistukseen Keski-Kuittijärven etelärannalle alueen tultua suomalaisten haltuun perustettiin kaksitoista kenttävartiota, joissa miehityksenä oli keskimäärin pari ryhmää ja tärkeimmissä paikoissa jokin raskas ase. Valmistuskaistan leveys oli lähes 20 kilometriä alkaen KV Arabiasta aina KV Kettuun Enonsuulle. 21.2 - 10.7.1942 aluetta vartioi 25. RajaJK....

Jatkosodan ensimmäinen T-34-panssarivaunu vallattiin viholliselta Syvärin voimalaitoksen lohkolla lokakuussa 1941. Tapahtumien kulku oli seuraava. Venäläiset aloittivat voimalaitoksen lohkolla vastahyökkäyksen 2.10.1941 iltapäivällä. Lohkon puolustuksen tukena olleet omat T-26-panssarivaunumme ajoivat tuliasemaan ja avasivat tulen neljää hyökkäävää taisteluvaunua vastaan....

Kirkon kellotorni palvelee nyt radiomastona, kirkko ei ehtinyt valmistua ennen Talvisotaa. MK

Paikka on tehdasalueen takaosassa, pääsy sinne voi olla ongelmallinen. MK

Harlu oli merkittävä suomalainen teollisuuspitäjä ennen sotia, jolloin Jänisjoen varressa oli kolme tärkeää tehdasta: joen yläjuoksulla olivat Hämekosken vaneritehdas ja voimalaitos ja alajuoksulla Läskelän paperitehdas, voimalaitos, puuhiomo ja saha. Jänisjoen keskijuoksulla Leppäkoskella eli Harlun kirkonkylässä sijaitsivat selluloosatehdas ja voimalaitos. Kaikki nämä...

Joutsenjärven eli Lebedevo-järven eteläpuolella sijaitsi pieni venäläinen lentokenttä Jatkosodassa. Kun vahvennettu JR 53 eteni Kiestingistä rautatietä pitkin kohti Louhea, sen tulitukena oli 4./KTR 16. Patterin kalustona olivat haaralavettiset 75 K/36 kanuunat, jotka oli saatu sotasaaliiksi Suomussalmella Talvisodassa. Tykit kuljetettiin Kiestingistä junalavettien avulla...

Toisen maailmansodan aikainen suurehko venäläinen lentokenttä Äänisjärven itäpuolella. Laskualueen laajuus oli 1 300 m x 430 m. Nykyisin kentän alueella on taimitarha eli metsäpuiden taimien tuotantotila. ENa 2017.

Jatkosodassa viholliskoneet käyttivät lentokenttänään Vodlitsan kylän peltoaukeaa, josta ne pyrähtivät muutamassa minuutissa Syvärin rintaman ylle. Kenttäaukea on heinittynyt ja pusikoitunut nykypäivänä. ENa 2017.

Vuonna 1868 Torkkelin puistoon rakennettiin Belvédére-niminen hotelli-ravintola, jonka suunnitteli arkkitehti Fredrik August Odenwall. Se paloi elokuussa 1887, jonka jälkeen paikalle valmistui Brynolf Blomqvistin suunnittelema uusi ravintolarakennus vuonna 1890. Se sai nimekseen Esplanad, joka myöhemmin muuttui Espiläksi. Vuonna 1899 Blomqvist piirsi ravintolan edustalle vielä...

Syvärin etelärannalla sijaitsee erillinen puolustusasema Rovskojenniemen bunkkerilinjan itäpuolella. Vaikka aseman ja linjan väliä on pari kilometriä, ne kuuluvat samaan puolustuskokonaisuuteen. Niemen ja sen itäpuolen puolustusaseman välimaasto on ollut avosuota, joka sittemmin on peittynyt Podporozen voimalaitospadon rakentamisen ja vedenpinnan nousun myötä veden alle....

Floran ja Lauran kirkko on eräs Aunuksen vanhimpia rakennuksia. Se on rakennettu 1610-luvulla kunniaksi niille voitoille, jotka Venäjä sai sodissa Ruotsia vastaan tällä seutukunnalla. Rakennus on melko pieni, ja se on tehty hirsistä. Ulkopinta on laudoitettu 1800-luvulla. Kirkko on pyhitetty kahdelle naiselle, Floralle ja Lauralle, joita Aunuksen talonpojat kunnioittivat karjan...

Gavrilovskajan taistelu oli Orenshenskojen taistelun eräs osataistelu, jossa Jalkaväkirykmentti 30:n kaksi pataljoonaa yritti pihtiliikettä Šokšjärven koilliskulman kautta ja Vitmusjoen eteläpuolitse Gavrilovskajan kylään ja edelleen JR 51:n kimpussa olevan vihollisen selustaan koilliseen 18.10.1941 alkaen. Selustaan pääsy oli lähellä onnistua, mutta vihollisen vastatoimet...

Goravaara sijaitsee Syvärin eteläpuolella 6-7 km etelään ent. Baranin kylästä. Se on noin kahden neliökilometrin laajuinen pöytämäinen vaara, jonka päällä oli ennen neljä kylää: Karka (Karkka), Mishino (Misinä), Shumilino (Sumila) ja Gora (Mäkikylä). Gora sanana tarkoittaa vuorta, ja Goravaara nouseekin selvästi muuta maisemaa korkeammalle. Sen kainalossa lepäilee vajaan...

Puna-armeijan 114.Jalkaväkidivisioona hyökkäsi 19.12.1941 tykistön ja ilmavoimien tukemana Goravaaralle ja valtasi sen laella olleet kylät, mm Goran (Mäkikylän) ja Shumilinon (Sumilan). Vaaralle tuli lounaasta ura, jota vihollinen käytti päähuoltoreittinään. Suomalaisjoukkojen valmistellessa Goran takaisinvaltausta päätettiin hyökätä pohjoisesta uralle ja pureutua siihen...

Jatkosodan hyökkäysvaiheessa JP 3 miehitti Gorkan kylän 9.9.1941. Tällöin T-26-vaunujen tulella upotettiin kaksi suurta vihollisvenettä miehistöineen. Nämä olivat pyrkimässä Syvärin etelärannalta kylään. Kolmatta venettä vaurioitettiin, mutta se selvisi takaisin lähtörannalleen. Seuraavana päivänä joukkomme tiedustelivat sopivia Syvärin ylimenopaikkoja. Tiedustelijat...

Ajaessaan takaa Poventsasta vetäytyvää vihollista joukkomme kävivät pisimmillään Haapaselän kylässä Äänisjärven itäpuolella joulukuussa 1941. Samaan operaatioon liittyi 1./URR:n eteneminen Äänisniemeltä jäätä pitkin itään Pigmatkaan, mistä oli tarkoitus edetä edelleen maantielle vihollisen selustaan. Tämä ei kuitenkaan onnistunut vihollisen lujan vastarinnan takia,...

Haavisto korsu, komppanian päälliköiden korsu, joka sai nimensä jouluaattona 1939 kaatuneesta JR 23:n reservin luutnatti Haavistosta. Kempin rykmentin III/JR 21:n, luutnatti Jorma Rannan päälliköimä 8. komppania otti rintamavastuun luutnatti Paavo Palhon miehiltä 1.3.1940. Tunti vaihdon jälkeen tuli kolme 152 mm kranaattia kahden vaurioittaessa korsua pahasti ja kolmannen ollessa...

Jatkosodassa Haikolanjärven saareen, missä sijaitsee nykyinen Haikolan kylä, oli majoittuneena partisaaniosasto Punainen sotalippu (Krasnaja Znamja). Osaston miesvahvuus oli noin 150. Muut Haikolan leirikeskuksen partisaaniosastot olivat Sotahuuto (Boevojennij klitš) ja Punaiset partisaanit (Krasnyj partizany). Haikolan keskittymässä oli partisaaneja kaikkiaan 400-500 miestä....

Hapenensaaren kartano Vuonna 1937 asui 57 suomalaista. Jatkosodan aikana saaressa oli JR1:n joukkoja. Taisteluja Viipurinlahdella käytiin kiivaimmillaan 1–12.7.1944. Puna-armeija teki kuvan taustalla olevaan Harjuniemeen kiivaan hyökkäyksen joka kuitenkin torjuttiin. Hapenensaaren kartanossa oli aikoinaan pohjoismaiden suurin omenatarha.Kertomus kadonneesta saaresta on yhtä aikaa Benedict...

Harlun sankarihautausmaa sijaitsee kylän keskustasta noin 3 kilometriä Harluun päin. Pieni Pyyrlampi jää tien oikealle puolen ja vasemmalle lähtee tie hautausmaalle. Hautausmaahan on haudattu 102 talvi-ja jatkosodan sankarivainajaa. Lisäksi 143 harlulaista sotavainajaa on haudattu Kanta-Suomeen eri hautausmaihin. Hautausmaa on uusiokäytössä ja sankarihaudat ovat lähes...

Harlun kirkonkylän eli Leppäkosken valtasi Jalkaväkirykmentti 30:n I Pataljoona Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 19.7.1941. Pataljoona eteni kuormastoineen luoteesta metsien kautta Harluun, valtasi kylän yllättäen yöllä ja piti asemansa siihen saakka, kunnes muita 7.Divisioonan joukkoja saapui alueelle pohjoisesta pitkin Jänisjoen vartta. Kylään on äskettäin rakennettu...

Vapaaherratar Ruth Margareta Munck (s.12.elokuuta 1886 k.30.syyskuuta 1976) oli aikoinaan Jääkäripataljoona 27:n toinen naispuolinen sairaanhoitaja. Tätä perua hän toimi JP 27 miesten hyväksi. Jääkäripataljoonassa palvelleet vammautuneet ja 30-luvun laman myötä elämänotteensa menettäneet jääkärit tarvitsivat jotain tukea ja apua. Ruth Munck osti Kuolemanjärven kunnasta...

Täällä Hatsalanmäellä murtui suomalaisten puolustus 10.6.1944. Kaistaa puolusti JR58 ja Hatsalanmäkeä 10 komppania. Venäläise murtautuivat etulinjan läpi vasemmalla puolella olleen 9 K sekä oikealla puolella olleen Kiisselisuon reunan kautta, jolloin mäellä oleva 10 K. oli pakoitettu perääntymään. Nykyisin mäellä on TV-torni ja paikkaa halkoo tie Terijoelle sekä pohjoiseen...

Suursaarella oli kolme korkeaa paikka Haukkavuori, Pohjoiskorkia ja Lounatkorkia. Nämä värikuvat ovat otettu juhannuksena 24.6.1943 Haukkavuorelta. Kuvat SA-KUVA

JR 50:n I Pataljoona valtasi takaisin Hautavaaran kylän 20.8.1941 aamulla. ENa 2017.

Kesäkuun lopulla 1941 ylipäällikkö, sotamarsalkka Mannerheim määräsi Karjalan Armeijan ensimmäiseksi tehtäväksi lyödä vastassa oleva vihollinen sekä saavuttaa Syväri ja Äänisjärvi. Mannerheim tarkensi perusajatuksensa operatiivisessa käskyssään 30.6.1941: aikomukseni on lyödä ja erottaa toisistaan Laatokan luoteis- ja koillisrannoilla sekä Jänisjärven...

Heimosotien muistomerkki on Salmin hautausmaalla, joka sijaitsee 2,3 kilometriä Tulemajoen maantiesillalta Aunuksenkaupungin suuntaan. Tänne on haudattu 37 heimosoturia, jotka kaatuivat Aunuksen retkellä vuonna 1919. Kumpareella on muistomerkkinä kookas kivipaasi, jonka pinnassa on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema Itä-Karjalan vaakuna, joka esittää pystyssä seisovaa Karjalan...

Heimosotiin liittyvä venäläinen muistomerkki on Suolusmäen pohjoisrinteen juurella. Tässä kohdassa 22-vuotiaan jääkärimajuri Paavo Talvelan rykmentti kärsi ratkaisevan tappion pyrkiessään valtaamaan Petroskoin kesäkuussa 1919. Ja koska vihollinen oli tehnyt maihinnousun samoihin aikoihin Laatokan rannikolla Viteleessä, joutui Talvela joukkoineen vetäytymään takaisin...

Hautausmaa sijaitsee Heinjoen kirkonkylässä. Hautausmaalla on muistomerkki. Hautausmaan yhteydessä on sotilashautausmaa. Hautausmaassa on 12 vapaussodan sekä 40 talvi- ja jatkosodan kaatunutta. Hautausmaa-aluetta laajennettiin Lepolan hautausmaaksi vuonna 1935. Hautausmaan takaportin pylväät pisteessä 60.730710, 29.182870 . Nykyisin hautausmaa on osittain laidunta. JHe 2018.

Paikalla muistokivi. MK

Heinäsenmaa ven.: (Ostrov Heinäsenmaa) eli (Ostrov Suri). Heinäsenmaan kuuden tuuman patterin louhintatyöt aloitettiin vuonna 1919. Tykit kuljetettiin saareen jo aikaisin keväällä samana vuonna. Vuoden 1921 aikana patterille asennettiin ensimmäinen tykki sekä rakennettiin kasarmi ja asuntoja. Kesällä 1923 asennettiin paikalleen patterin toinen tykki. Patterille jätettiin...

Helylä on reilun 3 000 asukkaan taajama kuusi kilometriä Sortavalan pohjoispuolella. Taajaman kupeessa on Sortavalan lentokenttä. Valtatie pohjoisesta kulkee Helylän läpi ja ylittää Tohmajoen. Jokisiltaa on viimeksi peruskorjattu vuonna 2011. Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 7.Divisioonan joukot etenivät rajalta nopeasti Helylään Tohmajoen pohjoisrannalle heinäkuussa 1941....

Sota-aikana Helylän kentän laskualueen laajuus oli 1000 m x 250-300 m. Pääsuunta NW-SE. Kentän pinta oli savea, mikä pehmeni keväisin kelirikkoaikana. Koneiden naamiointi toteutettiin kentän länsipuolelle metsän sisään. HLeLv 26 käytti kenttää muun muassa pakkolaskukenttänä taisteluissaan Aunuksen rintamalla kesällä 1944. Kentältä on matkaa Helylän rautatiepysäkille...

Herttualan kartanon paikka jää uuden rautatiesillan pohjoispuolelle, paikalle menee tie mutta kartano on tyystin kadonnut. Kartano oli E von Hertzenin suvun omistuksessa. MKe 2014